Lue keskustelun säännöt.
Opetushallituksen täti selittää jotain munkkilatinaa Yle A-talkissa, sitten peruskoulun rehtori paukauttaa totuuden suustaan
23.02.2023 |
5 vuotta sitten järjestetyt koetehtävät 9. luokalla ovat jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille eli tuota tahtia tullaan tosiasiassa koulun oppimistuloksissa alaspäin. Siis 5 vuotta sitten järjestetyt kokeet jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille!
Opetushallituksen täti ei varmaan ole päivääkään itse ollut opettajana missään.
Kommentit (626)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.
Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?
Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?
Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.
Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.
No miksi siellä huonoissa kouluissa on laskettu vaatimustasoa? Mikä on syy, miksi ja millä perustein on päädytty laskemaan huonojen koulujen vaatimustasoa?
Kun siellä on näiden surkeiden vanhempien lapsia jotka ei pärjää muutwn.
No eiväthän he pärjää, jos kerran he eivät osaa, ja silti saavat hyvät numerot.
Miksi huonojen oppilaiden pitää saada hyvät numerot? Miksi ja kuka on tehnyt tämän päätöksen?
Ei he saa hyviä numeroita vaan kasi on se maksimi.
tulipa tästä mieleeni kun pojan luokanopettaja sanoi vanhempainillassa, että kasi on hyvä numero. Onhan se tietysti, 7-tyydyttävä, 8-hyvä. mut silti, ei oo target kovin korkealla minusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan opettajat kertovat, että vaatimustasoa on pitänyt laskea, koska oppilaat eivät enää menesty edes tyydyttävällä tasolla.
Miksi vaatimustasoa laskettiin? Mitä järkeä on laskea vaatimustasoa?
Miksi, mistä syystä alettiin laskemaan vaatimustasoa? Kenen idea tai ehdotus se oli?
Ei kaikissa kouluissa ole laskettukaan.
Siksi niissä huonoissa ua hyvissä kouluissa on se kuilu oppimisessa ja siksi hyvät oppilaat pakenee.
No miksi siellä huonoissa kouluissa on laskettu vaatimustasoa? Mikä on syy, miksi ja millä perustein on päädytty laskemaan huonojen koulujen vaatimustasoa?
Kun siellä on näiden surkeiden vanhempien lapsia jotka ei pärjää muutwn.
No eiväthän he pärjää, jos kerran he eivät osaa, ja silti saavat hyvät numerot.
Miksi huonojen oppilaiden pitää saada hyvät numerot? Miksi ja kuka on tehnyt tämän päätöksen?
Ei he saa hyviä numeroita vaan kasi on se maksimi.
tulipa tästä mieleeni kun pojan luokanopettaja sanoi vanhempainillassa, että kasi on hyvä numero. Onhan se tietysti, 7-tyydyttävä, 8-hyvä. mut silti, ei oo target kovin korkealla minusta
Alisuorittamisen kulttuuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?
Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.
Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?
Aivan, koulu hoitaa opetuksen. Aivan kuten terveydenhuolto hoitaa katkenneen jalan kuvauksen, leikkauksen, stabiloinnin ja kipsauksen ja vanhempien tehtäväksi jää varmistaa et se kipsi pidetään paikallaan ja jalka levossa.
Ei ole ihan hirmuisen pitkä aika siitä kun meillä ei enemmistö vanhemmista osannut auttaa niissä koulutehtävissä siis yhden yhtään. Ei kertakaikkiaan osannut vaikka olisi kuinka halunnut ja välittänyt ja ollut kunnon väkeä. Silti siitä oppilasmassasta saatiin se porukka joka rakensi peruskoulun ja mm aikaansai toistaiseksi korkeimmin koulutetut ikäluokat. Meillä on fyysikoita, joiden vanhemmat osasi hädin tuskin lukea ja lääkäreitä, joiden vanhemmat oli kaupungissa töissä lasten asuessa lukutaidottomien isovanhempien kanssa. Come on. Se, että vanhemmat kannustaa koulun käyntiin, edistää koulumyönteistä asennetta ja auttaa hakemaan tarvittaessa apua -kyllä sen on vaan riitettävä tai muuten me todella luodaan luokkayhteiskunta uudestaan. Ehkä se on jopa jonkun tavoite.
1-2 luokkalaisista oli puhe. Jos vanhemmat ei osaa 1-2 luokan asioita, kannattaa lapset jättää suosiolla tekemättä. Kysymyshän oli lukemiseen oppimisessa, jossa lapsi harjoittelee lukemista, niin vanhempi katsoo, että tavut lausutaan oikein. Tähän pitäisi tyhmemmänkin vanhemman pystyä. auto= AU-TO ei AI-TO.
eiköhän jokainen suomea äidinkielenään puhuva osaa tavata AU-TO ja jokainen vanhempi osaa lastaan auttaa jos tuottaa vaikeuksia. Kaksi kolmesta lapsesta osaa tuon jo ennen koulun alkamista.
Nyt taitaa olla kuitenkin kysymys ongelmasta joka on hieman syvemmällä kun haastatellun rehtorin mukaan ysiluokkalaisilta ei voi odottaa yleisesti aiempaa osaamisen tasoa. Kyllä niistä silti jokainen varmaan osaa tavuttaa AU-TO, luulisin
lainaus siitä, mistä tämä lähti: Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes? Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään
Ja kiitos, nyt päästiin muuten asian ytimeen!
