Lue keskustelun säännöt.
Opetushallituksen täti selittää jotain munkkilatinaa Yle A-talkissa, sitten peruskoulun rehtori paukauttaa totuuden suustaan
23.02.2023 |
5 vuotta sitten järjestetyt koetehtävät 9. luokalla ovat jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille eli tuota tahtia tullaan tosiasiassa koulun oppimistuloksissa alaspäin. Siis 5 vuotta sitten järjestetyt kokeet jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille!
Opetushallituksen täti ei varmaan ole päivääkään itse ollut opettajana missään.
Kommentit (626)
Olisin aina halunnut olla Diana Dors.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä älypuhelinta tarvita oppitunnin aikana.
Piste.
Ongelma on tehty itse, kun on kielletty puhelimien ja muiden laitteiden kerääminen pois oppilailta oppitunnin ajaksi.
Lapset ja nuoret ovat jo tulleet riippuvaisiksi somesta, on pakonomainen tarve käydä tsekkaamassa, tuottaa sisältöä ja saada nopeaa ja koukuttavaa endorfiini- ja adrenaliinitasoja piikittävää palautetta tai ärsykettä laitteen alustoilta.
Jos laitteet kiellettäisiin oppituntien ajaksi ja lukittaisiin luokkahuoneen oven viereiseen kaappiin tunnin ajaksi, joka ikisellä tunnilla, tulisi oitis näkyväksi, kuinka nykylapset ja - nuoret kärsivät jo vakavista fyysisistä ja psyykkisistä vieroitusoireista joutuessaan eroon laitteesta.
Vastaa aivan heroiiniaddiktien toimintaa. On pakko saada laite käsiin, vaikka väkivallalla. Ilman sitä ei voida olla eikä keskittyminen tai tavoitteellinen, pitkäjänteinen ja hitaasti palkitseva toiminta onnistu enää. Näitä ovat juuri lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka - puhumattakaan näiden taitojen käytöstä esim. historian tai filosofian opiskeluun, uusien kielten oppimiseen tai fysiikan, lääketieteen ja juridiikan kaltaisten, vaativan tason laajojen kokonaisuuksien hahmottamosen taitojen kehittämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ei osaa enää lukea kaunokäsialalla kirjoitettua tekstiä.
Mutta Virossapa osataan. Siellä ei ole lakkautetttu käsialakirjoituksen opetusta. Ja Viro nyt on muutenkin jo mennyt Suomen ohi PISA-tuloksissa. Siellä onkin monessa mielessä aivan erilainen kulttuuri ja koulutususkon taso.
Ennen kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että Opetushallituksella on täti? Varsin erikoista.
Vasemmistolainen tantta.
Monet yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat valittavat siitä, että iso osa oppilaista ei tahdo jaksaa lukea yhtä sivua pidempää tekstipätkää ja että yhde,n pitkän virkkeen kirjoittaminen tuottaa jo näille tuskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskittymiskyky on monilla oppilailla tosi huono. Tämä johtuu suurelta osin kännykkä-, konsoli- ja tietokonepeleistä sekä somepalveluista kuten TikTokista.
Oppikirjoja ei ole tai jos on, niitä ei oppitunneilla lueta/täytetä.
Opetussuunnitelmia on viety Ruotsin suuntaan, vaikka siitä paljon varoiteltiin.
Perusasioiden kuten lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitojen (peruslaskutoimitukset myös negatiivisilla luvuilla, murtoluvut ja vanhempana yläkouluissa yhtälön ratkaisu, lausekkeiden sieventäminen, rationaalilausekkeet) harjoittelun jyrkkä väheneminen..
Rauhattomuuden lisääntyminen.
Lukiossa tietokoneiden liiallinen käyttö. Matematiikassa tietokone hidastaa tehtävien ratkaisua, keskittyminen menee epäoleellinen kute mistä jokin merkki löytyy, tai mitä ohjelmaa kannattaa käyttää. Päässälaskutaito rapautuu ja pohtimiseen kynän ja paperin kanssa ei ole motivaatiota. Myös ihan käteisen rahan käytön väheneminen vaikuttaa.
