Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Inflaatio söi asuntolainat 70-luvulla, mutta nykyään se ei auta. Taas nähdään miten elämä oli helppoa 70-luvulla
06.02.2023 |
Töitä sai kun meni kysymään, puristi kättä ja katsoi silmiin. Työläisilläkin oli omakotitalot ja kesämökit. Inflaatio söi lainat ja koko ajan yhteiskuntaan tuli uusia palveluja. Palkat nousi koko ajan. Typerinkin tunari sai vakituisen paikan, vaikka ei olisi osannut kunnolla lukea. Eläkkeelle päästiin monesti 55-58 vuotiaina.
Toista on nyt.
Kommentit (188)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut asuntolainaa v 1979 lähtien. Ei se laina mihinkään kadonnut inflaation myötä, kaikki piti maksaa pois! Korko tuolloin 13%
Laman ainaan 90 luvun alussa laina ei edes lyhentymyt kun koko palkka meni pelkkiin korkoihin. V 86 oli velkaa 270 000mk ja täsmälleen sama summa kun asunto myytiin v1994. Korko 16%
Typerä tietämättömien kuvitelma
Pyh.
Katso vaikka Tilastokeskuksen tilastoja. Keskipalkka 90-luvun alussa oli >14 000mk/kk, eli vuosipalkka oli yli 160 000mk.
Miettikää miten hassua nykyisin olisi jos ihminen valittaisi, että asunto maksaa 2x hänen vuosipalkkansa?:D
Tuolla 16% korolla 270 000mk velasta maksoitte korkoja vuodessa reilut 40 000mk (korkoja kuukaudessa vajaat 4000mk). Toki se on paljon, mutta jos huomioi sen, että keskipalkkaisella ihmisellä jäi kuukaudessa käteen sen 8000-9000mk ja lausemuodostasi päätellen teitä oli kaksi maksamassa. Eli jos molemmat olitte keskituloisia, niin teillä oli käyttörahaa kuukaudelle >16 000mk eli vuodessa 190 000mk.
Ei siis niin paha tilanne mitä kaikki 90-luvulla asuntolainaa maksaneet väittävät. Tuolla lainalla, koroilla ja keskituloisena nettopalkastasi meni n. Neljännes lainan korkoihin.
Nykyisellään sama vastaisi n.400€/kk koronmaksuja. (Laskettaessa 3000€/kk brutto - ja 2000€/kk nettotuloista)
Ei paha. Ottaisin saman diilin heti jos verrataan nykypäivään:) (lainojen suuruudet ovat 5-10 kertaisia suhteessa ostovoimaan)
Minulla jäi toimistotyöntekijän palkasta käteen 4200 mk > meni kokonaan lainan korkoihin. Siis 100%, ei 25% kuten kuvittelet.
Sähköasentajamiehellä netto oli 5800mk, sillä elettiin.
Nettovuositulot oli 120 000mk eikä lainaa lyhennetty yhtään tuolla tulolla.
Ei mitään pyh vaan tuo oli realismia meidän elämässä vuonna 1994
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei ollut mitään mielenkiintoista ostettavaa ja kulutus kulttuurikin koski lähinnä nuorisoa. Sen jälkeen kun olit tarvittavan ostanut niin eipä ollut mitään ostettavaa. Nykyään rahat menee kaikenlaiseen tekniikkaan, viihdykkeeseen ja krääsään ihan huomaamatta.
Kodinkoneet kesti vuosikymmeniä.
Niin kesti. Ja jos menikin jollain tavoin epäkuntoon, niin usein kannatti korjata.
Nykyään ei kannata korjata enää mitään, jos ei sitten ole kyse takuukorjauksesta.
Pietarista tulee nämä satujutut, miten muka duunareillakin oli lastenhoitaja kotona. Ihan höpöä, vain rikkailla oli au-paireja, ja on nykyäänkin.
Ihan logiikalla jos ajattelee, että jos duunari kuten lastenhoitaja tienasi noin hyvin, niin miten kaksi muuta duunaria olisi hänet voinut palkata ja muutenkin ostella taloja ja autoja. Ei voinutkaan, lastentarhaan vietiin lapset ja todellakin molemmat vanhemmat kävi töissä, jos halusi ostaa edes oman asunnon, saati talon. Halpoja taloja on maalla nytkin, ketä kiinnostaa.