Ihan fiksutkin ihmiset ymmärtää lukutaidolla sitä, että pystyt lukemaan maitopurkin kyljestä ravintosisällön. Siksi täällä moni ajattelee, että kansakoulun pohjalta suorittavaan työhön jääneillä isovanhemmillaan oli hyvä lukutaito. Ja saattoihan se joillain ollakin. Mutta mm minun suvussani oli kouluttamattomia ihmisiä, jotka kansakoulupohjalta tekivät työnsä maanviljelyksessä tai esim suurtalouskeittiössä. Ja vaikka he osasivat teknisesti lukea, eivät he pystyneet lukemaan tietokirjallisuutta noin vaikka esimerkkinä. Eivät he olisi voineet hypätä yliopistoon opiskelemaan, eikä heistä moni pystynyt täyttämään veroilmoitusta tai tukiaishakemusta ilman apua, yleensä lapsiltaan.
Nyt on ymmärtääkseni huoli, ettei peruskoulusta valmistuvien luku- ja kirjoitustaito riitä käsitteellisesti monimutkaisen tekstin ymmärtämiseen tai tuottamiseen.
Melko äskettäin oli uutinen, että osa suomalaisista nuorista ei ymmärrä tavallista kieltä, siis ei osata sanojen merkityksiä Oli kyse siitä, että kirjoja lukeva nuori tuntee noin 50 000 sanaa, kun taas se, joka ei harrasta lukemista, osaa vain 15 000 sanaa. Tämä on valtava ero. Ja tässä oli puhe teineistä, joiden äidinkieli on suomi. Voi vain kuvitella miten vaikeaa v.m. ryhmällä on koulussa. Ylemmillä luokilla he eivät enää ymmärrä mitä opettaja puhuu tunnilla tai mitä oppikirjassa lukee. Kauhea tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?
Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.
Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?
Aivan, koulu hoitaa opetuksen. Aivan kuten terveydenhuolto hoitaa katkenneen jalan kuvauksen, leikkauksen, stabiloinnin ja kipsauksen ja vanhempien tehtäväksi jää varmistaa et se kipsi pidetään paikallaan ja jalka levossa.
Ei ole ihan hirmuisen pitkä aika siitä kun meillä ei enemmistö vanhemmista osannut auttaa niissä koulutehtävissä siis yhden yhtään. Ei kertakaikkiaan osannut vaikka olisi kuinka halunnut ja välittänyt ja ollut kunnon väkeä. Silti siitä oppilasmassasta saatiin se porukka joka rakensi peruskoulun ja mm aikaansai toistaiseksi korkeimmin koulutetut ikäluokat. Meillä on fyysikoita, joiden vanhemmat osasi hädin tuskin lukea ja lääkäreitä, joiden vanhemmat oli kaupungissa töissä lasten asuessa lukutaidottomien isovanhempien kanssa. Come on. Se, että vanhemmat kannustaa koulun käyntiin, edistää koulumyönteistä asennetta ja auttaa hakemaan tarvittaessa apua -kyllä sen on vaan riitettävä tai muuten me todella luodaan luokkayhteiskunta uudestaan. Ehkä se on jopa jonkun tavoite.
1-2 luokkalaisista oli puhe. Jos vanhemmat ei osaa 1-2 luokan asioita, kannattaa lapset jättää suosiolla tekemättä. Kysymyshän oli lukemiseen oppimisessa, jossa lapsi harjoittelee lukemista, niin vanhempi katsoo, että tavut lausutaan oikein. Tähän pitäisi tyhmemmänkin vanhemman pystyä. auto= AU-TO ei AI-TO.
eiköhän jokainen suomea äidinkielenään puhuva osaa tavata AU-TO ja jokainen vanhempi osaa lastaan auttaa jos tuottaa vaikeuksia. Kaksi kolmesta lapsesta osaa tuon jo ennen koulun alkamista.
Nyt taitaa olla kuitenkin kysymys ongelmasta joka on hieman syvemmällä kun haastatellun rehtorin mukaan ysiluokkalaisilta ei voi odottaa yleisesti aiempaa osaamisen tasoa. Kyllä niistä silti jokainen varmaan osaa tavuttaa AU-TO, luulisin
lainaus siitä, mistä tämä lähti: Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes? Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään
Ja kiitos, nyt päästiin muuten asian ytimeen!
Ihan fiksutkin ihmiset ymmärtää lukutaidolla sitä, että pystyt lukemaan maitopurkin kyljestä ravintosisällön. Siksi täällä moni ajattelee, että kansakoulun pohjalta suorittavaan työhön jääneillä isovanhemmillaan oli hyvä lukutaito. Ja saattoihan se joillain ollakin. Mutta mm minun suvussani oli kouluttamattomia ihmisiä, jotka kansakoulupohjalta tekivät työnsä maanviljelyksessä tai esim suurtalouskeittiössä. Ja vaikka he osasivat teknisesti lukea, eivät he pystyneet lukemaan tietokirjallisuutta noin vaikka esimerkkinä. Eivät he olisi voineet hypätä yliopistoon opiskelemaan, eikä heistä moni pystynyt täyttämään veroilmoitusta tai tukiaishakemusta ilman apua, yleensä lapsiltaan.
Nyt on ymmärtääkseni huoli, ettei peruskoulusta valmistuvien luku- ja kirjoitustaito riitä käsitteellisesti monimutkaisen tekstin ymmärtämiseen tai tuottamiseen.
