Varattu: jos sattuisit kiinnostumaan, missä menee rajasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raja menee siinä, jos alkaa ehdotella eroa ja yhteenmuuttamista.

No jos ollaan jo niin pitkällä, että aletaan miettimään eroa ja yhteenmuuttamista, niin se ei ole enää vain ihastusta, vaan suhde.

Kyllä, sivusuhteet on ok. Mutta perhettä niillä ei pidä rikkoa.

Jos puolison flirttailu häiritsee, se yleensä kertoo enemmän häiriintyneen itsetunnosta.

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison flirttailu häiritsee, se yleensä kertoo enemmän häiriintyneen itsetunnosta.

Mä jätin ex tän flirttailun takia.. Se ei sinänsä häirinnyt vaan se mitä siitä seurasi.

Ex ei osannut hoitaa näitä tilanteita mitä itse aiheutti pois.

Fjrfjdj kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fnfnnf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Relisttii.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mulla on vähän erilainen ajatusmalli kuin muilla:

Itse ajattelen niin, että jos tietää olevansa ihastunut johonkin henkilöön niin sitä pitäisi ehdottomasti vähentää tai jopa lopettaa kaikki kanssakäyminen sen ihastumisen kanssa. Ihastumiset ja myös rakkaus ovat sellaisia asioita, että niitä ruokkimalla ne vain kasvavat. Eli jos hengaat, vaikka sitten kaverimielessä sen ihastuksen kanssa niin siitä tunteesta voi tulla aika nopeasti sellainen, että se päätyy pettämisen puolelle varsinkin jos sillä ihastuksen kohteella on samanlaisia tunteita sinua kohtaan.

Myöskin tuo Monkey Branching on aika yleistä, eli luodaan ensiksi siihen ihastuksen kohteeseen syvä tunneside ja varmistetaan, että se ihastumisen kohde tahtoo myös sinut ja sitten hypätään suhteesta toiseen. Siksi en haluaisi, että oma puoliso olisi missään tekemisissä oman ihastuksensa kohteen kanssa. 

Olen täysin samaa mieltä.

Pidän pettämisenä jos sä olet missään tekemisissä ihmisen kanssa joka on sinuun ihastunut tai johon olet itse .

Tuo on mahdollisuuksien antamista. Tuo on myös se tila johon pelimiehet ja naiset pyrkivät.

Tässä tilassa ne sit odottelevat pientä murtumaa suojauksesta, oli se sitten riita puolisonne kanssa tai vaikka koiran kuolema

Saako puolisosi käydä töissä? Töissä on vähän kuin pakko tulla kaikkien kanssa toimeen, riippumatta tykkääkö vai inhoaako toista. Kyllä puolisoon pitää voida luottaa. Kaikilla on kaikenlaisia tunteita. Pettämistä tapahtuu vain, jos pettää.

Tottakai saa. Ja töissäkin voi käydä niin että valikoi seuransa. Kukaan ei pakota sielläkään siihen että sä tutustut ihmiseen joka on suhun ihastunut.

Millaisissa töissä saa valikoida seuransa? Kyllä meillä ainakin on tehtävä töitä niiden kanssa, jotka ovat samassa tiimissä tai yhteistyöverkostossa, oli heitä kohtaan millaisia tunteita hyvänsä. Ja siihen tekemiseen kuuluu myös yhteisiä lounaita, virkistyspäiviä ja työmatkoja.

Kaikissa on valinnanvaraa. Esim poliisi, tuttu poliisi nainen valitti esimiehelleen että Jarkko on häneen ihastunut. Heti vaihtui pari..

Yhteisiä lounaita, tuskin sun tarvii käydä työkaverin kanssa kahdestaan lounaalla??

Virkistyspäivillä ja matkoillakin varmaan on viralliset osuudet?

Tuskin tarvitsee vapaa aikaansa viettää tän ihastuneen kanssa?

