Lue keskustelun säännöt.
Missä se osaajapula käytännössä näkyy?
Tätä pohdiskelen AMK:ssa teknistä alaa opiskelevana. Yrityksiin on tosi vaikeaa päästä edes harjoitteluun, koska vaatimukset on niin kovia. Ihan harkkareiltakin toivotaan hyvin spesifiä osaamista juuri jostain tietyistä asioista, tiettyä määriteltyä opintolinjaa ja joskus jopa kokemusta alalta. Käytännössä monen paikan vaatimuksia on mahdoton täyttää, ellet ole osannut etukäteen suunnitella koko opintokokonaisuuttasi juuri tätä paikkaa varten.
Tiedostan toki, että saatan elää kuplassa oman kokemukseni kanssa, koska en ole työelämään kunnolla päässyt. Siksi haluaisinkin kuulla, että missä se sitten oikeasti näkyy.
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Olen juuri ammattikorkeakoulusta valmistunut 37-vuotias ja on kyllä todella vaikea saada töitä. En usein pääse edes haastatteluun. Olen hakenut nyt yhteensä 53 työpaikkaa ja päässyt kahteen haastatteluun. Toisessa haastattelussa rekrytoija vaan ihmetteli, että eikö ole ketään suosittelijaa, joten annoin edellisen pomon yhteystiedot. Eniten sitä noin 25v naista ihmetyyti mun ikä, kun se kysyi jotain tyyliin "pärjäätkö vielä ton ikäsenä nuorekkaassa tiimissä...". Aika pappa fiilis tuli.
Mulla on työuraa takana jo 20 vuotta ja viimeiset vuodet oon ollut yrittäjänä alalla jolle nyt hain lisäkoulutusta. Yksi alan iso tekijä vastasi mun hakemukseen toimitusjohtajansa sähköpostilla ja kertoi" meillä ei ole noi kokeneelle tekijälle tarjota työtä". Arvostin kyllä, että vastasivat henkkoht, mutta samalla tunsin piston siitä, että olen "liian kokenut".
Toisessa haastattelussa, johon pääsin, se nuori rekrytoiva mies pohti, kuinka voi olla näin monta työnantajaa. No sanoin, että kun on aloittaun työuran 2001 ja nyt 2023,niin kyllähän siinä ehtii. Se eli vielä siinä naivissa luulossa, että vieläkin saa olla loppuikänsä samassa paikassa töissä. Mä olen saanut konkurssin takia lopputilin neljä kertaa.
Suomessa ei ole osaajapula, vaan meillä on pelkästään vinoutuneet ja epärealistiset, siis rikkinäiset, työmarkkinat, joissa rekrytointia tekee täysin siihen sopimattomat henkilöt.
korjaus: olen 39v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari vuotta sitten näin että haettiin suntio koulutukseen ja yksi momentti opiskelussa oli nimeltään asiakkaan kohtaaminen.
Tähän se on mennyt
Vierailija kirjoitti:
Eikä yritykset odota pelkkää osaamista, vaan lisäksi pitää olla henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan jotain aivan yltiöerinomaista. Introvertit ei täytä näitä kriteereitä ja jos ei osaa näytellä näytelmässä työnhaku, on muidenkin tilanne suhteellisen heikko.
Kyllä. Siis pitää olla juuri tietynlainen persoona ja valinta tehdään hyvin kapean seulan läpi. Introvertti ei saa olla. Eikä haluta sellaista, jolla on huonot paperit koulusta, kun se ei osaa. Eikä saa olla liian hyvätkään paperit koulusta, kun sitten se palaa loppuun. Jos on liian "kovat paperit" tai kokemus, muodostaa uhan pomoille. Jos ei ole 600 fb-kaveria, omaa youtube-vlogia ja huippuunsa viritettyä linkedin-profiilia, niin ei mitään mahkua. Sitten kun näitä mainoskavoja on vaan pari prosenttia hakijoista, onkin aika tilata maksullinen artikkeli lehteen ja valittaa osaajapulasta.
No entisessä työpaikassani haettiin milloin mitäkin vähintään insinööriä tai mieluummin vielä korkeammin kouluttautunutta osaajaa, palkasta se ihan täysin jäi kiinni kun "ei nyt löytynyt sopivaa". Työpaikkailmoituksessa toki kehuttiin paikka ja palkkaus maasta taivaisiin, vaikka koko firma oli sysipaska.
Sen verran pienet piirit tuolla alalla ja tällä alueella, että tiedän tai paremminkin kaikki tiesivät, mutta työnantaja uskotteli muuta. Nyt on konkassa koko paikka kun "ei löytynyt osaajia".
