Lue keskustelun säännöt.
Lasten huonot kouluarvosanat on puhuttaneet, mutta onko vaatimukset nousseet?
19.02.2023 |
Tätä yritetään selittää kaikella mahollisella muulla, mutta kukaan ei ole ottanuut puheeksi sitä, että vaatimukset lapsilta ovat tuntuneet koventuneen. En ainakaan minä lukenut ala-asteella jotain monisivuisia paketteja kokeisiin. Matikka oli yksinkertaista ja helppoa. Nykyisin vaaditaan jo ekaluokalta lähtein jotain ihme matiikkaosaamista. Joitakin tehtäviä edes minä aikuisena en osaa laskea.
Tuntuu, että lapsilta vaaditaan nykyisin ihan toista, kuin minulta itseltäni joskus 80-90-luvun taitteessa vaadittiin. Kävinpä 6 luokan kokonaan ilman kokeita, koska open mukaan tulemme saamaan tarpeeksi kokeita sitten yläasteella.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Ennen sai kympin sillä, että osasi tosi hyvin. Nykyään pitää olla joku luokan tsemppaaja.
Missähän opetussuunnitelman arviointiperusteissa tuollainen vaatimus lukee? En usko, että missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laskeneet on. Vuosi vuodelta teen helpompia reaaliaineen kokeita yläkoulussa.
En usko. Lasten päästötodistuksien keskiarvot 9.7 ja 8.5. Lukiossa silti joutuvat ponnistelemaan enemmän kuin vanhempansa ja kysymään pitkässä matikassa neuvoja.
Piti laittaa vielä tuo, että keskikaurassa alkaa olla niitä, jotka eivät selviä kokeesta läpi ilman kirjan käyttöä. He eivät siis seuraa tunneilla, eivätkä valmistaudu kokeisiin. Nämä ovat siis niitä, joista pitäisi tulla meidän tulevat sihteerit, sairaanhoitajat ja sen sellaiset peruspupet (eivät ole kärkikastia tietenkään, heitäkin edelleen on, mutta kärkikahinoissa on yhä harvempi ja harvempi):
Ei tarvitse uskoakaan. Minkäs minä sille voin. Samoja teemoja kun olen opettanut sen 20 vuotta, olen nähnyt kehityksen aika konkreettisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsku-Sanna on pilannut koulunkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimukset ovat laskeneet. Oppiminen rakentuu aiemmin opitun tiedon päälle, ja siksi on vaarallista, jos alakoulusta asti kertyy oppimisvelkaa.
No eivät ole kyllä laskeneet. Vertaan lasteni koulunkäyntiä omaan kouluuni 80-90-luvulla ja ei todellakaan vaadittu yhtä paljon silloin. Silloin piti osata kirjoittaa kaunokirjoituksella rivi a-kirjaimia.
Nykyään ei tarvitse osata koko kaunokirjoitusta. Että silleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse uskoakaan. Minkäs minä sille voin. Samoja teemoja kun olen opettanut sen 20 vuotta, olen nähnyt kehityksen aika konkreettisesti.
Helpottaminen on lukiolaisille huono asia, koska vaativuusloikka on entistä suurempi koulujen välillä. Vaihtoehdot kai ovat vähissä, kun rupuaines pitää päästää jollain keinolla peruskoulusta läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sai kympin sillä, että osasi tosi hyvin. Nykyään pitää olla joku luokan tsemppaaja.
Missähän opetussuunnitelman arviointiperusteissa tuollainen vaatimus lukee? En usko, että missään.
Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit 31.12.2020.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatimustasoa on laskettu huomattavasti.
Olen ollut opettajana alakoulussa yli 20 vuotta. Tuona aikana esimerkiksi matematiikan muutamia osa-alueita on siirretty kokonaan ylemmille luokka-asteille. Myös äidinkielessä vaatimustasoa on laskettu hurjasti. Se, millaisia tekstejä esim. 2.-3.-luokkalaiset lukivat ennen, ei onnistu nykyään edes viidesluokkalaisilta. Kirjoittamisessa on sama juttu.
Tasoa on laskettu. Luulen, että lapset eivät ole enää yhtä älykkäitä kuin esim.20 vuotta sitten. Siitä on tehty tutkimustakin.
Tyhmyys on lisääntymisen edellytys. Seuraukset alkavat näkyä.
Omassa lapsuudessa ysärillä vanhemmille oli tärkeää että lapset olivat idareita. Sitten piti esittää sellaista aikuisten mieliksi. Aina tuli toruja kun lipsautti jotain mitä sen ikäisen ei olisi "kuulunut" tietää.
Päiväkodissa sitten uteliaiden korvien kuulumattomissa keskustelimme vanhempiemme paritteluäänistä ja joku tyttö sanoi että vanhempansa olivat alkaneet parittelemaan samalla sängyllä jossa hän oli päikkäreillä.
Nykyään varmaan eivät lapset noista asioista tajua vaikka on netit ym. ja kiljuvat vanhemmat eivät itsekään tajua mistä se ääni kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittaa, kun vanhemmat nyt vaativat näitä painotusluokkia lahjakkaille lapsilleen. Myös erityislahjakkuudesta vouhotetaan. Tosiasiassa oppilaat eivät osaa perusasioitakaan tullessaan korkean keskiarvon lukioon. Olen jo vuosia sitten laskenut kokeiden läpipääsyrajan. Työkokemusta myös jo yli 20v.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä peruskoulussa ei jätetä enää luokalle. Päästetään vain seuraavalle luokalle, että päästään mahdollisimman pian eroon. Koulustakin on tullut "laiska".