Melko äskettäin oli uutinen, että osa suomalaisista nuorista ei ymmärrä tavallista kieltä, siis ei osata sanojen merkityksiä Oli kyse siitä, että kirjoja lukeva nuori tuntee noin 50 000 sanaa, kun taas se, joka ei harrasta lukemista, osaa vain 15 000 sanaa. Tämä on valtava ero. Ja tässä oli puhe teineistä, joiden äidinkieli on suomi. Voi vain kuvitella miten vaikeaa v.m. ryhmällä on koulussa. Ylemmillä luokilla he eivät enää ymmärrä mitä opettaja puhuu tunnilla tai mitä oppikirjassa lukee. Kauhea tilanne.
joo ja ennen kuitenkin ihmiset kuunteli suomalaista musiikkia, jossa oli ihan värikkäitäkin kielikuvia ja kiinnostavia sanoituksia. Katseltiin suomalaisia elokuvia ja sarjoja ja opittiin sitä kauttakin vähän monipuolisempaa kieltä. Nyt nuoriso ilmaisee enemmän nyansseja englanninkielellä kuin omalla äidinkielellään. Minkäänlaisia suomenkielisiä kulttuurituotteita ei nuoriso enää kuluta, näin sivusta seurattuna.
Tai sitten on vaan niin, että suomalainen rotu on jo saavuttanut huippunsa siinä 1880-1960-luvuilla. Sen jälkeen on alettu mennä alamäkeen, geneettiset sairaudet lisääntyneet, todella paljon adhd ja autismi diagnooseja nykyään, kunnianhimo on käytännössä kuollut, samoin luovuus ja yhteistyökyky. Masennus ja lihavuus ovat yleisimmät suomalaisia yhdistävät tekijät nykyään. Ihmiset istuu mieluiten metsämökissä ja saunassa yksinään tai kaverinsa kanssa, syö suolaista ja rasvaista ruokaa, juo pliisua olutta, nukkuu, möllöttää, ei ole kilpailukykyinen enää monien maailman muiden kansojen kanssa. Eikä Suomi ole ainoa hiipuva kansakunta, onhan niitä kuihtunut lukuisia kautta historian eri puolilla maailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?
Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.
Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?
Aivan, koulu hoitaa opetuksen. Aivan kuten terveydenhuolto hoitaa katkenneen jalan kuvauksen, leikkauksen, stabiloinnin ja kipsauksen ja vanhempien tehtäväksi jää varmistaa et se kipsi pidetään paikallaan ja jalka levossa.
Ei ole ihan hirmuisen pitkä aika siitä kun meillä ei enemmistö vanhemmista osannut auttaa niissä koulutehtävissä siis yhden yhtään. Ei kertakaikkiaan osannut vaikka olisi kuinka halunnut ja välittänyt ja ollut kunnon väkeä. Silti siitä oppilasmassasta saatiin se porukka joka rakensi peruskoulun ja mm aikaansai toistaiseksi korkeimmin koulutetut ikäluokat. Meillä on fyysikoita, joiden vanhemmat osasi hädin tuskin lukea ja lääkäreitä, joiden vanhemmat oli kaupungissa töissä lasten asuessa lukutaidottomien isovanhempien kanssa. Come on. Se, että vanhemmat kannustaa koulun käyntiin, edistää koulumyönteistä asennetta ja auttaa hakemaan tarvittaessa apua -kyllä sen on vaan riitettävä tai muuten me todella luodaan luokkayhteiskunta uudestaan. Ehkä se on jopa jonkun tavoite.
1-2 luokkalaisista oli puhe. Jos vanhemmat ei osaa 1-2 luokan asioita, kannattaa lapset jättää suosiolla tekemättä. Kysymyshän oli lukemiseen oppimisessa, jossa lapsi harjoittelee lukemista, niin vanhempi katsoo, että tavut lausutaan oikein. Tähän pitäisi tyhmemmänkin vanhemman pystyä. auto= AU-TO ei AI-TO.
eiköhän jokainen suomea äidinkielenään puhuva osaa tavata AU-TO ja jokainen vanhempi osaa lastaan auttaa jos tuottaa vaikeuksia. Kaksi kolmesta lapsesta osaa tuon jo ennen koulun alkamista.
Nyt taitaa olla kuitenkin kysymys ongelmasta joka on hieman syvemmällä kun haastatellun rehtorin mukaan ysiluokkalaisilta ei voi odottaa yleisesti aiempaa osaamisen tasoa. Kyllä niistä silti jokainen varmaan osaa tavuttaa AU-TO, luulisin
lainaus siitä, mistä tämä lähti: Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes? Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään
Ja kiitos, nyt päästiin muuten asian ytimeen!
Ihan fiksutkin ihmiset ymmärtää lukutaidolla sitä, että pystyt lukemaan maitopurkin kyljestä ravintosisällön. Siksi täällä moni ajattelee, että kansakoulun pohjalta suorittavaan työhön jääneillä isovanhemmillaan oli hyvä lukutaito. Ja saattoihan se joillain ollakin. Mutta mm minun suvussani oli kouluttamattomia ihmisiä, jotka kansakoulupohjalta tekivät työnsä maanviljelyksessä tai esim suurtalouskeittiössä. Ja vaikka he osasivat teknisesti lukea, eivät he pystyneet lukemaan tietokirjallisuutta noin vaikka esimerkkinä. Eivät he olisi voineet hypätä yliopistoon opiskelemaan, eikä heistä moni pystynyt täyttämään veroilmoitusta tai tukiaishakemusta ilman apua, yleensä lapsiltaan.
