Lue keskustelun säännöt.
Kysymys masentuneille
15.02.2023 |
Ymmärrän hyvin ihmisten masentuvan suurten vastoinkäymisten edessä. Esimerkiksi tutultani kuoli perhe auto-onnettomuudessa ja sairastui masennukseen. Hyvin ymmärrettävää.
Haluaisn kuitenkin kuulla kommentteja niiltä masentuneilta joilla ei ole mitään suurta tragediaa takanaan. Miksi olette masentuneet ja miksi ette parane?
Pidetään keskustelu asiallisena, kiitos.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Teitkö Ap tämän keskustelun, jotta pääset vastailemaan itsellesi ja haukkumaan masentuneita?
Tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitkö Ap tämän keskustelun, jotta pääset vastailemaan itsellesi ja haukkumaan masentuneita?
Tein ketjun siksi että halusin nähdä tuleeko ketjuun mitään järkevää selitystä miksi jotkut eivät katso velvollisuudekseen selvitä elämän vastoinkäymisestä kuten kunnon ihmisten kuuluu vaan vinkuvat "masennuksesta".
Sinusta siis kunnon ihminen mollaa ihmisiä, joilla on ollut vaikeuksia elämässään. Vaikutatpa todella vastenmieliseltä ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitkö Ap tämän keskustelun, jotta pääset vastailemaan itsellesi ja haukkumaan masentuneita?
Tein ketjun siksi että halusin nähdä tuleeko ketjuun mitään järkevää selitystä miksi jotkut eivät katso velvollisuudekseen selvitä elämän vastoinkäymisestä kuten kunnon ihmisten kuuluu vaan vinkuvat "masennuksesta".
No nyt on tullut selityksiä, muuttuiko käsityksesi? Luulen, että ei, koska sinulla on jo oma totuusi.
Mutta mikä sairaus aloittajan päässä laukkaa, normaali ihminen hän ei ainakaan ole. Veikkaan persoonallisuushäiriötä. Voi raukkaa. Oho, tein samalla runon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noloja ihmisiä kun eivät kestä elämän normaaleja vastoinkäymisiä. Ei mitään selkärankaa.
Kyllä tässä nolo oot ihan itse. 🙈
Kyllä noloja olette te jotka ette pärjää elämässä ilman mielialalääkitystä ja saikkuja.
Olet sinällään asian ytimessä, koska monen masennuksen ja ahdistuksen taustalla saattaa vaikuttaa häpeä. Juuri tuo nolaamisen kulttuuri täällä altistaa ihmisiä masennukselle. Onnea vaan sulle jos satut lapsia saamaan.
Lapsi on jo työelämässä ja pärjää oikein mukavasti.
Ja silti saattaa olla yksi tähän ketjuun vastanneista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei ymmärrä ensimmäistäkään asiasta masennuksesta sairautena, joten jättäkää omaan arvoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus on sairaus, josta on aina kärsitty läpi historian. Ennen vanhaan se oli kuitenkin joku tabu, käytettiin erilaisia peiteadjektiiveja. Hoitoja ei ollut joten moni meni mereen, jokeen, järveen tai hirttäytyi metsään tai jonnekin. Itsemurhakin oli tabu, ei haudattu kirkkomaalle. Kun ongelmien olemassaolo kiellettiin, seurasi paljon inhimillistä kärsimystä. Toiset vaan ovat toista geneettisesti heikompia, alttiimpia sairastumaan, traumat menevät yli sietokyvyn ja se raja on ihmisillä erilainen ns. resilienssi.
No niinpä. Toiset myös sairastuu esim. syöpään, mutta ei heitä pahemmin syyllistetä heikkoudestaan.
Syöpä on oikea sairaus. Siitäkin moni selviää ilman että itkee "masennusta". Nostan hattua heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielialan laskeminen on masennuksen oire, mutta se ei ole koko sairaus. Masennuksessa on olemassa ainakin 12 erilaista alatyyppiä. Traumaperäinen masennus on niistä yksi.
Kaikki vakavia traumoja kokeneet eivät sairastu masennukseen. Miksi?
Masennukseen voi sairastua myös sellainen henkilö, jolla menee elämässä kaikki ns. suunnitelmien mukaan. Miksi?
