Lue keskustelun säännöt.
Jos mies ei koskaan kehu
17.02.2023 |
Niin tarkoittaako se, ettei hän pidä ulkonäöstäni? Häntä kehun paljon. Löydän monta piirrettå, joita voin kehua. Hän ei sano koskaan mitään minusta. Lähetän mielestäni kivan kuvan itsestäni, mutta joko ei kommentoi ollenkaan tai kommentoi jotain muuta kuvaan liittyvää (tyyliin "onko siellä juhlissa mukavaa?").
Ja emme ole teinejä. Ja olemme olleet muutaman vuoden yhdessä. Ja kyllä, minulla on äärettömän huono itsetunto. Ja minä olin se, joka halusi alunperin hänet eli hän ei pokannut varsinaisesti minua.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miten voi olla parisuhteessa niin, ettei voi puhua tuostakin asiasta suoraan. Eipä tulisi mieleenkään itkeä jotain asiaa ja valittaa siitä tuntemattomille, eikä puhua suoraan asiasta kumppanille. Mikä parisuhde se tuollainen on? Puolison kanssa pitää voida puhua kaikesta. Kaikesta, myös niistä epävarmuuksista ja peloista ja huonosta itsetunnosta. Jos ei voi puhua, eikä toinen kuuntele, onko siinä suhteessa yleensä mitään pelastamisen arvoista?
Ap on kertonut miehelle heikosta itsetunnostaan, joten mies tietää ongelmasta. Kuuluuko ap:n vielä käskeä oikein kehumaan? Mikä idea siinä olisi pakottaa toista tai vaatia, että nyt kehut. Ei sellainen olisi mikään kehu eikä aitoa huomiointia. AP:n mies tietää ongelmasta ja valitsee olla sanomatta mitään positiivista mikä voisi ilahduttaa.
Ei kuulu käskeä, mutta kuuluu kysyä miksei mies halua ilahduttaa. Miksi ap meiltä kyselee mitä hänen miehensä ajattelee? Eiköhän se oikea vastaaja istu siellä omalla sohvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja suoraan sanottuna kuulostaa vähän siltäkin, että olet oikeasti kaunis ja hyvännäköinen, ja olet tottunut saamaan ulkonäöstäsi kehuja. Nyt kun puoliso ei jatkuvasti tai ehkä ollenkaan todista että olet kaunis, olet ihan pulassa. Etkö usko, että olet kaunis? Mitä jos kumppani on kanssasi muista syistä kuin ulkonäön takia? Jos hän pitää sinusta ihmisenä, luonteineen päivineen?
Mulla on paljon epävarmuuksia ja täysin onneton itsetunto. Mieheni tietää tämän. Olen sanonut sen suoraan. Mieheni on ainoa, jolta oikeasti kaipaisin hyväksyviä tai kannustavia sanoja. Mutta jään ilman.
Ap.
Tulee mieleen, että oletko sä nyt huonon itsetuntosi vuoksi valinnut miehen joka vahvistaa sitä sun huonoa itsetuntoa? Tavallaan sellainen negatiivinen kehä syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Heikkoitsetuntoisena miehenä voin omasta puolestani sanoa, että kun ei pidä itsestään niin se on hankala sitten muitakaan kehua. Kyse voi olla tästä tai sitten jostain muusta.
Tälläiseen olen itsekin törmännyt.
Miehelle ei paljoa kehua tullut kotoaan ei sitten osannut itseäänkään arvostaa.
Aina tuntui olevan johonkin itsessään pettynyt, yritti kyllä aina parantaa itsetuntoaa.
Jossain syvällä se vain istui.
Juteltiin asiasta, suostui yrittämään.
Aluksi taisi ihan mekaanisesti kehaista kun muisti, että näin keskusteltiin.
Myöhemmin lähti kyllä padot auki, keskustelee nyt tunteistaan eikä pidä kaikkea sisällään.
Jostakin syystä lähtenyt vähän kilojakin vyötäröltä, kait se oli raskasta hänellekin.
Kannattaa jutella ja kertoa mitä kaipaat, mutta muutos tarvitsee halun ukoltakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miten voi olla parisuhteessa niin, ettei voi puhua tuostakin asiasta suoraan. Eipä tulisi mieleenkään itkeä jotain asiaa ja valittaa siitä tuntemattomille, eikä puhua suoraan asiasta kumppanille. Mikä parisuhde se tuollainen on? Puolison kanssa pitää voida puhua kaikesta. Kaikesta, myös niistä epävarmuuksista ja peloista ja huonosta itsetunnosta. Jos ei voi puhua, eikä toinen kuuntele, onko siinä suhteessa yleensä mitään pelastamisen arvoista?
