Nuori keliaakikko ei halua syödä gluteenitonta ruokaa
Ennemmin valitsee vatsakivun ja ripulin (ja ne kaikki hoitamattoman keliakian pitkäaikaisvaikutukset) kuin söisi gluteenitonta. Ei kuulema vain halua ja sanoo että gluteeniton on pahaa. Sitten lähtee useina päivinä koulusta kesken kotiin kun tulee niin huono olo tai soittaa mut hakemaan kaupungilta kotiin kun maha on niin kipeä ettei voi kävellä. Kyse ei ole siitä että hän ei tiedä mitä saisi syödä tai että gluteenittomia vaihtoehtoja ei olisi vaan hän ei omien sanojensa mukaan halua. Itse veikkaan että hän pelkää olla erilainen. Auttakaa mua. Miten saan tuon vakuuttumaan tästä että näin ei voi jatkua?
Kommentit (128)
Eikö sua ap kiinnosta sun lapsen terveys?
Kaverini on keliaakikko aikuinen.
Kerran sai vahingossa gluteenia sisältävän hampurilaisen mäkkärissä. Sanoi ihmetelleensä, miksi se on niin ihanan makuinen.
Vatsakivut paljastivat syyn. (Hän on ollut vuosia gluteenittomalla ja on itse sairaanhoitaja.)
Gluteeniton on paljon huonomman makuista.
Tää lienee syy kapinaan.
Nukka korjaantuu hitaasti, jos tapahtuu lipsahdus. Eli ei tuossa järkeä ole.
Voisitko antaa periksi ja antaa nuorelle aikaa järjen kasvamiseen siihen pisteeseen, että lipsahduksia ei tapahdu ja motivaatio on kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua ap kiinnosta sun lapsen terveys?
Jos mua ei kiinnostaisi, en olisi huolissani. Kotona mä pystyn huolehtimaan siitä, että hän syö itselleen sopivasti, mutta mä en tiedä millä keinoilla mä voin ohjata häntä syömään gluteenittomia ruokia myös muualla. Ylhäällä on hyviä keinoja, kiitos niistä. Pitää kokeilla.
En kuitenkaan voi jättää häntä kivuissaan kouluun tai kaupungille. Usein ne kivut on sellaisia, että hän makaa vessan lattialla kalpeana ja huutaa kipujaan. Miettikää mitä hän tekee itselleen mieluummin kuin syö gluteenitonta ruokaa. AP
No anna syödä normiruokaa. Itsepähän kärsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua ap kiinnosta sun lapsen terveys?
Jos mua ei kiinnostaisi, en olisi huolissani. Kotona mä pystyn huolehtimaan siitä, että hän syö itselleen sopivasti, mutta mä en tiedä millä keinoilla mä voin ohjata häntä syömään gluteenittomia ruokia myös muualla. Ylhäällä on hyviä keinoja, kiitos niistä. Pitää kokeilla.
En kuitenkaan voi jättää häntä kivuissaan kouluun tai kaupungille. Usein ne kivut on sellaisia, että hän makaa vessan lattialla kalpeana ja huutaa kipujaan. Miettikää mitä hän tekee itselleen mieluummin kuin syö gluteenitonta ruokaa. AP
Vie lääkäriin. Lapsesi oireilee psyykkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä gluteenillista hän koulussa syö, leipääkö?
Koeta sovitella että ei syö mitään viljatuotteita. Jos vaikka kaveriporukka menee mäkkäriin, niin syö siellä vaikka vaan jäätelön tms.
Ranskanperunat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löytyykö gluteenittomista ruokia joista pitää esim sushi, intialainen ruoka (esim ei naan vaan papadum lepänä) wokit yms. Heseltä löytyy gluteeniton hamppa ja gluteenitonta pizzaakin saa. Kokeile hyvien makujen kautta, jos söisi kavereiden kanssa jotain tuollaista vaikka kaupungilla?