Nyt on ymmärtääkseni huoli, ettei peruskoulusta valmistuvien luku- ja kirjoitustaito riitä käsitteellisesti monimutkaisen tekstin ymmärtämiseen tai tuottamiseen.
Melko äskettäin oli uutinen, että osa suomalaisista nuorista ei ymmärrä tavallista kieltä, siis ei osata sanojen merkityksiä Oli kyse siitä, että kirjoja lukeva nuori tuntee noin 50 000 sanaa, kun taas se, joka ei harrasta lukemista, osaa vain 15 000 sanaa. Tämä on valtava ero. Ja tässä oli puhe teineistä, joiden äidinkieli on suomi. Voi vain kuvitella miten vaikeaa v.m. ryhmällä on koulussa. Ylemmillä luokilla he eivät enää ymmärrä mitä opettaja puhuu tunnilla tai mitä oppikirjassa lukee. Kauhea tilanne.
joo ja ennen kuitenkin ihmiset kuunteli suomalaista musiikkia, jossa oli ihan värikkäitäkin kielikuvia ja kiinnostavia sanoituksia. Katseltiin suomalaisia elokuvia ja sarjoja ja opittiin sitä kauttakin vähän monipuolisempaa kieltä. Nyt nuoriso ilmaisee enemmän nyansseja englanninkielellä kuin omalla äidinkielellään. Minkäänlaisia suomenkielisiä kulttuurituotteita ei nuoriso enää kuluta, näin sivusta seurattuna.
no, jos lohduttaa niin tätä haluttiin. jo mun aikana puhuttiin lingua francasta, kuinka koko maailma kommunikoi yhdellä tai kahdella kielellä. ei silleen yllättävää, ettei se kieli ole suomi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?
Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.
Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?
Aivan, koulu hoitaa opetuksen. Aivan kuten terveydenhuolto hoitaa katkenneen jalan kuvauksen, leikkauksen, stabiloinnin ja kipsauksen ja vanhempien tehtäväksi jää varmistaa et se kipsi pidetään paikallaan ja jalka levossa.
Ei ole ihan hirmuisen pitkä aika siitä kun meillä ei enemmistö vanhemmista osannut auttaa niissä koulutehtävissä siis yhden yhtään. Ei kertakaikkiaan osannut vaikka olisi kuinka halunnut ja välittänyt ja ollut kunnon väkeä. Silti siitä oppilasmassasta saatiin se porukka joka rakensi peruskoulun ja mm aikaansai toistaiseksi korkeimmin koulutetut ikäluokat. Meillä on fyysikoita, joiden vanhemmat osasi hädin tuskin lukea ja lääkäreitä, joiden vanhemmat oli kaupungissa töissä lasten asuessa lukutaidottomien isovanhempien kanssa. Come on. Se, että vanhemmat kannustaa koulun käyntiin, edistää koulumyönteistä asennetta ja auttaa hakemaan tarvittaessa apua -kyllä sen on vaan riitettävä tai muuten me todella luodaan luokkayhteiskunta uudestaan. Ehkä se on jopa jonkun tavoite.
1-2 luokkalaisista oli puhe. Jos vanhemmat ei osaa 1-2 luokan asioita, kannattaa lapset jättää suosiolla tekemättä. Kysymyshän oli lukemiseen oppimisessa, jossa lapsi harjoittelee lukemista, niin vanhempi katsoo, että tavut lausutaan oikein. Tähän pitäisi tyhmemmänkin vanhemman pystyä. auto= AU-TO ei AI-TO.
suurin osa oppii jo eskarissa lukemaan joskaan kaikki ei sujuvasti. Lukekaa lapsille pienestä pitäen ja jutelkaa ja kuunnelkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko linkkiä?
Aukaise telkkari, valitse kanava 1.
Tämäkin piti opettaa! Apuva!
Tuo selittää miksi joillekin peruskoulun 9. luokan kokeet ovat liian vaikeat. Onko Suomen nuoriso siis taantunut älyllisesti vain 5 vuodessa? Sen pitäisi näkyä sitten numeroarvostelussa eli vähemmän 8, 9 ja 10 arvosanoja ja enemmän 4, 5, ja 6 arvosanoja. Jos ei tajua mitään opetuksesta, niin nelonen ja ehtojen suorittaminen.
Vaikka olin hyvä koulussa, niin minun kouluaikana peruskoulussa 10 oli hyvin teoreettinen arvosana muuten kuin käyttäytymisen ja huolellisuuden arvosanana. Tosin sain historiasta aina kympin peruskoulussa ja lukiossa, sillä luin vapaa-aikana historian kirjoja kuin romaaneja lainaamalla niitä kirjastoista aihepiirien ulottuessa antiikin Kreikasta toiseen maailmansotaan.
Lasten oppimistuloksiin vaikuttaa älylaitteiden käyttö japelaaminen pelit . Kaikki eivät tunnu ymmärtävän tätä. Ne pilaavat keskittymiskyvyn ja antavat nopeasti kivan olon, koska sieltä saa hymynaamoja tai kehuja ja peleissä nopean voitonhuuman. Tämä on yksi syy siihen, että nuorten koulu menee huonosti. Ja tämä puoli ei tule katoamaan, jos nykyinen meno koulutunneilla jatkuu. Tietenkin oppitunneille pitää saada rauhallinen ympäristö, joka tukee opiskelua.
