Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Opetushallituksen täti selittää jotain munkkilatinaa Yle A-talkissa, sitten peruskoulun rehtori paukauttaa totuuden suustaan
23.02.2023 |
5 vuotta sitten järjestetyt koetehtävät 9. luokalla ovat jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille eli tuota tahtia tullaan tosiasiassa koulun oppimistuloksissa alaspäin. Siis 5 vuotta sitten järjestetyt kokeet jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille!
Opetushallituksen täti ei varmaan ole päivääkään itse ollut opettajana missään.
Kommentit (626)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Minä en havainnut tuollaista. Sensijaan havaitsin tuolloin ja nyt, että rehtori oli mies ja puhui fiilispohjalta, kun taas proffa oli nainen ja pitäytyi faktatiedossa, jota tietenkin puhui yliopistossa opiskelleille tutulla tieteellisen eksaktilla kielellä.
Persun kuulo on virittynyt kuulemaan mutua ja möyhäystä ja käsitevarasto rajoittuu noin 200 sanaan.
Kerrotko tyhmällä tavikselle, mitä tuo tieteellisen eksakti sana 'möyhäys' tarkoittaa?
Onko "mutu" eksaktia tieteellistä suomea? Eikös se ole vähän samaa persusanastoa niinkuin "ma tu" tai "ma mu"? Sorry, tuossa on pari syntistä sanaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin päättäjät, tehkää kaupungin kouluista tasalaatuisia. Hyviä.
Silloin vanhempien ei tarvitse käyttää aikaansa hyvän koulun etsimiseen, vaan se sama energia voidaan laittaa sen koulun ympärille rakentuvan yhteisön hyväksi.
Tuo ohjelmassa fiksuja puhunut yliopistonlehtori Jari Salminen on muuten todella hyvä luennoitsija - nautin suuresti hänen luennoistaan opiskeluaikoina. Siinä on luennoitsija, jolla on sivistystä, tieto, ymmärrystä, kriittistä ajattelua ja erinomaisesti perusteltuja näkökulmia. Ja on myös aika hot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Kuitenkaan faktojen hyvyys mitä esitetään ei riipu siitä miten sujuvaa ja harjoiteltua esiintyjän esiintyminen on.
Turhankin usein kansa tekee arvionsa täysin epäolennaisten pinnallisten seikkojen perusteella. Siksipä meillä onkin poliitikkoja jotka on loistavia esiintyjiä muttei muuta tee kun oikeastaan valehtelee joka asiassa ja silti kansa uskoo kun haluaa uskoa hyvää esitystä.
Totta.
Siksi juuri opetushallituksesta ajankohtaisohjelmaan asiantuntijaksi lähtenyt henkilö on vastuussa itseään suuremmasta asiasta. Tuollainen valtaa omaava virkamies esiintyy asiaohjelmassa auktoriteettinä, jonka viestinnän tulee sekä informoida, vaikuttaa että osoittaa tutkittuun tietoon pohjaavia perusteluita valinnoille. OPH johtaa tämän maan kansalaisten kasvatusta ja koulutusta, lakisääteistä oppivelvollisuutta ja peruspalvelua.
A-talkissa esiintynyt opetushallituksen edustaja osoitti surkeaa esiintymistaitoa, mutta etenkin välinpitämätöntä asennetta, valmistautumattomuutta haastatteluun ja vastuuttomuutta nykyisen koulutusjärjestelmän epäonnistumisista.
Tämä henkilö, joka oli tullut paikalle edustamaan opetushallitusta ja kritiikin ytimessä olevaa toimijaa, ei esittänyt faktoja, ei perusteluita, ei tulevaisuuden visioita eikä mitään, mistä kuulija olisi edes ymmärtänyt, mitä henkilö esittää todettuun ongelmaan syyksi tai ratkaisuksi.
Kielikuvat, kuten "leveämmät hartiat" ym. kummalliset heitot, kyvyttömyys kuulla kysymykset, pitää ne lähimuistissa ja pyrkiä vastaamaan niihin osoittavat, ettei ko. henkilö suoriudu työtehtävistään eikä ymmärrä vastuutaan asiassa. Yle:n toimitus oli lähettänyt ohjelmassa käsiteltävät kysymykset osallistujille ennakkoon. Napapiirin koulun rehtori sekä Helsingin yliopiston kasvatushistorian tutkija olivat valmistautuneet asioiden käsittelyyn ja tietonsa jakamiseen huolellisesti. Tampereen yliopiston tutkija halusi esiintyä humoristisena kukkahattutätinä, joka puolustaa hippiarvoja ilman mitään perusteluita, kunhan laukoo mielipiteitään professorin tittelin auktoriteetillä. (Kertookin katsojalle selkeästi, mitä Tampereen yliopistolle on tapahtunut näiden samojen koulutusleikkausten seurauksena. Tarkoin harkittu teatteritieteen ja medialukutaidon puolustuspuhe.)
