Jos puolison isä on ollut juoppo, niin pitääkö sen vaikuttaa minun saunakaljoihin?

Pari saunakaljaa voi herättää puolisossasi tunnemuistot niistä hetkistä, kun hän lapsena pelkäsi isänsä juopottelun takia. Niihin ei välttämättä auta se, että järjellä ajattelee, että nyt ei ole enää mitään hätää. Tunteet voivat silti vallata mielen.

Ehkä puolisosi on alunperin luullut, että tämä menee ajan kuluessa ohi, ja hän on siksi yrittänyt sopeutua kaljoitteluusi. Vähitellen hän on kuitenkin huomannut, että hän ei sopeudu.

Oma ratkaisusi riippuu sitten siitä, onko sinulle tärkeämpää juoda saunakaljasi vai olla onnellinen puolisosi kanssa ilman saunakaljoja.

Siinä vaiheessa, kun alkaa vertailua onko oikeus johonkin "normaaliin", joka aiheuttaa kumppanille kohtuutonta tuskaa, niin se asia ei ratkea sillä, että toteaa olevansa oikeassa ja kipuileva puoliso väärässä. Empatialla ja kompromissilla pääsee pidemmälle. Vaimosi on mitä ilmeisimmin valmis eroamaan alkoholin käyttösi takia. Kumpi on tärkeämpi, saunakaljat vai vaimo? Tässä tapauksessa itse jättäisin alkoholin puolison seurassa kokonaan. Ehdottaisin myös parisuhdeterapiaa, jotta voidaan paneutua näihin kipukohtiin.

Vierailija kirjoitti:

Pari saunakaljaa voi herättää puolisossasi tunnemuistot niistä hetkistä, kun hän lapsena pelkäsi isänsä juopottelun takia. Niihin ei välttämättä auta se, että järjellä ajattelee, että nyt ei ole enää mitään hätää. Tunteet voivat silti vallata mielen.

Ehkä puolisosi on alunperin luullut, että tämä menee ajan kuluessa ohi, ja hän on siksi yrittänyt sopeutua kaljoitteluusi. Vähitellen hän on kuitenkin huomannut, että hän ei sopeudu.

Oma ratkaisusi riippuu sitten siitä, onko sinulle tärkeämpää juoda saunakaljasi vai olla onnellinen puolisosi kanssa ilman saunakaljoja.

Sen puolisonkin kannattaa käsitellä traumansa. Vasta sitten hän pystyy laittamaan asiat oikeisiin mittakaavoihin ja ymmärtämään omia tuntemuksiaan. Tuollainen aviomiehen sairaalloinen kontrollointi ei myöskään tuota hyviä tuloksia. Joko mies kyllästyy ja lähtee tai mies toimii aina naisen mielen mukaisesti, mutta jää kantamaan kaunaa. Onnellinen liitto ei voi muodostua tuollaiselle perustalle.

Vierailija kirjoitti:

Minullekin saunakaljoittelu on juopon merkki, jotenkin vastenmielistä, että ihminen keksii saunan tekosyyksi ryyppäillä yksinään. Käytän alkoholia, mutten juo yksin.

Juopon merkki on todella simppeli. Jos alkoholia kuluu viikossa  miehellä 14 tai naisella 7 annosta viikossa kannattaa alkaa huolestumaan. Ellei ap juo kuin tuon 2 x 0,5 litraa keppanaa / viikko on hänen kulutuksensa 1,5 annosta viikossa.

Asia on ongelma jos ei voi saunoa ilman kaljaa. Jos voi ja tekeekin näin, mutta joskus ottaa kaljan, yksi riittänee, asia ei ole ongelma. Eli mikä on kaljoittelun motiivi, tulla seitin ohueen vai sammuttaa jano. Myös alkoholitonta kaljaa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullekin saunakaljoittelu on juopon merkki, jotenkin vastenmielistä, että ihminen keksii saunan tekosyyksi ryyppäillä yksinään. Käytän alkoholia, mutten juo yksin.

Juopon merkki on todella simppeli. Jos alkoholia kuluu viikossa  miehellä 14 tai naisella 7 annosta viikossa kannattaa alkaa huolestumaan. Ellei ap juo kuin tuon 2 x 0,5 litraa keppanaa / viikko on hänen kulutuksensa 1,5 annosta viikossa.

Itse asiassa määrä ei kerro kaikkea. Motiivi kertoo. Jos on pakko saada kaljaa joka viikko, kyseessä on addiktio. Ja määrät voi nousta. Jos se on ihan sama onko kaljaa vai ei ja ihan hyvin voi olla ilmankin, riippuvuutta ei ole.

