Mummo sai biologisia lastenlapsia eikä enää välitä ei-biologisesta
Surettaa ihan hirveästi lapsen puolesta. Lapsi on esikoiseni, ei missään tekemisissä isänsä tai tämän suvun kanssa. Mieheni on ollut lapsen elämässä ihan alusta asti, kutsunut häntä isäksi ja mies on myös adoptoinut lapsen. Miehen äiti oli alkuun innoissaan lapsesta, hänellä oli kuulemma niin kova mummokuume. Anoppi tosiaan oli lapselle mummo, ja vielä silloinkin kun saatiin miehen kanssa yhteinen lapsi. Nyt kun miehen siskolla ja veljellä on omia lapsia, mummoa kiinnostaakin vain "oikeat" lapsenlapset. Perheeseen ja sukuun aina kuulunut esikoinen on pullautettu ulos. Mummo ei enää huoli häntä yökylään muiden lasten kanssa, ei anna yhtä hyviä lahjoja kuin aikaisemmin ja antaa edelleen muille lapsille, nyt viimeisimpänä jätti lapsen synttärit väliin kun oli lahjakortti risteilylle. Mies on ihan yhtä pihalla kuin minäkin, eikä kysyessä ole saanut äidiltään muuta syytä käytökselle kuin että lapsi ei ole oikea lapsenlapsi.
Mitään muuta keinoa eriarvoisuuden tasoittamiseen ei olla keksitty kuin että on vähennetty yhteyksiä isovanhempiin ihan koko perheen osalta, eli nuorempikaan ei enää juurikaan ole tekemisissä isovanhempien kanssa. Eikä sekään tunnu reilulta, mutta en myöskään halua että vanhempi lapsi joutuu ihmettelemään miksi pikkusisarus on tärkeämpi kuin hän. Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta, voiko tilanne vielä tasoittua?
Kommentit (282)
Kukaan ei menetä mitään jos ulkoistatte tuollaisen mummon elämästänne.
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Jos mummi itse on sanonut että kohtelee yhtä eri tavalla koska hän ei ole biologinen lapsenlapsi, niin mitenköhän odottaminen sitä muuttaa?
Kuinkahan moni mummo on ollut hyvä mummo, hoitanut lapsenlapsiaan, ostanut lahjoja synttäreinä ja jouluina.
Mutta käykö ne lapset, miniät, vävyt, satasia saaneet lastenlapset silti mummoa katsomassa kun hän enemmän jo elelee hiljaiseloa?
Eivät käy, äiti/ anoppi puhuu väärin, tarjoaa juhlamokkaa ja lisäaine-pullaa, pölyistäkin on. Kaks kertaa vuodessa nopeasti käyvät.
Saman saa mummot, jakouvatko rahojaan tai ei lastenlapsille merkkipäivinä. Ei oo kannattava sijoitus.
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vika aloittajassa on, kun lapsen biologinen suku ei pidä yhteyttä? Vai onko ap joku viaton sinisilmäinen neitsyt?
Sanotko noin kaikille adoptoiduillekin? Ajattelepa, jos oma lapsesi joskus adoptoi lapsen.
Aivan eri asia. Aloittaja ei ole lastaan adoptoinut, vaan synnyttänyt. Ensin nainut epäkelvon miehen kanssa.
Mitä oikein horiset? Mies on adoptoinut lapsen. Ei millään tavalla eri asia. Nyt on kyse miehen adoptiolapsesta. Mies on adoptioisä ihan kuten muutkin adoptioisät.
Mutta toinen vanhempi on lapsen biologinen vanhempi, aivan eri asia kuin adoptoida joku Kiinan orpo.
Toivottavasti lapsesi ja tämän kumppani ei koskaan joudu lisääntymään lahjamunasolun tai -sperman avulla.
en tiedä,surullista lapsen kannalta,mutta toisaalta eihän mummoakaan voi olettaa olemaan mummo kaikille ei biologisille lapsillekin....toisaalta taas kaikkien lasten pitää kokea olevansa mummolle tärkeitä,mut biologiset tässä varmaan voiton vie..sit miettii,että rasittaa ne lapset vanhempaa ihmistä,jos vaikka paljon kyläilevät,ruokaa pitää laittaa isommalle porukalle,lahjat ostaa useammalle...liian räikeästi ei pitäisi lapsia jaotella,mutta ymmärrettävää,että mummon ei ole pakko olla mummo kaikille suhteen ulkopuolisille...johonkin se raja pitää vetää,vaikkei haluaisi...ei ole kokemusta..onko lapsella omat biologiset isovanhemmat olemassa? onhan näitä juttuja,että biologisista lapsenlapsistakaan kaikki ei ole yhtä tärkeitä mummolle,mummo viettää toisten kanssa enemmän aikaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Kyllä kai risteilylle mennään kun se on tilattu, vaikka sattuis just lapsen synttärikemut samaan aikaan. Tosin meillä varmistelevat etukäteen, sopisiko kaikille viikonloppu x. Mutta jollakulla voi olla muuta. Ei aina muista kun varaa jotain majoitusta jonnekin, meille kävi kerran ukin vuotuisan metsästysretken kanssa niin.