Kaikki on niin helposti saavutettavissa nykyään älylaitteiden, viihdelaitteiden ja netin kautta. Ei tarvitse nähdä vaivaa minkään eteen, eli ei synny samanlaista uteliaisuutta maailmaa kohtaan, tai pitkäjänteistä ponnistelua jonkun asian saavuttamiseksi. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten on vaan niin, että suomalainen rotu on jo saavuttanut huippunsa siinä 1880-1960-luvuilla. Sen jälkeen on alettu mennä alamäkeen, geneettiset sairaudet lisääntyneet, todella paljon adhd ja autismi diagnooseja nykyään, kunnianhimo on käytännössä kuollut, samoin luovuus ja yhteistyökyky. Masennus ja lihavuus ovat yleisimmät suomalaisia yhdistävät tekijät nykyään. Ihmiset istuu mieluiten metsämökissä ja saunassa yksinään tai kaverinsa kanssa, syö suolaista ja rasvaista ruokaa, juo pliisua olutta, nukkuu, möllöttää, ei ole kilpailukykyinen enää monien maailman muiden kansojen kanssa. Eikä Suomi ole ainoa hiipuva kansakunta, onhan niitä kuihtunut lukuisia kautta historian eri puolilla maailmaa.
Jotenkin sen on liityttävä nykyaikaan, että ihmiset ovat niin sairaita ja jaksamattomia. Omasta suvusta fyysisesti tervein henkilö taitaa olla yli 80v mummoni. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko linkkiä?
Aukaise telkkari, valitse kanava 1.
Tämäkin piti opettaa! Apuva!
Tuo selittää miksi joillekin peruskoulun 9. luokan kokeet ovat liian vaikeat. Onko Suomen nuoriso siis taantunut älyllisesti vain 5 vuodessa? Sen pitäisi näkyä sitten numeroarvostelussa eli vähemmän 8, 9 ja 10 arvosanoja ja enemmän 4, 5, ja 6 arvosanoja. Jos ei tajua mitään opetuksesta, niin nelonen ja ehtojen suorittaminen.
Vaikka olin hyvä koulussa, niin minun kouluaikana peruskoulussa 10 oli hyvin teoreettinen arvosana muuten kuin käyttäytymisen ja huolellisuuden arvosanana. Tosin sain historiasta aina kympin peruskoulussa ja lukiossa, sillä luin vapaa-aikana historian kirjoja kuin romaaneja lainaamalla niitä kirjastoista aihepiirien ulottuessa antiikin Kreikasta toiseen maailmansotaan.
Lasten oppimistuloksiin vaikuttaa älylaitteiden käyttö japelaaminen pelit . Kaikki eivät tunnu ymmärtävän tätä. Ne pilaavat keskittymiskyvyn ja antavat nopeasti kivan olon, koska sieltä saa hymynaamoja tai kehuja ja peleissä nopean voitonhuuman. Tämä on yksi syy siihen, että nuorten koulu menee huonosti. Ja tämä puoli ei tule katoamaan, jos nykyinen meno koulutunneilla jatkuu. Tietenkin oppitunneille pitää saada rauhallinen ympäristö, joka tukee opiskelua.
Minun kouluikäinen lapsi on juuri samaa mieltä. Hänen mielestään suurin syy, miksi lapset ja nuoret eivät lue, on tiktok.
Vierailija kirjoitti:
Ja käytännössä oppilaan jättäminen luokalle on tehty myös mahdottomaksi.
Eli peruskoulusta voi tulla ulos oppilas joka ei välttämättä osaa edes lukea pahimmillaan.
Nämä erot ovat selkeät ja liittyvät ainoastaan Suomea ns 2 kieleä puhuvien keskuudessa. Ilmaistaan se vaikka näin. Ja ei, myös ruotsinkieltä 1 kielenä puhuvia tämä ei koske.
Jos googlatte low IQ countries niin se kertoo paljon. En usko että kyse pelkästään geneettisistä asioista, mutta monissa kulttuureissa itä-Afrikan sarvessa ja Lähi-idässä pitkät perinteet että avioidutaan serkun kanssa, briteissä tuli isosti samankaltaisia ongelmia ja esim Ruotsissa vaivihkaa ei päästetty pisa-testiin muita kuin kantaporukkaa.
Eli lasten itsensä takia se heidän vanhempiensa hyysääminen pitää lopettaa jotta lapsilla olisi tulevaisuus. Tytöt eivät mm. saa harrastaa koulun jälkeen Suomessa eikä olla tekemisissä kantaporukan kanssa "syntisinä". Integraatio täysin epäonnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä älypuhelinta tarvita oppitunnin aikana.
Piste.
Ongelma on tehty itse, kun on kielletty puhelimien ja muiden laitteiden kerääminen pois oppilailta oppitunnin ajaksi.
Lapset ja nuoret ovat jo tulleet riippuvaisiksi somesta, on pakonomainen tarve käydä tsekkaamassa, tuottaa sisältöä ja saada nopeaa ja koukuttavaa endorfiini- ja adrenaliinitasoja piikittävää palautetta tai ärsykettä laitteen alustoilta.
Jos laitteet kiellettäisiin oppituntien ajaksi ja lukittaisiin luokkahuoneen oven viereiseen kaappiin tunnin ajaksi, joka ikisellä tunnilla, tulisi oitis näkyväksi, kuinka nykylapset ja - nuoret kärsivät jo vakavista fyysisistä ja psyykkisistä vieroitusoireista joutuessaan eroon laitteesta.