Kirjojen lukeminen on enää harvojen harrastus. Suuri osa luetusta tekstistä on some-sisältöä. Oppilaiden sanavarasto suppenee.
Tätä voisi jatkaa
Lukion matikan ope ja isä
Et sitten uskaltanut katsoa peiliin, ja kysyä: Olenko minä hyvä opettaja?
Hyvin osaat syyllistää muita.
Nykykoulu vaatii opettajilta mahdottomia ja samalla syrjäyttää erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.
Samaan isoon luokkaan tungetaan kaikki oppilaat ja ajatellaan, että kyllä opettaja heille kaikille osaa opettaa asiat.
Mutta miten se opettaminen voi edes olla mahdollista kun luokassa on 5 erityislasta, joista jokainen tarvitsee erilaisen opetustyylin. Opettajalle ei ole edes kerrottu miten eri diagnooseilla olevia lapsia tulisi kohdata. Tuo on jo lähtökohtaisesti ongelmallinen asetelma.
Erityislapsen äitinä olen joutunut näkemään sen ongelman liian läheltä. Opettajia en syyllistä. Syyllinen on se joka keksi että inkluusion voi toteuttaa ilman tukitoimia niille erityisille.
Tasapuolisuuden nimissä kaikilta vaaditaan samaa. Vaaditaan asioita, joita erityiset eivät pysty tekemään fyysisten poikkeavuuksien vuoksi. Eivät ne erityiset aivot vaatimalla ja käskemällä muutu normaaliksi. Eivät ne muutu vaikka mitä tekisi. Edes vanhempien haukkuminen ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset koulukirjat ovat ihan syvältä. Tekstissä mainitaan Skandinavian niemimaa mutta niemimaista ei ole karttakuvaa.
Tarkoitus varmaan on että oppilas itse katsoo netistä loput. Se on sitä digioppimista ja itseohjautuvuutta nääs. Tosin 8/10 lapsesta taitaa mennä googlen sijaan tiktokkiin, että se siitä hienosta ideasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatustieteelliset haihattelut ovat pilanneet opetuksen ja siitä keskustelun. Onneksi sentään opettajilla on jalat maassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tiedetään että tunnilla puhelin vie lapselta huomion, niin mikähän olisi ratkaisu. Puhelimia ei sallita tunneilla jos sillä ei ole opetuksellista käyttöä. Kuri ja järjestys takaisin. Samoin tarkkailuluokat ja apukoulut. Jos ei opi vaadittuja asioita niin sitten jätetään luokalle. Ongelma on siinä että pelätään jonkun pahoittavan mielensä. Vanhemmat ovat lumihiutaleita ja samoin heidän lapsensa. Oppilaan tai vanhempien suunnalta fyysinen tai henkinen painostus täytyy tehdä rangaistavaksi. Kokeillaan ensin porkkanaa ja jos ei toimi niin sitten keppiä.
Myönnän, että joskus on kotonakin vaikeaa saada nuorelta se luuri pois kädestä eli mietin vaan kuinka pitkään tunnin alusta kuluisi tingatessa niitä puhelimia sinne lokeroon.. En tiedä mikä siihen olisi avuksi. Mitä noita nuoria tavannut niin onhan ne erilaisia vanhempia ym auktoriteettaja kohtaan kuin me oltiin. Joka asiassa tuntuisi olevan aina vähän neuvottelun ja kyseenalaistamisen varaa. Vaikka lopulta tehdäänkin niin kuin minä sanon, niin sitä edeltää jakso jankkaamista "miksi? miksi? sano syy! Pitää olla joku syy miksi mun pitää [tehdä asiaa x tai y]". Olemme vanhempina enimmäkseen pitäneet päämme ja olleet johdonmukaisia, seurauksiakin on tullut hölmäilyistä, eli joku muuhan tuossa on taustalla, että lapset ja nuoret on nykyisin niin oman arvon tuntoisia tinkaajia ja jankuttajia. Mahtaa opettajatkin olla helisemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat valittavat siitä, että iso osa oppilaista ei tahdo jaksaa lukea yhtä sivua pidempää tekstipätkää ja että yhde,n pitkän virkkeen kirjoittaminen tuottaa jo näille tuskaa.