Kiitos monista aika syväluotaavistakin analyyseistä. Muutama tarkennus:

Emme ole eron partaalla näiden kaljojen takia. Mua vain itseäni ärsyttää kun tämä asia oli hänellä tiedossa alusta asti, niin miksi pitää valittaa. En itsekään menisi yksiin tupakoivan ihmisen kanssa ja valittaisi puolen vuoden päästä että röökaus häiritsee.

Ja tuo teoria että kohta ne määrät nousee. Niin vähän vaikea uskoa kun alan olla 40, eikä ne ole vieläkään nousseet ja tosiaan en pidä siitä mitä alkoholin liikakäyttö on lähipiirissä aiheuttanut.

Toki ymmärrän että monelle aiheesta asiallinen keskustelu on mahdotonta koska alkoholi on joillekin sama asia kuin hillitön känni ja pääsy tilaan jossa voi tuntea itsensä huolettomaksi lapseksi. Itse en siedä selvästi humaltuneita ihmisiä ollenkaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullekin saunakaljoittelu on juopon merkki, jotenkin vastenmielistä, että ihminen keksii saunan tekosyyksi ryyppäillä yksinään. Käytän alkoholia, mutten juo yksin.

Juopon merkki on todella simppeli. Jos alkoholia kuluu viikossa  miehellä 14 tai naisella 7 annosta viikossa kannattaa alkaa huolestumaan. Ellei ap juo kuin tuon 2 x 0,5 litraa keppanaa / viikko on hänen kulutuksensa 1,5 annosta viikossa.

Väärin laskettu. Ap juo 3 annosta viikossa. Yksi annos alkoholia on 0,33 l keskiolutta.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos monista aika syväluotaavistakin analyyseistä. Muutama tarkennus:

Emme ole eron partaalla näiden kaljojen takia. Mua vain itseäni ärsyttää kun tämä asia oli hänellä tiedossa alusta asti, niin miksi pitää valittaa. En itsekään menisi yksiin tupakoivan ihmisen kanssa ja valittaisi puolen vuoden päästä että röökaus häiritsee.

Ja tuo teoria että kohta ne määrät nousee. Niin vähän vaikea uskoa kun alan olla 40, eikä ne ole vieläkään nousseet ja tosiaan en pidä siitä mitä alkoholin liikakäyttö on lähipiirissä aiheuttanut.

Toki ymmärrän että monelle aiheesta asiallinen keskustelu on mahdotonta koska alkoholi on joillekin sama asia kuin hillitön känni ja pääsy tilaan jossa voi tuntea itsensä huolettomaksi lapseksi. Itse en siedä selvästi humaltuneita ihmisiä ollenkaan. Ap

Minusta ajattelet asiaa järkevästi. Ei kenenkään tarvitse puolustella puolisolleen kohtuullista alkoholijuomien käyttöä, jos se ei aiheuta jollain tapaa huolestuttavaa käytöstä siinä alkoholinkäyttäjässä. Ei tarvitse hieroa toisen naamaankaan juomista, mutta sinä tuskin teet niin.

Minä deittailin vähän aikaa miestä, joka ei käyttänyt alkoholia juurikaan. Paitsi että keskiolutta ei laskettu alkoholiksi ja saunakaljojakin juotiin vain pari. Paitsi että todellisuudessa joi saunakaljoja 6-12 kpl per saunailta eli vain lauantaisin. Paitsi että saunoi myös arkena joka ilta. Ei nähnyt alkoholiin liittyvää ongelmaa, koska hänhän ei käyttänyt alkoholia juurikaan.

Juomisen määrä alkaa miehillä nousta siinä 50-60-vuotiaana pikkuhiljaa. Laskien sitten 70-vuotiaana vähemmälle tasolle. Tietysti täysin juopot aloittaa jo nuorena ja kuolevat alkoholin haittoihin 40-50-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka on kieltänyt juomasta?

Mun puoliso pyrkii kontrolloimaan noita juomisia. Välillä on ok ja välillä ei ole ok. Ja edelleen kyse parista saunakaljasta vkonloppuisin. Jo suhteen alussa sanoin että jos haittaa, niin lopetetaan homma vaikka heti koska löydän kyllä sellaisenkin kumppanin joka ei tee tästä asiasta ongelmaa. Kun se ei ole mun vika että hänen isä on juonut eikä se ole mun vika että mun äiti juo. Ja noiden kummankaan kanssa ei juurikaan olla tekemisissä. Ap

Eli itse olet laittanut ehtoja ensin. Toinen on yrittänyt mukautua, ja sitten todennut, ettei taida pystyä. Nyt sinä syytät häntä ehtojen sanelemisesta. 