Aika hirveitä edellytyksiä jos aina pitää hypätä kun oma lapsi/ miniä vinkaisee. Jokaisella on - toivottavasti - muutakin elämää kuin aikuisten lastenlasten kautta elää ja heidän toiveitaan toteuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
en tiedä,surullista lapsen kannalta,mutta toisaalta eihän mummoakaan voi olettaa olemaan mummo kaikille ei biologisille lapsillekin....toisaalta taas kaikkien lasten pitää kokea olevansa mummolle tärkeitä,mut biologiset tässä varmaan voiton vie..sit miettii,että rasittaa ne lapset vanhempaa ihmistä,jos vaikka paljon kyläilevät,ruokaa pitää laittaa isommalle porukalle,lahjat ostaa useammalle...liian räikeästi ei pitäisi lapsia jaotella,mutta ymmärrettävää,että mummon ei ole pakko olla mummo kaikille suhteen ulkopuolisille...johonkin se raja pitää vetää,vaikkei haluaisi...ei ole kokemusta..onko lapsella omat biologiset isovanhemmat olemassa? onhan näitä juttuja,että biologisista lapsenlapsistakaan kaikki ei ole yhtä tärkeitä mummolle,mummo viettää toisten kanssa enemmän aikaa jne.
Mitähän v#ttua nyt? Se lapsi on mummon oman pojan lapsi. Vai onko koko pojan perhe "suhteen ulkopuolinen"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.
Sinun pitää sitten kovasti toivoa etteivät lapsesi kärsi lapsettomuudesta ja päädy adoptoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en tiedä,surullista lapsen kannalta,mutta toisaalta eihän mummoakaan voi olettaa olemaan mummo kaikille ei biologisille lapsillekin....toisaalta taas kaikkien lasten pitää kokea olevansa mummolle tärkeitä,mut biologiset tässä varmaan voiton vie..sit miettii,että rasittaa ne lapset vanhempaa ihmistä,jos vaikka paljon kyläilevät,ruokaa pitää laittaa isommalle porukalle,lahjat ostaa useammalle...liian räikeästi ei pitäisi lapsia jaotella,mutta ymmärrettävää,että mummon ei ole pakko olla mummo kaikille suhteen ulkopuolisille...johonkin se raja pitää vetää,vaikkei haluaisi...ei ole kokemusta..onko lapsella omat biologiset isovanhemmat olemassa? onhan näitä juttuja,että biologisista lapsenlapsistakaan kaikki ei ole yhtä tärkeitä mummolle,mummo viettää toisten kanssa enemmän aikaa jne.
Mitähän v#ttua nyt? Se lapsi on mummon oman pojan lapsi. Vai onko koko pojan perhe "suhteen ulkopuolinen"?
ei ole mummon pojan oma biologinen lapsi,vaan poika on ruvennut isäksi naisensa lapselle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.
Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en tiedä,surullista lapsen kannalta,mutta toisaalta eihän mummoakaan voi olettaa olemaan mummo kaikille ei biologisille lapsillekin....toisaalta taas kaikkien lasten pitää kokea olevansa mummolle tärkeitä,mut biologiset tässä varmaan voiton vie..sit miettii,että rasittaa ne lapset vanhempaa ihmistä,jos vaikka paljon kyläilevät,ruokaa pitää laittaa isommalle porukalle,lahjat ostaa useammalle...liian räikeästi ei pitäisi lapsia jaotella,mutta ymmärrettävää,että mummon ei ole pakko olla mummo kaikille suhteen ulkopuolisille...johonkin se raja pitää vetää,vaikkei haluaisi...ei ole kokemusta..onko lapsella omat biologiset isovanhemmat olemassa? onhan näitä juttuja,että biologisista lapsenlapsistakaan kaikki ei ole yhtä tärkeitä mummolle,mummo viettää toisten kanssa enemmän aikaa jne.
Mitähän v#ttua nyt? Se lapsi on mummon oman pojan lapsi. Vai onko koko pojan perhe "suhteen ulkopuolinen"?
ei ole mummon pojan oma biologinen lapsi,vaan poika on ruvennut isäksi naisensa lapselle
Adoptiolapsi on oma lapsi. Ei biologinen, mutta oma.
Kuulostaa tosi ikävältä ja kohtuuttomalta tilanteelta teille ja varsinkin sille lapselle.