Ja sitten ne jotka osaa ja haluaa kärsii eniten, koska opetus etenee sen kuvakorteilla viestivän tahdissa.
Minäpä taidan kirjoittaa käsin sille kasvatustieteen professori "Floralle" kortin, jossa kerron, kuinka hukuksissa hän on aatostensa kera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskittymiskyky on monilla oppilailla tosi huono. Tämä johtuu suurelta osin kännykkä-, konsoli- ja tietokonepeleistä sekä somepalveluista kuten TikTokista.
Oppikirjoja ei ole tai jos on, niitä ei oppitunneilla lueta/täytetä.
Opetussuunnitelmia on viety Ruotsin suuntaan, vaikka siitä paljon varoiteltiin.
Perusasioiden kuten lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitojen (peruslaskutoimitukset myös negatiivisilla luvuilla, murtoluvut ja vanhempana yläkouluissa yhtälön ratkaisu, lausekkeiden sieventäminen, rationaalilausekkeet) harjoittelun jyrkkä väheneminen..
Rauhattomuuden lisääntyminen.
Lukiossa tietokoneiden liiallinen käyttö. Matematiikassa tietokone hidastaa tehtävien ratkaisua, keskittyminen menee epäoleellinen kute mistä jokin merkki löytyy, tai mitä ohjelmaa kannattaa käyttää. Päässälaskutaito rapautuu ja pohtimiseen kynän ja paperin kanssa ei ole motivaatiota. Myös ihan käteisen rahan käytön väheneminen vaikuttaa.
Kirjojen lukeminen on enää harvojen harrastus. Suuri osa luetusta tekstistä on some-sisältöä. Oppilaiden sanavarasto suppenee.
Tätä voisi jatkaa
Lukion matikan ope ja isä
Et sitten uskaltanut katsoa peiliin, ja kysyä: Olenko minä hyvä opettaja?
Hyvin osaat syyllistää muita.
Nyt ei ole kyse yhden tietyn opettajan ammattitaidosta vaan valtakunnallisesta ja alati pahenevasta ongelmasta. Ei voi mitenkään olla niin, että kaikkien Suomen koulujen kaikkien opettajien taito opettaa on äkillisesti romahtanut, kun oppimistulokset ovat romahtaneet.
Ei ole ainoa syy, ammattitaidon merkitys on iso, vaikka siitä nyt ei uskalleta puhua, mutta kouluihin on palkattu aika paljon huonoja opettajia. Mutta kun on niin helppoa laittaa omat epäonnistumiset kakaran tai somen piikkiin.
Eli vanhemmat ovat epäonnistuneet omassa tehtävässään opettaa lapsilleen miten käyttäydytään. Kotikasvatus on avain lapsen tulevaisuuteen. Jos sitä ei ole, miten opettaja voi "korjata" vanhempien esimerkin puuttumisen?
On helppoa osoittaa syyllisiä, mutta aina kun sormi sohii johonkin suuntaan, neljä sormea osoittaa itseä kohti.
Mitäs jos alkaisi vaikka siitä, että se älypuhelin jäisi kotiin koulupäivän ajaksi? Se on oikea ongelma.
Se että kännykkä olisi kotona koulupäivän ajan ei ole ratkaisu.
Kun lapset kulkevat kaukaa näihin keskitettyihin jättikouluihin, heillä pitää olla kännykkä hätätapauksia varten. Kun bussi jättää tulematta, kun he sairastuu äkisti jne. Minun toisella lapsellani on astma ja toisella migreenitaipumus. Heidän täytyy saada minut kiinni silloin.
