Lue keskustelun säännöt.
Millaista pääkaupunkiseudulla on asua? Muutto toiselta puolelta Suomea
Olen miettinyt että muuttaisin pääkaupunkiseudulle.
Asun nyt Pohjois-Suomessa ja työskentelen vuokratyöntekijänä nollatuntisopimuksella.
Töitä on alkanut olla koko ajan vähemmän.
Eikä täällä muutenkaan oikein mikään pidättele.
Katselin tossa työpaikkoja ja pääkaupunkiseudulla näyttäisi olevan oman alan töitä tarjolla ja vielä vakituisia työsuhteita.
Mietin että voisin hakea noita paikkoja.
Eniten oman alan töitä on tarjolla Vantaalla, mutta muuallakin pk-seudulla.
Minkälaista pääkaupunkiseudulla on asua?
Onko asumisen hintataso joka paikassa kallis?
Kommentit (1010)
Vierailija kirjoitti:
Nyt on loistava hetki muuttaa.
Vuokra-asuntoja on älyttömästi. Jos olet ainoa näytöllä, voit yrittää tinkiä hinnasta.Veljentyttö laittoi halutaan vuokrata ilmoituksen ja sai yli 80 viestiä.
Hommaa asumisoikeusnumero. Joissain asuminen on vielä inhimillisen hintaista.
Vuokra-asunnossa, ehdota 6 kk määräaikaista, moni epätoivoissaan suostuu siihen.
Tosiaan, olen seurannut Helsingin asuntomarkkinoita 40 vuotta, ja nyt on ensimmäisen kerran vuokralaisen markkinat. Hyvä sauma valita kämppä ja muuttaa tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miksi ihmiset ottavat suuria riskejä muuttaa pk-seudulle sumppuun, ison väkimäärän kanssa, kerrostaloihin. Miksi ei vaikka sitten jokin muu vaihtoehto, paikkoja löytyy. Pakkohan Suomessa on olla jotain vaihoehtoja tai keksiä. Eivät kaikki voi Uudellemaalle muuttaa ja jäädä. No on sitten myös ulkomaat.
Työpaikat on täällä pk-seudulla
Joillain maalta muuttavilla, lähinnä keski-ikäisillä, on vähän tottumista Helsinkiin, heillä on syvällä se pikkupaikan sosiaalinen hierarkia. Alkavat heti Helsingissäkin miettiä että tuo on työtön, tuo on yksinhuoltaja, tuo on rikas, jne. Helsingissä ei niin välitetä mitä nyt kukin on, ei juoruta toisista. Samassa talossa saattaa asua porukkaa aivan joka junaan, ja vielä väliasemillekin. Ja asuukin, eikä siihen kiinnitetä suurempaa huomiota. Hankalimpia junantuomia ovat keskeltä metsää muuttavat iäkkäämmät jotka ostavat asunnon sijoitusmielessä keskustasta ja asuvat siinä. Alkavat usein savustaa talosta porukkaa josta eivät pidä ja he eivät pidä köyhistä vaikka nämä olisivat syntyperäisiä, kun kokevat että asuvat nyt "hyvällä seudulla".
Siinä sitä on tragikomiikkaa kun joku kämpän ostanut vanhempi pohjalaisisäntä alkaa huutaa syntyperäisille duunareille jossain ytimen talossa että "painukaa helvettiin täältä!". Sellaistakin on nähty. Mutta joo kuten jo moneen kertaan todettua, niin huolimatta vihreiden yltiöpositiivisuudesta niin kyllä täällä lyhyidenkin matkojen liikkuminen tuppaa viemään helposti kauan. Etenkin itä-länsisuunnassa.
Chinaski kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on loistava hetki muuttaa.
Vuokra-asuntoja on älyttömästi. Jos olet ainoa näytöllä, voit yrittää tinkiä hinnasta.Veljentyttö laittoi halutaan vuokrata ilmoituksen ja sai yli 80 viestiä.
Hommaa asumisoikeusnumero. Joissain asuminen on vielä inhimillisen hintaista.