Nykyisin tuilla elintaso on parempaa kuin keskituloisilla silloin. Kyllä nytkin voi valita elää yhtä niukasti, varmasti rahaa säästyy.
Ennen duunarin palkalla pystyi ostamaan auton,asunnon ja monet osti kesämökin myös.
Nykyään auto ostetaan velaksi, asuntolainaa edes vaikea saada kun tulot ei riitä ja jos asuntolainaa saa niin se riittää johonkin yksiöön perähikiältä ja kenelläkään duunarilla ei ole nykyään varaa kesämökkiin.
Kohtuu hintaiseen velattomaan autoon, kohtuu hintaiseen asuntoon ja kesämökkiin on varaa vain heillä ketkä opiskelee paljon ja saa liksaa sen 5000e/kk.
Syynä tähän on se että duunarien palkat ei ole pysynyt hintojen nousun vauhdissa.
Ja muistakaa että asuntolainojen korkovähennys myös poistui nyt ja se poistui asteittain pois. Kun korot oli 10% luokkaa niin verotukseen pystyi vähentämään aika paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun isäni osti 1990-luvulla rivitalo kolmion kaupungista niin se maksoi 120 000 markkaa ja nyt kyseiset asunnot maksaa 150 000-200 000 euroa.
nytj jhumalauta nytjh kirjoitti:
Meidän nelikymppisten pitää alkaa pukea keltaliivejä ylle ja ehkä lähteä tappelemaan. Nuorempien myös. Tappelemaan palkoista ja kovaa tällä kertaa.
Ei kuten sisällissodan aikana, vaan tällä kertaa kunnolla.
Ei elämässä ole mitään järkeä kun ei ole varaa edes lisääntyä.
Viellä on kuntoa tappeluun. Viisikymppisenä saa unhoittaa taistelun ja oikeudet.
Tämä viesti tulee Pietarista, sieltä on masinoitu myös Ranskan mellakoita. Tarkoitus on heikentää Suomea jotta, kun omaa maataan eivät osaa parantaa.
Mitä auttaa kaduilla paikkojen rikkominen? Tämä viesti ilmoitetaan myös poliisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Igorjankkaajako tähänkin ketjuuntuli jankkaamaan venäjän vastaista propagandaa?
Ei niitä uusia autoja ennenkään juuri käteisellä ostettu kuten ei asuntoja tai kesämökkejäkään, lainaa ja rahoitusta niihin tarvittiin. Ja sitten ne mahdollisimman nopeasti maksettiin pois ja tingittiin muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt rahat ohjautuvat lähinnä yrittäjille. Muut on tehokkaita työntekijöitä.
Ja yrityksiä tehostetaan siten, että ulkoa tuodaan halvempia tekijöitä kilpailemaan.
Ennen niitä töitä sai helpommin, kun muualta ei tultu halvemmalla tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä uusia autoja ennenkään juuri käteisellä ostettu kuten ei asuntoja tai kesämökkejäkään, lainaa ja rahoitusta niihin tarvittiin. Ja sitten ne mahdollisimman nopeasti maksettiin pois ja tingittiin muusta.
Miten ihmisillä oli varaa kun velkojen korot oli 10-20 prosenttia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun otetaan lainaa, niin lasketaanko/kerrotaanko/mietitäänkö yleensä paljonko asunto loppujen lopuksi tulisi maksamaan eri koroilla laskettuna?
Eli jos ottaa lainan vaikka 200 000e niin sitten joskus 20 vuoden päästä onkin maksanut siitä esim 250 000e. Korkojen noustessa tietty voi mennä paljon ylikin nyt lasketun hinnan. Jos ostovoima ei lisäänny suhteessa ja tuossa kohtaa varmaan jo otettu putkiremonttilainaakin niin tuntuuhan tuo aikamoiselta hinnannousulta kuluissa verrattuna ostohintaan. Onko meillä siis Suomessa joskus 20v päästä todella kalliita asuntoja, joihin on leivottu todella paljon ilmaa eikä niihin ole enää normityöläisellä varaa, ylläpitää taikka ostaa?