Siinäkö ovat kaikki työt ja tilanteet mitä keksit? Vähissä olivat. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräälle

miehelle näitä ihastumisia sattui, jatkuvasti joku muija ns. lounailla ja kahveilla, työreissuilla ym. Vaimoansa ei vienyt koskaan lounaalle ym. ja niinpä tuli ero. Selvisi, että mies oli vuosia pitänyt ns. lounashaaremia ja moni muija oli pyörinyt lakanoissa miehen kanssa. Tuli sitten päivä, jolloin miehen erektio-ongelmat ja ikä vei kyvyt. Vaimo ja lapset lähti, talo myytiin, suku sai selville eron syyn, mies jäi yksin, ratkesi juomaan yhä enemmän. Karma kosti.

Puhut pettämisestä, me muut keskustelemme kiinnostumisesta ja sen osoittamisesta.

Me muut puhumme juurikin siitä, mihin flirtti johtaa ja mitä tietynlainen seksuaalisesti sävyttynyt flitti on. Se johtaa liian usein myös pettämiseen. Sinulla lienee luetun ymmärtämisessä ongelmia?

Flirtti ei johda yhtään mihinkään, jos ihmisellä on moraali ja rajat. Iso osa ihmisistä ei petä koskaan.

Ai ei johda? Tilastotietoa?

Yksmies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison flirttailu häiritsee, se yleensä kertoo enemmän häiriintyneen itsetunnosta.

Mä jätin ex tän flirttailun takia.. Se ei sinänsä häirinnyt vaan se mitä siitä seurasi.

Ex ei osannut hoitaa näitä tilanteita mitä itse aiheutti pois.

No silloinhan asia meni ihan hyvin ja molemmat saivat vapautensa takaisin. Jos toisen rajat ovat laajemmat kuin toisen, ei pariskunta sovi yhteen. Luultavasti myös muut asiat parisuhteessa hiersivät ja silloin ero on hyvä asia.

Miten ihmisiä varataan? Olen naimisissa mutta en ole varattu.

Fjrfjdj kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fnfnnf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Relisttii.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mulla on vähän erilainen ajatusmalli kuin muilla:

Itse ajattelen niin, että jos tietää olevansa ihastunut johonkin henkilöön niin sitä pitäisi ehdottomasti vähentää tai jopa lopettaa kaikki kanssakäyminen sen ihastumisen kanssa. Ihastumiset ja myös rakkaus ovat sellaisia asioita, että niitä ruokkimalla ne vain kasvavat. Eli jos hengaat, vaikka sitten kaverimielessä sen ihastuksen kanssa niin siitä tunteesta voi tulla aika nopeasti sellainen, että se päätyy pettämisen puolelle varsinkin jos sillä ihastuksen kohteella on samanlaisia tunteita sinua kohtaan.

Myöskin tuo Monkey Branching on aika yleistä, eli luodaan ensiksi siihen ihastuksen kohteeseen syvä tunneside ja varmistetaan, että se ihastumisen kohde tahtoo myös sinut ja sitten hypätään suhteesta toiseen. Siksi en haluaisi, että oma puoliso olisi missään tekemisissä oman ihastuksensa kohteen kanssa. 

Olen täysin samaa mieltä.

Pidän pettämisenä jos sä olet missään tekemisissä ihmisen kanssa joka on sinuun ihastunut tai johon olet itse .

Tuo on mahdollisuuksien antamista. Tuo on myös se tila johon pelimiehet ja naiset pyrkivät.

Tässä tilassa ne sit odottelevat pientä murtumaa suojauksesta, oli se sitten riita puolisonne kanssa tai vaikka koiran kuolema

Saako puolisosi käydä töissä? Töissä on vähän kuin pakko tulla kaikkien kanssa toimeen, riippumatta tykkääkö vai inhoaako toista. Kyllä puolisoon pitää voida luottaa. Kaikilla on kaikenlaisia tunteita. Pettämistä tapahtuu vain, jos pettää.