Vuokra-asunnossa, ehdota 6 kk määräaikaista, moni epätoivoissaan suostuu siihen.
Tosiaan, olen seurannut Helsingin asuntomarkkinoita 40 vuotta, ja nyt on ensimmäisen kerran vuokralaisen markkinat. Hyvä sauma valita kämppä ja muuttaa tänne.
90-luvun puolivälissä kun tänne muutin takaisin, niin sai kämpän todella helposti keskustasta.
Annoin tiedot yhdelle välitystoimistolle, niin heti alkoi puhelin laulaa hyviä tarjouksia.
Jos osaa hoitaa raha-asiansa säästää jopa oman asunnon pienemmälläkin palkalla. Täällä paljon töitä ja rauhallisia halvempiakin alueita asua. Kaikille löytyy menomestoja ja liikenne sujuu. Pois pääsee, jos ei pidäkään menosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KokemustaOn kirjoitti:
AP:
Kannattaa pyrkiä parempiin kaupunginosiin, esim 001xx-alueet, Lauttasaari, Munkkiniemenranta, Töölönranta jne. PK-seudulla aivan jäätävä ero asumismukavuudessa ja ympäristössä riippuen asutko jossain huonommassa lähiössä Vantaalla (Hakunila, Hiekkaharju, Tikkurila, Myyrmanni, Martsari tms) vai merenrantakaupunginosissa Helsingissä.
Kannattaa käydä tutustumassa vaikka etukäteen itse niin huomaa eron; Ilmapiirikissäkin valtavat erot ihan yleisesti noiden ääripäiden välillä.
Moni tekee niin, että ostaa hyvästä kaupunginosasti kodin ja sitten rantamökki vaikka Päijänteeltä tai Saimaalta jossa saa lapsille autenttisen luontokokemuksen ja mukava viettää kesä siellä.
Mutta ehdottomasti oikea ratkaisu muuttaa PK-seudulle, täällä se "elämä" työpaikkoineen ja palveluineen on ja kaupungistumisen kehitys vaan vahvistuu jatkossa.
Jos on rahaa ja nauttii siitä, kermaperseily on varmaan hauskaa. Vaikka en oikeastaan usko. Pinnallisten statusnousukkaiden kanssa ei ole mukava asua. Mukavia ja kotoisia kaupunginosia löytyy joka puolelta. Jos sinulla on itsetunto kunnossa eikä ole epätoivoista tarvetta ostaa muiden kunnioitusta, halvemmat lähiöt ovat vallan mainioita, luonnonläheisiä paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Stadissakaan noin vaan saa vakituista täysipäiväistä duunia, joka ei olisi vuokrafirmahommaa. Oletko varma, että saisit paremman työn Helsingistä? Kilpailu on kovaa ja niistä vuokrafirmanollatuntisopimuksistakin kilpailee myös runsas joukko ulko maa lais taustaista
Tämä on se vaarallisin harha ulkoapäin pk-seutua tarkastellessa.
Joo, "pk-seudulla on duunia tarjolla" kyllä mutta jokaiseen oikeaa, kokoaikaista työsuhdetta suht matalalla koulutus- ja kokemustasolla tarjoavaan paikkaan tulee satoja hakemuksia.
Jossain pohjoisen pikkukaupungissa sinulla voi olla vielä jotain elämäksi kutsuttavaa jopa työttömyyskorvauksilla, puhumattakaan jos saat edes vuokraduunissa välillä kunnolla tuntejakin.
Pk-seudulla asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä joilla on jopa kokopäiväinen matalapalkkaduuni mutta näiden "elämä" on pelkkää hengissä sinnittelyä vuodesta toiseen. Eikä moni pysy edes hengissä ilman leipäjonoja tai sossun tulonsiirtoja.
Onko tämä tosiaan se mitä haluat
Kyllä silti niitä työpaikoja on tällä pääkaupunkiseudulla paljon enemmän tarjolla. Vaikka hakemuksia tulee paljon, myös paikkoja on paljon ja osa jää jopa täyttämättä kun ei löydetä sopivaa.