Vastaa aivan heroiiniaddiktien toimintaa. On pakko saada laite käsiin, vaikka väkivallalla. Ilman sitä ei voida olla eikä keskittyminen tai tavoitteellinen, pitkäjänteinen ja hitaasti palkitseva toiminta onnistu enää. Näitä ovat juuri lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka - puhumattakaan näiden taitojen käytöstä esim. historian tai filosofian opiskeluun, uusien kielten oppimiseen tai fysiikan, lääketieteen ja juridiikan kaltaisten, vaativan tason laajojen kokonaisuuksien hahmottamosen taitojen kehittämisestä.
Jos se lapsi pitää saada kiinni oppitunnin aikana niin tarvitaan. Jos minun pitää hakea hänet kesken työpäivän hammaslääkäriin, minun pitää saada hänet kiinni sieltä tunnilta, että voin muistuttaa milloin pitää lähteä ja missä odotan.
Minulle toki sopisi, että se hammaslääkäri olisi koululla/koulun lähellä mutta kun se on säästetty toiselle puolelle kaupunkia ja sekin sopisi että se lapsi aka varhaisteini/teini yksin menisi mutta kun sekään ei käy, niin sitten tämä on nyt on näin.
No huhhuh! Omana kouluaikanani ihan itse piti muistaa hammaslääkäriajat ja ne myös muistin. Samoin muistivat luokkakaveritkin. Nykyajan lapsilta ei siis voi näinkään pientä asiaa vaatia muistamaan? Surullista! Itse kunlapsena hoiti tällaisetkin asiat, niin hoituvat helposti myös aikuisena. Liiallisella paapomisella luodaan näitä nuoria aikuisia. Joilla on elämän perustaidot hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja käytännössä oppilaan jättäminen luokalle on tehty myös mahdottomaksi.
Eli peruskoulusta voi tulla ulos oppilas joka ei välttämättä osaa edes lukea pahimmillaan.
Nämä erot ovat selkeät ja liittyvät ainoastaan Suomea ns 2 kieleä puhuvien keskuudessa. Ilmaistaan se vaikka näin. Ja ei, myös ruotsinkieltä 1 kielenä puhuvia tämä ei koske.
Jos googlatte low IQ countries niin se kertoo paljon. En usko että kyse pelkästään geneettisistä asioista, mutta monissa kulttuureissa itä-Afrikan sarvessa ja Lähi-idässä pitkät perinteet että avioidutaan serkun kanssa, briteissä tuli isosti samankaltaisia ongelmia ja esim Ruotsissa vaivihkaa ei päästetty pisa-testiin muita kuin kantaporukkaa.
Eli lasten itsensä takia se heidän vanhempiensa hyysääminen pitää lopettaa jotta lapsilla olisi tulevaisuus. Tytöt eivät mm. saa harrastaa koulun jälkeen Suomessa eikä olla tekemisissä kantaporukan kanssa "syntisinä". Integraatio täysin epäonnistunut.
on tuolla asiakin jossain joukossa, mutta valitettavasti ruskeat ei selitä tätä tilannetta. Meidän koulussa ei ole ainoatakaan skakkosta ja muutama hassu toisenpolven tyyppi ja silti tulokset laskee
kun lukee näitä kommentteja tulee vähän samanlainen hyväntahtoinen pieni huvitus kuin seuratessa paikkakunnan FB puskaradiota. Sellanen ymmärtäväinen "mmhmm, juuri noin minäkin ajattelin kun lapsi oli vielä pieni". Tai, "juuh, tunnistan nuo aatokset niiltä ajoilta kun ei vielä ollut lapsia". Erotuksena se, etten toki ääneen esittänyt kommentteja, joilla loukkaisin muita ihmisiä, mutta ajattelin omassa päässäni ihan salaa kuitenkin. Nyt tiedän paremmin. Niin tulette tekin tietämään omalla vuorollanne :)
Ilmaiset ällät älköön pätekö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielipiteiden mitätöinti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihminen on nusseva putki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?
Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.
Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?
Aivan, koulu hoitaa opetuksen. Aivan kuten terveydenhuolto hoitaa katkenneen jalan kuvauksen, leikkauksen, stabiloinnin ja kipsauksen ja vanhempien tehtäväksi jää varmistaa et se kipsi pidetään paikallaan ja jalka levossa.
Ei ole ihan hirmuisen pitkä aika siitä kun meillä ei enemmistö vanhemmista osannut auttaa niissä koulutehtävissä siis yhden yhtään. Ei kertakaikkiaan osannut vaikka olisi kuinka halunnut ja välittänyt ja ollut kunnon väkeä. Silti siitä oppilasmassasta saatiin se porukka joka rakensi peruskoulun ja mm aikaansai toistaiseksi korkeimmin koulutetut ikäluokat. Meillä on fyysikoita, joiden vanhemmat osasi hädin tuskin lukea ja lääkäreitä, joiden vanhemmat oli kaupungissa töissä lasten asuessa lukutaidottomien isovanhempien kanssa. Come on. Se, että vanhemmat kannustaa koulun käyntiin, edistää koulumyönteistä asennetta ja auttaa hakemaan tarvittaessa apua -kyllä sen on vaan riitettävä tai muuten me todella luodaan luokkayhteiskunta uudestaan. Ehkä se on jopa jonkun tavoite.
