Tulisiko lihansyönti kieltää kokonaan? Anna Kontulan mielestä tulisi.

Ilman lihan-ja maidontuotantoa riittäisi todella mittavasti viljeltävää peltoalaa ihmisten tarpeisiin.

Anna Kontulan mielipiteilla ei ole väliä

HS 30.7.2023

Tänä päivänä Suomessa tuotetaan vuosittain 80 miljoonaa broileriyksilöä.

Luku on niin valtava, että sitä on vaikea hahmottaa. Jos määrä jaettaisiin kaikille suomalaisille tasan, meistä jokainen kasvattaisi vuodessa 1415 broileria.

Suomeen myös tuodaan siipikarjanlihaa. Vuonna 2019 noin 15 prosenttia Suomessa syötävästä broilerista oli tuotua. Tuontia on EU-alueelta, Brasiliasta, Thaimaasta ja vähän Kiinastakin.

Brasilian siipikarjatiloilla työskennellään epäinhimillisissä oloissa ja toisinaan pakotetusti. Kansalaisjärjestö Finnwatch raportoi vuonna 2015 pakkotyöstä ja ihmiskaupasta thaimaalaisilla broileritiloilla, jotka ovat tuottaneet Suomessakin syötävää lihaa.

Keskimäärin kolme prosenttia broilereista kuolee ennen teuraaksi lähettämistä.

Lihabroilerit elävät viisi viikkoa, siinä missä kanojen luonnollinen elinikä on 59 vuotta.

Nopeasti kasvavalla Ross 308 -rodulla yleisimpiä kuolinsyitä ovat akuutti sydänkuolema, krooninen sydänvika ja vesipöhö. Lintuja joudutaan lopettamaan jonkin verran myös esimerkiksi jalkavikojen vuoksi.

Mitä paremmin tuotantoeläin voi, sitä suuremmat ovat lihan ilmastopäästöt.

Hidaskasvuisen rodun ilmastopäästöistä ei ole vielä tarkkaa tutkimusta, mutta ne ovat väistämättä suuremmat kuin tehostetummin tuotetulla eläimellä. Eläin kasvaa pidempään, ei hyödynnä rehua yhtä tehokkaasti eikä tuota lihaa yhtä paljon.

Olisiko eettinen broilerinsyönti sitä, että syödään vähän harvemmin mutta vähän paremmin tuotettua broileria?

Kyllä se varmaan länsimaissa menee siihen. Ilmastokriisi tulee muuttamaan ruokavaliota siten, ettei liha ole enää niin suuri osa ruokavaliota. Ja kun sitä käytetään harvemmin, eettisyydeltä ja kestävyydeltä voidaan vaatia enemmän.

Vierailija kirjoitti:

HS 30.7.2023

Tänä päivänä Suomessa tuotetaan vuosittain 80 miljoonaa broileriyksilöä.

Luku on niin valtava, että sitä on vaikea hahmottaa. Jos määrä jaettaisiin kaikille suomalaisille tasan, meistä jokainen kasvattaisi vuodessa 1415 broileria.

Suomeen myös tuodaan siipikarjanlihaa. Vuonna 2019 noin 15 prosenttia Suomessa syötävästä broilerista oli tuotua. Tuontia on EU-alueelta, Brasiliasta, Thaimaasta ja vähän Kiinastakin.

Brasilian siipikarjatiloilla työskennellään epäinhimillisissä oloissa ja toisinaan pakotetusti. Kansalaisjärjestö Finnwatch raportoi vuonna 2015 pakkotyöstä ja ihmiskaupasta thaimaalaisilla broileritiloilla, jotka ovat tuottaneet Suomessakin syötävää lihaa.

Keskimäärin kolme prosenttia broilereista kuolee ennen teuraaksi lähettämistä.

Lihabroilerit elävät viisi viikkoa, siinä missä kanojen luonnollinen elinikä on 59 vuotta.

Nopeasti kasvavalla Ross 308 -rodulla yleisimpiä kuolinsyitä ovat akuutti sydänkuolema, krooninen sydänvika ja vesipöhö. Lintuja joudutaan lopettamaan jonkin verran myös esimerkiksi jalkavikojen vuoksi.