Ja mikä siinä tosiaan on niin väärin, että ilmoittaa toiselle siinä vaiheessa kun joku asia alkaa kertyä painolastiksi niskaan? Kaikilla meillä on ehtoja suhteelle, osa ehdottomampia ja osa vähemmän, ja osa sellaisia, ettei niitä voi etukäteen listata. Minä esimerkiksi päätän suhteen siihen, jos isäntä hakee naapurista sian vuoteeseemme. Toivottavasti se ei tule hänelle mieleen. Päätän sen myös siinä vaiheessa, kun alan kokea, että sika on hän itse, eikä vastauksesi huoleen tule kuin röhkinää. Ihmisillä on oikeus kokea asiat jollakin tavalla. Sitten niistä kokemuksista pitäisi pystyä neuvottelemaan. 

Tämäkin ketju jälleen kerran osoittaa, miten paljon meillä on tapana ajatella, että miehekkyyttä on se, ettei anna muiden sanella vaan sanelee itse. Voisitte hetken miettiä, mistä parisuhdeongelmat silloin johtuvat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka on kieltänyt juomasta?

Mun puoliso pyrkii kontrolloimaan noita juomisia. Välillä on ok ja välillä ei ole ok. Ja edelleen kyse parista saunakaljasta vkonloppuisin. Jo suhteen alussa sanoin että jos haittaa, niin lopetetaan homma vaikka heti koska löydän kyllä sellaisenkin kumppanin joka ei tee tästä asiasta ongelmaa. Kun se ei ole mun vika että hänen isä on juonut eikä se ole mun vika että mun äiti juo. Ja noiden kummankaan kanssa ei juurikaan olla tekemisissä. Ap

Ei ole kyse siitä, että toisten juominen olisi jotenkin sinun vikasi. Mutta sinun äitisi on alkoholisti, ja taipumus alkoholismiin on vahvasti perinnöllistä. Eli on erittäin mahdollista, että sinullakin on taipumus alkoholismiin. Joten ole varovainen niiden saunakaljojesi kanssa. Ehkä puolisosi on huomannut, että saunakaljojen määrä on vuosien saatossa lisääntynyt. Eli suhteen alussa sinulle on riittänyt 1-2 olutta/saunailta. Sitten sitä on alkanut menemään jo 2-3, nyt jo 4. Kyllähän siinä jo herkempi huolestuu, vaikka se 4 ei vielä erityisen paljon ole.

Mulla oli samanlainen eksä. Yhtään ei saanut juoda, koska isä oli alkoholisti. Kun syntymäpäivänäni menin ystävieni kanssa ravintolaan ja he ostivat minulle drinkin, kävi eksäni vihaisesti kaatamassa sen pois.

Arvaatteko kuinka kivasti se suhde eteni, ja jäikö kontrollointi alkoholiin? Suhteen loppuaikoina en saanut enää käydä kaupassa, koska ties mitä hommailisin kassan kanssa! Ne traumat saivat eksästä ison otteen, enkä minä missään vaiheessa asettanut omia rajojani, koska "hänellä oli vaikeaa ja traumaattinen lapsuus". Kun olin alussa antanut periksi hänen oikuilleen, niistä ei loppua tullut.

Vierailija kirjoitti:

Minua alkoholistin lapsena ahdistaa edelleen oluen ja muun alkoholin haju.  Tulee muistumat siitä miten känninen isä riehui ja pahoinpiteli äitiä ja minua.

Trauma on edelleen  olemassa vaikka olen aikuinen ja parisuhteessa.

Silloin kannattaa jo tutustumisvaiheessa sanoa heipat eikä jatkaa tapailua jos toisen juominen aiheuttaa traumoja ja jos selvästi se tapailukaveri selvästi käyttää alkoa säännöllisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka on kieltänyt juomasta?

Mun puoliso pyrkii kontrolloimaan noita juomisia. Välillä on ok ja välillä ei ole ok. Ja edelleen kyse parista saunakaljasta vkonloppuisin. Jo suhteen alussa sanoin että jos haittaa, niin lopetetaan homma vaikka heti koska löydän kyllä sellaisenkin kumppanin joka ei tee tästä asiasta ongelmaa. Kun se ei ole mun vika että hänen isä on juonut eikä se ole mun vika että mun äiti juo. Ja noiden kummankaan kanssa ei juurikaan olla tekemisissä. Ap

Eli itse olet laittanut ehtoja ensin. Toinen on yrittänyt mukautua, ja sitten todennut, ettei taida pystyä. Nyt sinä syytät häntä ehtojen sanelemisesta. 