Tähän ketjuun pitäisi jollekin kehittymättömälle kakaralle vastailla tai osallistua tämän kommentteihin. Ihan saa keskenään kirjoitella ja miettiä miten sitä naista ei sitten millään kuulu elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitkö Ap tämän keskustelun, jotta pääset vastailemaan itsellesi ja haukkumaan masentuneita?
Tein ketjun siksi että halusin nähdä tuleeko ketjuun mitään järkevää selitystä miksi jotkut eivät katso velvollisuudekseen selvitä elämän vastoinkäymisestä kuten kunnon ihmisten kuuluu vaan vinkuvat "masennuksesta".
Tuo ääni päässäsi, joka sanoo että kunnon ihmiset eivät vingu vaan kohtaavat vaikeutensa, on joko äitisi tai isäsi ääni, joka on sanonut sinulle noin, kun olet ollut avuton lapsi, ja olisit sen sijaan halunnut lohdutusta. Sen takia rähjäät tuntemattomille samalla lailla, koska et itsekään saanut lohdutusta. Mutta sisimmässäsi olet vieläkin se avuton lapsi, joka olisi vain halunnut, että joku ottaa syliin eikä luennoi.
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellinen aloitus. Mitä sinä sillä tiedolla edes teet?
Tarkoituksesi taitaa vaan olla tehdä tästä masennuksesta kärsiville mollaus-ketju?
Mukamas asiallista keskustelua toivot.0/5
Samaa mietin. Ei kovin tervettä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ihmisillä on raskaita vastoinkäymisiä jossain vaiheessa ja monilla useastikin. Kaikki eivät kuitenkaan poraa elämisensä vaikeutta. Näissä "masentuneissa" on aivan liikaa vellip-rseitä.
Tämä on aivan totta. Nykyään kaikki valittavat turhasta. Masennuksella yritetään kerätä irtopisteitä ja laistaa vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks terveellä ihmisellä katkee jalka tai iskee flunssa?
Masennus on vähän kuin huono päivä, joka ei lopu ollenkaan. Kai sullakin ap on huonoja päiviä ollut?
Masentuneisiin ylimielisesti suhtautuville varoittava vihje:
minä suhtauduin saman suuntaisesti juuri ennen omaa murtumakohtaani.
Masennus alkoi yläaste-ikäisenä ja kausittain tulee esiin. Olen siitä huolimatta saavuttanut elämässäni paljon ja minulla on rakastavia ihmisiä ympärillä. Voisin jopa sanoa olevani suhteellisen onnellinen. Masennus on vain ongelma aivokemiassani, mihin tarvitsen lääkityksen, etteivät kuilut vie mukanaan. Suuria vastoinkäymisiä on takana lukuisia, mutta eivät ne aiheuttaneet masennustani. Päinvastoin pitkään masennusta sietäneenä kestän vastoinkäymiset melko hyvin. Kun muut ympärilläni sortuvat niin pysyn aina pystyssä, koska suru/pimeys ei tule koskaan yllätyksenä. Se vain on osa elämää, joka kulkee aina rinnalla niin kuin sumuinen pilvi joka ympäröi kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ihmisillä on raskaita vastoinkäymisiä jossain vaiheessa ja monilla useastikin. Kaikki eivät kuitenkaan poraa elämisensä vaikeutta. Näissä "masentuneissa" on aivan liikaa vellip-rseitä.
Tämä on aivan totta. Nykyään kaikki valittavat turhasta. Masennuksella yritetään kerätä irtopisteitä ja laistaa vastuuta.
Ei masennuksella välttämättä YRITETÄ laistaa vastuuta vaan se saattaa olla kykenemättömyyttä ottaa vastuuta. Ehkä myös sääli on ainut tapa, jolla saa ihmisiltä myötätuntoa tai ylipäätään jotain hyvää osakseen. Siksi siihen tartutaan kun muuta ei ole, eikä nähdä selkeästi miten asiat ovat. Musta huntu silmillä, jonka läpi näkee kaiken mustana.
Eihän siihen välttämättä mitään suuria mullistuksia tarvita, yhdistelmä vain huonoja tapoja/ominaisuuksia. Vielä kun antaa asian hautua hyväksi takaraivon syövereissä riittävän kauan asiaa varsinaisesti selvittämättä, niin kyllä siitä saa jälkikäteen ajateltuna melko pienistäkin asioista paisutettua niin suuria, että tuntee tarpeelliseksi lopettaa koko homma.
Lapsi on jo työelämässä ja pärjää oikein mukavasti.