Oph:n strateginen ulostulo jäi täydeksi mysteeriksi.
Jos OPH:n pääjohtajaksi valitaan puoluepoliittisin perustein niin ei osaamista voi hirveästi odottaa. Se on sääli lasten ja nuoten kannalta sekä on johtanut väistämättä vääriin ratkaisuihin kuinka koulunkäynti pitää järjestää.
Minna Kelhä on ollut virassa kaksi vuotta joten ilman muuta vastuu huonosta kehityksestä on muillakin ex-pääjohtajilla kuten Olli-Pekka Heinosella, Aulis Pitkälällä, Timo Lankisella, Timo Lankisella ja Kirsi Lindroosilla. Johdonmukaisesti lasten oppiminen on huonontunut kun koulu-uudistuksia on tehty viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.
Paljon ovat asiat muuttuneet siitä kun pääjohtajina olivat Vilho Hirvi ja Jukka Sarjala. Hirvi oli sentään työskennellyt äidinkielen lehtorina ja Sarjala taas oli bibliofiili eli lukemisen ystävä. Voi kun tällaisia ihmisiä löytyisi vielä nostamaan suomen koululaitos uuteen nousuun.
Hyvä kommentti.
Kari Sajavaara kirjoitti Vilho Hirvestä, ensimmäisestä opetushallituksen pääjohtajasta vuonna 2001, Hirven kuoltua, mm. seuraavasti:
"Vilho Hirvi oli tuhti hallintomies, mutta hän oli ennen muuta opettaja, hallintomiehenäkin. Opettaminen ja kasvattaminen olivat hänelle tärkeitä silloinkin kun työ oli pääasiassa hallintoa. Äidinkielen opetus, työuran ensi vaihe, kuului hänen puheissaan läheisenä suhteena kirjallisuuteen. Hallinnossakin toimiessaan hän pyrki jatkuvasti luennoimaan ja opettamaan. Erityisen merkittäviä vaiheita olivat täydennyskoulutuskeskuksen perustaminen ja kehittäminen 1980-luvulla Jyväskylän yliopistossa ja toiminta vuodesta 1991 ensimmäisenä pääjohtajana opetushallituksessa. Opetusalan lainsäädännön laaja uudistus oli varmaankin opetusministeriökauden tärkein työ.
Vahva usko koulutuksen merkitykseen näkyi myös siinä tuessa, jota hän antoi opetushallituksen ja opetusministeriön virkamiesten akateemisille jatko-opinnoille. Ensimmäinen opetusministeriön virkamies väitteli tohtoriksi hänen alulle panemistaan ohjelmista helmikuussa Jyväskylässä.
[...]
Vilho Hirvi oli muutosjohtaja. Hän vierasti normeja, tuli lähelle johdettaviaan, uskoi ihmisiin. Hänellä oli aikaa kuunnella, keskustella, pohtia.
[...]
Runot olivat lähellä Vilho Hirven sydäntä. Niillä hän sävytti puheitaan."
https://arkisto.acatiimi.fi/2001/4_01/4_01o.htm
Kyllä sillä on merkitystä, kuka mitäkin tehtävää hoitaa, miksi ja miten. Merkitystä muutenkin kuin teoriassa. Jokaisen lapsen ja nuoren loppuelämälle on ensiarvoisen tärkeä merkitys sillä, millaista kasvatusta, opetusta ja osaamista he ovat varhaisina vuosinaan saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Kuitenkaan faktojen hyvyys mitä esitetään ei riipu siitä miten sujuvaa ja harjoiteltua esiintyjän esiintyminen on.
Turhankin usein kansa tekee arvionsa täysin epäolennaisten pinnallisten seikkojen perusteella. Siksipä meillä onkin poliitikkoja jotka on loistavia esiintyjiä muttei muuta tee kun oikeastaan valehtelee joka asiassa ja silti kansa uskoo kun haluaa uskoa hyvää esitystä.
Totta.
Siksi juuri opetushallituksesta ajankohtaisohjelmaan asiantuntijaksi lähtenyt henkilö on vastuussa itseään suuremmasta asiasta. Tuollainen valtaa omaava virkamies esiintyy asiaohjelmassa auktoriteettinä, jonka viestinnän tulee sekä informoida, vaikuttaa että osoittaa tutkittuun tietoon pohjaavia perusteluita valinnoille. OPH johtaa tämän maan kansalaisten kasvatusta ja koulutusta, lakisääteistä oppivelvollisuutta ja peruspalvelua.