Vierailija kirjoitti:
Joo ite oon työskennellyt päiväkodeissa viisi vuotta ja silti vieläkin valitellaan joskus kun ei ole tarpeeksi kokemusta...En tiedä liittyykö suoranaisesti tähän koska kyllähän mä töitä saan mutta silti päivitellään koko ajan kuinka olen liian kokematon. Kaikkiin töihin vaaditaan monen vuoden kokemusta,jopa niihin missä on aivan tavallinen palkka. Vaaditaan usein oma auto ja ajokortti. Aivan hulluksi mennyt.
Mitä? Olin päiväkodeissa keikkailijana 4 vuotta, ja vakituisia työtarjouksia tuli usein vaikka kokemukseni oli se 0-4 vuotta, eikä sitä kokemusta edes kyselty, ennen kuin kyseltiin töihin. Tämä pk seudulla. Nyt kuulostaa olevan aika subjektiivinen kokemus tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritykset ovat itse ajaneet itsensä siihen pisteeseen, että paikkoja ja töitä kyllä olisi, mutta tekijöitä ei koska vaatimukset ovat liian kovat. Pitäisi osata asiat A, B ja C ja mieluummin vielä asiat J-Ö. Palkka on tietenkin mitoitettu vastaamaan jotain burgerin paistajan tasoa. Halvalla halutaan kuut ja tähdet.
Tämä pitää aikalailla paikkansa.Rekrytointikin on tehty tosi hankalaksi.Ja edelleenkään ei osata pitää tekijöistä kiinni.Kun se junnu on oppinut hommat niin palkan nousussa pihdataan ja jopas ihme kun se lähtee muualle.
Osaajapula näkyy kaikkialla. Mikään työ ei näytä onnistuvan ensikerralla, vaan homma kuin homma on lähes aina uusittava ja usein vielä uusittava. Luovien ratkaisujen teko onnistuu myös ylen harvalta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi vuotta sitten amk:sta insinöörin paperit hyvillä arvosanoilla saanut eikä saa insinöörin töitä koska ei ole kokemusta eikä kokemukseksi riitä se, että insinöörin paikkaa odotellessa laiskana olon sijasta on ottanut vastaan saman alan töitä duunarin duunarin nimikkeillä. Kyllä minä nyt uskalla väittää, että vika on ihan jossain muualla kuin tässä insinöörissä. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Työnantajat saisivat kyllä katsoa itseään peiliin ja samoin saisivat tehdä myös koulutussuunni
ttelusta vastaavat, sillä meillä taidetaan kouluttaa myös ihmisiä ihan vaan kouluttamisen vuoksi vaikka tiedetään ettei kyseisellä koulutuksella ole kaksisia työn saantimahdollisuuksua.
Vierailija kirjoitti:
No entisessä työpaikassani haettiin milloin mitäkin vähintään insinööriä tai mieluummin vielä korkeammin kouluttautunutta osaajaa, palkasta se ihan täysin jäi kiinni kun "ei nyt löytynyt sopivaa". Työpaikkailmoituksessa toki kehuttiin paikka ja palkkaus maasta taivaisiin, vaikka koko firma oli sysipaska.
Sen verran pienet piirit tuolla alalla ja tällä alueella, että tiedän tai paremminkin kaikki tiesivät, mutta työnantaja uskotteli muuta. Nyt on konkassa koko paikka kun "ei löytynyt osaajia".
Hyvä, että on konkassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin lähes nelikymppinen alanvaihtaja. Pian valmistun amkista it-alalle. Kortistoon minäkin?
Rekrytoijat on kokemattomia nuoria eivätkä tiedä mitä tekevät. Palkka on huono vaatimuksiin nähden. Yritykset ei halua enää koukluttaa ketään vaan pitäisi jo osata ihan kaikki sinne mennessä. Nykyään ihmiset ei jaksa roikkua enää somessa ja monet firmat vaatii kaikenmaailman linkedinit yms. Halutaan kokenut osaava työntekijä joka sitoutuu työpaikkaan mutta palkkaa ei haluta maksaa tarpeeksi eikä etenkään nostaa ja ikäkin pitäisi olla 20 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rekrytoijat ei arvosta +40 v osaajia jotka sitoutuisivat työpaikkaan ja ovat ahkeria ja tunnollisia. 20-30 v vaihtaa lennosta työpaikkaa jos joku ei miellytä tai palkkaa ei saa tarpeeksi.
Siitä että täällä seisoo monet koneet valtaosan ajastaan kylminä, kun nykyään kaikki on jotain uitun välipomon koordinaattoreita eikä mitään koneenkäyttäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi saada ainakin anonyymi työnhaku. Nimet, iät, sukupuolet ja valokuvat pois työhakemuksista.
Osaavista koodareista on pulaa. Hyvän ja huonon koodarin tuottavuusero on helposti kymmenkertainen ja sitten tulee vielä koodin ylläpidettävyys, jne.
Vierailija kirjoitti:
Ravintola-ala, lääkärit, sairaanhoitajat, opettajat, mitä näitä on joissa osaaja- ja tekijäpulaa.