Ap on kertonut miehelle heikosta itsetunnostaan, joten mies tietää ongelmasta. Kuuluuko ap:n vielä käskeä oikein kehumaan? Mikä idea siinä olisi pakottaa toista tai vaatia, että nyt kehut. Ei sellainen olisi mikään kehu eikä aitoa huomiointia. AP:n mies tietää ongelmasta ja valitsee olla sanomatta mitään positiivista mikä voisi ilahduttaa.
Ei kuulu käskeä, mutta kuuluu kysyä miksei mies halua ilahduttaa. Miksi ap meiltä kyselee mitä hänen miehensä ajattelee? Eiköhän se oikea vastaaja istu siellä omalla sohvalla.
Ap voisi mennä nyt kaikkien mieliksi kysymään tätä. Veikkaan vastaukseksi en tiedä.
Hän ei halua sinua ilahduttaa eikä sitä että sinulla olisi hyvä itsetunto. Päinvastoin hän haluaa pitää huolen, että sinusta myös tuntuu mitättömälle ja näkymättömälle. Jos hän välittäisi sinusta niin hän välittäisi myös itsetunnostasi ja vaalisi sitä. [/quote]
Eksäni oli tämmöinen, ei koskaan kehunut ja kerran sain kaivettua hänestä syyn tähän käytökseen ja se oli nimenomaan tämä. Minä olen paremman näköinen kuin hän ja hän ei halunnut minun ylpistyvän ja alkavani kuvittelemaan mitään liikoja. Nykyinen mieheni on samanlainen mutta syytä en ole vielä saanut kuulla. :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies ei ole vaan kauhean visuaalinen? Sellaisia on, jotka ei edes huomaa koko ulkonäköä. Minun isäni on aina ollut tällainen. Joskus huvitti, kun äiti värjäsi tukan luonnollisesta tummanruskeasta blondiksi, ja isä ei edes sitä huomannut, muuta kuin että "ettet vaan olisi kipeäksi tulossa, kun näytät jotenkin väsyneeltä" :D Äiti myös lihoi iän myötä hennosta noin 50-kiloisesta 120-kiloisesta, eikä isää se ulkonäkö haitannut yhtään, ei hän juuri ulkonäköihin kiinnittänyt huomiota.
Mitä luulet, oliko heillä silti seksuaalista kipinää? Koska aika usein tuo toisen näkeminen kauniina/komeana liittyy siihen.
Osa on törppöjä, jotka eivät ikinä tajua sanoa hyvää sanaa ystävilleen tai edes perheenjäsenilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja suoraan sanottuna kuulostaa vähän siltäkin, että olet oikeasti kaunis ja hyvännäköinen, ja olet tottunut saamaan ulkonäöstäsi kehuja. Nyt kun puoliso ei jatkuvasti tai ehkä ollenkaan todista että olet kaunis, olet ihan pulassa. Etkö usko, että olet kaunis? Mitä jos kumppani on kanssasi muista syistä kuin ulkonäön takia? Jos hän pitää sinusta ihmisenä, luonteineen päivineen?
Mulla on paljon epävarmuuksia ja täysin onneton itsetunto. Mieheni tietää tämän. Olen sanonut sen suoraan. Mieheni on ainoa, jolta oikeasti kaipaisin hyväksyviä tai kannustavia sanoja. Mutta jään ilman.
Ap.
Todella epäreilua, että ripustat oman itsesi toisen ja vain yhden ihmisen varaan. Miksi et saa itsetuntoa niistä muiden kehuista? Ikään kuin sinulla olisi ongelma kehittä itsetuntoa ja syytät siitä miestä. Mitä jos sitä miestä ei olisi? Mitä sitten tapahtuisi?
Miten kuvailet sitä muuten hyvää suhdettanne?
Vierailija kirjoitti:
Joskus kokeeksi haukun itseäni (muka vitsillä) hänen kuullen. Hän ei reagoi siihenkään mitenkään, vaikka kutsuisin itseäni miten pahalla ulkonäköön liittyvällä haukkumasanalla.
Ja viimeksi tänään joku tuntematon lähetti viestiä somen kautta sanoen kaunottareksi. En minä enää tiedä, mitä pitäisi ajatella. Muuta kuin että en vain ulkonäöllisesti ole yhtään mieheni mieleen, vaikka persoonaltani olisinkin. Olisi kyllä kiva kuulla häneltä edes jotain. Vaikka että ihana hymy. Mutta ei.Ap.