On myös monesti parempi tulevaisuuden kannalta tehdä töitä joitain vuosia vaikka vähän kitkutellen kuin olla se aika työttömänä tai satunnaishommissa. Ne tulevaisuuden paikat avautuvat helpommin jos on koko ajan ollut töissä ja voi hakea parempaa paikkaa niin että on jo muualla töissä eikä työttämänä.
Erilaisilla korvauksilla voi tosiaan nykyään elää pitkäaikaistyöttömänä, asunnot ja muut maksetaan, mutta se on kyllä huono ja surkea valinta. Muutto pääkaupunkiseudulle on paljon parempi vaihtoehto. Pääsee elämän syrjään eri tavalla kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse Helsingissä on monta miellyttävää paikkaa. Sitä vastoin Espossq ja Vantaalla saa olla tarkkana minne menee. Kehyskunnat on ikäviä nukkumalähiöitä myös. Kunnolla sitten vähän kauemmas jos ei Helsinkiin ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se sillä tavalla ole, että kaikessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Helsinki todella on muuttunut kymmenessä vuodessa. Asuin useamman vuoden 2010-luvun alussa, muutin pois (ulkomaille) ja palasin sen lopulla. Kaupunki tuntuu erilaiselta. Ihmisiä on huomattavasti enemmän joka paikassa (siis oikeaa tungosta), rautatieasema on muuttunut vähän ärsyttävästä oikeasti välteltäväksi paikaksi ja enpä muista ennen kohdanneeni tilanteita, joissa jossain julkisessa liikennevälineessä tai vaikka vain pysäkillä tullaan iholle. Jonkinlainen pahoinvointi on kasvanut. Niillä joilla menee huonosti, menee tosi huonosti. Huumeidenkäytön yleistyminen vaikuttanee. Tätä kaikkea ei ehkä huomaa jos asuu seudulla jatkuvasti ja asiat muuttuvat pikkuhiljaa. Silti ihan jees paikka ja paljon tekemistä ja kivoilla alueilla tosi kivaa.
Jos on vähän perspektiiviä (itse muutin Helsinkiin reilu 40 vuotta sitten) ei voi kun sanoa että positiivinen kehitys on ollut valtavaa. Vielä 80-luvulla asunnottomia alkoholisteja makasi joka puolella kuin Raatteen tiellä ja turpaan sai helposti. Nykyään meno on hyvin siistiä ja sivistynyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut pääkaupunkiseudulla (perä-Espoo/Vantaa n. 6 vuotta, Helsinki 1 v) sekä kehuskunnassa tässä välillä 3v. Alunperin Hämeestä kotoisin. Musta pk-seutu on kätevä. Olen autoton, mutta julkisella liikentellä pääsee isoon kauppaan tai yleensä olen päässyt tosi lähelle työpaikkaakin. Tosin noi matkan myös mielellään pyöräilee. Keskustassa (Hesan) kukaan ääliö e autoile ilman syytä, sinne aina fillarilla! Paljon nopeampaa.
Ihan paska sadesäätalvihan täällä taas on ollut, mutta mä en ole valmis työtilanteeni kanssa muuttamaan salpausselän pohjoispuolelle. Kyllä täällä on enemmän töitä.
Olen kuullut helsinkiläisten haukkumista - ihan turhaan. Ok, en tiedä ketä nää tyypit, joita tapaan, oikeasti on, mutta he on varsin ok. Osa ehkä kiireisiä, mutta myös kiinnostavia, kiinnostuneita... Eikä täällä kyllä mun silmiin olla oltu sen tympeämpiä kuin muuallakaan. Täällä on saatu uusia tuttavuuksia ja ystävä. Ilmeisesti moni muukin asuu täällä, kokoaikaisesti, niin on sitten samat ihmisen toiveet ja tarpeet.
Itse asun Helsingissä ja käynyt kokeilemassa asumista Tampereella ja Porissa.
Sukulaisia tietenkin kolmosen ulkopuolella jne
Itse en mistään hinnasta asuisi muualla, kuin pääkaupunkiseudulla.