Mitä paremmin tuotantoeläin voi, sitä suuremmat ovat lihan ilmastopäästöt.

Hidaskasvuisen rodun ilmastopäästöistä ei ole vielä tarkkaa tutkimusta, mutta ne ovat väistämättä suuremmat kuin tehostetummin tuotetulla eläimellä. Eläin kasvaa pidempään, ei hyödynnä rehua yhtä tehokkaasti eikä tuota lihaa yhtä paljon.

Olisiko eettinen broilerinsyönti sitä, että syödään vähän harvemmin mutta vähän paremmin tuotettua broileria?

Kyllä se varmaan länsimaissa menee siihen. Ilmastokriisi tulee muuttamaan ruokavaliota siten, ettei liha ole enää niin suuri osa ruokavaliota. Ja kun sitä käytetään harvemmin, eettisyydeltä ja kestävyydeltä voidaan vaatia enemmän.

Jokainen suomalainen siis kasvattaisi 14-15 broileria vuodessa (korjaus HS artikkeliin).

Kontula kuuluu äärivasemmistoon jotka ovat mukana Agenda2030 tavoitteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HS 30.7.2023

Tänä päivänä Suomessa tuotetaan vuosittain 80 miljoonaa broileriyksilöä.

Luku on niin valtava, että sitä on vaikea hahmottaa. Jos määrä jaettaisiin kaikille suomalaisille tasan, meistä jokainen kasvattaisi vuodessa 1415 broileria.

Suomeen myös tuodaan siipikarjanlihaa. Vuonna 2019 noin 15 prosenttia Suomessa syötävästä broilerista oli tuotua. Tuontia on EU-alueelta, Brasiliasta, Thaimaasta ja vähän Kiinastakin.

Brasilian siipikarjatiloilla työskennellään epäinhimillisissä oloissa ja toisinaan pakotetusti. Kansalaisjärjestö Finnwatch raportoi vuonna 2015 pakkotyöstä ja ihmiskaupasta thaimaalaisilla broileritiloilla, jotka ovat tuottaneet Suomessakin syötävää lihaa.

Keskimäärin kolme prosenttia broilereista kuolee ennen teuraaksi lähettämistä.

Lihabroilerit elävät viisi viikkoa, siinä missä kanojen luonnollinen elinikä on 59 vuotta.

Nopeasti kasvavalla Ross 308 -rodulla yleisimpiä kuolinsyitä ovat akuutti sydänkuolema, krooninen sydänvika ja vesipöhö. Lintuja joudutaan lopettamaan jonkin verran myös esimerkiksi jalkavikojen vuoksi.

Mitä paremmin tuotantoeläin voi, sitä suuremmat ovat lihan ilmastopäästöt.

Hidaskasvuisen rodun ilmastopäästöistä ei ole vielä tarkkaa tutkimusta, mutta ne ovat väistämättä suuremmat kuin tehostetummin tuotetulla eläimellä. Eläin kasvaa pidempään, ei hyödynnä rehua yhtä tehokkaasti eikä tuota lihaa yhtä paljon.

Olisiko eettinen broilerinsyönti sitä, että syödään vähän harvemmin mutta vähän paremmin tuotettua broileria?

Kyllä se varmaan länsimaissa menee siihen. Ilmastokriisi tulee muuttamaan ruokavaliota siten, ettei liha ole enää niin suuri osa ruokavaliota. Ja kun sitä käytetään harvemmin, eettisyydeltä ja kestävyydeltä voidaan vaatia enemmän.

Jokainen suomalainen siis kasvattaisi 14-15 broileria vuodessa (korjaus HS artikkeliin).

Ja kanojen luonnollinen ikä 5-9 vuotta (korjaus HS artikkeliin)

Vierailija kirjoitti:

Tehotuotanto pitäisi kieltää kokonaan, rituaaliteurastus pitäisi kieltää kokonaan ja lihatuotteiden verotusta tulisi nostaa. Lihan pitäisi olla selvästi kalliimpaa kuin nykyisin.

tämähän on vihreitä äänestävän soija-pojan ulinaa. käytätkö myös mekkoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sitten oikein syödä kasviksia jotka ovat sitten eläinten ruokavaliosta pois? Todella itsekästä ajattelua Anna Kontulalta. Eläimet näkevät nälkää kun Kontula popsii itsekkäistä syistä salaatit ym. kasvikset eläinten edestä pois.