Tottakai saa. Ja töissäkin voi käydä niin että valikoi seuransa. Kukaan ei pakota sielläkään siihen että sä tutustut ihmiseen joka on suhun ihastunut.

Millaisissa töissä saa valikoida seuransa? Kyllä meillä ainakin on tehtävä töitä niiden kanssa, jotka ovat samassa tiimissä tai yhteistyöverkostossa, oli heitä kohtaan millaisia tunteita hyvänsä. Ja siihen tekemiseen kuuluu myös yhteisiä lounaita, virkistyspäiviä ja työmatkoja.

Kaikissa on valinnanvaraa. Esim poliisi, tuttu poliisi nainen valitti esimiehelleen että Jarkko on häneen ihastunut. Heti vaihtui pari..

Yhteisiä lounaita, tuskin sun tarvii käydä työkaverin kanssa kahdestaan lounaalla??

Virkistyspäivillä ja matkoillakin varmaan on viralliset osuudet?

Tuskin tarvitsee vapaa aikaansa viettää tän ihastuneen kanssa?

Jos olisin työmatkalla minuun ihastuneen henkilön kanssa, niin kyllä se aika omituista olisi kieltäytyä menemästä yhdessä välillä lounaalle. Tai vaikka oltaisiin kaksin toimistolla ja kumpikin kuitenkin olisi aikeissa käydä ulkona syömässä. Ihan sama pätee työmatkoihin ja virkistysmatkoihin.

Enkä osaisi kuvitella meneväni itkemään esihenkilölle, että joku työkaveri olisi minuun ihastunut. Seksuaalinen häirintä olisi asia erikseen. Sille yrittäisin ensin tehdä itse lopun ja jos se silti jatkuisi niin ilmoittaisin työsuojeluvaltuutetulle.

Mutta eikö nyt puhuta kaiken kaikkiaan aika marginaalisesta ilmiöstä? Harva joutuu rajoittamaan normaaleja työkontaktejaan siksi, että kollega on häiritsevän ihastunut.

Yksmies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison flirttailu häiritsee, se yleensä kertoo enemmän häiriintyneen itsetunnosta.

Mä jätin ex tän flirttailun takia.. Se ei sinänsä häirinnyt vaan se mitä siitä seurasi.

Ex ei osannut hoitaa näitä tilanteita mitä itse aiheutti pois.

Niinpä, mutta kun flirttipelle saa tehdä mitä haluaa, koska mä voin, mä haluun, yhyy mä saan kun mä oon niin vapaa ja itsenäinen! Paskat, täysin itsekäs me myself and I - tyyppi. Keskenkasvuinen kakara.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräälle

miehelle näitä ihastumisia sattui, jatkuvasti joku muija ns. lounailla ja kahveilla, työreissuilla ym. Vaimoansa ei vienyt koskaan lounaalle ym. ja niinpä tuli ero. Selvisi, että mies oli vuosia pitänyt ns. lounashaaremia ja moni muija oli pyörinyt lakanoissa miehen kanssa. Tuli sitten päivä, jolloin miehen erektio-ongelmat ja ikä vei kyvyt. Vaimo ja lapset lähti, talo myytiin, suku sai selville eron syyn, mies jäi yksin, ratkesi juomaan yhä enemmän. Karma kosti.

Puhut pettämisestä, me muut keskustelemme kiinnostumisesta ja sen osoittamisesta.

Me muut puhumme juurikin siitä, mihin flirtti johtaa ja mitä tietynlainen seksuaalisesti sävyttynyt flitti on. Se johtaa liian usein myös pettämiseen. Sinulla lienee luetun ymmärtämisessä ongelmia?

Flirtti ei johda yhtään mihinkään, jos ihmisellä on moraali ja rajat. Iso osa ihmisistä ei petä koskaan.

