Olen ihastunut tuntemattomaan, kenelläkään muulla sama tilanne? Kertokaa jotain omista ihastuksen kohteistanne
Näen häntä töiden puolesta aina viikoittain. En tiedä vielä edes nimeä, kun en sitä yksinkertaisesti ole uskaltanut kysyä. Tervehdimme kyllä kohdatessa ja olen huomannut katseemme kohtaavan useasti. Vilkuilen häntä jatkuvasti. Tiedostan kyllä, että en voi tietää mitenkään vastapuolen tunteista, jos en itse kerro hänelle ensin omista tunteistani. Olemme kutakuinkin samanikäisiä ja ulkoisesti sopisimme hyvin yhteen.
Kertokaa omista kokemuksistanne, antakaa neuvoja ja vinkkejä, miten lähestyä tuntematonta ihastusta. Tästä olisi paljon apua.
Hän on vain päivä päivältä enemmän mielessäni. Haluaisin niin kovasti tämän etenevän. Aina kun näen tämän ihastuksen edes vilaukselta, tulen siitä koko loppupäiväksi hyvälle mielelle. Ihastuminen on ihana tunne. Kiitos kun jaksoitte lukea loppuun.
Kommentit (40)
Tulet hyvälle mielelle, kunnes käy ilmi, että hän on varattu ja tykkää ihan erityyppisistä kuin sinä. Sitten tulet pahalle mielelle ja harkitset työpaikan vaihtoa.
Harrastin teini-ikäisenä vanhojen mestareiden maalaustn malleihin rakastumista. Mutama renessanssin mies oli tosi hot.
Vierailija kirjoitti:
Tulet hyvälle mielelle, kunnes käy ilmi, että hän on varattu ja tykkää ihan erityyppisistä kuin sinä. Sitten tulet pahalle mielelle ja harkitset työpaikan vaihtoa.
Varattukin voi ihastua. Ei siitä tosin kohteelle liiemmin iloa ole, kun mitään ei voi tapahtua.
Sanoit, että tervehditte. Katso, että se tapahtuu joka kerta. Sitten jonain kertana voit sanoa jotain ihan kevyttä ja ohimenevää, samoin seuraavalla kerralla.
Sitten voit kokeilla venyttää juttelua vähän, muttei liikaa. Lopulta pyydä kahville, jos hänelle sopii. Siinä hän voi sitten kertoa, jos on varattu. Tai sitten lähteä kahville! Vilkuilu on hyvä merkki.
Viimeksi olen ollut ihastunut. tuntemattomaan, kun olin yläasteella eli 25 vuotta sitten. Tyypillinen ihastuminen julkkikseen eli Jon Bon Joviin. Samoin Skid Rown Sebastian Bachiin. Sittemmin ihastukset/ rakastumiset ovat olleet miehiä, joiden kanssa olen ollut konkreettisesti tekemisissä ja joiden persoona on vedonnut.
Olet varmaan se Espoon Aurora K-kaupan elähtänyt kassa, joka tunkee mieheni taskuihin "Soita mulle" puhelinnumerolappusiaan.
Yleinen vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan se Espoon Aurora K-kaupan elähtänyt kassa, joka tunkee mieheni taskuihin "Soita mulle" puhelinnumerolappusiaan.
Yleinen vitsi.
Ai aina kun hän käy siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulet hyvälle mielelle, kunnes käy ilmi, että hän on varattu ja tykkää ihan erityyppisistä kuin sinä. Sitten tulet pahalle mielelle ja harkitset työpaikan vaihtoa.
Varattukin voi ihastua. Ei siitä tosin kohteelle liiemmin iloa ole, kun mitään ei voi tapahtua.
Miten niin mitään ei voi tapahtua. Juuri päin vastoin. Varattu mies on juurikin rohkeampi naisten suhteen. Siksi on päässytkin suhteeseen. Ja helposti vaihtaa jos löytää parempaa. Paitsi jos on joku yhteinen laina ja mökki mitkä haluaa mieluummin pitää.
Jos mitään keskustelua ei ole, tiedätkö puhuuko hän edes? Joskus tälläkin palstalla on ollut kertomuksia, kuinka muka aluksi ilma oli täynnä merkitsevää himoa tms, mutta ei voitu puhua siitä tai tästä syystä. Myöhemmin paljastuu, ettei parisuhteessa sitten olekaan keskustelua tai parisuhdetta ei tule.
