Lasten huonot kouluarvosanat on puhuttaneet, mutta onko vaatimukset nousseet?
Tätä yritetään selittää kaikella mahollisella muulla, mutta kukaan ei ole ottanuut puheeksi sitä, että vaatimukset lapsilta ovat tuntuneet koventuneen. En ainakaan minä lukenut ala-asteella jotain monisivuisia paketteja kokeisiin. Matikka oli yksinkertaista ja helppoa. Nykyisin vaaditaan jo ekaluokalta lähtein jotain ihme matiikkaosaamista. Joitakin tehtäviä edes minä aikuisena en osaa laskea.
Tuntuu, että lapsilta vaaditaan nykyisin ihan toista, kuin minulta itseltäni joskus 80-90-luvun taitteessa vaadittiin. Kävinpä 6 luokan kokonaan ilman kokeita, koska open mukaan tulemme saamaan tarpeeksi kokeita sitten yläasteella.
Kommentit (72)
Niin, ja alakoulun puolella toiset tekevät matematiikan koetta kertotaulukortin avulla, jos sen lukeminen onnistuu. Ennen kertotaulut piti opetella ulkoa. Nykyään asia on tosi vaikeaa monelle.
On kasvanut. Täällä ei ehkä monella ole kouluikäisiä lapsia. Esimerkiksi englantia opetellaan jo ensimmäisellä luokalla.
Sitten pitää osata käyttää hyvin tietotekniikkaa.
Lukea ja kirjoittaa pitäisi osata sujuvasti jo ensimmäisellä luokalla, moni osaa jopa ennen kouluun lähtöä.
Ryhmät ovat todella isoja ja pitäisi vielä olla sosiaalinen ja itse ohjaantuva.
Koulussa myös puhutaan paljon ympäristö asioista yms nykyaikaan liittyvistä trendeistä, ja näihin liittyy kaikenlaista teema päivää.
On kaikenlaisia hyväntekeväisyys kävelyitä sun muuta millä kerätään rahaa eri järjestöille...
Näillä aikuisten asioilla ei minusta pitäisi lapsia liikaa pelotella vaan eiköhän se riittäisi että osaa esim lajitella jätteet ei lapsen tarvitse osata pohtia onko ekologinen vaihtoehto lähteä lentokoneella lomamatkalle.
Myös terveyteen liittyviä paineita luodaan, meillä on ollut ihan omien syömisten seurantaan kuinka usein syö karkkia! Millainen on lautasmalli ja toteutuuko se myös kotona, nämäkin tehtävät jo ensimmäisellä luokalla.
Aikuiset kuitenkin tarjoaa lapsille ravinnon ei ole heidän vastuulla seurata mitä se sisältää.
Nykyään huoltaja saattaa ottaa opettajaan yhteyttä ja moittia opettajaa, että hyi, hyi, kuinka opettaja kehtaa kuvitella, että lapsi pystyisi itse muistamaan, mitä tuli läksyksi.
Vaatimustasoa on laskettu, mutta huoltajat vaativat opettajalta entistä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vaatimustasoa on laskettu. Oppikirjatkin ovat paljon höttöisempiä nykyään, kaiken pitää olla kivaa ei tarvitse esim. lukea, jos ei huvita. Se, että "etsii tietoa netistä" ei lle mitään oppimista eikä sivistystä, kun ei ymmärretä laajempia kokonaisuuksia.
Monet oppikirjat ovat ihan höttöä nykyään. Sekavia.
Kiitos Opetushallitus
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003139505.html
Vaatimukset ovat laskeneet. Ja ainakin matematiikassa myös työmäärä. Lapsellani eriytettiin matematiikka antamalla hänelle myöhemmän vuosikurssin kirja, ja koska niitä ei ollut tilattu ylimääräisiä, hän sai jostain varastosta kaivetun 15 vuotta vanhan kirjan. Oli 3 lk kirja, jossa oli allekkainlaskuja käytännössä 60 sivua täynnä laskuja, siis jotain 8-12 laskua per sivu. Nykyisissä kirjoissa on alekkailaskukappaleissakin puolet tehtävistä jotain päättelyitä ja värittämistä ja muuta hauskempaa, ja varsinaisia allekkainlaskuja vain muutama. Varmasti kehittävät ajattelua ja pitävät motivaatiota yllä, mutta laskurutiini jää ohueksi.
Vähän sisua ja kannustusta vaadittiin, että lapsi sai sen kirjan väännettyä loppuun, mutta ainakin allekkainlaskut ovat sen jälkeen tulleet selkäytimestä.