Täälläkin böndet kertoo ihan hassuja tarinoita, vaikka eivät koskaan ole asunut täällä.
Voit olla rauhassa tai tehdä vaikka mitä.
Hinnat edullisia, koska palkka täällä aina parempi.
Suhteessa saat paljon enemmän.
Säälin maalla asuvia ihmisiä, koska eivät ymmärrä muuttaa tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sipoonkorpeenkin voi mennä. Luonnosuojelualueitakin on, esim. Lammassaari. Lisäksi onhan näitä rauhallisia metsiä ihan lähiöiden lähellä. Itse kävelen paljon lähimetsissä, harvoin tulee vastaan polullakaan kuin muutama ihminen.
Aatella. Kyllä kaikkien suomalaisten on selvästi pakko muuttaa pöndeltä pk-sedulle kun tämä on ainoa paikka Suomessa jossa luonnossa samoaminenkin on mahdollista.
Olen kolmen pk-seudulla vietetyn vuosikymmenen jälkeen tullut vähitellen siihen tulokseen että ihan järkevät ihminenkin taantuu tuon höpöttäjän tasolle kun se hillotaan muutamaksi vuodeksi ihmisasunnon tuulikaapin kokoiseen koppiin asumaan ja koko sen elämä surkastuu muutaman korttelin säteelle kotiovesta.
Sitten se yrittää uskotella itselleen miten säälittävä sardiinirasia onkin muiden suomalaisten kadehtimaan "ekologista asumista" ja miten pk-seutu on suoranainen paratiisi kun täällä on se lähiluontokin ihan vieressä. Sitä luontoa kun ei muualla Suomessa olekaan kenenkään saatavilla.
Kehien ulkopuolella asuville tiedoksi että "lähiluonto" tarkoittaa kahden elementtislummin väliin jäänyttä umpeenkasvanutta ryteikköä jonka läpi naiset eivät uskaltaneet pimeän aikaan oikaista edes kekkosen kaudella saati sitten nykyään.
Ihan kiva tarina, mutta totta ei ole edes sukankuteeksi.
Helsingin kaupungin alueella metsää on lähes 5 000 hehtaaria. Lisäksi Helsinki omistaa metsäalueita muualtakin. Yhteensä meillä on siis 10 000 hehtaaria metsää.
"Helsingin metsät ovat pääosin kehitysluokaltaan varttuneita tai sitä vanhempia. Kaupungin omistamien metsien puusto on usein ilahduttavan monilajista ja sisältää samalla kuviolla myös eri-ikäistä puustoa. Metsistä löytyy myös puustoltaan luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia kallio-, kangas- ja lehtometsiä." (Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto)
Tuohon päälle sitten Helsingin saaristo ja vesialueet.
Virheä unelma on falski. Keskuspuisto vetää viimeisiään, Malmin lentokentän luonto on vaarassa, radanvarsi täyttyy betonista. Lisää kaupunkia kaupunkiin meinaa slummia stadiin ja ulkolaisia koppeihin asumaan veronmaksajain varoista.
Metsään päästäkseen joutuu helsingissä matkustamaan keskustasta pois julkisilla yli puolen tunnin päähän. Eikä keskuspuisto edes ole metsä vaan nimensä mukaisesti puisto.
Suurin osa helsinkiläisistä pääsee metsään lähes kotiovelta. Ja keskuspuisto on komeaa vanhaa metsää, jota ei löydy useimmista maalaiskunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pks on kallis.
Jos maalla vuokrasi on 600 e kk on vastaava hki 1300 e kk. Jos maalla 1000e , hki 2200 e kk.
Halvat asunnot pks, ne on täyttä slummia sitten ne. Hyvä että uskallat liikkua illalla.
Katurikollisuus on suurta ja näkyvää.
Autoiluvastaisuus näkyy kaikessa, hki repii tahallaan parkkipaikkoja pois ja kaventaa katuja.
Ilmaisia p paikkoja ei ole.
Hki asema on täynnä mammuja, rikoksia ja pummeja.