Jep, onhan noita vaihtoehtoja. Harmi vain kun ei "tykkää". Mäkin olen sanonut että pyytää hampparin gluteenittomana niin hän vastaa vaan, että kuka sitä paskaa haluaa syödä. Kuitenkin silloin pienempänä ja vielä viime vuonnakin tuo gluteeniton hamppari oli hänestä super hyvää. AP
Kaverit ovat nauraneet gluteenittomille ruuille tai haukkuneet niitä? Siitä voi jäädä nihkeä fiilis.
Voi olla näin. Itse olen kohta 50 ja edelleen ahdistaa mennä ulos syömään kun se prosessi paikan ja aterian valintaan on melko rasittava. Tekisi mieli ottaa vain gluteenillista ruokaa ja olla välittämättä mistään, koska en tule edes kipeäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua ap kiinnosta sun lapsen terveys?
Jos mua ei kiinnostaisi, en olisi huolissani. Kotona mä pystyn huolehtimaan siitä, että hän syö itselleen sopivasti, mutta mä en tiedä millä keinoilla mä voin ohjata häntä syömään gluteenittomia ruokia myös muualla. Ylhäällä on hyviä keinoja, kiitos niistä. Pitää kokeilla.
En kuitenkaan voi jättää häntä kivuissaan kouluun tai kaupungille. Usein ne kivut on sellaisia, että hän makaa vessan lattialla kalpeana ja huutaa kipujaan. Miettikää mitä hän tekee itselleen mieluummin kuin syö gluteenitonta ruokaa. AP
Vie lääkäriin. Lapsesi oireilee psyykkisesti.
Mutta ei se oireile mitenkään muuten? Harmittaa jos näin on ja en ole aiemmin tätä edes miettinyt. AP
Nykysin on sentään tarjolla lähes kaikissa kaupoissa ja ruokapaikoissa keliaakikolle tarjontaa. - Ystäväni joka on ollut keliaakikko vuosia, tai oikeammin jo vusokymmeniä juuri kertoi, miten helppoa keliaakikkona on Suomessa verrattuan siihen aikaan kuin hän oli nuori, jolloin kuten hän esitti vertauksen häntä pidettiin jos ei nyt aivan hulluna niin huonotapaisena ja loukkaavana, vaikka hän (tai häne puolestaan vanhempansa) kertoivat kuinka hän tvoisi tuoda, vaikka omat eväät mukanaan kun kiitti kutsuista ja joihin luultvasti saattoi sisältyä syömistä (kuten kaveri synttärit), niin kertoivat etukäteen hänen vaivasta, ettei kukaan näkisi häntä kohtaan turhaa vaivaa tai tietämättömänä tarjoaisi hänelle jotain gluteenista.
Tämä tuli mieleeni kun Joulun aikaan hän muisteli, kuinka Joulujuhlissa hän oli saanut mandariinin kun muut lapset olivat saaneet Joulutorttuja pipareita. - Nykyisin tarjontaa löytyy ja kiusana on enempi sem että maksavat usein huomattavasti enempi kuin "tavalliset"
Ja kuinka enää lähinnä jollain keskustelupalstoilla saattaa kuulemma törmätä Keliaakikkoja kohtaan vähättelevin tai satuttaviin kirjoituksiin. Ikäänkuin keliakia olisi vain mielenvikaisuutta tai harhaluulo kun ei sellaista kuulemma ennen olisi ollut. - Totta tietysti on, ettei niin paljon varmaan ollutkaan kun osa saattoi kuolla hoitamattoman keliakian aiheuttamiin sivuoireisiin jo paljon nykyistä nuorempana, kuin nyt jolloin keliakiaa osataan jo epäillä varhaisemmassa vaiheessa ja suurin osa diagnoosin saaneista ymmärtää sen, että kyse on sairaudesta, jonka hoito ainakin toistaiseksi on välttää nauttimasta gluteenia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua ap kiinnosta sun lapsen terveys?
Jos mua ei kiinnostaisi, en olisi huolissani. Kotona mä pystyn huolehtimaan siitä, että hän syö itselleen sopivasti, mutta mä en tiedä millä keinoilla mä voin ohjata häntä syömään gluteenittomia ruokia myös muualla. Ylhäällä on hyviä keinoja, kiitos niistä. Pitää kokeilla.