Lisäksi oppikirjojen kappaleet on luettu ääneen. Oppilas voi sitten kuunnella läksykappaleen. Ennen valmiiksi luetut kappaleet olivat lukihöiriöisiä varten läksyjen lukemisen tueksi.
Ei ihme, että lukutaito ei kehity.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimukset ovat laskeneet. Oppiminen rakentuu aiemmin opitun tiedon päälle, ja siksi on vaarallista, jos alakoulusta asti kertyy oppimisvelkaa.
No eivät ole kyllä laskeneet. Vertaan lasteni koulunkäyntiä omaan kouluuni 80-90-luvulla ja ei todellakaan vaadittu yhtä paljon silloin. Silloin piti osata kirjoittaa kaunokirjoituksella rivi a-kirjaimia.
Minä olen syntynyt -71 ja kyllä silloin vaadittiin. Minusta sinun ikäluokalle ne ovat laskeneet ja jos sinun mielestä nyt ovat nousseet, niin ehkäpä ne nyt ovat sitten normaalitasolla.
Nykylapsi keskimääräisesti ei pysty enää samaan kuin samanikäinen esimerkiksi 20 vuotta sitten. On nähtävissä selkeä ero.
Nykylapsilla on paljon muistin alueen ongelmia ja se vaikeuttaa uusien asioiden oppimista. Taidot eivät automatisoidu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimukset ovat laskeneet. Oppiminen rakentuu aiemmin opitun tiedon päälle, ja siksi on vaarallista, jos alakoulusta asti kertyy oppimisvelkaa.
No eivät ole kyllä laskeneet. Vertaan lasteni koulunkäyntiä omaan kouluuni 80-90-luvulla ja ei todellakaan vaadittu yhtä paljon silloin. Silloin piti osata kirjoittaa kaunokirjoituksella rivi a-kirjaimia.
Kyllä vaatimustaso on laskenut.
Nykykoulusta en tiedä, mutta jotain olen koulussa oppinut , koska edelleen lähes 50v jälkeen saan lähes täydet pisteet " selviätkö peruskoulun matikasta" jutuista.
Oma lapsi kävi koulunsa 90-luvulla ja silloiset vaatimukset riittivät suoraan kävelyyn TKK:lle kuten monella luokkatoverillaankin eikä koulu ollut Ressu.
Ennen sai kympin sillä, että osasi tosi hyvin. Nykyään pitää olla joku luokan tsemppaaja.
Vierailija kirjoitti:
On kasvanut. Täällä ei ehkä monella ole kouluikäisiä lapsia. Esimerkiksi englantia opetellaan jo ensimmäisellä luokalla.
Sitten pitää osata käyttää hyvin tietotekniikkaa.
Lukea ja kirjoittaa pitäisi osata sujuvasti jo ensimmäisellä luokalla, moni osaa jopa ennen kouluun lähtöä.
Ryhmät ovat todella isoja ja pitäisi vielä olla sosiaalinen ja itse ohjaantuva.
Koulussa myös puhutaan paljon ympäristö asioista yms nykyaikaan liittyvistä trendeistä, ja näihin liittyy kaikenlaista teema päivää.
On kaikenlaisia hyväntekeväisyys kävelyitä sun muuta millä kerätään rahaa eri järjestöille...
Näillä aikuisten asioilla ei minusta pitäisi lapsia liikaa pelotella vaan eiköhän se riittäisi että osaa esim lajitella jätteet ei lapsen tarvitse osata pohtia onko ekologinen vaihtoehto lähteä lentokoneella lomamatkalle.
Myös terveyteen liittyviä paineita luodaan, meillä on ollut ihan omien syömisten seurantaan kuinka usein syö karkkia! Millainen on lautasmalli ja toteutuuko se myös kotona, nämäkin tehtävät jo ensimmäisellä luokalla.
Aikuiset kuitenkin tarjoaa lapsille ravinnon ei ole heidän vastuulla seurata mitä se sisältää.
Tuo kuvailemasi on juuri niitä helpottuneita vaatimuksia. Pisakokeissa ei mitata hyväntekeväisyyskävelyitä eikä karkinsyöntiä eikä teemapäiviä. Ja juuri niiden takia kouluissa on paljon vähemmän sitä oikeaa oppisisältöä, jossa vaadittaisiin, että kaikki oikeasti opettelisivat kertotaulut ja verbien taivutukset ja muut.