Ja sitä varten että jos on hammaslääkäri/oionta/kouluterkka jne. johon vanhemman pitää lapsi viedä, sen vanhemman pitää oikeasti kyetä kommunikoimaan lapsen kanssa.
Tekosyitä.
Osta lapselle kännykkä. Sillä voi soittaa ja siihen voi vastata. Älypuhelimissa on liikaa koukuttavia ominaisuuksia.
Mun lapsilla oli simpukkamalli neljä ekaa vuotta.
Sen jälkeen lapsi tarvitsee älypuhelimen mm ihan siihen että seuraa koulun tiedotteita, tarkistaa lukujärjestystään, jättää koulutehtäviä, pelaa kahootia, tarkistaa bussien aikatauluja ja ihan viimeksi mm sitä että miksi metrot ei kulje ja kokeeseen mennessä hän ilmoitti opettajalle myöhästyvänsä kokeesta, koska joku oli hypännyt metrojunan eteen ja metrojuna seisoi.
Ei nykyään enää oikeasti pärjää arjessa ilman sitä älypuhelinta.
Lisää tekosyitä.
On havaittu, että älypuhelin on ongelma. Mitä sinä teet ongelmalle? Puolustat mukatarpeella ja et tee mitään. Eikö lapsen tulevaisuus kiinnosta pätkääkään?
Älypuhelin ei ole ongelma.
Se on vain viestintäväline.
Olet toivottoman väärässä. Tosiasiat on tosiasioita ja niiden kieltäminen on vähä-älyistä soopaa. Mutta kyse on vain sinun lapsesi tulevaisuudesta, jonka rakentamisessa sinulla on suuri rooli. Voit heittää kaiken opettajan niskaan, mutta itse et ole valmis laittamaan tikkua ristiin, että opettaja voisi keskittyä opetustyöhön, paimentamisen sijasta. Onneksi olkoon.
En minä ole heittänyt yhtään mitään opettajan niskaan. Olen todennut että nykyisissä olosuhteissa ei oppilas enää alaluokkien jälkeen käytännössä pärjää ilman älypuhelinta.
Ihan jo siitä syystä että nykyään kaikki koulut ovat jättimäisiä ja ne on monella todella kaukana ja siitä syystä, että esimerkiksi kun tulee sairauskohtaus, sitä terkkaa ei ole siellä koululla, kuten ennen.
Ja kaikkiin mahdollisiin hammashoitoihin yms. pitää nykyään vanhemman kuljettaa, joten on pakko saada lapseen yhteys keskellä päivää.
Olosuhteet ovat muuttuneet.
Tämän lisäksi vielä sitten kaikenlainen infran mureneminen. Metrot ei kuljekaan ja yhtäkkiä sähköt katkeaa.
Lapsen pitää saada yhteys vanhempaan ja toisinpäin.
Infran mureneminen ja metron kulkemattomuus eivät todennäköisesti ole riippuvaisia sinun lapsesi yhteydenpitovälineestä. Tavallisella kännykällä voi soittaa ja siihen voi soittaa. Yhteys on ihan yhtä hyvä.
On totta, että olosuhteet ovat muuttuneet ja suurin muutos on tapahtunut yhteydenpitovälineissä. Ne ovat nykyään häiritsevä tekijä ja ne vaikuttavat lapsen oppimistulokseen. Jos äly siirretään laitteeseen, se ei kehity lapsen päässä. Tämä asia kannattaisi sisäistää ennen kuin koko sukupolvi on menetetty teknologian syövereihin.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei puhu niistä säästöistä, joita koulutukseen on tehty 2000-luvun alusta alkaen. Nyt nähdään mitä jatkuvilla leikkauksilla saa aikaan. Säästöt ovat kohdistuneet myös kouluterveydenhoitoon ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tämä ei ratkea pelkällä opetussuunnitelman muutoksella. Tarvitaan lapsiperheille tukea, kunnon kouluterveydenhuolto, psykiatriset palvelut jne.
