Lue keskustelun säännöt.
Mummo sai biologisia lastenlapsia eikä enää välitä ei-biologisesta
05.02.2023 |
Surettaa ihan hirveästi lapsen puolesta. Lapsi on esikoiseni, ei missään tekemisissä isänsä tai tämän suvun kanssa. Mieheni on ollut lapsen elämässä ihan alusta asti, kutsunut häntä isäksi ja mies on myös adoptoinut lapsen. Miehen äiti oli alkuun innoissaan lapsesta, hänellä oli kuulemma niin kova mummokuume. Anoppi tosiaan oli lapselle mummo, ja vielä silloinkin kun saatiin miehen kanssa yhteinen lapsi. Nyt kun miehen siskolla ja veljellä on omia lapsia, mummoa kiinnostaakin vain "oikeat" lapsenlapset. Perheeseen ja sukuun aina kuulunut esikoinen on pullautettu ulos. Mummo ei enää huoli häntä yökylään muiden lasten kanssa, ei anna yhtä hyviä lahjoja kuin aikaisemmin ja antaa edelleen muille lapsille, nyt viimeisimpänä jätti lapsen synttärit väliin kun oli lahjakortti risteilylle. Mies on ihan yhtä pihalla kuin minäkin, eikä kysyessä ole saanut äidiltään muuta syytä käytökselle kuin että lapsi ei ole oikea lapsenlapsi.
Mitään muuta keinoa eriarvoisuuden tasoittamiseen ei olla keksitty kuin että on vähennetty yhteyksiä isovanhempiin ihan koko perheen osalta, eli nuorempikaan ei enää juurikaan ole tekemisissä isovanhempien kanssa. Eikä sekään tunnu reilulta, mutta en myöskään halua että vanhempi lapsi joutuu ihmettelemään miksi pikkusisarus on tärkeämpi kuin hän. Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta, voiko tilanne vielä tasoittua?
Kommentit (282)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.
Kauheaa, olet kyllä moukka.
Lapsesi tuskin olisi tekemisissä kanssasi enää koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän epäilyttää apn tarina. Että joku mies adoptoisi lapsen, vaikka lapsen bioisä on hengissä. En ole koskaan kuullut tällaista tapahtuvan.
Olet vain tietämätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.
Voi olla, että sitten jos biologinen lapsi syntyy, olet mummo vain nimellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.
Laki on vähän eri mieltä. Toki mikään laki ei valitettavasti voi vaatia minkäänlaista inhimillisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsi kärsi automaattisesti ja voi lohduttaa. Jos oma vanhempi muistaa esim. äiti, se on tärkeintä ja muita ihmisiä on varmaan tuttavapiirissä jotka voivat tuoda joskus lahjan. Ihan turhaan suret toisen puolesta. Ei lapsille merkitse kaikki sukulaiset sillä tavalla kuin luulet, osa voi kokea helpotuksena kun ei mene enää vieraalle tädille väkisin kylään.
Mille vieraalle tädille? MIes on ollut lapsen elämässä ihan pienestä asti ja adoptoinut lapsen omakseen. Mummo on ollut mummo, ei mikään vieras täti. Ihmeellinen ajatus, että perheessä alettaisiin nyt tässä vaiheessa suvaita lasten jakamista eri "lokeroihin". Jo adoptoidulle lapselle vaan selitettäisiin ja lohdutettaisiin häntä, että katsos kun sinä et ole oikeasti biologisesti isäsi lapsi?! Ja että näin on ihan ok toimia, koska ei lapsi kärsi "automaattisesti". Ihan kuin missään muussakaan kasvatusasiassa tapahtuisi jotain automaattisesti.
Itse olen uusperheessä kasvanut ja meillä kyllä ihan alleviivattiin alusta asti kuka on kenenkin lapsi ja ketkä oikeita sukulaisia kenellekin. Aika kurjaa sekin lapsen näkökannalta. Ap:lle lähtee kyllä kunnioitus täältä, ja hänen miehelleen myös. Mitä olen palstaa lukenut, ja muitakin kokemuksia kuullut, niin tuo ei ole mikään itsestäänselvyys miten toimit. Kyllä varmaan on mahdollista, että tilanne tasaantuukin jossain vaiheessa, mutta tässä kohtaa on lapselle todella arvokasta tuo, että osoitat kaikilla mahdollisilla tavoilla, että hän on sisarustensa kanssa, ja ylipäätään perheessä, tasa-arvoinen.
