Miksi neuvolassa pidetään huonona asiana että 4v lapsi kotihoidossa?

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se ole ihan se mahdollinen kodin ulkopuolisten sosiaalisten kontaktien vähyys, mikä laittaa epäilyttämään. 4-vuotiaalle ei löydy enää kavereita leikkipuistosta, kun muut sen ikäiset on jo hoidossa, ja äidillä ei ole työyhteisöä jne. Heti, kun vaikka hoitaa jonkun toisenkin mukulan samalla (siis on perhepäivähoitaja), homma on ok, koska kohtaa aamuin ja iltapäivisin muita vanhempia, lapsella on leikkikaveria jne.

Toki kyseisessä henkilössä itsessäänkin voi olla jotain epäilyttävää (vetelä ja epäsiisti olemus, töksähtelevä tai epäilyttävän mielistelevä käytös tms.).

😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Mikä olet ap ammatiltasi? Ehkä neuvola epäilee, että jos esim olet pelkkä kotiäiti, niin hoitosi ei ole tarpeeksi hyvää.

Anteeksi mitä?

Vierailija kirjoitti:

Anna mölistä rauhassa. Meillä oli esikoinen eskariin saakka kotona ja voi pojat, mikä ongelma se oli neuvolan terkkarille. Hän etsi lapselle jo 1-vuotiaana jotain ulkokerhoja, mihin käski lapsen jättää vaikka tämä itkisi. Ei ole normaalia eikä lapselle hyväksi olla äidin kanssa kotona. Nyt tämä lapsi opiskelee ensimmäistä vuotta luonnontiedelukiossa loistavalla arvosanalla, on pidetty ystävä ja kahmi itselleen kaikki mahdolliset luottamustoimet peruskoulun aikana. Että semmoinen syrjäytynyt.

Itse sain neuvolassa selitellä, miksen nukuta vauvaa jättämällä tätä vaunuihin pihalle, samalla kun itse olen siis sisällä.

Ja aiheeseen palattiin uudelleen ja uudelleen niin pitkään, että lopulta huijasin, että juu, kokeilin ja hienosti toimi. 

Samaan aikaan aitoihin ongelmiin ei saatu apua, esimerkiksi lapsen terveysongelmat kuitattiin sillä, että vauvat nyt itkee. Onneksi oli vakuutus, jonka turvin pääsi helposti yksityiselle tarkistukseen, ja apukin saatiin.

Pistänyt kyllä miettimään, että mitä varten nykyiset neuvolapalvelut on? Äidit neuvolaa, vai neuvolat äitiä ja lasta varten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna mölistä rauhassa. Meillä oli esikoinen eskariin saakka kotona ja voi pojat, mikä ongelma se oli neuvolan terkkarille. Hän etsi lapselle jo 1-vuotiaana jotain ulkokerhoja, mihin käski lapsen jättää vaikka tämä itkisi. Ei ole normaalia eikä lapselle hyväksi olla äidin kanssa kotona. Nyt tämä lapsi opiskelee ensimmäistä vuotta luonnontiedelukiossa loistavalla arvosanalla, on pidetty ystävä ja kahmi itselleen kaikki mahdolliset luottamustoimet peruskoulun aikana. Että semmoinen syrjäytynyt.

Itse sain neuvolassa selitellä, miksen nukuta vauvaa jättämällä tätä vaunuihin pihalle, samalla kun itse olen siis sisällä.

Ja aiheeseen palattiin uudelleen ja uudelleen niin pitkään, että lopulta huijasin, että juu, kokeilin ja hienosti toimi. 

Samaan aikaan aitoihin ongelmiin ei saatu apua, esimerkiksi lapsen terveysongelmat kuitattiin sillä, että vauvat ny

Neuvolat ovat sitä varten, että siellä seulotaan lapsia ja vanhempia. Siellä pyritään löytää apuja ja tukea vanhemmille, joiden vanhemmuudessa on ongelmia ja selvitetään kasvaako ja kehittyykö lapsi sen mukaisesti kuin kuuluukin. Pääosin lähemmäs viskari-ikää jo suositellaan päivähoitoa ihan siitä syystä, että lapsilla ei nykyisin ole kavereita. Useimmat lapset kasvavat ainoana lapsena ja kotona on äiti ruudulla. Päiväkodissa saa ikätoveriseuraa, oppii jonottamaan, ottamaan ruokaa linjastosta ja odottamaan aikuisen aikaa. Kaikki taitoja, joita ei opi kotona ja tarvitaan koulussa. Lisäksi asiassa on lastensuojelullinen puoli. Kotona kasvavat eivät ole muun maailman silmissä ja välttämättä ei paljastu millainen hätä lapsella voi olla. Päivähoidossa lapsi nähdään päivittäin kodin ulkopuolella ja voidaan huomata, jos on vaikka hakattu tai nälässä. 