Entä miten Anna Kontula suhtautuu esim. Kettuihin ja Susiin jotka syövät lihaa? Pitäisikö näitäkin eläimiä jotenkin rankaista?

Moni eläin on lihansyöjä siinä missä ihmisen ei tarvitse sitä olla. Ihminen osaa harjoittaa maataloutta tuottaen näin itselleen ruokaa toisin kuin eläimet, siksi ihmisillä on myös erilailla mahdollisuuksia tehdä valintoja ruokavalionsa suhteen. Eläimet eivät ymmärrä etiikkaa, toisin kuin ihmiset. Eläimet toimivat lähinnä viesteillään, ihmiset järjellään.

Lihantuotantoon käytetään huomattavan paljon viljely pinta-alaa, koska lihaksi päätyville eläimille ja maidontuotantoon käytettäville eläimille täytyy tuottaa ruoaksi nurmea, viljaa, kauraa, soijaa jne. Jos lihan-ja maidontuotantoa ei olisi, säästyisi valtavat määrät peltopinta-alaa ihmisten ruoaksi viljeltäväksi.

ja teidän soijan syöjien takia sademetsiä kaadetaan viljelymaaksi. te olette se ongelma, joten vedä johtopäätös, ja toimi.

meillä pakastin täytetään luonnon sarvipäistä, ja kalasta. itse ammuttu liha on parasta. ukko kun opettaa minut vielä siivoamaan ammutun eläimen, niin sitten pärjään yksinkin luonnossa. elukoita on kiva ampua kun samalla tekee palveluksen niille kasvissyöjille, poistamalla kilpailijat pöydän äärestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sitten oikein syödä kasviksia jotka ovat sitten eläinten ruokavaliosta pois? Todella itsekästä ajattelua Anna Kontulalta. Eläimet näkevät nälkää kun Kontula popsii itsekkäistä syistä salaatit ym. kasvikset eläinten edestä pois.

Entä miten Anna Kontula suhtautuu esim. Kettuihin ja Susiin jotka syövät lihaa? Pitäisikö näitäkin eläimiä jotenkin rankaista?

Moni eläin on lihansyöjä siinä missä ihmisen ei tarvitse sitä olla. Ihminen osaa harjoittaa maataloutta tuottaen näin itselleen ruokaa toisin kuin eläimet, siksi ihmisillä on myös erilailla mahdollisuuksia tehdä valintoja ruokavalionsa suhteen. Eläimet eivät ymmärrä etiikkaa, toisin kuin ihmiset. Eläimet toimivat lähinnä viesteillään, ihmiset järjellään.

Lihantuotantoon käytetään huomattavan paljon viljely pinta-alaa, koska lihaksi päätyville eläimille ja maidontuotantoon käytettäville eläimille täytyy tuottaa ruoaksi nurmea, viljaa, kauraa, soijaa jne. Jos lihan-ja maidontuotantoa ei olisi, säästyisi valtavat määrät peltopinta-alaa ihmisten ruoaksi viljeltäväksi.

ja teidän soijan syöjien takia sademetsiä kaadetaan viljelymaaksi. te olette se ongelma, joten vedä johtopäätös, ja toimi.

Suomen pelloilla tuotetaan tällä hetkellä noin 3.6 miljardia kiloa viljaa. Tästä määrästä pari miljardia kiloa syötetään rehuna eläimille ja vain noin kymmenesosa käytetään suomalaisten ruoaksi. Loput menevät vientiin. Viljaa tuotetaan Suomessa noin miljoonan hehtaarin peltopinta-alalla. Tämän lisäksi eläintuotannon tarpeisiin on käytössä reilun 700 000 hehtaarin rehunurmiala. Siitä huolimatta kotimainen rehuntuotanto ei alkuunkaan riitä kattamaan kotimaisen eläintuotannon rehuntarvetta.

Naudanliharuokien ilmastokuormitus on noin nelinkertainen kasvisruokiin verrattuna. Eläinten ruokintaa varten viljellään viljaa, soijaa ja rypsiä, jota ihminenkin voisi syödä.