1-2 luokkalaisista oli puhe. Jos vanhemmat ei osaa 1-2 luokan asioita, kannattaa lapset jättää suosiolla tekemättä. Kysymyshän oli lukemiseen oppimisessa, jossa lapsi harjoittelee lukemista, niin vanhempi katsoo, että tavut lausutaan oikein. Tähän pitäisi tyhmemmänkin vanhemman pystyä. auto= AU-TO ei AI-TO.
Eipä niitä lapsia tehdä ja rakenneta kuin jotain laitteita.
Lapsia syntyy kuin omenia syksyllä puihin.
Eipä se omenapuukaan ajattele että rakennan nyt omenia syksyksi. Niitä vain syntyy koska kyse on elävistä olennoista.
Nykyään kun ehkäisy on saavuttanut huippunsa ja on kaikkea olemassa, niin silti ihmisiä syntyy runsaasti ja maapallo ihmisöi hyvin runsaasti.
Tämä todistaa jo sen ettei lapsia vain tehdä tekemällä, vaan niitä syntyy.
Sellainen harha että asioita voi itse päättää ja suunnitella on hyvin yleinen.
Sinäkin elät siinä harhassa, mutta todellisuus ja tilastot näyttää ihan toista kuin sinä väität.
Ei ihminen itse päätä ajattelukyvyllään lisääntymisestään.
Tuskin edes oppimisestaan. Meistä jokainen pyrkii parhaaseen kouluissa. Olisi tyhmää olla yrittämättä.
Meistä jokainen on sen oman tasonsa parhaan tuloksen summa. Jos sinä väität muita laiskimuksiksi ja tyhmyreiksi, niin se tekee sinusta vain jumalan tasoisen olennon. Sellaisen joka kyllä hoitaa kaiken ja myös muiden asiat parhaiten päin.
Koska sinä olet paras ja me muut ollaan tyhmiä ja laiskoja nusseja.
Ootko sä jossain aineissa?
Kysymys oli edelleenkin, kun lapsi harjoittelee lukemaan oppimisläksyjään kotona, että vanhempi seuraa, että tavut lausutaan oikein eikä väärin. Esimerkkinä se auto, jossa vanhempi seuraa, että lapsi tosiaankin lukee auto, eikä aito.
Edellähän sanottiin, ettei vanhemmilla ole aikaa lapsiaan opettaa työpäivän jälkeen ja sitä varten maksavat veroja. No, ei varmaan kannata ihmetellä, miksi jälkikasvu lukee huonosti, jos edes tähän ei ole aikaa. Kuvitteleeko joku, että lapsi oppisi sujuvaksi lukemisen ammattilaiseksi harjoittelematta kotona lukemista ja sitä, että vanhempi seuraa etenkin sellaista lasta, jolla lukeminen on vaikeaa.
Ja vaikka lapsi oppisi lukemaan jo ennen koulua, tärkeää on seurata myös miten lapsi oppi kirjoittamaan ja tavuttamaan. Se kirjoittaminen kun voi mennä päin puuta, vaikka näyttäisi siltä, että lukeminen sujuu. On eri asia kirjoittaa ma-ito kuin mai-to.
Kyllä se aineissa oleva on se joka syyllistää muita ihmisiä syntyneistä lapsista ja alentaa heidät roskaksi ja selaiseksi ettei lapsia edes saisi synnyttää.
Lapsia nyt syntyy jatkuvasti todella huonoihin olosuhteisiin ja on lapsellista syyllistää muita ja ylentää itsensä. Se on sitä roskaa ja harhaista menoa.
Silloin oikeasti voi kysyä että onko lääkitykset kohdillaan.
Tollanen kommentti aineista tai että onko halvaantunut ja kovia kipulääkkeitä alla, ei mitätöi mielipidettä mitenkään. Veteraaneilla oli alla kovia kipulääkkeitä ja ei se heidän mieliteiden arvoa laskenut mitenkään.
Kyllä se on juoponkin mielipide ja kirjoitus ihan yhtä arvokas kuin itsensä ylentäjien.
Suuret luokkakoot on suurin syypää heikkoon tasoon.
Ihan lyhyellä maalaismatikalla voidaan laskea pelkästään se että kauanko 30 oppilaan käsienpesu korona-aikana vei oppitunnista aikaa, kun jokanien muistaa miten pitkään niitä käsiä pitää hangata ja kuivata pesun jälkeen.
Lyhyt laskutoimitus todentaa ettei kolmeakymmentä oppilasta kerkea 45 min oppitunnin aikana opastaa minuuttia pidempää per oppilas. Etenkin jos pitää tarkastaa laatu ja että onko asia ymmärretty.
Ihan eri asia opettaa kymmentä oppilasta kuin kolmeakymmentä.
Henkilökohtaista läpikäyntiä ja opetusta ei kerkeä käydä minuuttia pidempää jos luokkakoko on lähemmäs kolkyt.
Suurinosa tarvitsee kuitenkin opetusta ja valvontaa. Luokassa on noin neljä kappaletta ns. "aivoja". Jotka oppii helposti ja itsestään asioita. Surullista että tää porukka on nykyään se joka kuvittelee olevansa ahkera ja parempaa väkeä. Heille on vain elämä ollut helppoa ja hyvät kortit on saatu.
En lähtisi kehuskelemaan nykyaikana ällillä. Taso on laskenut myös näillä tapauksilla.