Ravintola-ala ei ilmeisesti kärsi työvoimapulasta, koska koulutuksella ja kuuden vuoden kokemuksella palkataan tiskaajaksi tai pitsanpaistajaksi. Kumpikin töitä joissa ei tarvitse kokemusta saatika koulutusta.
Olen raksainssi.
Nyt on lama eli työttömiä paljon.
Myös minä.
Työn saanti tosi heikkoa just nyt.
Silti haku jatkuu. 50 tulee täyteen eli sitähän firmat oikeasti pelkäävät.
Työmarkkinat on 18...40 veille suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen juuri ammattikorkeakoulusta valmistunut 37-vuotias ja on kyllä todella vaikea saada töitä. En usein pääse edes haastatteluun. Olen hakenut nyt yhteensä 53 työpaikkaa ja päässyt kahteen haastatteluun. Toisessa haastattelussa rekrytoija vaan ihmetteli, että eikö ole ketään suosittelijaa, joten annoin edellisen pomon yhteystiedot. Eniten sitä noin 25v naista ihmetyyti mun ikä, kun se kysyi jotain tyyliin "pärjäätkö vielä ton ikäsenä nuorekkaassa tiimissä...". Aika pappa fiilis tuli.
Mulla on työuraa takana jo 20 vuotta ja viimeiset vuodet oon ollut yrittäjänä alalla jolle nyt hain lisäkoulutusta. Yksi alan iso tekijä vastasi mun hakemukseen toimitusjohtajansa sähköpostilla ja kertoi" meillä ei ole noi kokeneelle tekijälle tarjota työtä". Arvostin kyllä, että vastasivat henkkoht, mutta samalla tunsin piston siitä, että olen "liian kokenut".
Toisessa haastattelussa, johon pääsin, se nuori rekrytoiva mies pohti, kuinka voi olla näin monta työnantajaa. No sanoin, että kun on aloittaun työuran 2001 ja nyt 2023,niin kyllähän siinä ehtii. Se eli vielä siinä naivissa luulossa, että vieläkin saa olla loppuikänsä samassa paikassa töissä. Mä olen saanut konkurssin takia lopputilin neljä kertaa.
Suomessa ei ole osaajapula, vaan meillä on pelkästään vinoutuneet ja epärealistiset, siis rikkinäiset, työmarkkinat, joissa rekrytointia tekee täysin siihen sopimattomat henkilöt.
Kyllä, suurin ongelma on nimenomaan työnjohdossa, rekrytoinnissa ja etenkin lapsellissa asenteissa. Ihmisistä ajatellaan aina kaikkein pahinta eikä anneta edes mahdollisuutta näyttää työkykynsä ja -taitonsa. Moni vuosikymmeniä työssä ollut on aika usein lyhyen työttömyyden jälkeen erittäin motivoitunut työntekoon, on saanut levättyä ja kerättyä voimia. Ei kenenkään työkyky tipu nollaan edes vuodessa. Mutta silti paikan saa aina se loppuunajettu työssä oleva, joka "saikuttaa joka pierusta".
Olen juuri ammattikorkeakoulusta valmistunut 37-vuotias ja on kyllä todella vaikea saada töitä. En usein pääse edes haastatteluun. Olen hakenut nyt yhteensä 53 työpaikkaa ja päässyt kahteen haastatteluun. Toisessa haastattelussa rekrytoija vaan ihmetteli, että eikö ole ketään suosittelijaa, joten annoin edellisen pomon yhteystiedot. Eniten sitä noin 25v naista ihmetyyti mun ikä, kun se kysyi jotain tyyliin "pärjäätkö vielä ton ikäsenä nuorekkaassa tiimissä...". Aika pappa fiilis tuli.
Mulla on työuraa takana jo 20 vuotta ja viimeiset vuodet oon ollut yrittäjänä alalla jolle nyt hain lisäkoulutusta. Yksi alan iso tekijä vastasi mun hakemukseen toimitusjohtajansa sähköpostilla ja kertoi" meillä ei ole noi kokeneelle tekijälle tarjota työtä". Arvostin kyllä, että vastasivat henkkoht, mutta samalla tunsin piston siitä, että olen "liian kokenut".
Toisessa haastattelussa, johon pääsin, se nuori rekrytoiva mies pohti, kuinka voi olla näin monta työnantajaa. No sanoin, että kun on aloittaun työuran 2001 ja nyt 2023,niin kyllähän siinä ehtii. Se eli vielä siinä naivissa luulossa, että vieläkin saa olla loppuikänsä samassa paikassa töissä. Mä olen saanut konkurssin takia lopputilin neljä kertaa.
Suomessa ei ole osaajapula, vaan meillä on pelkästään vinoutuneet ja epärealistiset, siis rikkinäiset, työmarkkinat, joissa rekrytointia tekee täysin siihen sopimattomat henkilöt.