Mikään ei ole vastenmielisempää kuin itseään haukkuva puoliso. Edes vitsillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heikkoitsetuntoisena miehenä voin omasta puolestani sanoa, että kun ei pidä itsestään niin se on hankala sitten muitakaan kehua. Kyse voi olla tästä tai sitten jostain muusta.
Niin, en tiedä. Mies kyllä joskus jutellessamme sanoi, että hänelläkin on huono itsetunto. Tällä tuhannen heikolla itsetunnollani kehun kyllä miestä tosi paljon, koska tiedän, miten hyvää se tekee. Ja toisaalta kehut tulevat myös sydämestäni. Minusta hänessä on paljon ihastuttavia piirteitä ja haluan ne hänelle ehdottomasti kertoa. Voihan se olla, että hän ei ole tottunut sellaiseen aiemmin. Pari vuotta ollaan oltu yhdessä.
Ap.
Minunkaan mieheni ei koskaan kehu, mutta uskon että hän pitää ulkonäöstäni. Näen sen hänen katseestaan. Joskus on tehnyt mieli kysyä olenko hänestä kaunis, mutta toisaalta olen iloinen jos ulkonäköni ei ole hänelle kovin merkittävä asia. Ystävälläni sen sijaan on mies joka koko ajan ylistää hänen ulkonäköään. Kaikkiin FB-kuviin mies kommentoi hänen ulkonäköään. Ei oikeastaan koskaan puhu muusta kuin ystäväni ulkonäöstä. Se tuntuu jotenkin kurjalta, ihan kuin hän ei näkisi naisessaan mitään muuta. Luulen että tuo suhde ei välttämättä kestä kun ystäväni vanhenee ja rapistuu.
Myöskään eksäni ei koskaan kehunut, mutta hänellä se johtui siitä että hän halusi murskata itsetuntoni jotta kuvittelisin että en saa ketään muuta. Tämä tuli ilmi muillakin tavoin, kehumattomuus oli vain yksi osa tätä strategiaa.
Kehumattomuus voi johtua monesta asiasta. Jos asia vaivaa sinua niin kysy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki (mies) personal trainer. Itsellä 15v. nuorempi ja kyllä kehuu. Ihan jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kokeeksi haukun itseäni (muka vitsillä) hänen kuullen. Hän ei reagoi siihenkään mitenkään, vaikka kutsuisin itseäni miten pahalla ulkonäköön liittyvällä haukkumasanalla.
Ja viimeksi tänään joku tuntematon lähetti viestiä somen kautta sanoen kaunottareksi. En minä enää tiedä, mitä pitäisi ajatella. Muuta kuin että en vain ulkonäöllisesti ole yhtään mieheni mieleen, vaikka persoonaltani olisinkin. Olisi kyllä kiva kuulla häneltä edes jotain. Vaikka että ihana hymy. Mutta ei.Ap.
Mikään ei ole vastenmielisempää kuin itseään haukkuva puoliso. Edes vitsillä.
Siksi toisen pitäisi edes sanoa jotain. Mies on itse tehnyt muutamasti samaa. Ei se vastenmielistä ole vaan surullista ja kertoo juurikin siitä huonosta itsetunnosta. Mutta minä en anna hänen tehdä niin. Laitan heti stopin ja kehun.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ehkäpä vika on siinä että haet sitä huomiota vähän liikaa? Laitat kuvia somessa ja lasket tykkäykset ja kommentit exiltä. Olet kaunis ja hyvännäköinen, mutta mies ei välitä boostata sitä koska kerjäämällä kerjäät huomiota. Minun mies sanoi kerran ettei kehu, koska ylpistyn siitä liikaa ja haluaa minun pitävän jalkani maassa. Se nyt on osittain tätä suomalaisuutta.
Minun mies sanoo, että olet kyllä harvinaisen kova työhevonen. Teen puutarhahommat ja siivoukset. Katolta pudotan lumet ja puhdistan rännit. Keväällä aloitan talon maalauksen. Saa ukko istua tietokoneensa ääressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikkoitsetuntoisena miehenä voin omasta puolestani sanoa, että kun ei pidä itsestään niin se on hankala sitten muitakaan kehua. Kyse voi olla tästä tai sitten jostain muusta.
