Miksi mulle tyrkytetään "lapsivapaata"?
Muiden yh-äitien toimesta. Jokainen kuulemma tarvii omaa aikaa ja he tulisivat hulluksi, jos joutuisivat olemaan lastensa kanssa liian paljon.
Ongelma vaan on siinä, että minä en tule hulluksi omien lasteni seurassa enkä todellakaan kaipaa mitään baariaikaa.
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Ei ydinperheissäkään ole lapsivapaata aikaa, ellei sitten jompi kumpi tai molemmat vanhemmat lähde esim. Reissuun.
No just joo. Ai ydinperheessä kokoajan 24/7 pl. päiväkoti/työpäivä ollaan koko porukka yhdessä? Ei todellakaan olla. Todellakin ydinperheestä pääsee vanhempi yksin käymään lenkillä, tanssitunnilla, treeneissä, kampaajalla/parturissa, hierojalla, ihan missä vaan. Ja jopa ihan säännöllisesti vaikka joka toinen päivä.
Ja kuten itsekin sanoit, kyllä monet ydinperhevanhemmatkin reissaa myös ilman perhettään. Yksikin kaverini kävi ihan säännöllisesti viettämässä hotelliyön yksin tai kavereidensa kanssa.
Jostain syystä yh ei vaan saisi käydä edes lenkillä yksin. Ja sori, mutta näen silmissäni, että nämä, ketkä ei koskaan tarvi omaa aikaa, on nimen omaan näitä aika tukevia äitejä, ketkä ei minnekään polkujuoksemaan tai vaikka salille halua mennäkään - oli lapsia tai ei.
Mulla on sali kotona, joten voin käydä siellä halutessani vaikka joka päivä. Ei tarvitse odottaa lapsivapaata sitä varten. Tukevakaan en ole vaan keskimääräistä hoikempi ja paremmassa kunnossa. Kummallisia oletuksia.
Ap
Jep, eli aina näiden muita parempien ihmisten taustoista löytyy se selittävä tekijä, miksi hän pääsee sanomaan, että ei hän vaan tarvitse mitään omaa aikaa koskaan (ja samalla paheksuu niitä, jotka sitä tarvitsee). Suurimalla osalla ei todellakaan ole mitään kuntosalia kotona. Laitteet maksaa paljon, ja esimerkiksi pk-seudulla ihan vaan ne neliöt maksaa niin paljon, että vain todella rikkailla lapsiperheillä on varaa pitää kuntosalia kotona. Minä tienaan 100keur/v ja olen sinkkuäiti pk-seudulla, mutta en todella pystyisi panostamaan mihinkään kotikuntosaliin (ennen kaikkea neliöhinnan vuoksi). Toki jumppaan kotona, kun se nyt sattuu olemaan helpoin urheilu lasten kanssa.
Olen arkena lähes kaikki illat lasteni kanssa (koen jotenkin lastenhoitajan kanssa puljaamisen lisätaakaksi) ja tietysti joka toisen viikonlopun, mutta ei mun tarvi mitään sädekehää kiillottaa ja väittää, ettenkö nauttisi myös siitä, että saan välillä olla yksin tai tavata ystäviäni ilman lapsia. Juuri näin ystävääni lasten kanssa (sekä hänen että minun lapset), ja oli sellaista säätöä, ettei kyllä meidän aikuisten keskustelusta tullut juuri mitään. Lopuksi todettiin, että koitetaan nähdä ilman lapsia seuraavan kerran, niin oikeasti voisi keskittyneemmin keskustellakin.
En minä ymmärrä, mitä pahaa siinä on, että elämässä on muitakin ihmisiä kuin lapset tai että tarvitsee aikaa yksin. Kun perusarki on aikamoista pikkulapsisäätöä, niin esimerkiksi kesällä joku polkujuoksu metsässä tai talvella hiihtolenkit on todella ihania. Yhdellä lenkillä jaksaa taas sinne parin viikon päähän seuraaviin lapsivapaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Ei ydinperheissäkään ole lapsivapaata aikaa, ellei sitten jompi kumpi tai molemmat vanhemmat lähde esim. Reissuun.
No just joo. Ai ydinperheessä kokoajan 24/7 pl. päiväkoti/työpäivä ollaan koko porukka yhdessä? Ei todellakaan olla. Todellakin ydinperheestä pääsee vanhempi yksin käymään lenkillä, tanssitunnilla, treeneissä, kampaajalla/parturissa, hierojalla, ihan missä vaan. Ja jopa ihan säännöllisesti vaikka joka toinen päivä.