Ilmeisesti täällä ihmiset ei tiedä tai ymmärrä mitä adoptio tarkoittaa, kun jotkut jankkaa jotain bonuslapsesta ja lapsen omasta suvusta.
Sisaruksistani yksi on adoptoitu ja en voisi kuvitellakaan, että kukaan meidän suvussa olisi pitänyt häntä jotenkin eriarvoisena tai ulkopuolisena, tai ylimääräisenä, saati alkanut höpöttää hänelle jotain omista sukulaisista tarkoittaen biologisia. Onneksi. Päinvastoin, pikkusisko on nuorimpana ollut enemmänkin kaikkien silmäterä.
Jos tuollainen tilanne olisi ollut, niin voisin kuvitella, että vanhemmat ei todellakaan olisi hyväksyneet tuollaista kohtelua muilta siskolle.
Aina kannattaa puhua, mutta jos puhuminenkaan ei johda mihinkään, niin en ainakaanbitse haluaisi olla tai lasteni olevan tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en tiedä,surullista lapsen kannalta,mutta toisaalta eihän mummoakaan voi olettaa olemaan mummo kaikille ei biologisille lapsillekin....toisaalta taas kaikkien lasten pitää kokea olevansa mummolle tärkeitä,mut biologiset tässä varmaan voiton vie..sit miettii,että rasittaa ne lapset vanhempaa ihmistä,jos vaikka paljon kyläilevät,ruokaa pitää laittaa isommalle porukalle,lahjat ostaa useammalle...liian räikeästi ei pitäisi lapsia jaotella,mutta ymmärrettävää,että mummon ei ole pakko olla mummo kaikille suhteen ulkopuolisille...johonkin se raja pitää vetää,vaikkei haluaisi...ei ole kokemusta..onko lapsella omat biologiset isovanhemmat olemassa? onhan näitä juttuja,että biologisista lapsenlapsistakaan kaikki ei ole yhtä tärkeitä mummolle,mummo viettää toisten kanssa enemmän aikaa jne.
Mitähän v#ttua nyt? Se lapsi on mummon oman pojan lapsi. Vai onko koko pojan perhe "suhteen ulkopuolinen"?
ei ole mummon pojan oma biologinen lapsi,vaan poika on ruvennut isäksi naisensa lapselle
Eli täysin perheen ulkopuolelta tullut adoptiolapsikin olisi vaan joku lapsi jolle poika on ruvennut isäksi, ei lapsenlapsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota, kunnes nuorimmainen on saman ikäinen kuin vanhin lapsenne nyt ja valita vasta sitten lahjojen hienoudesta. Meidän mummi lopetti kalliiden lahjojen oston jokaiselta lapsenlapselta, kun tämä täytti 10. Ei tullut mieleenkään olla kateellinen, kun pienemmät sisarukset sai kalliimpaa lelua, kun itse sai kivaa hilpetööriä silloisesta tiimarista. Ei voi olettaa, että mummi ostaa aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat.
Olihan sitä inhottavaa kohtelua muutakin kuin lahjat. Ei anna aikaansa, ja joku risteilylahjakorttikin menee lapsen edelle.
Isovanhemmat, elämänne tarkoitus on miellyttää lapsianne, jo aikuisia, perheen perustaneet, muuta ei saa elämässänne olla.
Kuulostaapa kamalalle.
Sanon minäkin ajatukseni, että mä en edes alkaisi olemaan mummo muille kuin biologisille lapsenlapsille. Jos en niitä saa, niin sitten en tietenkään ole mummo ollenkaan.Eli jos lapsesi adoptoisi lapsen, et olisi tälle mummo? Ja jos lapsesi saisi myöhemmin biologisen lapsen, olisit mummo vain tälle nuoremmalle?
Kutakuinkin näin.
Lapseni saa toki adoptoida ja ryhtyä vanhemmaksi. Sehän on hänen valintansa mutta ei se minusta mummoa tee. Minusta tulee mummo vain biologisten lasten kautta.
Vähän epäilyttää apn tarina. Että joku mies adoptoisi lapsen, vaikka lapsen bioisä on hengissä. En ole koskaan kuullut tällaista tapahtuvan.
Sehän on ikävää, jos anoppi ehtii multiin ennen kuin on kerennyt suosia ja rakastaa yhtä paljon lapsenlapsiaan. Mutta ehkä kuitenkin tavoitteena tulisi olla se, että mummo haluaa olla yhtä paljon mummo kaikille lapsenlapsille ja katsoo paljonko rahaa on käytettävissä, jakaa sen ja ostaa saman arvoiset lahjat lapsenlapsille. Luulisi että meillä jokaisella ihmisellä on pyrkimys hyvään. Vanhempienkaan ei tule suosia enemmän toisia lapsia.