Työttömyystoimilla yritetään parantaa työkyvyttömyyttä, oppivelvollisuuden pidentämisellä opiskelukyvyttömyyttä... Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Terveydenhuolto pitäisi laittaa kuntoon maksoi mitä maksoi ja vaati mitä vaati. Tämäkään ei ole ilmaista, että pohjimmiltaan terveyspohjaisia ongelmia yritetään hoitaa kaatamalla rahaa sinne, tänne ja tuonne, minne terveysongelmien ratkaiseminen ei kuulu.
Oli kyse työn tekemisestä, opiskelusta, vanhemmuudesta mistä ikinä sitä auttaisi kummasti se, että ihminen olisi niin terve ja hyvinvoiva kuin mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä älypuhelinta tarvita oppitunnin aikana.
Piste.
Ongelma on tehty itse, kun on kielletty puhelimien ja muiden laitteiden kerääminen pois oppilailta oppitunnin ajaksi.
Lapset ja nuoret ovat jo tulleet riippuvaisiksi somesta, on pakonomainen tarve käydä tsekkaamassa, tuottaa sisältöä ja saada nopeaa ja koukuttavaa endorfiini- ja adrenaliinitasoja piikittävää palautetta tai ärsykettä laitteen alustoilta.
Jos laitteet kiellettäisiin oppituntien ajaksi ja lukittaisiin luokkahuoneen oven viereiseen kaappiin tunnin ajaksi, joka ikisellä tunnilla, tulisi oitis näkyväksi, kuinka nykylapset ja - nuoret kärsivät jo vakavista fyysisistä ja psyykkisistä vieroitusoireista joutuessaan eroon laitteesta.
Vastaa aivan heroiiniaddiktien toimintaa. On pakko saada laite käsiin, vaikka väkivallalla. Ilman sitä ei voida olla eikä keskittyminen tai tavoitteellinen, pitkäjänteinen ja hitaasti palkitseva toiminta onnistu enää. Näitä ovat juuri lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka - puhumattakaan näiden taitojen käytöstä esim. historian tai filosofian opiskeluun, uusien kielten oppimiseen tai fysiikan, lääketieteen ja juridiikan kaltaisten, vaativan tason laajojen kokonaisuuksien hahmottamosen taitojen kehittämisestä.
Jos se lapsi pitää saada kiinni oppitunnin aikana niin tarvitaan. Jos minun pitää hakea hänet kesken työpäivän hammaslääkäriin, minun pitää saada hänet kiinni sieltä tunnilta, että voin muistuttaa milloin pitää lähteä ja missä odotan.
Minulle toki sopisi, että se hammaslääkäri olisi koululla/koulun lähellä mutta kun se on säästetty toiselle puolelle kaupunkia ja sekin sopisi että se lapsi aka varhaisteini/teini yksin menisi mutta kun sekään ei käy, niin sitten tämä on nyt on näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kukkapäätäti, onko hänellä jäänyt mielialalääkkeet ottamatta, vaikutti kovin harhaiselta. Vaiko onko kenties karannut jostain mentaalilaitoksesta.
Juu, hän on karannut Treen Yliopistosta, sehän on tunnetusti tällainen mentaalilaitos, siellähän vilisee näitä päästään vajaita enenevässä määrin. Kamala paikka.
Taisi olla kirjoittajalta sarkasmia, mutta valitettavasti tämä on lähellä totuutta. Tampereen yliopisto on niin läpipolitisoitunut, että tiede ja faktat ovat siellä toissijaisia ideologiallaan. Räikeinpänä esimerkkinä Pirkkalan moniste, mutta meno ei ole siitä juuri muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskittymiskyky on monilla oppilailla tosi huono. Tämä johtuu suurelta osin kännykkä-, konsoli- ja tietokonepeleistä sekä somepalveluista kuten TikTokista.
Oppikirjoja ei ole tai jos on, niitä ei oppitunneilla lueta/täytetä.
Opetussuunnitelmia on viety Ruotsin suuntaan, vaikka siitä paljon varoiteltiin.