Perheessäsi toimittiin oikein. Kyllä jokaisella lapsella on oikeus tietää omat isänsä ja äitinsä ja sukujuurensa vaikka vanhemmilla miten monimutkainen seksuaalihistoria olisikin.
Sääli näitä aikuisia joille lapsena on valehdeltu, sitten etsitään isää tai äitiä ja biologista sukua
Oma ei ole yhtä kuin biologinen.
Joissain tilanteissa on lapsen kannalta parempi, että hän saa elää normaalin lapsuuden tietämättä ihan kaikkea.
Ei kaikki biologiset isät ole sellaisia, että niitä voisi kutsua millään tavalla vanhemmiksi.
Biologinen isä on ihminen, jonka sukusolu on ollut hedelmöityksessä paikalla. Minun kohdallani tämä ihminen on ollut onneksi poissa elämästäni koko elämäni ajan. Hän on tehnyt sellaisia rikoksia, minkä vuoksi hän on ollut vankilassa lähes koko elämäni. Sain tietää asioista vähitellen myös oman valintani mukaan, koko totuuden halusin kuulla parikymppisenä.
En koe mitään yhteyttä tuohon ihmiseen. Minulla on isä, joka on isäni sosiaalisesti ja juridisesti. Ajoittain tapaa ihmisiä, joiden maailmassa biologiset vanhemmat on aina jotain lapsia avosylin ja kyynelsilmin onnesta odottavia tyyppejä, jotka on vähän nuorena mokailleet, mutta jotka olisi näiden ihmisten mielestä lapsen ainoat ja oikeat vanhemmat. Ei ole. Jotkut voisi toki olla. Vanhemmuus on jotain ihan muuta kuin biologiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän epäilyttää apn tarina. Että joku mies adoptoisi lapsen, vaikka lapsen bioisä on hengissä. En ole koskaan kuullut tällaista tapahtuvan.
Jos sinä elät jossain pullossa niin se ei suinkaan kerro muusta maailmasta mitään.
Kyllähän adoptiolapsi tai parin yhteinen keinohedelmöitetty lapsi on eri asia. Siinä ei tule mukana lapsen biologista vanhempaa mukana.
Tässähän taas tulee lapsen äidin menneisyys lapsen muodossa sukuun. Lapsen isä voi olla ok vaimonsa edellisen elämän kanssa, mutta mutta mutta.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.Kauheaa, olet kyllä moukka.
Lapsesi tuskin olisi tekemisissä kanssasi enää koskaan.
En minä ole vastuussa aikuisen lapseni valinnoista. Jos hän adoptoi lapsen se on HÄNEN oma valintansa eikä liity minuun mitenkään.
Minun näkemykseni on, että MUMMOKSI tullaan vain biologisen lapsenlapsen saamisella.
Jos niitä ei ole, ei ole oikea mummokaan.
En minä alkanut anoppipuoltakaan lapsillemme mummoksi kutsumaan kun hän ei ollut mieheni oikea äiti.
Joku tolkku nyt sentään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.Kauheaa, olet kyllä moukka.
Lapsesi tuskin olisi tekemisissä kanssasi enää koskaan.En minä ole vastuussa aikuisen lapseni valinnoista. Jos hän adoptoi lapsen se on HÄNEN oma valintansa eikä liity minuun mitenkään.
Minun näkemykseni on, että MUMMOKSI tullaan vain biologisen lapsenlapsen saamisella.
Jos niitä ei ole, ei ole oikea mummokaan.
En minä alkanut anoppipuoltakaan lapsillemme mummoksi kutsumaan kun hän ei ollut mieheni oikea äiti.
Joku tolkku nyt sentään.