Ai ei johda? Tilastotietoa?

Laitapa sinä tilastotietoa siitä, että se johtaa.

Ja ihan turha laittaa mitä erotilastoja, sillä ne eivät kerro asiasta ja erojen taustoista yhtään mitään.

Eri

Fjrfjdj kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fnfnnf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Relisttii.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mulla on vähän erilainen ajatusmalli kuin muilla:

Itse ajattelen niin, että jos tietää olevansa ihastunut johonkin henkilöön niin sitä pitäisi ehdottomasti vähentää tai jopa lopettaa kaikki kanssakäyminen sen ihastumisen kanssa. Ihastumiset ja myös rakkaus ovat sellaisia asioita, että niitä ruokkimalla ne vain kasvavat. Eli jos hengaat, vaikka sitten kaverimielessä sen ihastuksen kanssa niin siitä tunteesta voi tulla aika nopeasti sellainen, että se päätyy pettämisen puolelle varsinkin jos sillä ihastuksen kohteella on samanlaisia tunteita sinua kohtaan.

Myöskin tuo Monkey Branching on aika yleistä, eli luodaan ensiksi siihen ihastuksen kohteeseen syvä tunneside ja varmistetaan, että se ihastumisen kohde tahtoo myös sinut ja sitten hypätään suhteesta toiseen. Siksi en haluaisi, että oma puoliso olisi missään tekemisissä oman ihastuksensa kohteen kanssa. 

Olen täysin samaa mieltä.

Pidän pettämisenä jos sä olet missään tekemisissä ihmisen kanssa joka on sinuun ihastunut tai johon olet itse .

Tuo on mahdollisuuksien antamista. Tuo on myös se tila johon pelimiehet ja naiset pyrkivät.

Tässä tilassa ne sit odottelevat pientä murtumaa suojauksesta, oli se sitten riita puolisonne kanssa tai vaikka koiran kuolema

Saako puolisosi käydä töissä? Töissä on vähän kuin pakko tulla kaikkien kanssa toimeen, riippumatta tykkääkö vai inhoaako toista. Kyllä puolisoon pitää voida luottaa. Kaikilla on kaikenlaisia tunteita. Pettämistä tapahtuu vain, jos pettää.

Tottakai saa. Ja töissäkin voi käydä niin että valikoi seuransa. Kukaan ei pakota sielläkään siihen että sä tutustut ihmiseen joka on suhun ihastunut.

Millaisissa töissä saa valikoida seuransa? Kyllä meillä ainakin on tehtävä töitä niiden kanssa, jotka ovat samassa tiimissä tai yhteistyöverkostossa, oli heitä kohtaan millaisia tunteita hyvänsä. Ja siihen tekemiseen kuuluu myös yhteisiä lounaita, virkistyspäiviä ja työmatkoja.

Kaikissa on valinnanvaraa. Esim poliisi, tuttu poliisi nainen valitti esimiehelleen että Jarkko on häneen ihastunut. Heti vaihtui pari..

Yhteisiä lounaita, tuskin sun tarvii käydä työkaverin kanssa kahdestaan lounaalla??

Virkistyspäivillä ja matkoillakin varmaan on viralliset osuudet?

Tuskin tarvitsee vapaa aikaansa viettää tän ihastuneen kanssa?

Olen opettaja ja myös tiiminvetäjä työyhteisössä. En oikeasti osaisi kuvitella tilannetta, missä voisin selittää esimiehelle, että esim erityisopettaja on varmaan minuun ihastunut, en voi tehdä hänen kanssaan töitä. Kyllä se tekisi työn mahdottomaksi, ei meillä ole liikoja resursseja, mistä vielä valita. Tai ruokalavalvonnassa, kun työkaveri tulee lounasta syömään viereen. Ei siinä kertakaikkiaan voi millään asiallisella tavalla väistää. Minusta aikuisten ihmisten kesken vain tullaan toimeen. Ei sen kummempaa. Niin minä opetan teineillekin.