Perusasioiden kuten lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitojen (peruslaskutoimitukset myös negatiivisilla luvuilla, murtoluvut ja vanhempana yläkouluissa yhtälön ratkaisu, lausekkeiden sieventäminen, rationaalilausekkeet) harjoittelun jyrkkä väheneminen..
Rauhattomuuden lisääntyminen.
Lukiossa tietokoneiden liiallinen käyttö. Matematiikassa tietokone hidastaa tehtävien ratkaisua, keskittyminen menee epäoleellinen kute mistä jokin merkki löytyy, tai mitä ohjelmaa kannattaa käyttää. Päässälaskutaito rapautuu ja pohtimiseen kynän ja paperin kanssa ei ole motivaatiota. Myös ihan käteisen rahan käytön väheneminen vaikuttaa.
Kirjojen lukeminen on enää harvojen harrastus. Suuri osa luetusta tekstistä on some-sisältöä. Oppilaiden sanavarasto suppenee.
Tätä voisi jatkaa
Lukion matikan ope ja isä
Et sitten uskaltanut katsoa peiliin, ja kysyä: Olenko minä hyvä opettaja?
Hyvin osaat syyllistää muita.
Nyt ei ole kyse yhden tietyn opettajan ammattitaidosta vaan valtakunnallisesta ja alati pahenevasta ongelmasta. Ei voi mitenkään olla niin, että kaikkien Suomen koulujen kaikkien opettajien taito opettaa on äkillisesti romahtanut, kun oppimistulokset ovat romahtaneet.
Ei ole ainoa syy, ammattitaidon merkitys on iso, vaikka siitä nyt ei uskalleta puhua, mutta kouluihin on palkattu aika paljon huonoja opettajia. Mutta kun on niin helppoa laittaa omat epäonnistumiset kakaran tai somen piikkiin.
Eli vanhemmat ovat epäonnistuneet omassa tehtävässään opettaa lapsilleen miten käyttäydytään. Kotikasvatus on avain lapsen tulevaisuuteen. Jos sitä ei ole, miten opettaja voi "korjata" vanhempien esimerkin puuttumisen?
On helppoa osoittaa syyllisiä, mutta aina kun sormi sohii johonkin suuntaan, neljä sormea osoittaa itseä kohti.
Mitäs jos alkaisi vaikka siitä, että se älypuhelin jäisi kotiin koulupäivän ajaksi? Se on oikea ongelma.
Se että kännykkä olisi kotona koulupäivän ajan ei ole ratkaisu.
Kun lapset kulkevat kaukaa näihin keskitettyihin jättikouluihin, heillä pitää olla kännykkä hätätapauksia varten. Kun bussi jättää tulematta, kun he sairastuu äkisti jne. Minun toisella lapsellani on astma ja toisella migreenitaipumus. Heidän täytyy saada minut kiinni silloin.
Ja sitä varten että jos on hammaslääkäri/oionta/kouluterkka jne. johon vanhemman pitää lapsi viedä, sen vanhemman pitää oikeasti kyetä kommunikoimaan lapsen kanssa.
Tekosyitä.
Osta lapselle kännykkä. Sillä voi soittaa ja siihen voi vastata. Älypuhelimissa on liikaa koukuttavia ominaisuuksia.
Mun lapsilla oli simpukkamalli neljä ekaa vuotta.
Sen jälkeen lapsi tarvitsee älypuhelimen mm ihan siihen että seuraa koulun tiedotteita, tarkistaa lukujärjestystään, jättää koulutehtäviä, pelaa kahootia, tarkistaa bussien aikatauluja ja ihan viimeksi mm sitä että miksi metrot ei kulje ja kokeeseen mennessä hän ilmoitti opettajalle myöhästyvänsä kokeesta, koska joku oli hypännyt metrojunan eteen ja metrojuna seisoi.
Ei nykyään enää oikeasti pärjää arjessa ilman sitä älypuhelinta.
Lisää tekosyitä.