Ei taida riittää tuo.
Korkoihin menee valtavasti rahaa. En muista suuruusluokkaa. Olisiko peräti puolet. 1980-luvulla mieheni oli töissä pankissa ja siellä oli asiakkaiden käyttöön koronlaskuautomaatti. Kokeilimme sitä ja molemmat järkytyimme, miten kalliiksi laina tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun otetaan lainaa, niin lasketaanko/kerrotaanko/mietitäänkö yleensä paljonko asunto loppujen lopuksi tulisi maksamaan eri koroilla laskettuna?
Eli jos ottaa lainan vaikka 200 000e niin sitten joskus 20 vuoden päästä onkin maksanut siitä esim 250 000e. Korkojen noustessa tietty voi mennä paljon ylikin nyt lasketun hinnan. Jos ostovoima ei lisäänny suhteessa ja tuossa kohtaa varmaan jo otettu putkiremonttilainaakin niin tuntuuhan tuo aikamoiselta hinnannousulta kuluissa verrattuna ostohintaan. Onko meillä siis Suomessa joskus 20v päästä todella kalliita asuntoja, joihin on leivottu todella paljon ilmaa eikä niihin ole enää normityöläisellä varaa, ylläpitää taikka ostaa?
Ei taida riittää tuo.
Korkoihin menee valtavasti rahaa. En muista suuruusluokkaa. Olisiko peräti puolet. 1980-luvulla mieheni oli töissä pankissa ja siellä oli asiakkaiden käyttöön koronlaskuautomaatti. Kokeilimme sitä ja molemmat järkytyimme, miten kalliiksi laina tulee.
Mitä pidempää asuntolainaa makselee niin sitä enemmän korkoja makselee. Velat pitäisi maksaa mahdollisimman pian pois koska muuten korkoihin uppoaa rahas helposti kymmeniä tuhansia euroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun otetaan lainaa, niin lasketaanko/kerrotaanko/mietitäänkö yleensä paljonko asunto loppujen lopuksi tulisi maksamaan eri koroilla laskettuna?
Eli jos ottaa lainan vaikka 200 000e niin sitten joskus 20 vuoden päästä onkin maksanut siitä esim 250 000e. Korkojen noustessa tietty voi mennä paljon ylikin nyt lasketun hinnan. Jos ostovoima ei lisäänny suhteessa ja tuossa kohtaa varmaan jo otettu putkiremonttilainaakin niin tuntuuhan tuo aikamoiselta hinnannousulta kuluissa verrattuna ostohintaan. Onko meillä siis Suomessa joskus 20v päästä todella kalliita asuntoja, joihin on leivottu todella paljon ilmaa eikä niihin ole enää normityöläisellä varaa, ylläpitää taikka ostaa?
Ei taida riittää tuo.
Korkoihin menee valtavasti rahaa. En muista suuruusluokkaa. Olisiko peräti puolet. 1980-luvulla mieheni oli töissä pankissa ja siellä oli asiakkaiden käyttöön koronlaskuautomaatti. Kokeilimme sitä ja molemmat järkytyimme, miten kalliiksi laina tulee.
Mitä pidempää asuntolainaa makselee niin sitä enemmän korkoja makselee. Velat pitäisi maksaa mahdollisimman pian pois koska muuten korkoihin uppoaa rahas helposti kymmeniä tuhansia euroja.
Mä oon sanonut monelle sijoittajalle, että tällä hetkellä paras sijoittamisen muoto on maksaa lainoja pois niin nopeasti kuin vain mahdollista. Siis oikeasti, joka ikinen liikenevä lantti lainanlyhennyksiin.
Muilla instrumenteilla on hurjan hankala saada niin paljoa tuottoa tällä hetkellä kuin korot syö. Siten paras taktiikka on minimoida korot.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun isäni osti 1990-luvulla rivitalo kolmion kaupungista niin se maksoi 120 000 markkaa ja nyt kyseiset asunnot maksaa 150 000-200 000 euroa.