Jos huomaan olevani ihastunut toiseen niin olen vaihtanut suhdetta. Olen ihminen, joka ei ihastu kevyesti vaan rakastuu suoraan. Mielestäni ei ole reilua jatkaa enää sen jälkeen suhteessa vaan on hyvä antaa toisellakin osapuolelle kokea vielä uusi rakkaus. Tiedän ettei monella ole selkärankaa tehdä tälläistä vaan jäädään vanhaan liittoon talon, lapsien tai lainojen takia. Elintaso notkahtaa vain hetkeksi ja lapsetkin ovat onnellisempia onnellinen vanhempien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Yksmies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison flirttailu häiritsee, se yleensä kertoo enemmän häiriintyneen itsetunnosta.

Mä jätin ex tän flirttailun takia.. Se ei sinänsä häirinnyt vaan se mitä siitä seurasi.

Ex ei osannut hoitaa näitä tilanteita mitä itse aiheutti pois.

Niinpä, mutta kun flirttipelle saa tehdä mitä haluaa, koska mä voin, mä haluun, yhyy mä saan kun mä oon niin vapaa ja itsenäinen! Paskat, täysin itsekäs me myself and I - tyyppi. Keskenkasvuinen kakara.

Katkeruutta?

Sinä et omista toista ihmistä koskaan. Sinä et voi hallita toisen ihmisen käytöstä, vaan olet vastuussa vain itsestäsi.

Tiedätkö muuten edes, mikä on flirttailua? Tajuatko sitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräälle

miehelle näitä ihastumisia sattui, jatkuvasti joku muija ns. lounailla ja kahveilla, työreissuilla ym. Vaimoansa ei vienyt koskaan lounaalle ym. ja niinpä tuli ero. Selvisi, että mies oli vuosia pitänyt ns. lounashaaremia ja moni muija oli pyörinyt lakanoissa miehen kanssa. Tuli sitten päivä, jolloin miehen erektio-ongelmat ja ikä vei kyvyt. Vaimo ja lapset lähti, talo myytiin, suku sai selville eron syyn, mies jäi yksin, ratkesi juomaan yhä enemmän. Karma kosti.

Puhut pettämisestä, me muut keskustelemme kiinnostumisesta ja sen osoittamisesta.

Me muut puhumme juurikin siitä, mihin flirtti johtaa ja mitä tietynlainen seksuaalisesti sävyttynyt flitti on. Se johtaa liian usein myös pettämiseen. Sinulla lienee luetun ymmärtämisessä ongelmia?

Flirtti ei johda yhtään mihinkään, jos ihmisellä on moraali ja rajat. Iso osa ihmisistä ei petä koskaan.

Ai ei johda? Tilastotietoa?

Laitapa sinä tilastotietoa siitä, että se johtaa.

Ja ihan turha laittaa mitä erotilastoja, sillä ne eivät kerro asiasta ja erojen taustoista yhtään mitään.

Eri

En jaksa laittaa linkkiä, mutta tutkimuksissa puolet vastaajista sanoo, että ei ole koskaan pettänyt mitään kumppaniaan. Nykyistä puolisoaan ei ole pettänyt vielä suurempi osa. Pettäminen ei vain tapahdu, se on valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme sopineet puolisoni kanssa, että seksi ja hellyys (pl sellainen koskettaminen mikä on sopivaa ystävien ja sukulaisten kesken kuten halaukset, rutistukset yms) kuuluvat vain keskinäiseen suhteeseemme. Samoin molemmat olemme sitoutuneet tähän suhteeseen. Olemme myös puhuneet siitä, ettei toista saa asettaa noloon asemaan. Siinä kulkevat rajat ja minusta ne ovat hyvin selkeät.