On havaittu, että älypuhelin on ongelma. Mitä sinä teet ongelmalle? Puolustat mukatarpeella ja et tee mitään. Eikö lapsen tulevaisuus kiinnosta pätkääkään?
Älypuhelin ei ole ongelma.
Se on vain viestintäväline.
Olet toivottoman väärässä. Tosiasiat on tosiasioita ja niiden kieltäminen on vähä-älyistä soopaa. Mutta kyse on vain sinun lapsesi tulevaisuudesta, jonka rakentamisessa sinulla on suuri rooli. Voit heittää kaiken opettajan niskaan, mutta itse et ole valmis laittamaan tikkua ristiin, että opettaja voisi keskittyä opetustyöhön, paimentamisen sijasta. Onneksi olkoon.
En minä ole heittänyt yhtään mitään opettajan niskaan. Olen todennut että nykyisissä olosuhteissa ei oppilas enää alaluokkien jälkeen käytännössä pärjää ilman älypuhelinta.
Ihan jo siitä syystä että nykyään kaikki koulut ovat jättimäisiä ja ne on monella todella kaukana ja siitä syystä, että esimerkiksi kun tulee sairauskohtaus, sitä terkkaa ei ole siellä koululla, kuten ennen.
Ja kaikkiin mahdollisiin hammashoitoihin yms. pitää nykyään vanhemman kuljettaa, joten on pakko saada lapseen yhteys keskellä päivää.
Olosuhteet ovat muuttuneet.
Tämän lisäksi vielä sitten kaikenlainen infran mureneminen. Metrot ei kuljekaan ja yhtäkkiä sähköt katkeaa.
Lapsen pitää saada yhteys vanhempaan ja toisinpäin.
Infran mureneminen ja metron kulkemattomuus eivät todennäköisesti ole riippuvaisia sinun lapsesi yhteydenpitovälineestä. Tavallisella kännykällä voi soittaa ja siihen voi soittaa. Yhteys on ihan yhtä hyvä.
On totta, että olosuhteet ovat muuttuneet ja suurin muutos on tapahtunut yhteydenpitovälineissä. Ne ovat nykyään häiritsevä tekijä ja ne vaikuttavat lapsen oppimistulokseen. Jos äly siirretään laitteeseen, se ei kehity lapsen päässä. Tämä asia kannattaisi sisäistää ennen kuin koko sukupolvi on menetetty teknologian syövereihin.
Sillä kännykällä se lapsi saa selville, mistä on kyse ja tietää miten toimia.
Ja miksi koulut ja opettajat viestii sinne wilmaan viime tipassa niin että sitä pitää hatkuvasti päivän mittaan sitten tarkistaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munkkilatinaa, hevon hepreaa, kravun kreikkaa, sian saksaa. Ihan mitä tahansa, mutta on epämiellyttävää se, että et osaa kirjoittaa mielipidettäsi vailla naisvihaa.
Kärsitkö kovista, jatkuvista päänsäryistä typeryytesi vuoksi?
En.
Vierailija kirjoitti:
Monet yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat valittavat siitä, että iso osa oppilaista ei tahdo jaksaa lukea yhtä sivua pidempää tekstipätkää ja että yhde,n pitkän virkkeen kirjoittaminen tuottaa jo näille tuskaa.
Kohta on varmaan täysin sallittua käyttää kirjainten sijaan hymiöitä, jos pitää itse tuottaa tekstiä. Tai kirjoittaa teinikieltä tyyliin emt, jtn, lol.
Höpö höpö.
Rehtori päästi suustaan aivopierun. Viisi vuotta? Jo seuraavassa lauseessa venytti viiden vuoden kymmeneen vuoteen.
Ei ole kovin tunneälykäs henkilö, joka ei tajunnut tuota rehtorin aivopierua. Aika yllättävä liike rehtorilta. Pyyhkiytyi samalla pois asiantuntijuuden sädekehä.
Ei voi puhua enää yleissivistävästä ja kasvattavasta koulujärjestelmästä vaan alaikäisten päivähoitopaikoista.