Kaukaakin tuodut kasviperäiset tuotteet ovat yleensä ekologisempia kuin lähellä tuotettu liha. Ruokatuotteista eniten ilmastoon vaikuttaa liha- ja maitotuotteiden tuotanto. Pienin kuormittavuus on juureksilla.

Syöpäjärjestöt asettavat punaisen lihan kulutukselle 300 gramman viikkotavoitteen. Sitä suuremmilla määrillä paksu- ja peräsuolen syövän riski nousee, sillä punaisesta lihasta kertyy elimistöön karsinogeeneja eli syöpää aiheuttavia aineita. Runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio lisää myös mm. sepelvaltimotaudin, lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Vierailija kirjoitti:

meillä pakastin täytetään luonnon sarvipäistä, ja kalasta. itse ammuttu liha on parasta. ukko kun opettaa minut vielä siivoamaan ammutun eläimen, niin sitten pärjään yksinkin luonnossa. elukoita on kiva ampua kun samalla tekee palveluksen niille kasvissyöjille, poistamalla kilpailijat pöydän äärestä.

Metsästystä ei voi oikeuttaa sillä perusteella, että eläin on saanut elää vapaana. Vapaus ei korvaa sitä, että tulee tapetuksi kesken elämänsä. Kaikilla on halu elää omassa elinympäristössään ja lajityypillisesti käyttäytyen, usein perheen- ja laumanjäsentensä kanssa.

Tuntevilla eläimillä on lajista ja ihmisen toiminnasta riippumaton itseisarvo.

Osa ampumisista epäonnistuu, jolloin haavoittunut eläin pääsee pakenemaan. Metsästäjällä on velvollisuus etsiä ja ampua haavoittunut eläin, mutta aina eläimen jäljittäminen ei onnistu.

Metsästämällä tapettujen eläinten lihaa syömällä ei voida ratkaista ruuankulutuksen aiheuttamaa ilmastokuormaa. Näiden eläinten liha ei riitä kattamaan koko tämänhetkistä lihankulutusta Suomessa. Metsästämällä tapettujen eläinten lihaa riittäisi Suomessa syötäväksi noin kilo vuodessa henkilöä kohden. Se on vain 2,5 prosenttia suomalaisten vuotuisesta lihankulutuksesta. Metsästys ei siis ole Suomessa realistinen vaihtoehto ruuantuotannolle, vaan pikemminkin harvojen etuoikeutettujen harrastus.

Metsästys aiheuttaa ilmastopäästöjä erityisesti toimintaan liittyvän liikenteen, pääasiassa yksityisautoilun, kautta. Kun arvioidaan kaikki metsästykseen liittyvä liikenne, ilmastopäästöjä aiheutuu keskimäärin 15 kg kypsennettyä lihakiloa kohden. Metsästettyjen eläinten lihan ilmastopäästöt ovat näin laskettuna suuremmat kuin broilerin tai sianlihan.

Runsas valkohäntäkauriiden ruokinta talvisin on johtanut lajin voimakkaaseen kasvuun ja leviämiseen eteläisessä Suomessa. Ruokkiminen ei kuitenkaan valkohäntäkauriidenkaan kohdalla ole vilpitöntä eläinten auttamista talvisin, sillä 80 prosenttia vuodessa tapetuista valkohäntäkauriista ammutaan vahtimetsästyksenä ruokintapaikoilta.

Voit myös olettaa, että olento, jota satutat, voi antaa tietynlaisen sinun suuntaasi suunnatun tunneviestin, joka energeettisellä tasolla, jolloin elämänenergia alkaa tihkua ja vuotaa ulos, mikä lyhentää ja huonontaa omaa elämääsi.

Kaikki kipu, jonka aiheutamme muille olennoille, palaa poikkeuksetta takaisin meille. Kaikki sitä koskeva tieto ei katoa, vaan palaa tietyn ajan kuluttua takaisin lähettäjälle samassa määrässä. Se on kuin bumerangin lento.

"Todellakin, ihminen on petojen kuningas, sillä julmuudellaan hän ylittää ne huomattavasti. Elämme toisten elämän kustannuksella. Kehomme ovat käveleviä hautausmaita! Tulee aika, jolloin ihmiset katsovat eläinten tappajaa samalla tavalla kuin ihmisen tappajaa."