Oppitunti on 45 min. Viitisen minuuttia menee että kirjat, kynät ja oppilaat on paikallaan. Jäljellä on 40 min. Yleinen opetus 15-30 min teoriaa. Loppuaika tehtäviä jotka jäävät läksyiksi.
Opettajalla jää oppilaiden tarkkailuun jopa vähemmän kuin minuutti aikaa siirtymisineen jos oppilaita on kolkyt tai lähes se.
Ainakaan laatua ei voida taata. Jos vertaa luokkaan jossa on kymmenen oppilasta, niin opettajalle jää hyvin aikaa varmistua että oppi menee perille ja jokainen on raiteilla asian suhteen.
Noin 20 oppilaan joukosta voidaan vähentää noin neljä oppilasta jotka on itseohjautuvia ja oppivat asiat kiitettävästi ihan ilman valvontaa. Tätä porukkaa ei oikeastaan kannata ylistää.
He ovat se porukka joka vähennetään varsinaisesta opetuksesta, vaikka he näkyvät sitten tilastoissa kun lasketaan ällien määrää. Ne ovat niitä ilmaisia älliä.
tutkaile, yo.tilasto.fi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta mutta kai totta. 5 vuotta ja tähän on tultu. Li on ollut melkein tämän ajan opetusministerinä. Luokalle pitää jättää jos ei suoriudu. Ahmetti jää kolmannelle luokalle vaikka 18 vuotiaaksi jos ei opi lukemaan.
Sadannen kerran, oppimisvaikeuksien syynä kantasuomalaisten lasten heikko osaaminen. Jos tähän ei puututa, tulokset eivät parane.
Vai sittenkin kantasuomalaisten lasten koulunkäynnin mieletön hankaloittaminen. Meiltä on matkaa ala-asteelle 7 km, bussimatka suuntaansa kestää 1h 10 min, koska bussireitti on suunniteltu siten, että lapsia kerätään matkan varrelta ja kuljetellaan ympäri kuntaa, osa jätetään välillä yläkouluun ja sieltä jatketaan matkaa takaisinpäin. Ekaluokkalainen lähtee kotoa klo 6:30 ja koulu alkaa klo 9:00.
Nyt en ymmärrä. 2,5 tuntia suuntaansa? Oletteko kuulleet koskaan henkilöautosta vai onko julkinen kyyti ideologinen valinta? Miten tuo hirvittävä istuminen vaikuttaa lapsen terveyteen ja kehitykseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?
Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.
Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?
Aivan, koulu hoitaa opetuksen. Aivan kuten terveydenhuolto hoitaa katkenneen jalan kuvauksen, leikkauksen, stabiloinnin ja kipsauksen ja vanhempien tehtäväksi jää varmistaa et se kipsi pidetään paikallaan ja jalka levossa.
Ei ole ihan hirmuisen pitkä aika siitä kun meillä ei enemmistö vanhemmista osannut auttaa niissä koulutehtävissä siis yhden yhtään. Ei kertakaikkiaan osannut vaikka olisi kuinka halunnut ja välittänyt ja ollut kunnon väkeä. Silti siitä oppilasmassasta saatiin se porukka joka rakensi peruskoulun ja mm aikaansai toistaiseksi korkeimmin koulutetut ikäluokat. Meillä on fyysikoita, joiden vanhemmat osasi hädin tuskin lukea ja lääkäreitä, joiden vanhemmat oli kaupungissa töissä lasten asuessa lukutaidottomien isovanhempien kanssa. Come on. Se, että vanhemmat kannustaa koulun käyntiin, edistää koulumyönteistä asennetta ja auttaa hakemaan tarvittaessa apua -kyllä sen on vaan riitettävä tai muuten me todella luodaan luokkayhteiskunta uudestaan. Ehkä se on jopa jonkun tavoite.
1-2 luokkalaisista oli puhe. Jos vanhemmat ei osaa 1-2 luokan asioita, kannattaa lapset jättää suosiolla tekemättä. Kysymyshän oli lukemiseen oppimisessa, jossa lapsi harjoittelee lukemista, niin vanhempi katsoo, että tavut lausutaan oikein. Tähän pitäisi tyhmemmänkin vanhemman pystyä. auto= AU-TO ei AI-TO.
Ei tuo liity tyhmyyteen, vaan osaamiseen. Esim. sinä opettaisit lasta väärin, mikä voi haitata paljonkin erityisesti niitä lapsia, joilla on hankaluuksia lukemaan oppimisessa. Pääsääntöisesti nykyään opetellaan lukemaan liu'uttamalla ja kirjamet sanotaan äänteinä. Lapsi voi olla siis ihan ihmeissään, että mikä hitsin aauu au teeoo to, kun koulussa käytetään äänteitä ja liukuja.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ei osaa enää lukea kaunokäsialalla kirjoitettua tekstiä.
Etkä sinä varmaankaan 1700-luvun kaunoa. Tai 1600-luvun. Joillekin tuottaa vaikeuksia ihan 1900-luvun alkupuolen kaunokin. Esim sota-ajan kirjeet.
Ei Suomessa ole kuin kourallinen ihmisiä, jotka osaa lukea käytöstä poistuneita käsialoja (minä esim). Eikä heitä enempää tarvita. Riittää, että kaikki osaavat sitä tällä hetkellä käytössä olevaa kirjoitustyyliä tulkita. Ja koska senkin kanssa on nuorilla vaikeuksia, niin turhaa vaatia jotain kaunon osaamista tähän päälle.
Minä luin joka päivä. Silti noi tunnit oli kivoja.