Satuin nyt aikuisena lukemaan lehtiartikkelin lapsinerosta veljestäni, joka mm. 5-vuotiaana kehitteli kaikenlaista tekniikkaan liittyvää. Tajusin, että synnyin kun hän oli 4,5v ja tuohon aikaan ysärillä ei ollut tapana laittaa isompaa lasta hoitoon. Eli kun olin 0-2,5v, veljeni oli kotona ja rakenteli legoja tms. aika usein itsekseen. Kun täytin 2,5v, hän meni 6,5-vuotiaana eskariin. Väitän, että hänestä tuli tämä lapsinero juuri siksi, että sai olla kotona nuo formatiiviset vuodet 4,5v-6,5v. Nyt oma lapseni on siinä iässä ja mietin, pitäisikö ottaa kotihoitoon... 

Meillä ei ole yhtään ihmetelty kun lapsi on ollut kotihoidossa ja käynyt päiväkerhoa. Nyt hän on esikoulussa ja hyvin on sujunut. Saanut kehuja siitä miten viisas lapsi on esim. lukee jo pieniä sanoja, kun kotona on ollut aikaa opettaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna mölistä rauhassa. Meillä oli esikoinen eskariin saakka kotona ja voi pojat, mikä ongelma se oli neuvolan terkkarille. Hän etsi lapselle jo 1-vuotiaana jotain ulkokerhoja, mihin käski lapsen jättää vaikka tämä itkisi. Ei ole normaalia eikä lapselle hyväksi olla äidin kanssa kotona. Nyt tämä lapsi opiskelee ensimmäistä vuotta luonnontiedelukiossa loistavalla arvosanalla, on pidetty ystävä ja kahmi itselleen kaikki mahdolliset luottamustoimet peruskoulun aikana. Että semmoinen syrjäytynyt.

Itse sain neuvolassa selitellä, miksen nukuta vauvaa jättämällä tätä vaunuihin pihalle, samalla kun itse olen siis sisällä.

Ja aiheeseen palattiin uudelleen ja uudelleen niin pitkään, että lopulta huijasin, että juu, kokeilin ja hienosti toimi. 

Samaan aikaan aitoihin ongelmiin ei saatu apua, esimerkiksi lapsen terveysongelmat kuitattiin sillä, että vauvat ny

Mä en todellakaan tiedä onko näillä neuvolan täysillä muuta koulutusta kun pelkkä terveydenhoitaja, kyllä minun mielestäni pitäisi olla jotain lisäkoulutusta nimenomaan vauvoihin ja lapsiin liittyen, jotta ois oikeasti osaamista....

Onpas kummallista. Minun tutuista monella oli 4v kotihoidossa kun oli pienempi sisarus kotona myös, ja kävi just tuohon tapaan kerhossa. Ei sitä kukaan kummastellut. Ja tästä on vain muutama vuosi aikaa. Yhden kaverin lapsi meni vasta eskariin, kun ikäeroa nuorempaan sisarukseen oli yli 3 vuotta ja vanhemmat vuorotteli kotona oloa (oli kyllä vuoden verran hoidossa ennen nuoremman syntymää). 

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole yhtään ihmetelty kun lapsi on ollut kotihoidossa ja käynyt päiväkerhoa. Nyt hän on esikoulussa ja hyvin on sujunut. Saanut kehuja siitä miten viisas lapsi on esim. lukee jo pieniä sanoja, kun kotona on ollut aikaa opettaa...

Ei kai siinä mitään ihmeellistä tai harvinaista ole jos eskari-ikäinen lukee sanoja? Mun lapsista molemmat oppi lukemaan ennen eskaria, vaikka olivat päiväkodissa täyttä päivää. Itsekin aikanaan opin, samoin siskoni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun esikoinen oli kotona viisivuotiaaksi kunnes meni kielikoulun eskariin.

Kuopus meni päivähoitoon puolipäiväiseksi vähän alle nelivuotiaana.

Tästä on nyt 15 vuotta ja tämä oli ihan normaalia siihen aikaan. Monet ei käyneet edes eskaria.

15 vuotta sitten eskari oli pakollinen.