A-talkissa esiintynyt opetushallituksen edustaja osoitti surkeaa esiintymistaitoa, mutta etenkin välinpitämätöntä asennetta, valmistautumattomuutta haastatteluun ja vastuuttomuutta nykyisen koulutusjärjestelmän epäonnistumisista.
Tämä henkilö, joka oli tullut paikalle edustamaan opetushallitusta ja kritiikin ytimessä olevaa toimijaa, ei esittänyt faktoja, ei perusteluita, ei tulevaisuuden visioita eikä mitään, mistä kuulija olisi edes ymmärtänyt, mitä henkilö esittää todettuun ongelmaan syyksi tai ratkaisuksi.
Kielikuvat, kuten "leveämmät hartiat" ym. kummalliset heitot, kyvyttömyys kuulla kysymykset, pitää ne lähimuistissa ja pyrkiä vastaamaan niihin osoittavat, ettei ko. henkilö suoriudu työtehtävistään eikä ymmärrä vastuutaan asiassa. Yle:n toimitus oli lähettänyt ohjelmassa käsiteltävät kysymykset osallistujille ennakkoon. Napapiirin koulun rehtori sekä Helsingin yliopiston kasvatushistorian tutkija olivat valmistautuneet asioiden käsittelyyn ja tietonsa jakamiseen huolellisesti. Tampereen yliopiston tutkija halusi esiintyä humoristisena kukkahattutätinä, joka puolustaa hippiarvoja ilman mitään perusteluita, kunhan laukoo mielipiteitään professorin tittelin auktoriteetillä. (Kertookin katsojalle selkeästi, mitä Tampereen yliopistolle on tapahtunut näiden samojen koulutusleikkausten seurauksena. Tarkoin harkittu teatteritieteen ja medialukutaidon puolustuspuhe.)
Oph:n strateginen ulostulo jäi täydeksi mysteeriksi.
Tämän mielipidekirjoituksen laatijan olisi pitänyt olla lähetyksessä mukana väittelemässä ja argumentoimassa. Aihepiiri kaipaisi kipeästi näin analyyttista lähestymistapaa ja tulokulmaa ns. tavalliselta kansalaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kädet heiluu, suu käy ja pää pyörii kuin pöllöllä.
Ihan kuin tietäisi itsekin puhuvansa silkkaa paskaa.
Ei kai se niin hölmö ole etteikö ymmärtäisi miltä "puhun paljon mutten sano mitään" jargon kuulostaa oman kuplan ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Minä en havainnut tuollaista. Sensijaan havaitsin tuolloin ja nyt, että rehtori oli mies ja puhui fiilispohjalta, kun taas proffa oli nainen ja pitäytyi faktatiedossa, jota tietenkin puhui yliopistossa opiskelleille tutulla tieteellisen eksaktilla kielellä.
Persun kuulo on virittynyt kuulemaan mutua ja möyhäystä ja käsitevarasto rajoittuu noin 200 sanaan.
Kerrotko tyhmällä tavikselle, mitä tuo tieteellisen eksakti sana 'möyhäys' tarkoittaa?
Onko "mutu" eksaktia tieteellistä suomea? Eikös se ole vähän samaa persusanastoa niinkuin "ma tu" tai "ma mu"? Sorry, tuossa on pari syntistä sanaa...
Mutu=musta tuntuu, ma tu=maa hantulija, ma mu=maa hanmu uttaja... puhekielisiä ilmauksia, ei tieteellisiä saati eksakteja. Hyvä, että Sanoma Oy rajoittaa puhekielenkäyttöä keskustelupalstoilla sanasensuurillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Kuitenkaan faktojen hyvyys mitä esitetään ei riipu siitä miten sujuvaa ja harjoiteltua esiintyjän esiintyminen on.
Turhankin usein kansa tekee arvionsa täysin epäolennaisten pinnallisten seikkojen perusteella. Siksipä meillä onkin poliitikkoja jotka on loistavia esiintyjiä muttei muuta tee kun oikeastaan valehtelee joka asiassa ja silti kansa uskoo kun haluaa uskoa hyvää esitystä.
Totta.