Meillekin tuli koulusta juuri kotiin täytettäväksi Tetrapakin mainos (!!), johon pitäisi 2 viikon ajan merkitä kaikki perheessä käytetyt kartonkipakkaukset ja kierrätetäänkö ne.
Vierailija kirjoitti:
On kasvanut. Täällä ei ehkä monella ole kouluikäisiä lapsia. Esimerkiksi englantia opetellaan jo ensimmäisellä luokalla.
Sitten pitää osata käyttää hyvin tietotekniikkaa.
Lukea ja kirjoittaa pitäisi osata sujuvasti jo ensimmäisellä luokalla, moni osaa jopa ennen kouluun lähtöä.
Ryhmät ovat todella isoja ja pitäisi vielä olla sosiaalinen ja itse ohjaantuva.
Koulussa myös puhutaan paljon ympäristö asioista yms nykyaikaan liittyvistä trendeistä, ja näihin liittyy kaikenlaista teema päivää.
On kaikenlaisia hyväntekeväisyys kävelyitä sun muuta millä kerätään rahaa eri järjestöille...
Näillä aikuisten asioilla ei minusta pitäisi lapsia liikaa pelotella vaan eiköhän se riittäisi että osaa esim lajitella jätteet ei lapsen tarvitse osata pohtia onko ekologinen vaihtoehto lähteä lentokoneella lomamatkalle.
Myös terveyteen liittyviä paineita luodaan, meillä on ollut ihan omien syömisten seurantaan kuinka usein syö karkkia! Millainen on lautasmalli ja toteutuuko se myös kotona, nämäkin tehtävät jo ensimmäisellä luokalla.
Aikuiset kuitenkin tarjoaa lapsille ravinnon ei ole heidän vastuulla seurata mitä se sisältää.
Nuo eivät ole suurelta osin sisältövaatimuksia. Ne ovat oppimistapoja, joista on tehty lapsille liian hankalia. Eivät enää pysty oppimaan tietoainesta, kun huomio menee siihen prosessiin ja ideologiaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja alakoulun puolella toiset tekevät matematiikan koetta kertotaulukortin avulla, jos sen lukeminen onnistuu. Ennen kertotaulut piti opetella ulkoa. Nykyään asia on tosi vaikeaa monelle.
Ja sen huomaa ihan tosielämässä, esimerkiksi kun kunnan tapahtumassa oli n. 15-vuotiaita pitämässä kahvilaa niin eivät osanneet yksinkertaisiakaan päässälaskuja jos piti antaa vaihtorahaa vaikka vitosen setelistä.
Vierailija kirjoitti:
Nykylapsi keskimääräisesti ei pysty enää samaan kuin samanikäinen esimerkiksi 20 vuotta sitten. On nähtävissä selkeä ero.
Nykylapsilla on paljon muistin alueen ongelmia ja se vaikeuttaa uusien asioiden oppimista. Taidot eivät automatisoidu.
On suuria vaikeuksia oppia viikonpäivät, kuukaudet, luokkakaverien ja koulun opettajien nimet. Ei muisteta mummun ja papan nimiä tai heidän asuinkuntaan. Ei muisteta, missä oman perheen kesämökki on. Käydään ulkomailla lomalla, muttei yhtään muisteta, missä on käyty. Jos edes ehdotetaan, että pitäisi opetella oma puhelinnumero ulkoa, niin!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Nykylapsi keskimääräisesti ei pysty enää samaan kuin samanikäinen esimerkiksi 20 vuotta sitten. On nähtävissä selkeä ero.
Nykylapsilla on paljon muistin alueen ongelmia ja se vaikeuttaa uusien asioiden oppimista. Taidot eivät automatisoidu.
Minä olen havainnut, että ainakin alakoululaisten sanavarasto on selvästi köyhtynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen. Myös matemaattiset tehtävät tuottavat heille nykyään selvästi enemmän vaikeuksia kuin ennen. Itse asiassa kaikki eivät osaa laskea päässä edes yksinkertaisia laskuja, kuten 7+25.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimustasoa on laskettu. Oppikirjatkin ovat paljon höttöisempiä nykyään, kaiken pitää olla kivaa ei tarvitse esim. lukea, jos ei huvita. Se, että "etsii tietoa netistä" ei lle mitään oppimista eikä sivistystä, kun ei ymmärretä laajempia kokonaisuuksia.
Monet oppikirjat ovat ihan höttöä nykyään. Sekavia.