Silti aloittajalle ei usein tule mieleen, että ehkä alunperin ei ollut mitään hänen päässään kuvittelemaa syytä, miksi toinen ei kommunikoinut tai ollut aktiivisempi. Ehkä hän vaan oli sellainen. Jos oli varattu, ehkä vaan halusi flirttailla tai töksäyttää jotain lyhyesti eikä kyseessä ollut mikään syvällisempi sielujen yhteys, jossa muuten tyyppi olisi luodannut syviä ja tehnyt valtavia urotekoja ihastuksen hyväksi.
Itsellä tuollaisessa ihastumisessa yritän viedä itseni "järjen tasolle", eli: Olenko itse valmis mihinkään muuhun kuin ihastumiseen? Kiinnostaako minua aidosti vai onko kiva saada huomiota kiinnostavalta mieheltä? Entäs jos hän onkin todella ärsyttävä besserwisser? Onko kivempaa olla ihastunut mystiseen (täydelliseen) hahmoon kuin oikeasti tutustua?
Usein vastaan itselleni että oma elämä on parempaa ilman jotain (ääliö) miestä ja sit vaan ihastelen koska haluan olla vähän ihastunut 😄
Oikeasti en ole valmis tekemään millekään mitään ja tutustumaan keneenkään. Varsinkin kun hyvin suurella todennäköisyydellä mies olisikin varattu tai ällö 😆
On minulla sellainen pieni ihastus johon törmäsin elämässäni ihan vahingossa. Hän oli pelkkä ääni ensiksi minkä kanssa hoidin asioita ja tuntui, että kuka tämä tuntematon onkin niin voin olla ihan oma itseni. Lopulta otin selvää kuka siellä minut saa vuosien jälkeen hymyilemään ja punan poskille. Kävi ilmi että ollaan toistemme näköiset vain eri sukupuolia, jopa pukeutumistyyli on sama. Valitettavasti tällä hetkellä yhteydenpitoon ei ole syytä. Varmasti niin kiva ihminen on myös varattu, mutta oli mukava tuntea jotain lähes vuosikymmenen sydämen kylmyyden jälkeen. Olen super vannoutunut sinkku ja erakko, mutta hän ehkä olisi se mikä pehmentäisi pääni hetkessä ja saisi pyörtämään kaiken. Parempi siis pysyäkin kaukana tuollaisesta kryptoniitista.
Itse kärvistellyt vuoden ihastuksen kanssa, nähdään ohimennen kerran pari kuussa. Jää aina niin hyvä olo pelkästä tervehdyksestä, saati sitten jos ihan jutellaan jotain. Olen mies +40 ja samaa ikää nainen.
En tiedä oikein mitään hänestä, mutta epäilen että tuli Tinderissä vastaan vuosi sitten kasvottomalla kuvalla, muttei tullut matchia. Aika rikki vieläkin tästä, varmaan joku neljänkympin kriisi päällä.
Parempi, kun ei häiritse ketään tuntematonta. Saat vain tyrkyn maineen. Ihastus hämmentyy ja alkaa karttaa. Kovin kiusallista.
Tuo ihminen saattaa olla todellisuudessa aivan erilainen kuin mitä hän on mielikuvissasi. Mutta mikä estää sua juttelemasta hänelle? Siinähän se sitten selviäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulet hyvälle mielelle, kunnes käy ilmi, että hän on varattu ja tykkää ihan erityyppisistä kuin sinä. Sitten tulet pahalle mielelle ja harkitset työpaikan vaihtoa.
Varattukin voi ihastua. Ei siitä tosin kohteelle liiemmin iloa ole, kun mitään ei voi tapahtua.
Miten niin mitään ei voi tapahtua. Juuri päin vastoin. Varattu mies on juurikin rohkeampi naisten suhteen. Siksi on päässytkin suhteeseen. Ja helposti vaihtaa jos löytää parempaa. Paitsi jos on joku yhteinen laina ja mökki mitkä haluaa mieluummin pitää.
Ihana maailmankuva sinulla, jos tämä ei ollut tosi huono vitsi.
M51
Joo, ei ikinä kannata yrittääkään tutustua kehenkään. Ei suomalaiset pariudu, kaikki on sinkkuja tai väkisin suhteissa täysin tuntemattomien kanssa, joihin törmätty kirjeiden välityksellä sokkona.
Ap:llä ei ole mitään menetettävää. Hän on vapaa, ja tunnustelemalla ja kysymällä selviää, onko vastapuolikin.
Kerro sitten ketjussa, miten meni, ap!
Jep, samanlainen ihastus on ja yhtä tuskaisaa