Siksi juuri opetushallituksesta ajankohtaisohjelmaan asiantuntijaksi lähtenyt henkilö on vastuussa itseään suuremmasta asiasta. Tuollainen valtaa omaava virkamies esiintyy asiaohjelmassa auktoriteettinä, jonka viestinnän tulee sekä informoida, vaikuttaa että osoittaa tutkittuun tietoon pohjaavia perusteluita valinnoille. OPH johtaa tämän maan kansalaisten kasvatusta ja koulutusta, lakisääteistä oppivelvollisuutta ja peruspalvelua.
A-talkissa esiintynyt opetushallituksen edustaja osoitti surkeaa esiintymistaitoa, mutta etenkin välinpitämätöntä asennetta, valmistautumattomuutta haastatteluun ja vastuuttomuutta nykyisen koulutusjärjestelmän epäonnistumisista.
Tämä henkilö, joka oli tullut paikalle edustamaan opetushallitusta ja kritiikin ytimessä olevaa toimijaa, ei esittänyt faktoja, ei perusteluita, ei tulevaisuuden visioita eikä mitään, mistä kuulija olisi edes ymmärtänyt, mitä henkilö esittää todettuun ongelmaan syyksi tai ratkaisuksi.
Kielikuvat, kuten "leveämmät hartiat" ym. kummalliset heitot, kyvyttömyys kuulla kysymykset, pitää ne lähimuistissa ja pyrkiä vastaamaan niihin osoittavat, ettei ko. henkilö suoriudu työtehtävistään eikä ymmärrä vastuutaan asiassa. Yle:n toimitus oli lähettänyt ohjelmassa käsiteltävät kysymykset osallistujille ennakkoon. Napapiirin koulun rehtori sekä Helsingin yliopiston kasvatushistorian tutkija olivat valmistautuneet asioiden käsittelyyn ja tietonsa jakamiseen huolellisesti. Tampereen yliopiston tutkija halusi esiintyä humoristisena kukkahattutätinä, joka puolustaa hippiarvoja ilman mitään perusteluita, kunhan laukoo mielipiteitään professorin tittelin auktoriteetillä. (Kertookin katsojalle selkeästi, mitä Tampereen yliopistolle on tapahtunut näiden samojen koulutusleikkausten seurauksena. Tarkoin harkittu teatteritieteen ja medialukutaidon puolustuspuhe.)
Oph:n strateginen ulostulo jäi täydeksi mysteeriksi.
Tai sitten kansaa voisi opettaa medialukutaitoisemmaksi eikä vaan luottaa siihen että aina se viraston lahjakkain esiintyjä on vapaana ajankohtaisohjelmiin. Nykymedia vaan tuppaa imemään hernettä nokkaan purkki kerrallaan aina kun heidän tarinointiaan vähääkään ruvetaan analysoimaan joten tuskin nuo innostuu medialukutaidon parantamisestakaan.
Kyseisessä ohjelmassa ja laajemminkin mediassa, kuten myös tutkimuksessa, opetushallituksen arkityössä ja näin vaalien alla politiikassakin käsitellään nimenomaan lukutaidon rapautumisen merkitystä laajemmassa kontekstissa.
Koko kyseinen A-talk ohjelma oli käsikirjoitettu aiheelle "lukutaito". On todettu, että lasten ja nuorten lukutaito on huonontunut, ei siis pysynyt aiemmalla tasolla tai parantunut aiemmasta, vaan huonontunut vuosi vuodelta koulutusuudistuksen ja koulutuksen rahoitusleikkausten jälkeen.
Tämä juuri on sitä medialukutaitoa. Kuten moni muukin kerros ja syvyys "medialukutaito" käsitteen kontekstissa.
"Tai sitten kansaa voisi opettaa medialukutaitoisemmaksi [--]" Niin, siinä se ongelma juuri oli, mistä eri asiantuntijat oli kutsuttu keskustelemaan. Voisi opettaa, olisi syytä opettaa.
Laitetaanko opetukseen riittävästi resursseja ja toimintamahdollisuuksia? Ei. Nykyinen rahoitusleikattu ja ideologinen koulutusmalli ei tuota osaamista. Tämä on aikoinaan Sipilän hallituksen tekemän miljardien suuruisen koulutusleikkausohjelman tulos. Opetusministerinä tuolloin uudistusta ajanut Sanni Grahn-Laasonen. Koko opetusala osoitti mieltä ja lakkoili koulutusleikkauksia vastaan ja varoitti sen vaikutuksista.
Tässä tulos.
Jos käytät kaiken aikasi keksimällä syitä sille miksi jotain ei voi tai kannata tehdä niin loppujenlopuksi et tule ikinä tekemään mitään koska aina löytyy syitä.