En näe mitään syytä, miksi en saisi osoittaa kiinnostusta (kunhan se ei tapahdu puolisoni tai yhteisten ystäviemme läsnä ollessa). Käytännössähän kyse olisi kai jonkinlaisesta flirttailusta; juttelusta jonkun kanssa niin, että mukana on sellainen vire, että ilmaistaan toiselle rivien välissä, että tämä on kiinnostava ja puoleensavetävä. En näe siinä mitään pahaa. Ja kyllä, sallisin tietysti saman puolisollenikin noilla samoilla reunaehdoilla eli ettei hän tekisi sitä minun läsnäollessani tai sellaisessa seurassa, joka ehkä kokisi kiusalliseksi seurata sitä tietäen hänen olevan parisuhteessa minun kanssani.

Me emme ole jutelleetkaan asiasta mieheni kanssa näiden yli 20 yhdessä oltujen vuosien aikana. Ei ole ollut edes tarvetta, sillä molemmat tietävöt kyllä itsekin missä rajat kulkevat ja toista eibtarvitse alkaa holhoamaan kuin pikkukakaraa.

Onko ne oikein kirjallisina ja kolmena kappaleena ja onko testamentit ja eddnvalvontavaltakirjat tehty : )?

Hienoa, jos oikeasti tiedät toisenkin ajatukset ja mielipiteet. Minä en olisi ilman keskustelua tiennyt. Meillä oli jossain määrin erilaiset ajatukset, joista edellä oleva sitten muotoutui yhteiseksi sopimukseksi. Toinen olisi hyväksynyt paljon enemmänkin.

Mitä muita hassuja yhteisiä sopimuksia olette tehneet?

Moniakin. Sinusta voi olla hupaisaa kutsua niitä sopimuksiksi, mutta meille avoliitto on sitoumus, jonka haluamme kestävän. Siksi puhuimme etukäteen lukuisista asioista, jotta niistä ei enää saman katon alla tarvitse riidellä: raha-asiat, kotityöt, lemmikkieläimet, vieraat/vierailut jne.

Flirttailijat on kuin koiranpentuja, jatkuvaa huomionhakua ja itsetunnon buustausta vailla.

Vierailija kirjoitti:

Jos huomaan olevani ihastunut toiseen niin olen vaihtanut suhdetta. Olen ihminen, joka ei ihastu kevyesti vaan rakastuu suoraan. Mielestäni ei ole reilua jatkaa enää sen jälkeen suhteessa vaan on hyvä antaa toisellakin osapuolelle kokea vielä uusi rakkaus. Tiedän ettei monella ole selkärankaa tehdä tälläistä vaan jäädään vanhaan liittoon talon, lapsien tai lainojen takia. Elintaso notkahtaa vain hetkeksi ja lapsetkin ovat onnellisempia onnellinen vanhempien kanssa.

Sinä et pääse tuolla tavalla ikinä kokemaan todellista rakkautta, kun hypit vain ensi-ihastuksesta toiseen, ja jätät kumppanin normaalissa suhteen seestymisvaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Yksmies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison flirttailu häiritsee, se yleensä kertoo enemmän häiriintyneen itsetunnosta.

Mä jätin ex tän flirttailun takia.. Se ei sinänsä häirinnyt vaan se mitä siitä seurasi.

Ex ei osannut hoitaa näitä tilanteita mitä itse aiheutti pois.

No silloinhan asia meni ihan hyvin ja molemmat saivat vapautensa takaisin. Jos toisen rajat ovat laajemmat kuin toisen, ei pariskunta sovi yhteen. Luultavasti myös muut asiat parisuhteessa hiersivät ja silloin ero on hyvä asia.

Ei hiertänyt. Sanoisin että suhde oli 9/10. Ainut miinus oli se että ex jatkuva flirttailu toi parisuhteeseemma ulkoisia henkilöitä. Jotka sitten ajoittain valtasivat koko elämämme..