Kallio on täynnä knarkkeja ja räkälöitä.
Isot ruuhkat, liikenne ei vedä.
Julkinen liikenne on rauhaton, poikittaisliikenne ei toimi.
Asumisen hintalaatu on suomen huonoin.
Slummeissa on värillistä kansaa 20...60 %. Matuklaanit on iso ongelma.
Jos katsot ihmistä pitkään, hän saattaa hyökätä päällesi.
Rikoksia, väkivaltaa, ryöstöjä.
Eli kokonaisuutena kurja paikka asua.
En itse Vantaalla viihdykään yhtään, kun se on aikamoista slummia koko alue.
Espoossa on paljon kivojakin asuinalueita ja Helsingissäkin riittää kivoja paikkoja, jotka eivät niitä surkeimpia slummeja ole. Hyvinkääkin on ihan ok.
Lisäksi pk-seutu toimii työelämän puolesta hyvänä ponnahdusikkunana omalle suunnitelmalleni muuttaa joskus työskentelemään ulkomaille niinkuin ihan lopullisesti.
Oi, ei Vantaa ole slummia koko alue. Vantaa on kyllä aikoinaan n.s. kantanut hyvin yhteiskuntavastuunsa ja rakentanut paljon vuokrataloja muualta muuttaville, ja ne isot vuokrataloalueet nyt ovat joka paikassa levottomia, myös Helsingissä ja Espoossa ja joka paikassa muuallakin, tosin yksikään Vantaan lähiöistä ei minusta ole niin paha kuin esim. Helsingin Kontula. Mutta on Vantaalla tosiaan paljon muutakin kuin kerrostalolähiöitä, Vantaa on vanha Helsingin maalaiskunta, se näkyy joillakin alueilla vieläkin, esimerkiksi Ylästö, Kuninkaantammi, Kaarenmäki, Hämeenkylä, Kartanonkoski, Jokiranta, Nikinmäki, Viertola ja Vapaala on kivoja alueita.
Eipä ole noista kokemusta. Asuttiin ensin Korsossa, joka on äänestyksissä valittu yhdeksi Suomen rumimmista lähiöistä. Äänestäneet eivät ole väärässä. Rumaa aluetta, mutta hyvät liikenneyhteydet ja edullisia vuokra-asuntoja. Ihmisten ongelmat näkyy katukuvassa ja kokonaisilme ränsistynyt.
Sieltä muutettiin lähelle Koivukylään rautatieaseman viereen. En tiedä, onko kauneus katsojan silmässä, koska vuosikymmeniä Koivukylässä asuneet hehkuttavat paikkaa. Minusta sekin on rumaa aluetta, etenkin talot. Asuttiin vanhassa kerrostalossa ihan juna-aseman äärellä. Vuokra oli edullinen, mutta saatiin lähtö, kun omistaja päätti remontoida ja jouduttiin muuttamaan. Omistaja sanoi silloin, että ehkä voidaan palata, mutta laittoi kalliilla hinnalla myyntiin. Koivukylän aseman lähellä olevat asunnot on nostaneet arvoaan aivan tolkuttomasti. Tietysti koska kulkuyhteydet niin hyvät. Bussitkin kulkee, jos ei raideliikenne innosta.
Uusi asunto löytyi meille Länsimäestä, rivari. Jostain Tikkurilan läheltä ei saisi minkäänlaista kerrostaloasuntoa siihen hintaan, mitä maksettiin Länsimäen rivitaloasunnosta. Päätettiin luopua vuokra-asumisesta toistaiseksi. Länsimäestä pääsee julkisella, siis bussilla, mutta onhan tämä hiukan syrjässä. Palvelut ei ole ihan sitä mitä toivoisi, mutta esim. Jumboon ei ole pitkä matka eikä Itikseenkään. Länsimäestä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus on puolet. Vantaan lähiöistä kaikkein vähiten työpaikkoja tällä alueella, eli puhtaasti asuinlähiö, täällä ei kukaan ole töissä. Tykkään siitä, että on väljästi rakennettu. Esim. meidän takapihalla näkymä luontoon ja lenkille pääsee kotiovelta. En tiedä, millaista on asuminen tällä alueella vuokra-asunnoissa (joita on täällä hyvin paljon), mutta omistustaloyhtiö on rauhallinen. Meidän taloyhtiöön kuuluu useampi rivitalorakennus, mutta ei täällä kukaan metelöi tai häiriköi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Chinaski kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sipoonkorpeenkin voi mennä. Luonnosuojelualueitakin on, esim. Lammassaari. Lisäksi onhan näitä rauhallisia metsiä ihan lähiöiden lähellä. Itse kävelen paljon lähimetsissä, harvoin tulee vastaan polullakaan kuin muutama ihminen.