Tottakai asioita tulisi muuttaa ja ei ole aivan itsestäänselvää että mitä ja miten. Ehkä kannattaisi miettiä maali ja sitten askelet sinne positiivisen kautta eikä negatiivisen. Välillä toki askelten jälkeen tarkkaillen että suunta on oikea.
Lisäksi jos hallitus on istunut neljä vuotta tekemättä ongelmille mitään niin vika ei silloin ole jonkun edellisen hallituksen vaikka teidän demarien maneerina onkin syyttää joka ainoasta asiasta kokoomusta tai persuja.
Sipilän hallitus lisäksi leikkasi vain ja ainoastaan siksi että edeltävä rinteen/urpilaisen hallitus hoiti taas kerran taloutta niin päin prc:ttä että oli pakko. Kuten mariininkin hallitus nyt ja nuo valittaa tulevista leikkauksista jo etukäteen samalla kun kieltäytyy itse esittämästä parempaa leikkauslistaa. Mahtavaa settiä /s
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Vartti lukemista päivässä tuottaa hyvän lukutaidon. Jokaisen lapsen pitäisi ensimmäiset kouluvuodet lukea se viisitoista minuuttia ihan mitä tahansa tekstiä jollekin kuulijalle (äiti, isä, isovanhempi, sisarus, lemmikki, nalle, talouspaperirullateline). Sillä on asia hoidettu.
Vanhempana minä teen aina lapsen kanssa kaikki läksyt. Välillä lapsi haluaa tehdä itse mutta minä aina lopuksi tarkistan. Ongelmana on se, että opettaja ei ilmoita millään tavoin esimerkiksi tulevista kokeista. Koepäivää tai koealuetta ei kirjoiteta vihkoon, sitä ei merkitä Wilmaan koevälilehdelle tai opettaja ei laita viestiä kotiin. Se voidaan ehkä kertoa suullisesti, ja jos oppilas ei muista edellisenä päivänä ottaa kirjoja kotiin kokeeseen lukemista varten, se on sitten voivoi. Ottaa melkoisesti pattiin tämä näin vanhempana. Minä kuitenkin katson omaksi hommakseni ohjata lasta tekemään kouluasiat täällä kotona, kuten pakkaamaan reppuun tarvittavat asiat, hoitamaan läksyt ja lukemaan kokeeseen. Olisi helpompi tehdä, kun tietäisi esim. poikkeuspäivistä jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä annoin kahdeksasluokkalaisille kirjan luettavaksi. Siinä on 120 sivua ja sitä luetaan ensin 8 oppituntia koulussa, ja jos jää kesken, kotona loppuun. Useimmat oppilaat olivat järkyttyneitä. Kirjassa oli vain tekstiä, ei yhtään kuvia, siitä ei ole tehty elokuvaa. He kysyivät, pitääkö heidän lukea siis ihan koko kirja.
Luokkaa kohden on ehkä 1 tai 2 oppilasta, jotka harrastavat lukemista. Heille valitsin 400-sivuisen kirjan, ja osa heistä pyysi vielä sitä ohuempaakin kirjaa lisäksi, koska sekin vaikutti heistä kiinnostavalta.
On varmaan turha sanoa, kumman oppilasryhmän kohdalla on paremmat arvosanat kautta linjan kaikissa lukemista vaativissa oppiaineissa.
Jos vanhemmat eivät osaa sanaakaan suomen kieltä, miten he lukisivat suomenkielisiä satuja lapsilleen?
Elättekö te kaikki jossain Kärsämäellä?
Minä asun kaupungissa, joka kuuluu 10 suurimman kaupungin joukkoon. Meillä vieraskieliset on sijoitettu kaikki samaan kouluun ja muissa (kuten minunkin koulussani) on vain kantasuomalaisia ja täysin suomenkielisiä oppilaita. Koko alakoulun ajan meillä käydään joka luokan kanssa kerran kuussa kirjastossa ja kaikkien on pakko ottaa jokin kirja. Sitä luetaan pääosin kotona mutta myös koulussa. Kaikki eivät kuitenkaan lue. Sitten kasiluokalla ollaan järkyttyneitä, kun pitäisi lukea 120 sivua tekstiä, vaikka jo kolmasluokkalaisille annetaan luettavaksi vähintään 60-sivuisia kirjoja. Tosin niissä on myös kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Kuitenkaan faktojen hyvyys mitä esitetään ei riipu siitä miten sujuvaa ja harjoiteltua esiintyjän esiintyminen on.