Kiitos Opetushallitus
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003139505.html
Mä ainakin olen huomannut, että yhteen pieneenkin kappaleeseen on tungettu/tiivistetty jäätävästi asiaa, jos sen oikeasti lukee huolella ja syvällisesti. Paljon sanoja, joiden selitys pitää etsiä jostain kirjan takasivuilta, ennen kuin kappale oikeasti aukeaa kunnolla. En kyllä ihmettele yhtään, jos lapsi ei ymmärrä lukemaansa ja tulee olo "hötöstä" tai käsitys asiasta jää hyvin "pintapuoliseksi". Miksi sitä asiaa ei voi avata ja selittää siinä kappaleessa suoraan, vaan sanojen "selitys" pitää katsoa jostain muualta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimustasoa on laskettu. Oppikirjatkin ovat paljon höttöisempiä nykyään, kaiken pitää olla kivaa ei tarvitse esim. lukea, jos ei huvita. Se, että "etsii tietoa netistä" ei lle mitään oppimista eikä sivistystä, kun ei ymmärretä laajempia kokonaisuuksia.
Monet oppikirjat ovat ihan höttöä nykyään. Sekavia.
Kiitos Opetushallitus
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003139505.htmlMä ainakin olen huomannut, että yhteen pieneenkin kappaleeseen on tungettu/tiivistetty jäätävästi asiaa, jos sen oikeasti lukee huolella ja syvällisesti. Paljon sanoja, joiden selitys pitää etsiä jostain kirjan takasivuilta, ennen kuin kappale oikeasti aukeaa kunnolla. En kyllä ihmettele yhtään, jos lapsi ei ymmärrä lukemaansa ja tulee olo "hötöstä" tai käsitys asiasta jää hyvin "pintapuoliseksi". Miksi sitä asiaa ei voi avata ja selittää siinä kappaleessa suoraan, vaan sanojen "selitys" pitää katsoa jostain muualta?
Ehkäpä sanat ovat sellaisia, että ne pitäisi jo osata, mutta jos ei osaa, voi vielä kerrata sanastosta. Lasten sanavarasto on nykyään todella suppea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimustasoa on laskettu. Oppikirjatkin ovat paljon höttöisempiä nykyään, kaiken pitää olla kivaa ei tarvitse esim. lukea, jos ei huvita. Se, että "etsii tietoa netistä" ei lle mitään oppimista eikä sivistystä, kun ei ymmärretä laajempia kokonaisuuksia.
Monet oppikirjat ovat ihan höttöä nykyään. Sekavia.
Kiitos Opetushallitus
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003139505.htmlMä ainakin olen huomannut, että yhteen pieneenkin kappaleeseen on tungettu/tiivistetty jäätävästi asiaa, jos sen oikeasti lukee huolella ja syvällisesti. Paljon sanoja, joiden selitys pitää etsiä jostain kirjan takasivuilta, ennen kuin kappale oikeasti aukeaa kunnolla. En kyllä ihmettele yhtään, jos lapsi ei ymmärrä lukemaansa ja tulee olo "hötöstä" tai käsitys asiasta jää hyvin "pintapuoliseksi". Miksi sitä asiaa ei voi avata ja selittää siinä kappaleessa suoraan, vaan sanojen "selitys" pitää katsoa jostain muualta?
Mun mielestä on tosi huolestuttavaa, jos vanhempi kokee, että peruskoulun kirjoissa on liian vaikeita sanoja. Peruskoulun kirjoissa on yleissivistykseen kuuluvia asioita, eikä niissä käytetä vaikeaa tieteellistä erityissanastoa. On vielä jotenkin ymmärrettävää, jos lasten sanavarasto ei riitä ihan kaikkiin kirjojen sanoihin, mutta että vanhemmillakaan ei riitä?!?
Olen opettanut yläkoulussa 20 vuotta. Olen joutunut karsimaan opetettavaa asiaa, koska nykyisin edetään niin hitaasti ja lisäksi seiskaluokka kuluu siihen, että opetetaan ne perusasiat, jotka pitäisi olla opittu alakoulussa mutta ei ole.
Nykyiset kokeet ovat myös helpotettuja, siis kaikki tekevät peruskokeena sellaisen kokeen, jonka annoin tehostetun tuen oppilaalle 20 vuotta sitten tehtäväksi. Nykytehostettu koe on sellainen, joka tehdään kirjan kanssa.
Ja kaikesta tästä huolimatta tulokset laskevat.