Aatella. Kyllä kaikkien suomalaisten on selvästi pakko muuttaa pöndeltä pk-sedulle kun tämä on ainoa paikka Suomessa jossa luonnossa samoaminenkin on mahdollista.
Olen kolmen pk-seudulla vietetyn vuosikymmenen jälkeen tullut vähitellen siihen tulokseen että ihan järkevät ihminenkin taantuu tuon höpöttäjän tasolle kun se hillotaan muutamaksi vuodeksi ihmisasunnon tuulikaapin kokoiseen koppiin asumaan ja koko sen elämä surkastuu muutaman korttelin säteelle kotiovesta.
Sitten se yrittää uskotella itselleen miten säälittävä sardiinirasia onkin muiden suomalaisten kadehtimaan "ekologista asumista" ja miten pk-seutu on suoranainen paratiisi kun täällä on se lähiluontokin ihan vieressä. Sitä luontoa kun ei muualla Suomessa olekaan kenenkään saatavilla.
Kehien ulkopuolella asuville tiedoksi että "lähiluonto" tarkoittaa kahden elementtislummin väliin jäänyttä umpeenkasvanutta ryteikköä jonka läpi naiset eivät uskaltaneet pimeän aikaan oikaista edes kekkosen kaudella saati sitten nykyään.
Ihan kiva tarina, mutta totta ei ole edes sukankuteeksi.
Helsingin kaupungin alueella metsää on lähes 5 000 hehtaaria. Lisäksi Helsinki omistaa metsäalueita muualtakin. Yhteensä meillä on siis 10 000 hehtaaria metsää.
"Helsingin metsät ovat pääosin kehitysluokaltaan varttuneita tai sitä vanhempia. Kaupungin omistamien metsien puusto on usein ilahduttavan monilajista ja sisältää samalla kuviolla myös eri-ikäistä puustoa. Metsistä löytyy myös puustoltaan luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia kallio-, kangas- ja lehtometsiä." (Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto)
Tuohon päälle sitten Helsingin saaristo ja vesialueet.
Virheä unelma on falski. Keskuspuisto vetää viimeisiään, Malmin lentokentän luonto on vaarassa, radanvarsi täyttyy betonista. Lisää kaupunkia kaupunkiin meinaa slummia stadiin ja ulkolaisia koppeihin asumaan veronmaksajain varoista.
Metsään päästäkseen joutuu helsingissä matkustamaan keskustasta pois julkisilla yli puolen tunnin päähän. Eikä keskuspuisto edes ole metsä vaan nimensä mukaisesti puisto.
Suurin osa helsinkiläisistä pääsee metsään lähes kotiovelta. Ja keskuspuisto on komeaa vanhaa metsää, jota ei löydy useimmista maalaiskunnista.
Pääsee joo metsään kotiovelta, mutta en suosittele yksin menemään ainakaan Meri-Rastilassa, jossa metsiköt on täynnä ihme porukkaa. Tuli asuttua muutama vuosi työsuhdeasunnossa Rastilassa., kuten aluetta paikalliset kutsuu. Mulle ei koskaan selvinnyt, miksi Meri-Rastila lyhennetään Rastilaksi, koska pientaloissa Rastilassa asuvat vastusti sitä ja pelkäsi heidän kuuluvan ihmisten käsityksissä samaan porukkaan. Hupaisaa sinänsä, paikalliset varmaan tietää, mitä tarkoitan.