Turhankin usein kansa tekee arvionsa täysin epäolennaisten pinnallisten seikkojen perusteella. Siksipä meillä onkin poliitikkoja jotka on loistavia esiintyjiä muttei muuta tee kun oikeastaan valehtelee joka asiassa ja silti kansa uskoo kun haluaa uskoa hyvää esitystä.
Totta.
Siksi juuri opetushallituksesta ajankohtaisohjelmaan asiantuntijaksi lähtenyt henkilö on vastuussa itseään suuremmasta asiasta. Tuollainen valtaa omaava virkamies esiintyy asiaohjelmassa auktoriteettinä, jonka viestinnän tulee sekä informoida, vaikuttaa että osoittaa tutkittuun tietoon pohjaavia perusteluita valinnoille. OPH johtaa tämän maan kansalaisten kasvatusta ja koulutusta, lakisääteistä oppivelvollisuutta ja peruspalvelua.
A-talkissa esiintynyt opetushallituksen edustaja osoitti surkeaa esiintymistaitoa, mutta etenkin välinpitämätöntä asennetta, valmistautumattomuutta haastatteluun ja vastuuttomuutta nykyisen koulutusjärjestelmän epäonnistumisista.
Tämä henkilö, joka oli tullut paikalle edustamaan opetushallitusta ja kritiikin ytimessä olevaa toimijaa, ei esittänyt faktoja, ei perusteluita, ei tulevaisuuden visioita eikä mitään, mistä kuulija olisi edes ymmärtänyt, mitä henkilö esittää todettuun ongelmaan syyksi tai ratkaisuksi.
Kielikuvat, kuten "leveämmät hartiat" ym. kummalliset heitot, kyvyttömyys kuulla kysymykset, pitää ne lähimuistissa ja pyrkiä vastaamaan niihin osoittavat, ettei ko. henkilö suoriudu työtehtävistään eikä ymmärrä vastuutaan asiassa. Yle:n toimitus oli lähettänyt ohjelmassa käsiteltävät kysymykset osallistujille ennakkoon. Napapiirin koulun rehtori sekä Helsingin yliopiston kasvatushistorian tutkija olivat valmistautuneet asioiden käsittelyyn ja tietonsa jakamiseen huolellisesti. Tampereen yliopiston tutkija halusi esiintyä humoristisena kukkahattutätinä, joka puolustaa hippiarvoja ilman mitään perusteluita, kunhan laukoo mielipiteitään professorin tittelin auktoriteetillä. (Kertookin katsojalle selkeästi, mitä Tampereen yliopistolle on tapahtunut näiden samojen koulutusleikkausten seurauksena. Tarkoin harkittu teatteritieteen ja medialukutaidon puolustuspuhe.)
Oph:n strateginen ulostulo jäi täydeksi mysteeriksi.
Tai sitten kansaa voisi opettaa medialukutaitoisemmaksi eikä vaan luottaa siihen että aina se viraston lahjakkain esiintyjä on vapaana ajankohtaisohjelmiin. Nykymedia vaan tuppaa imemään hernettä nokkaan purkki kerrallaan aina kun heidän tarinointiaan vähääkään ruvetaan analysoimaan joten tuskin nuo innostuu medialukutaidon parantamisestakaan.
Kyseisessä ohjelmassa ja laajemminkin mediassa, kuten myös tutkimuksessa, opetushallituksen arkityössä ja näin vaalien alla politiikassakin käsitellään nimenomaan lukutaidon rapautumisen merkitystä laajemmassa kontekstissa.
Koko kyseinen A-talk ohjelma oli käsikirjoitettu aiheelle "lukutaito". On todettu, että lasten ja nuorten lukutaito on huonontunut, ei siis pysynyt aiemmalla tasolla tai parantunut aiemmasta, vaan huonontunut vuosi vuodelta koulutusuudistuksen ja koulutuksen rahoitusleikkausten jälkeen.
Tämä juuri on sitä medialukutaitoa. Kuten moni muukin kerros ja syvyys "medialukutaito" käsitteen kontekstissa.
"Tai sitten kansaa voisi opettaa medialukutaitoisemmaksi [--]" Niin, siinä se ongelma juuri oli, mistä eri asiantuntijat oli kutsuttu keskustelemaan. Voisi opettaa, olisi syytä opettaa.
Laitetaanko opetukseen riittävästi resursseja ja toimintamahdollisuuksia? Ei. Nykyinen rahoitusleikattu ja ideologinen koulutusmalli ei tuota osaamista. Tämä on aikoinaan Sipilän hallituksen tekemän miljardien suuruisen koulutusleikkausohjelman tulos. Opetusministerinä tuolloin uudistusta ajanut Sanni Grahn-Laasonen. Koko opetusala osoitti mieltä ja lakkoili koulutusleikkauksia vastaan ja varoitti sen vaikutuksista.