-07 lapsen äiti

Jep, itse kävin eskarin 30 vuotta sitten, ja moni ikätoveri on myös käynyt. Silloin se ei ollut pakollinen, mutta suositeltu kyllä.

Eivät saa 4- vuotisarvostelua päiväkodista jossa lapsia nähdään päivittäin.

Neuvolan terkkari ei ole ollut töissä päiväkodissa, joten ei tiedä millaisia vaaratilanteita ja mitä hälyä pienet lapset joutuvat kokemaan siellä. Eikä ehkä osaa ajatella kutsumusammatissa ollessaan, että osa päiväkodin työntekijöistä voi olla suorastaan sairaita.

Älä välitä - varmasti lapsesi saa tavallisesta, turvallisesta ja ennustettavasta arjesta kotona enemmän irti kuin päiväkodin ryhmäsäilönnästä! Ja hienoa, kun käy kerhossa ja on sopivasti sosiaalisia suhteita tarjolla ikäisekseen.

t. Entinen päiväkodin ope

Vierailija kirjoitti:

Eivät saa 4- vuotisarvostelua päiväkodista jossa lapsia nähdään päivittäin.

Eli kauhea vaiva, kun terkkarin tarvitsee itse kartoittaa tilannetta, eikä kaikki tule valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät saa 4- vuotisarvostelua päiväkodista jossa lapsia nähdään päivittäin.

Eli kauhea vaiva, kun terkkarin tarvitsee itse kartoittaa tilannetta, eikä kaikki tule valmiina.

Tämä itsellekin tullut mieleen.

Olisko ihan vain siksi, että harvempi pystyy olemaan 4v. kotona. Eli harvinaista ja siten "outoa".

Minulle neuvolalääkäri ihmetteli miten lapset ovat olleet terveitä kotihoidossa. Niin olivatkin. Mutta lisäsi sitten siihen että kyllä ne sitten koulussa sairastelee. Mutta eivät sairastelleet sen enempää.

Riippuu kai kodista, onko hyvä äiti (tai isä) ja voiko auttaa lasta kehityksessä, vaikka lapsi leikkii. Mutta valtion agenda on päivähoidossa ja samoin joku tutkimus. Siitä ei tarvitse aina välittää. Lapsen taitoja ja sosiaalisuutta voi kotonakin kehittää sopivasti. Käsien ja aivojen motoriikkaa. Liikeratoja ja kävelytaitoa, esimerkiksi ei kävellä jalat V asennossa. Käytöstä. Vaikka lapsi onkin vapaa sielu ja taiteellinen. Voi piirtää ja taiteilla, luonto. Myös onko asennot oikein ettei ole kumarassa tai vinossa. Ihan perusjuttuja. Sanalliset taidot jne.

Lapsestahan voi tulla tervepäinen, onnellinen nuori, eikä se nykynormaali - alati ahdistunut pudokas, joka ei kestä normaalia elämää. 

Se ei käy! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä olet ap ammatiltasi? Ehkä neuvola epäilee, että jos esim olet pelkkä kotiäiti, niin hoitosi ei ole tarpeeksi hyvää.

Anteeksi mitä?

Asia muuttuisi heti, jos olisit koti-isä. Sitä ihailtaisiin kaikkialla, eikä kukaan epäilisi etteikö hoito olisi tarpeeksi hyvää.

Mutta kotiäiti, sellainen on epäilyttävä. 

Vierailija kirjoitti:

Satuin nyt aikuisena lukemaan lehtiartikkelin lapsinerosta veljestäni, joka mm. 5-vuotiaana kehitteli kaikenlaista tekniikkaan liittyvää. Tajusin, että synnyin kun hän oli 4,5v ja tuohon aikaan ysärillä ei ollut tapana laittaa isompaa lasta hoitoon. Eli kun olin 0-2,5v, veljeni oli kotona ja rakenteli legoja tms. aika usein itsekseen. Kun täytin 2,5v, hän meni 6,5-vuotiaana eskariin. Väitän, että hänestä tuli tämä lapsinero juuri siksi, että sai olla kotona nuo formatiiviset vuodet 4,5v-6,5v. Nyt oma lapseni on siinä iässä ja mietin, pitäisikö ottaa kotihoitoon... 

Ysärillä ei ollut tapana, koska päivähoitopaikkaa ei olisi edes saanut muutoin kuin opiskelun tai työn takia! Eskariakaan ei ollut yleensä kuin kerran viikossa.