Aivan järkky läävä koko Meri-Rastila. Kaunis luonto, joka tuhotaan kaikenlaisilla jätteillä ja roskasakilla. Kadulla huudellaan naisille, ahdistelua sun muuta, mitä ei poliisikaan saa kuriin. Yksin asuva nainen voi käydä töissä päivät, sitten ruokakaupassa ja loppuillan istuu kotona sisätiloissa. Tämä on se totuus, että kodin vangiksi joutuu, vaikka mahtava luonto vieressä. Porukka kerrostaloissa ei ymmärrä mitään järjestyssäännöistä. Melutaan yöt läpeensä. Jos poliisi käy hiljentämässä, siirtyvät ulos huutamaan. Eli ihan sama soitatko virkavaltaa apuun, metelistä joutuu kärsimään joka tapauksessa. Ihmettelin, miten lapsetkin huutaa jopa kymmenen, yhdentoista aikaan arki-iltana, koska normaalit ihmiset tietää, että pienten lasten nukkumaanmenoaika on ehdottomasti ennen kymmentä. Puoli sukua syö illallista kesällä vielä kymmenen jälkeen ja vaikka ne minunkin naapurissa oli iloisia ääniä, ottihan se päähän, kun itse pitää nousta klo 06 arkisin töihin lähtemään ja naapurissa kailottaa 20 ihmistä yömyöhälle asti.
Vierailija kirjoitti:
Suomen paras paikka asua palveluiden, kulttuurin, työpaikkojen ja muiden osalta, mutta totta on toki että maksaa enemmän kuin provinssikaupungit. Itse en asuisi muualla, liian ahdasmielistä.
Totta, stadissa riittää hinureita.
Ite olen pärjänny Espooss 4900€ kk-palkalla. Palkalla ei rikastu, mutta pystyy elämäänn
1+22+1 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miksi ihmiset ottavat suuria riskejä muuttaa pk-seudulle sumppuun, ison väkimäärän kanssa, kerrostaloihin. Miksi ei vaikka sitten jokin muu vaihtoehto, paikkoja löytyy. Pakkohan Suomessa on olla jotain vaihoehtoja tai keksiä. Eivät kaikki voi Uudellemaalle muuttaa ja jäädä. No on sitten myös ulkomaat.
Työpaikat on täällä pk-seudulla
On niitä töitä muuallakin. Muutettiin 2002 työn perässä Vantaalta Savoon pienelle kirkonkylälle. Työpaikat on vartin päässä kaupungissa. Elintasomme nousi välittömästi ja pitkässä juoksussa vielä enemmän. Lapsille on asiallinen koulupolku lukioon saakka.
En ymmärrä mistä.te saatte niin paljon narkkeja ja ganstereita ja kerjäläisiä? Malmin uuluisat narkit pyörii omissa piireissään ja gansterit omissaan. Kerjäläiset ovat nykyään aika helposti hätisteltetäviä. Ei ne tule iholle tms. Istuvat tervehtivät ja katsovat anovasti.
Tietysti jos ei niitä ole nähnyt, ne kauhistuttaa. Mutta noista mitkään ahdistele tavallisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut pääkaupunkiseudulla (perä-Espoo/Vantaa n. 6 vuotta, Helsinki 1 v) sekä kehuskunnassa tässä välillä 3v. Alunperin Hämeestä kotoisin. Musta pk-seutu on kätevä. Olen autoton, mutta julkisella liikentellä pääsee isoon kauppaan tai yleensä olen päässyt tosi lähelle työpaikkaakin. Tosin noi matkan myös mielellään pyöräilee. Keskustassa (Hesan) kukaan ääliö e autoile ilman syytä, sinne aina fillarilla! Paljon nopeampaa.
Ihan paska sadesäätalvihan täällä taas on ollut, mutta mä en ole valmis työtilanteeni kanssa muuttamaan salpausselän pohjoispuolelle. Kyllä täällä on enemmän töitä.