Tässä tulos.
eikö rahaa oo saanut koulu jossa S2 paljon , erityisopettajaa, koulunkäyntiavustajaa jne. Ystävällä 2 lasta 13 v Itä-Hgin koulussa ja kysyin onko kirjoja ja kertoi olevan. Ei tarkentanut ja en hoksannut kysyä että tarkoitanirjoja. kirjaa , en E kirjaa. En tiedä nykykoulusta mutta vielä 8 v sitten oli k
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japan master kirjoitti:
Li Andersonilla on ainakin krapula kun silmät turvoksissa
Tai sitten hän on valvonut koska hänellä on pieni lapsi sairaana kotona. Onko sinulla nyt tai onko ollut ikinä pieniä lapsia?
Persulien argumentointi on juuri tätä: musta tuntuu, minä uskon, minä luulen, ja kun oma jankutus ei sitten uppoakaan älykkäämpään väkeen, aletaan ruotia toisen ulkonäköä. Kertokaapas, onko jossain nähty hyvännäköinen, raitis persu? Minä en ole nähnyt. enkä ole nähnyt myöskään yhtään sellaista persua, joka hoitaisi kotona sairasta lastaan. Jani Mökelön Janikaan tuskin on kolmen pikkutyttönsä flunssaa ikinä hoitanut. Liian kiire twiittailla vihapuheita ja bännätä Suomen Kansaa. Silti äijä vain lihoo ja lyhenee.
Miksi hän valvoisi kun ei muutenkaan lapsen kanssa ole?
Li on äiti kuten Sanna , Maria ja Annika. Pienet lapset valvotuttaa välillä. Hienoa että ovat saaneet tulevaisuuden toivoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japan master kirjoitti:
Li Andersonilla on ainakin krapula kun silmät turvoksissa
Tai sitten hän on valvonut koska hänellä on pieni lapsi sairaana kotona. Onko sinulla nyt tai onko ollut ikinä pieniä lapsia?
Persulien argumentointi on juuri tätä: musta tuntuu, minä uskon, minä luulen, ja kun oma jankutus ei sitten uppoakaan älykkäämpään väkeen, aletaan ruotia toisen ulkonäköä. Kertokaapas, onko jossain nähty hyvännäköinen, raitis persu? Minä en ole nähnyt. enkä ole nähnyt myöskään yhtään sellaista persua, joka hoitaisi kotona sairasta lastaan. Jani Mökelön Janikaan tuskin on kolmen pikkutyttönsä flunssaa ikinä hoitanut. Liian kiire twiittailla vihapuheita ja bännätä Suomen Kansaa. Silti äijä vain lihoo ja lyhenee.
Miksi hän valvoisi kun ei muutenkaan lapsen kanssa ole?
Li on äiti kuten Sanna , Maria ja Annika. Pienet lapset valvotuttaa välillä. Hienoa että ovat saaneet tulevaisuuden toivoja.
Li ei pitänyt edes kunnollista äitiyslomaa ja on eti kaupungissakin kuin lapsensa.
Sanna kännää ja bilettää eikä ikinä ole lapSnsa kanssa.
Äideiksi en kutsuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingin päättäjät, tehkää kaupungin kouluista tasalaatuisia. Hyviä.
Silloin vanhempien ei tarvitse käyttää aikaansa hyvän koulun etsimiseen, vaan se sama energia voidaan laittaa sen koulun ympärille rakentuvan yhteisön hyväksi.
Kouvolan ka 6,81. 5 % s2. 2% s2 ka 7,77.
2 % 7,38. 1 % 7.65 oki myös yli 8 ka: n kouluja
Kajaani. 4% s2. 7,54. 2 % 7.86. myös yli 8 ka: kouluja
Hki. Merilahti 57 % s2. 7.86. Vesala. 57 % 7.36 Itis. 7.81. s2 54 % Kannelmäki. 7.85. s2 35 % Kalasatama. s2. 24% 7.51
Joensuu Pyhäsrlän koulu ei s2. 7.73. Uimaharju ei S 2 7.76. 2% s2. Heinävaaran koulu. 7.69
Eihän s2 Hgissä oo sentään pohjamudissa kun katsotaan miten muualla menee ja hyvin vähän s2 tai ei ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin päättäjät, tehkää kaupungin kouluista tasalaatuisia. Hyviä.
Silloin vanhempien ei tarvitse käyttää aikaansa hyvän koulun etsimiseen, vaan se sama energia voidaan laittaa sen koulun ympärille rakentuvan yhteisön hyväksi.