Ja kuten itsekin sanoit, kyllä monet ydinperhevanhemmatkin reissaa myös ilman perhettään. Yksikin kaverini kävi ihan säännöllisesti viettämässä hotelliyön yksin tai kavereidensa kanssa.
Jostain syystä yh ei vaan saisi käydä edes lenkillä yksin. Ja sori, mutta näen silmissäni, että nämä, ketkä ei koskaan tarvi omaa aikaa, on nimen omaan näitä aika tukevia äitejä, ketkä ei minnekään polkujuoksemaan tai vaikka salille halua mennäkään - oli lapsia tai ei.
Mulla on sali kotona, joten voin käydä siellä halutessani vaikka joka päivä. Ei tarvitse odottaa lapsivapaata sitä varten. Tukevakaan en ole vaan keskimääräistä hoikempi ja paremmassa kunnossa. Kummallisia oletuksia.
Ap
Nyt alkaakin tarinaan tulla uusia käänteitä. Jos sulla on sali kotona ja treenaaminen hoituu helposti sen vuoksi, miten tätä voi soveltaa niiden elämään, joilla ei ole salia kotona? Heidän täytyy edelleen lähteä kodin ulkopuolelle treenaamaan, eikä heille voi tyrkyttää ajatusta siitä, että lapset voivat olla treenissä mukana, kun se ei olekaan mahdollista.
Salin voi aika vähällä vaivalla jokainen hankkia kotiin.
Ap
Mutta miksi, kun helpommalla ja halvemmalla käy jossain salissa, jossa on monipuolisempi laitevalikoima jo valmiina? Suurimmalla osalla ei taida olla mitään syytä hankkia omaa kahden kerroksen kuntosalia kotiin vain siksi, että ei saisi lähteä hetkeksikään eri paikkaan, missä lapsi on - normaalielämään kuitenkin kuuluu se, että perheenjäsenet tekevät välillä asioita itsekseen. Toki jos joku haluaa oman kuntosalin, niin siitä vaan, ei se väärinkään ole. Mutta veikkaan, että suurimmalla osalla ei ole mitään syytä moiseen.
Mikä voisi olla helpompaa kuin se, että kuntoilua varten ei erikseen tarvitse lähteä mihinkään eikä maksaa käyntimaksuja? Lihaskuntotreeniä varten ei tarvita mitään laitteita eikä varsinkaan kahdessa kerroksessa. Peräänkuulutan edelleen sitä mielikuvitusta.
Ap
Ehkä haluaa pois kotoa joskus?
Se nyt ei liity tähän. Vastasin vaan siihen väitteeseen, ettei voi liikkua, jos ei saa lapsivapaata.
Ap
Vaikka miten kääntää, niin kyllä se aika rajallista on, mitä lasten kanssa voi tehdä. Kotijumppa on selkeä, että sitä voi, ja jos ostaa jotkut online-tunnit, niin niiden avulla se voi teholtaan vastata ihan ryhmäliikuntatunteja (jotkut osaa toki itsekin piiskata itseään, minä olen tottunut valmentajaan, joka piiskaa :D ).
Jonkinlainen juoksu onnistuu, jos lapsi ajaa pyörällä riittävän kunnolla tai istuu rattaissa. Vaikeaa on, jos on joku 5-6v lapsi, jonka pyörällä ajo voi olla pidemmillä matkoilla epätasaista/kyllästyy jossain kohtaa, eikä se pienempikään rattaissa aina tee yhteistyötä (aika pahaa silmää tulee, jos kiukkuava 3v rattaissa vetää draamaa samalla, kun äiti vaan pokalla juoksee). Että ei se nyt oikeasti ole yhtään sama, kuin että voisi itse omaan tahtiin (sen mukaan onko pk-lenkki vai kovavauhtinen, vai polkujuoksu tms.) juosta.
Siinä se sitten melkein onkin. Joskus palstalla nähnyt, että joku selitti, että pihapelit lasten kanssa on yhtä kuin urheilu. Joo, ei ole. Mun lapset on 6v ja 3v. Pihapelit minkään ikäisen kanssa ei ole urheilua, vaikka kivaa tekemistä voi ollakin.
Jos haluaisi harrastaa vaikka tanssia (siis kunnollista, ei mitään äiti-lapsi-heilumista, minne ei myöskään pääse, jos lapsia on kaksi), joukkueurheilua, mitä tahansa oikeaa lajia, niin ei onnistu, ellei hommaa lapsille hoitajaa siksi aikaa.
Menee näköjään todella tunteisiin tämä. Huono omatunto siitä, ettet itse jaksa lapsiasi?
Ap