Niin, en tiedä. Mies kyllä joskus jutellessamme sanoi, että hänelläkin on huono itsetunto. Tällä tuhannen heikolla itsetunnollani kehun kyllä miestä tosi paljon, koska tiedän, miten hyvää se tekee. Ja toisaalta kehut tulevat myös sydämestäni. Minusta hänessä on paljon ihastuttavia piirteitä ja haluan ne hänelle ehdottomasti kertoa. Voihan se olla, että hän ei ole tottunut sellaiseen aiemmin. Pari vuotta ollaan oltu yhdessä.
Ap.
Mä seurustelin joskus heikkoitsentuntoisen miehen kanssa ja valitettavasti huomasin, et se hänenkään kehuminen ei toiminut, vaan johti sellaiseen epäaitoon itsevarmuuteen. Eli jotenkin ne kehut nousivat miehellä päähän ja tekivät asenteesta k-päisen, ei osannut siis ottaa niitä luontevasti vastaan, vaan meni ihan ääripäästä toiseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja suoraan sanottuna kuulostaa vähän siltäkin, että olet oikeasti kaunis ja hyvännäköinen, ja olet tottunut saamaan ulkonäöstäsi kehuja. Nyt kun puoliso ei jatkuvasti tai ehkä ollenkaan todista että olet kaunis, olet ihan pulassa. Etkö usko, että olet kaunis? Mitä jos kumppani on kanssasi muista syistä kuin ulkonäön takia? Jos hän pitää sinusta ihmisenä, luonteineen päivineen?
Mulla on paljon epävarmuuksia ja täysin onneton itsetunto. Mieheni tietää tämän. Olen sanonut sen suoraan. Mieheni on ainoa, jolta oikeasti kaipaisin hyväksyviä tai kannustavia sanoja. Mutta jään ilman.
Ap.Todella epäreilua, että ripustat oman itsesi toisen ja vain yhden ihmisen varaan. Miksi et saa itsetuntoa niistä muiden kehuista? Ikään kuin sinulla olisi ongelma kehittä itsetuntoa ja syytät siitä miestä. Mitä jos sitä miestä ei olisi? Mitä sitten tapahtuisi?
Miten kuvailet sitä muuten hyvää suhdettanne?
Kuten sanoin, niin mitä minä niiden muiden mielipiteellä teen? Rakkaani silmissä minä nätti haluan olla enkä jonkun peräkylän Anteron. Jos miestä ei olisi, niin tilanne ei olisi yhtään sen kummempi. Vain sikäli, että ei olisi sitä rakasta, jonka silmissä olisi nätti.
Muuten parisuhde on täydellinen kyllä. Tunnen itseni äärimmäisen rakastetuksi. Meillä on todella paljon läheisyyttä. Olemme parhaita ystäviä ja viihdymme yhdessä. Myös kommunikaatio toimii aivan loistavasti ja mies on luotettava kiltti nallekarhu. Ainoastaan minun on tosiaan vaikea kertoa tästä epävarmuudestani, vaikka kaiken muun jaankin.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kokeeksi haukun itseäni (muka vitsillä) hänen kuullen. Hän ei reagoi siihenkään mitenkään, vaikka kutsuisin itseäni miten pahalla ulkonäköön liittyvällä haukkumasanalla.
Ja viimeksi tänään joku tuntematon lähetti viestiä somen kautta sanoen kaunottareksi. En minä enää tiedä, mitä pitäisi ajatella. Muuta kuin että en vain ulkonäöllisesti ole yhtään mieheni mieleen, vaikka persoonaltani olisinkin. Olisi kyllä kiva kuulla häneltä edes jotain. Vaikka että ihana hymy. Mutta ei.Ap.
Mikään ei ole vastenmielisempää kuin itseään haukkuva puoliso. Edes vitsillä.
Siksi toisen pitäisi edes sanoa jotain. Mies on itse tehnyt muutamasti samaa. Ei se vastenmielistä ole vaan surullista ja kertoo juurikin siitä huonosta itsetunnosta. Mutta minä en anna hänen tehdä niin. Laitan heti stopin ja kehun.
Ap.
En enää jaksa olla toisen validoijana kun ei se lopulta mitään muuta.
Jos toinen valittaa koko ajan hiuksistaan, läskeistään naamasta yms vielä aikuisena niin kannattaa hakea keskusteluapua ammattilaiselta.
Kovin kehnosti kyllä panee. Lähinnä vessassa runkkailee ..
Ap
Heikkoitsetuntoisena miehenä voin omasta puolestani sanoa, että kun ei pidä itsestään niin se on hankala sitten muitakaan kehua. Kyse voi olla tästä tai sitten jostain muusta.