Lapsesi lapsi = lapsenlapsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.Laki on vähän eri mieltä. Toki mikään laki ei valitettavasti voi vaatia minkäänlaista inhimillisyyttä.
Mikä laki? Ei isovanhemmilla ole mitään oikeuksia eikä velvollisuuksia lapsenlapsien suhteen. Jos tarkoitat perintöjä, kaukaa haettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei kuitenkaan ole kyse bonuslapsesta, koska ap:n mies on adoptuinut lapsen.
Adoptio ei kuitenkaan tee täyssisaruksia yhteisistä lapsista eikä mummosta lasten mummoa kuin lakipykälien mukaan.
Tietysti ikävää jos mummo aikaise.min suhtautunut toisin. Isommille lapsille usein tulee itselkeenkin muuta puuhaa, olen huomannut ihan biologisista lastenlapsista, kaverit ja omat harrastukset menevät ohitse mummolla yökyläilyä.Suvussa on yksi samoin 8- vuotiaana adoptoitu. Hän ei koskaan ole omasta tahdostaan ollut läheinen meidän suvun, edes silloun vielä eläneen mummon kanssa. Seurustellut aina vain äitinsä suvun kanssa. Isäänsä ei juuri tapaillut ja adoption jälkeen ei ollenkaan.
Adoptio tekee sisaruksista täyssisaruksia! Adoptiossa kaikki juridiset oikeudet ja velvollisuuden luopuvaan biologiseen vanhempaan ja sukuun katkeavat ja ne kaikki siirtyvät adoptiovanhemmalle ja -suvulle.
Rakkautta ei tietystikään voi pakottaa, mutta ei sitä takaa biologisuuskaan
Juridisesti. Se ei heidän dna eikä geenejä muuta biologisiksi sukulaiseksi.
Jokaisella lapsella on oikeus vähintään 18 v kuulla totuus juuristaan.
Oikeus ei ole velvollisuus.
Kävikö mielessä, että adoptoitu ei itsekään halua olla missään tekemisissä biologisten sukua olevien, mutta ventovieraiden, ihmisten kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.Kauheaa, olet kyllä moukka.
Lapsesi tuskin olisi tekemisissä kanssasi enää koskaan.En minä ole vastuussa aikuisen lapseni valinnoista. Jos hän adoptoi lapsen se on HÄNEN oma valintansa eikä liity minuun mitenkään.
Minun näkemykseni on, että MUMMOKSI tullaan vain biologisen lapsenlapsen saamisella.
Jos niitä ei ole, ei ole oikea mummokaan.
En minä alkanut anoppipuoltakaan lapsillemme mummoksi kutsumaan kun hän ei ollut mieheni oikea äiti.
Joku tolkku nyt sentään.Lapsesi lapsi = lapsenlapsesi.
Niin. Biologinen lapsi. Ei adoptiolapsi ole lapseni lapsi vaan adoptoitu lapsi. Se on ihan eri asia.
Vierailija kirjoitti:
No onpas kummallista käytöstä. Inhottavaa. Ei kai tuolle voi mitään tehdä, jos mummo ei tajua, että tuollainen asenne on oikeasti ihan kamala. Katkaisette välit kokonaan? En tiedä. Hankala tilanne.
Isovanhemmat kohtelevat valitettavasti joskus biologisiakin lapsenlapsia eriarvoisesti. Ikävää aina lapsille ja hankala tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi taas päivää kun mummo sitä ja anoppi tätä ja ei ole tasapuolista ja minun lasta syrjitään ja ja ja ja vaikka mitä. Meillä kävi anopin kanssa sillä tavalla, että kun hänen tyttärensä sai lapsia, niin nämä lapset meni kaiken edelle. Poikien lapset ei enää niin paljon kiinnostaneet. Ja minusta tuo oli ihan luonnollista. Poikien lapset oli silloin jo koululaisia ja anoppi on muutenkin aina ollut tosi läheinen tyttärensä kanssa. Nämä lapset syntyi tosi pienellä ikäerolla, joten anopin apua tarvittiin ja kehittyi läheinen suhde lasten kanssa. Ja onhan se muutenkin niin, että joidenkin lasten kanssa isovanhemmat vaan tulevat paremmin toimeen ja ns ovat samalla aaltopituudella. Ja mummo saa mennä risteilylle ihan milloin haluaa, siitä ei kannata pahoittaa mieltään.