Kouvolan ka 6,81. 5 % s2. 2% s2 ka 7,77.
2 % 7,38. 1 % 7.65 oki myös yli 8 ka: n kouluja
Kajaani. 4% s2. 7,54. 2 % 7.86. myös yli 8 ka: kouluja
Hki. Merilahti 57 % s2. 7.86. Vesala. 57 % 7.36 Itis. 7.81. s2 54 % Kannelmäki. 7.85. s2 35 % Kalasatama. s2. 24% 7.51
Joensuu Pyhäsrlän koulu ei s2. 7.73. Uimaharju ei S 2 7.76. 2% s2. Heinävaaran koulu. 7.69Eihän s2 Hgissä oo sentään pohjamudissa kun katsotaan miten muualla menee ja hyvin vähän s2 tai ei ollenkaan.
Helsingissö osataan pilata koulut monella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko linkkiä?
Aukaise telkkari, valitse kanava 1.
Katto kun kaikki eivät makaa sohvalla koko päivää toljottamassa telkkaa tai selailemassa roskalehtiä netissä. Sen takia on vähän vaikea mennä mukaan näihin tahdottomien palstaolmien juttuihin, kun eivät viitsi kertoa, mistä mikäkin tuohtumuksen aihe on kulloinkin peräisin. Toivottavasti selvisi sulle.
Japan master kirjoitti:
Li Andersonilla on ainakin krapula kun silmät turvoksissa
Miehensä vetänyt varmaan turpaan kun Li on käyttäytynyt ikävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehtori vaikutti skarpilta. Tällä pääjohtajalla oli pata täysin jumissa. Ei meinannut puhetta tulla suusta ja itsestäänselvyyksiä tai epämääräisyyksiä kuten "leveät hartiat" höpisi.
Minä en havainnut tuollaista. Sensijaan havaitsin tuolloin ja nyt, että rehtori oli mies ja puhui fiilispohjalta, kun taas proffa oli nainen ja pitäytyi faktatiedossa, jota tietenkin puhui yliopistossa opiskelleille tutulla tieteellisen eksaktilla kielellä.
Persun kuulo on virittynyt kuulemaan mutua ja möyhäystä ja käsitevarasto rajoittuu noin 200 sanaan.
Kerrotko tyhmällä tavikselle, mitä tuo tieteellisen eksakti sana 'möyhäys' tarkoittaa?
Ks Wikisanakirja https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%B6yh%C3%A4t%C3%A4
Wikisanakirja ei kyllä ole tieteellisen terminologian sanakirja.
Voit katsoa sitten jostain muualta ihan miten vaan haluat. En ollut sen alkuperäisen kommentin kirjoittaja ja laitoin linkin muuten vaan.
Kyllä se todistaminen kuuluu sille, joka väitti että möyhääminen on tiedekieltä.
😂🤣
Alue: Aihe vapaa
Kyseisessä ohjelmassa ja laajemminkin mediassa, kuten myös tutkimuksessa, opetushallituksen arkityössä ja näin vaalien alla politiikassakin käsitellään nimenomaan lukutaidon rapautumisen merkitystä laajemmassa kontekstissa.
Koko kyseinen A-talk ohjelma oli käsikirjoitettu aiheelle "lukutaito". On todettu, että lasten ja nuorten lukutaito on huonontunut, ei siis pysynyt aiemmalla tasolla tai parantunut aiemmasta, vaan huonontunut vuosi vuodelta koulutusuudistuksen ja koulutuksen rahoitusleikkausten jälkeen.
Tämä juuri on sitä medialukutaitoa. Kuten moni muukin kerros ja syvyys "medialukutaito" käsitteen kontekstissa.
"Tai sitten kansaa voisi opettaa medialukutaitoisemmaksi [--]" Niin, siinä se ongelma juuri oli, mistä eri asiantuntijat oli kutsuttu keskustelemaan. Voisi opettaa, olisi syytä opettaa.
Laitetaanko opetukseen riittävästi resursseja ja toimintamahdollisuuksia? Ei. Nykyinen rahoitusleikattu ja ideologinen koulutusmalli ei tuota osaamista. Tämä on aikoinaan Sipilän hallituksen tekemän miljardien suuruisen koulutusleikkausohjelman tulos. Opetusministerinä tuolloin uudistusta ajanut Sanni Grahn-Laasonen. Koko opetusala osoitti mieltä ja lakkoili koulutusleikkauksia vastaan ja varoitti sen vaikutuksista.
Tässä tulos.