Ja mikä siinä tosiaan on niin väärin, että ilmoittaa toiselle siinä vaiheessa kun joku asia alkaa kertyä painolastiksi niskaan? Kaikilla meillä on ehtoja suhteelle, osa ehdottomampia ja osa vähemmän, ja osa sellaisia, ettei niitä voi etukäteen listata. Minä esimerkiksi päätän suhteen siihen, jos isäntä hakee naapurista sian vuoteeseemme. Toivottavasti se ei tule hänelle mieleen. Päätän sen myös siinä vaiheessa, kun alan kokea, että sika on hän itse, eikä vastauksesi huoleen tule kuin röhkinää. Ihmisillä on oikeus kokea asiat jollakin tavalla. Sitten niistä kokemuksista pitäisi pystyä neuvottelemaan. 

Tämäkin ketju jälleen kerran osoittaa, miten paljon meillä on tapana ajatella, että miehekkyyttä on se, ettei anna muiden sanella vaan sanelee itse. Voisitte hetken miettiä, mistä parisuhdeongelmat silloin johtuvat. 

Juuri näin. Puolin ja toisin kipuilevaa puolisoa voi tukea, eikä tehdä asiasta valtataistelua. Tarvittaessa käydään yhdessä tai yksin ammattilaisen juttusilla. Keskustelemalla asioista varmistuu myös se, jos kyse on puhtaasta kontrolloimisen halusta.

Olisin todella pettynyt, jos puolisoni ottaisi kontrollinhaluna sen, että minulla on joku lapsuudentrauma. Ja sama toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Olipa sekava aloitus...

Kännissä kirjoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamaa saunakaljaa? 😂 Itselleni riittää saunan jälkeen yksi olut, muutama kuulostaa jo siltä, että motiivi on päihtymisessä. Ei huvittaisi itseänikään katsella, jos puoliso vetäisi joka viikko "muutaman" oluen, siiderin tms. kerralla.

Tämä on vitsi? Että aikuinen mies jos haluaisi päihtyä, niin joisi kaksi puolen litran olutta? Ei helv.... 😂 Tuosta Ei menisi humalaan kärpänenkään.

Ei mene kahdesta känniin, jos on paljon toleranssia. Ja tiedätkö millä se toleranssi tulee? No juomalla.

Itellä kun ei ole toleranssia (koska en juo), niin litra kaljaa kilahtaa nuppiin todella komeesti.

Et juo, mutta litra kaljaa kilahtaa nuppiin? Ookoo... Itse juon alkoholia 3-4 kertaa vuodessa, viime yönä oli tämän vuoden ensimmäinen kerta. En saanut unta, rupesi tekemään mieli olutta ja koska mies oli sitä viime viikonloppuna ostanut jääkaappiin, niin minäpä korkkasin. Join neljä eli 4x0,33l=1,32l. Eikä tuntunut yhtään missään, ainoa hyvä se, että sain vihdoin aamuyöstä unta. Käytin koiran yöllä lenkillä, herätessäni ei päänsärkyä tai kissanpaskan makua suussa tai mitään muutakaan. Ihan kuin en olisi mitään ottanutkaan. Humalassa en ollut missään vaiheessa. Olen alle 60-kiloinen nainen. Että ei se toleranssi välttämättä vaadi jatkuvaa dokaamista.

Hyvin yrität selitellä, että et juo, kuin 3-4 kertaa vuodessa :D Kenelläkään tälläisellä ei tule ykskaks keskellä yötä mielihalua, että otanpas tuosta 4 kaljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullekin saunakaljoittelu on juopon merkki, jotenkin vastenmielistä, että ihminen keksii saunan tekosyyksi ryyppäillä yksinään. Käytän alkoholia, mutten juo yksin.

Juopon merkki on todella simppeli. Jos alkoholia kuluu viikossa  miehellä 14 tai naisella 7 annosta viikossa kannattaa alkaa huolestumaan. Ellei ap juo kuin tuon 2 x 0,5 litraa keppanaa / viikko on hänen kulutuksensa 1,5 annosta viikossa.

keskiolut tölkki (0.33) on 1/3 alkoholiannosta

Vierailija kirjoitti:

Minullekin saunakaljoittelu on juopon merkki, jotenkin vastenmielistä, että ihminen keksii saunan tekosyyksi ryyppäillä yksinään. Käytän alkoholia, mutten juo yksin.

Apua. Tää on jo hyvä, en voi olla juoppo, kun en juo yksin. Taidat selitellä itsellesi. En miekään juo, mutta juoppo olen silti.

Äitini käytti vastaavasti selitystä... en voi olla alkoholisti kun kotini on niin kaunis ja siisti.