Esimerkki. Ex vähän flirttaili firman johdossa olevalle henkilölle.. Tämä ihastui, alkoi kuukausien ahdistelu. Jossa minä olin se kelle kaikki purettiin.. Ymmärrät varmaan kuinka kiinnostavaa on kuunnella päivittäin sitä valitusta johon olet itse syyllinen..

Vähän sama kun löisit kirveellä itseäsi jalkaan ja valittaisit puolisolle 24/7 miten hankalaa elämä on. Heti kun jalka kunnossa lyöt uudelleen tahallaan

Vierailija kirjoitti:

Jos huomaan olevani ihastunut toiseen niin olen vaihtanut suhdetta. Olen ihminen, joka ei ihastu kevyesti vaan rakastuu suoraan. Mielestäni ei ole reilua jatkaa enää sen jälkeen suhteessa vaan on hyvä antaa toisellakin osapuolelle kokea vielä uusi rakkaus. Tiedän ettei monella ole selkärankaa tehdä tälläistä vaan jäädään vanhaan liittoon talon, lapsien tai lainojen takia. Elintaso notkahtaa vain hetkeksi ja lapsetkin ovat onnellisempia onnellinen vanhempien kanssa.

Juuri näin, suoraselkäistä. Respct👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme sopineet puolisoni kanssa, että seksi ja hellyys (pl sellainen koskettaminen mikä on sopivaa ystävien ja sukulaisten kesken kuten halaukset, rutistukset yms) kuuluvat vain keskinäiseen suhteeseemme. Samoin molemmat olemme sitoutuneet tähän suhteeseen. Olemme myös puhuneet siitä, ettei toista saa asettaa noloon asemaan. Siinä kulkevat rajat ja minusta ne ovat hyvin selkeät.

En näe mitään syytä, miksi en saisi osoittaa kiinnostusta (kunhan se ei tapahdu puolisoni tai yhteisten ystäviemme läsnä ollessa). Käytännössähän kyse olisi kai jonkinlaisesta flirttailusta; juttelusta jonkun kanssa niin, että mukana on sellainen vire, että ilmaistaan toiselle rivien välissä, että tämä on kiinnostava ja puoleensavetävä. En näe siinä mitään pahaa. Ja kyllä, sallisin tietysti saman puolisollenikin noilla samoilla reunaehdoilla eli ettei hän tekisi sitä minun läsnäollessani tai sellaisessa seurassa, joka ehkä kokisi kiusalliseksi seurata sitä tietäen hänen olevan parisuhteessa minun kanssani.

Me emme ole jutelleetkaan asiasta mieheni kanssa näiden yli 20 yhdessä oltujen vuosien aikana. Ei ole ollut edes tarvetta, sillä molemmat tietävöt kyllä itsekin missä rajat kulkevat ja toista eibtarvitse alkaa holhoamaan kuin pikkukakaraa.

Onko ne oikein kirjallisina ja kolmena kappaleena ja onko testamentit ja eddnvalvontavaltakirjat tehty : )?

Hienoa, jos oikeasti tiedät toisenkin ajatukset ja mielipiteet. Minä en olisi ilman keskustelua tiennyt. Meillä oli jossain määrin erilaiset ajatukset, joista edellä oleva sitten muotoutui yhteiseksi sopimukseksi. Toinen olisi hyväksynyt paljon enemmänkin.

Mitä muita hassuja yhteisiä sopimuksia olette tehneet?

Moniakin. Sinusta voi olla hupaisaa kutsua niitä sopimuksiksi, mutta meille avoliitto on sitoumus, jonka haluamme kestävän. Siksi puhuimme etukäteen lukuisista asioista, jotta niistä ei enää saman katon alla tarvitse riidellä: raha-asiat, kotityöt, lemmikkieläimet, vieraat/vierailut jne.

Onko ne oikein kirjallisina ja kolmena kappaleena ja onko testamentit ja eddnvalvontavaltakirjat tehty : )?