Leonardo da Vinci

Totuus eläinten teurastuksesta ei juurikaan houkuttele - teolliset teurastamot muistuttavat kuvia helvetistä. Kiljuvat eläimet tainnutetaan vasaran iskuilla, sähköiskuilla tai laukauksilla. Sitten ne ripustetaan jaloista kiinni liukuhihnaan, joka kuljettaa niitä Kuoleman tehtaan läpi. Kun ne ovat vielä elossa, niiden kurkku viilletään auki ja niiden nahka nyljetään, jotta ne kuolevat verenhukkaan. Eläimen kuolemaa edeltävä stressi kestää melko pitkään, ja se läpäisee sen ruumiin jokaisen solun kauhulla. Monet ihmiset eivät epäröisi kieltäytyä liharuoasta, jos he joutuisivat käymään teurastamossa.

Kierros teurastamossa



Kun astuimme sisään, ensimmäinen asia, joka iski meihin kovaa, oli meteli (lähinnä mekaaninen) ja inhottava haju. Ensin meille näytettiin, miten lehmät teurastettiin. He tulivat yksi kerrallaan ulos karsinoista ja kiipesivät käytävää pitkin metalliselle korokkeelle, jossa oli korkeat väliseinät. Mies, jolla oli sähköpistooli, kumartui aidan yli ja ampui eläintä silmien väliin. Tämä tainnutti sen, ja eläin kaatui maahan. Sitten aitauksen seinät nousivat, ja lehmä vieri ulos ja kaatui kyljelleen. Hän näytti kivettyneeltä, aivan kuin jokainen hänen ruumiinsa lihas olisi jähmettynyt jännitykseen.

Hän näytti kivettyneeltä, aivan kuin jokainen hänen ruumiinsa lihas olisi jähmettynyt jännitykseen. Sama mies katkaisi lehmän polven jänteen ketjulla ja nosti lehmän sähköisellä nostimella ylös, kunnes vain lehmän pää jäi lattialle. Sitten hän otti ison langanpätkän, jonka läpi meille vakuutettiin, ettei virtaa kulkisi, ja työnsi sen eläimen silmien väliseen reikään, jonka ase oli tehnyt. Meille selitettiin, että tällä tavoin eläimen kallon ja selkäytimen välinen yhteys katkaistiin ja eläin kuoli. Joka kerta, kun mies työnsi johdon lehmän aivoihin, se potkaisi ja taisteli vastaan, vaikka se näytti olevan jo tajuton. Useaan otteeseen, kun seurasimme tätä operaatiota, tainnuttamattomat lehmät putosivat potkimalla metallilavalta, ja miehen oli otettava sähköpistooli uudelleen käyttöön.

Kun lehmä ei enää pystynyt liikkumaan, se nostettiin ylös niin, että sen pää oli 2-3 jalan korkeudella lattiasta. Sitten mies kääri eläimen pään ja viilsi sen kurkun auki. Kun hän teki niin, veri virtasi ulos ja tulvi kaikkialle ympärillä, myös meihin. Sama mies leikkasi myös sen etujalat polvista. Toinen työntekijä leikkasi lehmän pään, joka oli taittunut sivuttain. Mies, joka seisoi ylempänä, erityisellä alustalla, riisui ihon. Sitten ruho kuljetettiin kauemmaksi, jossa sen vartalo hakattiin kahtia ja sisälmykset - keuhkot, vatsa, suolet jne. - irrotettiin. - Olimme järkyttyneitä, kun näimme pariin otteeseen melko suurten, hyvin kehittyneiden vasikoiden putoavan ulos, sillä osa tappamistamme lehmistä oli tiineyden loppuvaiheessa. Oppaamme kertoi, että tällaiset tapaukset ovat täällä yleisiä.

Kommunismi pitäisi ainakin kieltää kokonaan (Anna Kontulan itse kertoma ideologia).

Vierailija wrote:

Lihabroilerit elävät viisi viikkoa, siinä missä kanojen luonnollinen elinikä on 59 vuotta.

 

Kanan elinikä on noin 7 vuotta, poikkeustapaukset saattavat elää noin 10-15 vuotiaiksi. Joku faktantarkastaja voisi lukea nuokin uutiset ennen julkaisua.