Ikävä kyllä, opettaja ei useinkaan saa jättää oppilasta luokalle, vaikka niin haluaisikin tehdä ja vaikka lapsi hyötyisikin koululuokan kertaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatimustasoa on laskettu. Oppikirjatkin ovat paljon höttöisempiä nykyään, kaiken pitää olla kivaa ei tarvitse esim. lukea, jos ei huvita. Se, että "etsii tietoa netistä" ei lle mitään oppimista eikä sivistystä, kun ei ymmärretä laajempia kokonaisuuksia.
Monet oppikirjat ovat ihan höttöä nykyään. Sekavia.
Kiitos Opetushallitus
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003139505.htmlMä ainakin olen huomannut, että yhteen pieneenkin kappaleeseen on tungettu/tiivistetty jäätävästi asiaa, jos sen oikeasti lukee huolella ja syvällisesti. Paljon sanoja, joiden selitys pitää etsiä jostain kirjan takasivuilta, ennen kuin kappale oikeasti aukeaa kunnolla. En kyllä ihmettele yhtään, jos lapsi ei ymmärrä lukemaansa ja tulee olo "hötöstä" tai käsitys asiasta jää hyvin "pintapuoliseksi". Miksi sitä asiaa ei voi avata ja selittää siinä kappaleessa suoraan, vaan sanojen "selitys" pitää katsoa jostain muualta?
Ehkäpä sanat ovat sellaisia, että ne pitäisi jo osata, mutta jos ei osaa, voi vielä kerrata sanastosta. Lasten sanavarasto on nykyään todella suppea.
Lapselle on luettu paljon lapsena ja lukee myös itse. Silti monet koulukirjat sekavia. On niitä tullut itsekin aikuisena selattua ja ihmeteltyä.
Vierailija kirjoitti:
Ai kyllä mä ainakin 90 -luvulla pääsin lukion läpi lintsaamalla puolet ajasta. Nykyisin soitetaan lastensuojeluun, jos poissaoloja oli liikaa.
Ja ainoa syy tähän on oppivelvollisuus iän nosto 18v.
Ope.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa, kun vanhemmat nyt vaativat näitä painotusluokkia lahjakkaille lapsilleen. Myös erityislahjakkuudesta vouhotetaan. Tosiasiassa oppilaat eivät osaa perusasioitakaan tullessaan korkean keskiarvon lukioon. Olen jo vuosia sitten laskenut kokeiden läpipääsyrajan. Työkokemusta myös jo yli 20v.
Lapsia eriytetään tarvittaessa alaspäin, oppilaan tukena tarvittaessa erityisope. Mutta ylöspäin ei eriytetä, sitä tahkotaan vain hitaasti eteenpäin ja matematiikasta ei koskaan tehtäviä kotiin, koska ehti tehdä ne jo koulussa.
Peruskoulun matematiikka helposti 10, mutta lukion pitkä matematiikka onkin joltain ihan eri planeetalta. Pitkän matematiikan ryhmä olisi ollut hyvä jo peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykylapsi keskimääräisesti ei pysty enää samaan kuin samanikäinen esimerkiksi 20 vuotta sitten. On nähtävissä selkeä ero.
Nykylapsilla on paljon muistin alueen ongelmia ja se vaikeuttaa uusien asioiden oppimista. Taidot eivät automatisoidu.
On suuria vaikeuksia oppia viikonpäivät, kuukaudet, luokkakaverien ja koulun opettajien nimet. Ei muisteta mummun ja papan nimiä tai heidän asuinkuntaan. Ei muisteta, missä oman perheen kesämökki on. Käydään ulkomailla lomalla, muttei yhtään muisteta, missä on käyty. Jos edes ehdotetaan, että pitäisi opetella oma puhelinnumero ulkoa, niin!!!!!!
Vastaavasti 50 eri someäpin salasanat kyllä muistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa, kun vanhemmat nyt vaativat näitä painotusluokkia lahjakkaille lapsilleen. Myös erityislahjakkuudesta vouhotetaan. Tosiasiassa oppilaat eivät osaa perusasioitakaan tullessaan korkean keskiarvon lukioon. Olen jo vuosia sitten laskenut kokeiden läpipääsyrajan. Työkokemusta myös jo yli 20v.
Lapsia eriytetään tarvittaessa alaspäin, oppilaan tukena tarvittaessa erityisope. Mutta ylöspäin ei eriytetä, sitä tahkotaan vain hitaasti eteenpäin ja matematiikasta ei koskaan tehtäviä kotiin, koska ehti tehdä ne jo koulussa.
Peruskoulun matematiikka helposti 10, mutta lukion pitkä matematiikka onkin joltain ihan eri planeetalta. Pitkän matematiikan ryhmä olisi ollut hyvä jo peruskoulussa.
Vanhemmat ovat kovin varmoja lastensa etevyydestä. Luulisi sitten näiden etevien edes osaavan ne perusasiat. Pitkä matikka sopii matemaattisesti lahjakkaille. Peruskoulun matikkaakin on helpotettu.
Kielissä on helppoa eriyttää ylöspäin. Oppilas voi lukea jotain vieraskielistä romaania tai netin uutisia.
Ikävä kyllä peruskoulussa ei jätetä enää luokalle. Päästetään vain seuraavalle luokalle, että päästään mahdollisimman pian eroon. Koulustakin on tullut "laiska".