Yksi kaverini osti silloisen miehensä kanssa rivarikolmion 1980-luvun lopussa, taisi olla 1989. Asunnolla oli hintaa 500 tuhatta markkaa. Muutama vuosi myöhemmin heille tuli ero ja asunto meni myyntiin. Myyntihinta oli 250 tuhatta markkaa. Pari tuttavaa osti omakotitalot älyttömän halvalla, kun talot meni pakkomyyntiin. Niin lienee käynyt isällesikin, toisten epäonnella on helppo rahastaa.
Nämä, jotka kertovat, miten 1970-luvulla duunareilla oli omakotitalot, autot ja mökit. Omilla vanhemmilla oli omakotitalo, ensin huoneen ja keittiön suuruinen, sitten isä rakensi meille talon. Auto oli pikku-Fiiat. Mökkiä ei ollut, mutta monella oli pieniä lautamökkejä lammen rannalla. Niitä saa vieläkin halvalla.
Ennen ei myöskään ollut sellaisia rahareikiä mitä nykyään. Silloin ei käyty ulkona syömässä, ei ollut nettiä eikä puhelimia, ei maksullisia harrastuksia, ei ulkomaanmatkoja. Lomilla mentiin mummolaan tai sinne lautamökille. Meillä asuntolainaa varten piti pihistää joka asiassa, ei kukaan nykyään halua elää niin köyhästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut asuntolainaa v 1979 lähtien. Ei se laina mihinkään kadonnut inflaation myötä, kaikki piti maksaa pois! Korko tuolloin 13%
Laman ainaan 90 luvun alussa laina ei edes lyhentymyt kun koko palkka meni pelkkiin korkoihin. V 86 oli velkaa 270 000mk ja täsmälleen sama summa kun asunto myytiin v1994. Korko 16%
Typerä tietämättömien kuvitelma
Pyh.
Katso vaikka Tilastokeskuksen tilastoja. Keskipalkka 90-luvun alussa oli >14 000mk/kk, eli vuosipalkka oli yli 160 000mk.
Miettikää miten hassua nykyisin olisi jos ihminen valittaisi, että asunto maksaa 2x hänen vuosipalkkansa?:D
Tuolla 16% korolla 270 000mk velasta maksoitte korkoja vuodessa reilut 40 000mk (korkoja kuukaudessa vajaat 4000mk). Toki se on paljon, mutta jos huomioi sen, että keskipalkkaisella ihmisellä jäi kuukaudessa käteen sen 8000-9000mk ja lausemuodostasi päätellen teitä oli kaksi maksamassa. Eli jos molemmat olitte keskituloisia, niin teillä oli käyttörahaa kuukaudelle >16 000mk eli vuodessa 190 000mk.
Ei siis niin paha tilanne mitä kaikki 90-luvulla asuntolainaa maksaneet väittävät. Tuolla lainalla, koroilla ja keskituloisena nettopalkastasi meni n. Neljännes lainan korkoihin.
Nykyisellään sama vastaisi n.400€/kk koronmaksuja. (Laskettaessa 3000€/kk brutto - ja 2000€/kk nettotuloista)
Ei paha. Ottaisin saman diilin heti jos verrataan nykypäivään:) (lainojen suuruudet ovat 5-10 kertaisia suhteessa ostovoimaan)
Korjaan, keskipalkka 12 000 paikkeilla. Pointti pätee silti; vaikka korot olivat korkeat (esim. Se 16%) niin asuntojen alhainen hinta ja sen myötä suhteessa paljon pienemmät lainat eivät ole yhtä paha kuin nyt 3-4% korot.
Kun ne kaikki eivät saaneet sitä keskipalkkaa. Minun kuukausipalkka oli 1990 huikeat 5700 markkaa kokopäivätoimistotöistä. Mies oli duunari, hänen palkka oli muutaman satasen suurempi mitä minulla. Asuntolainaa meillä oli alle kahden vuoden yhteisten bruttotulojen verran. Kyseessä oli kaksio aravakerrostalossa. Lainalla oli maksuaikaa 8 vuotta, korko alussa 10 % ja lopussa tuon 16 %. Kyllä siinä sai ihan tarkkaan laskea rahat, mihin riittää ja mihin ei. Lomilla majoitus oli teltta eikä mistään maksullisista harrastuksista voinut kuin unelmoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun isäni osti 1990-luvulla rivitalo kolmion kaupungista niin se maksoi 120 000 markkaa ja nyt kyseiset asunnot maksaa 150 000-200 000 euroa.