Olen kuullut helsinkiläisten haukkumista - ihan turhaan. Ok, en tiedä ketä nää tyypit, joita tapaan, oikeasti on, mutta he on varsin ok. Osa ehkä kiireisiä, mutta myös kiinnostavia, kiinnostuneita... Eikä täällä kyllä mun silmiin olla oltu sen tympeämpiä kuin muuallakaan. Täällä on saatu uusia tuttavuuksia ja ystävä. Ilmeisesti moni muukin asuu täällä, kokoaikaisesti, niin on sitten samat ihmisen toiveet ja tarpeet.
Minä olen kotoisin Joensuusta ja sinne Meri-Rastilaan ajauduin työpaikan saatuani. En tarkoittanut aiemmassa kommentissa leimata kaikkia helsinkiläisiä. Tuli nyt sellainen olo, että tulikohan jollekin juuri tuollainen käsitys, että lytätään kaikki.
Siis se Meri-Rastilan porukka oli kaameaa, kun oli niin paljon järjestyshäiriötå, päihteidenkäyttöä ja työttömyyttä. Lapsia kävi sääliksi, kun iltakymmeneltä vielä raikuu lasten äänet kerrostalossa. Ei se heidän vika ole. Siinä on kahta asiaa: on vanhemmuutta, jota ei osata toteuttaa ja vanhemmilla itsellään päivä aikaa maata ja ottaa rennosti, niin lapset saa riekkua valveilla miten tahtoo ja toinen tietysti kulttuuriset syyt, jos ei ole tämän yhteiskunnan säännöt selvät tai on totuttu kasvattamaan niin, että perheenä valvotaan puolille öin, eikä ehkä ymmärretä, miten väsynyt voi lapsi olla, jos pitää mennä hoitoon, eskariin ai kouluun aamulla.
Suurin osa helsinkiläisistä on tavallista väkeä. Meri-Rastilassa korostuu päihteet, naisten ahdistelu ja muu epäsosiaalinen käytös, mutta se on vain yksi alue. Töissä eli duunissa meillä on ihan tavallinen työporukka.
Keskimäärin ihmiset ovat kiireisempiä kuin Itä-Suomessa, josta olen kotoisin. Elämä on aikataulutettua. Ihmisillä on kiire bussiin, metroon, harrastuksiin, töihin, jopa ruokakauppaan. Luulen, että se on arvovalinta. Joensuun seudulla pidettiin tärkeänä sitä, että on aikaa jutella, vaihtaa kuulumisia ja pysähtyä kohtaamaan ihmisiä. Jonkun mielestä se näyttää verkkaiselta touhulta. Muistan kun vein työkaverin kesällä ennen korona-aikaa Joensuuhun ja hän ei lakannut ihmettelemästä, miten kassat on tehottomia. Kahvilassa tai kaupassa. Ei ne ole tehottomia, vaan vaihtavat muutaman sanan asiakkaiden kanssa. Sitä kutsutaan vuorovaikutukseksi. Lopulta hän sanoi itse havaintonaan, että oikeastaan se tuntuu kivalta, kun ei ole stressi päällä. Aivan. Mutta Helsingissä myös monet leppoistaa elämää. Se tapahtuu eri tavalla, järjestelmällisesti. Kuunnellaan podcastia metrossa omiin ajatuksiin vaipuneena, käydään jooga-tunnilla, istutaan sunnuntain piknikillä.
Hyviä ihmisiä olen kohdannut. Ihmisiin joihin olen halunnut tutustua, olen tutustunut. Yksi työkaveri sanoi, että hän on töissä työorientoitunut ja kotona keskittyy kotielämään. Monta vuotta oltu työkavereita, enkä tiedä edes, montako lasta hänellä on. Oikeus on myös olla jakamatta asioita.
Pääkaupunkiseudulla on miljoona työpaikkaa, joku varmaan osuu kohdalle. Ja sitten voi ruveta katselemaan seuraavaa. Antaa turvallisuudentunnetta kun tietää että töitä riittää ja vuokran saa aina maksettua, jos hoitaa asiansa.