Niin voi käydä. Mene eteenpäin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.Kauheaa, olet kyllä moukka.
Lapsesi tuskin olisi tekemisissä kanssasi enää koskaan.En minä ole vastuussa aikuisen lapseni valinnoista. Jos hän adoptoi lapsen se on HÄNEN oma valintansa eikä liity minuun mitenkään.
Minun näkemykseni on, että MUMMOKSI tullaan vain biologisen lapsenlapsen saamisella.
Jos niitä ei ole, ei ole oikea mummokaan.
En minä alkanut anoppipuoltakaan lapsillemme mummoksi kutsumaan kun hän ei ollut mieheni oikea äiti.
Joku tolkku nyt sentään.
tuo tietysti,että mummo on ensin ollut mummo ja sit lopettanut olemasta,ei oo oikein lapselle ja adoptoitukin on oikea lapsi,vaikkei biologinen...eri juttu,jos mies ei ois halunnut adoptoida,lapsi olis ollut vaan naisen ja mummollekin lähes ulkopuolinen...
Sympatiat täysin ap:n ja lapsensa puolella <3
Mutta pisti silmään ja ihmetytti moni kommentti jossa todettiin että jos lapsenlapsi ei ole biologinen vaan adoptoitu ei ko isovanhempi ole isovanhempi lainkaan, mummoksi tullaan vain biologisten lasten myötä. Melkoisen julmaa paitsi lapsille ja heidän vanhemmilleen myös niille mummoille (ja papoille) joilla on "vain" adoptoituja lapsenlapsia, mitätöidä heidän isovanhemmuutensa noin.
Ehkä en vain ymmärrä kun olen lapseton ja omat isovanhemmat kaikki edesmenneitä jo ennen omaa syntymääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.Laki on vähän eri mieltä. Toki mikään laki ei valitettavasti voi vaatia minkäänlaista inhimillisyyttä.
Mikä laki? Ei isovanhemmilla ole mitään oikeuksia eikä velvollisuuksia lapsenlapsien suhteen. Jos tarkoitat perintöjä, kaukaa haettua.
Lain edessä kuitenkin olisit lapsesi adoptoiman lapsen mummo, halusit tai et.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.Kauheaa, olet kyllä moukka.
Lapsesi tuskin olisi tekemisissä kanssasi enää koskaan.En minä ole vastuussa aikuisen lapseni valinnoista. Jos hän adoptoi lapsen se on HÄNEN oma valintansa eikä liity minuun mitenkään.
Minun näkemykseni on, että MUMMOKSI tullaan vain biologisen lapsenlapsen saamisella.
Jos niitä ei ole, ei ole oikea mummokaan.
En minä alkanut anoppipuoltakaan lapsillemme mummoksi kutsumaan kun hän ei ollut mieheni oikea äiti.
Joku tolkku nyt sentään.Lapsesi lapsi = lapsenlapsesi.
Niin. Biologinen lapsi. Ei adoptiolapsi ole lapseni lapsi vaan adoptoitu lapsi. Se on ihan eri asia.
Et ilmeisesti edes ymmärrä, mitä adoptio tarkoittaa. Se tarkoittaa kirjaimellisestikin omaksi ottamista. Lapsesi adoptoitu lapsi on hänen oma lapsensa. Ja sinun oma lapsenlapsesi.
Meidän lapset on tehty luovuttajan siittiöillä, ja täytyy kyllä kehua appivanhempia. Vaikka olivat maalaisia ja jo iäkkäitä, niin ikinä eivät sorsineet meidän lapsia. Kaikki lapsenlapset olivat heille rakkaita ja läheisiä. Sitä en tiedä, mitä syvällä sydämissään tunsivat, mutta millään tavalla mikään eriarvoisuus ei ainakaan näkynyt. Olen siitä hyvin, hyvin kiitollinen.