Yksi kaverini osti silloisen miehensä kanssa rivarikolmion 1980-luvun lopussa, taisi olla 1989. Asunnolla oli hintaa 500 tuhatta markkaa. Muutama vuosi myöhemmin heille tuli ero ja asunto meni myyntiin. Myyntihinta oli 250 tuhatta markkaa. Pari tuttavaa osti omakotitalot älyttömän halvalla, kun talot meni pakkomyyntiin. Niin lienee käynyt isällesikin, toisten epäonnella on helppo rahastaa.
Nämä, jotka kertovat, miten 1970-luvulla duunareilla oli omakotitalot, autot ja mökit. Omilla vanhemmilla oli omakotitalo, ensin huoneen ja keittiön suuruinen, sitten isä rakensi meille talon. Auto oli pikku-Fiiat. Mökkiä ei ollut, mutta monella oli pieniä lautamökkejä lammen rannalla. Niitä saa vieläkin halvalla.
Ennen ei myöskään ollut sellaisia rahareikiä mitä nykyään. Silloin ei käyty ulkona syömässä, ei ollut nettiä eikä puhelimia, ei maksullisia harrastuksia, ei ulkomaanmatkoja. Lomilla mentiin mummolaan tai sinne lautamökille. Meillä asuntolainaa varten piti pihistää joka asiassa, ei kukaan nykyään halua elää niin köyhästi.
Meidän rivari 98m2 maksoi vuonna 1986 470000mk ja myytiin v 1994 470000mk. Kävi miljoonassa vuosikymmenen vaihteessa.
Kuinka yleistä olisi omistusasuminen nykyään, jos olisi samat ehdot lainoissa kuin kuulemma oli silloin 1980-90-luvuilla. Siis korot 10-15% ja maksuaika 10-15 vuotta. Jotain on muuttunut, kun edes alle viiden prosentin koroilla ja 20 vuoden maksuajalla ei Helsingissä duunarit meinaa saada omaa asuntoa.
Itse kyllä ihmettelen sitä, mihin ihmiset käyttää rahansa niillä alueilla, joilla mukavan ja tilavan omistusasunnon saa esim. 30 000 eurolla.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yleistä olisi omistusasuminen nykyään, jos olisi samat ehdot lainoissa kuin kuulemma oli silloin 1980-90-luvuilla. Siis korot 10-15% ja maksuaika 10-15 vuotta. Jotain on muuttunut, kun edes alle viiden prosentin koroilla ja 20 vuoden maksuajalla ei Helsingissä duunarit meinaa saada omaa asuntoa.
Itse kyllä ihmettelen sitä, mihin ihmiset käyttää rahansa niillä alueilla, joilla mukavan ja tilavan omistusasunnon saa esim. 30 000 eurolla.
Niillä alueilla missä asunnot on tuonhintaisia ollaan luultavasti työttömiä! Ei missään kaupungeissa tai elävissä taajamissa ole tuonhintaisia asuntoja
Alue: Aihe vapaa
Monilta kuulee, että kodinkoneet kestävät takuuajan ja sitten menevät rikki. Minulla kesti AEG pesukone 20 vuotta ja toimi hyvin. Äiti Suomessa osti pesukoneen muutaman vuoden välein, hän näet ei ollut ikinä kuullut, että pesukonetta pitää huoltaa ja laittaa esim. kalkkeutumisen ja likajäämien takia puhdistusohjelma tyhjään koneeseen 95 asteeseen. Ennen olivat pesukoneet älyttömän painavia, tarvittiin ison koneen raahaamiseen neljä miestä, nykyään saa melkein yksinkin siirreltyä konetta. Ennen olivat aika äänekkäitäkin pesukoneet.