En kuitenkaan voi jättää häntä kivuissaan kouluun tai kaupungille. Usein ne kivut on sellaisia, että hän makaa vessan lattialla kalpeana ja huutaa kipujaan. Miettikää mitä hän tekee itselleen mieluummin kuin syö gluteenitonta ruokaa. AP
Vie lääkäriin. Lapsesi oireilee psyykkisesti.
Mutta ei se oireile mitenkään muuten? Harmittaa jos näin on ja en ole aiemmin tätä edes miettinyt. AP
Sehän satuttaa itseään tahallisesti. Syitä siihen taas voi olla monia. Ehkä sillä tavalla hän saa sun täyden huomion?
Mitä jos ensimmäisenä varaisit nuorelle ajan ravitsemusterapeutille, ja selität etukäteen ongelman omasta näkökulmastasi. Luulen, että nuorelle tekisi hyvää keskustella asiasta kahdestaan jonkun ulkopuolisen aikuisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Sopeutumisvalmennuskurssi.
keliakialiitto.fi
Siellä tapaa muita nuoria, saa vertaistukea ja oppii pikkuhiljaa hyväksymään sairauden.
Liitännäissairaudet uhkaa, jos väärä ruokavalio koko ajan runnoo kehoa.
Aivan totta, paska sairaus. Tsempit nuorelle.
Tuonne. Paska sairaus, joo, mutta Suomessa helppo. Nuori ei varmaan ymmärrä, että kohta hänellä on suolistosyöpä.
Kannattaisi hankkia ulkopuolisen apua
Teinin. Pitää itse ymmärtää
Perheneuvola yms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua ap kiinnosta sun lapsen terveys?
Jos mua ei kiinnostaisi, en olisi huolissani. Kotona mä pystyn huolehtimaan siitä, että hän syö itselleen sopivasti, mutta mä en tiedä millä keinoilla mä voin ohjata häntä syömään gluteenittomia ruokia myös muualla. Ylhäällä on hyviä keinoja, kiitos niistä. Pitää kokeilla.
En kuitenkaan voi jättää häntä kivuissaan kouluun tai kaupungille. Usein ne kivut on sellaisia, että hän makaa vessan lattialla kalpeana ja huutaa kipujaan. Miettikää mitä hän tekee itselleen mieluummin kuin syö gluteenitonta ruokaa. AP
Vie lääkäriin. Lapsesi oireilee psyykkisesti.
Mutta ei se oireile mitenkään muuten? Harmittaa jos näin on ja en ole aiemmin tätä edes miettinyt. AP
Sehän satuttaa itseään tahallisesti. Syitä siihen taas voi olla monia. Ehkä sillä tavalla hän saa sun täyden huomion?
Ehkä.
Mä olen vain luullut, että se ei halua olla erilainen. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua ap kiinnosta sun lapsen terveys?
Jos mua ei kiinnostaisi, en olisi huolissani. Kotona mä pystyn huolehtimaan siitä, että hän syö itselleen sopivasti, mutta mä en tiedä millä keinoilla mä voin ohjata häntä syömään gluteenittomia ruokia myös muualla. Ylhäällä on hyviä keinoja, kiitos niistä. Pitää kokeilla.
En kuitenkaan voi jättää häntä kivuissaan kouluun tai kaupungille. Usein ne kivut on sellaisia, että hän makaa vessan lattialla kalpeana ja huutaa kipujaan. Miettikää mitä hän tekee itselleen mieluummin kuin syö gluteenitonta ruokaa. AP
No on kovat kivut. Vatsa taitaa olla ihan rikki jo. Ei se kauan enää tuota kestä. Nyt pitää alkaa syömään gluteenitonta.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini on keliaakikko aikuinen.
Kerran sai vahingossa gluteenia sisältävän hampurilaisen mäkkärissä. Sanoi ihmetelleensä, miksi se on niin ihanan makuinen.
Vatsakivut paljastivat syyn. (Hän on ollut vuosia gluteenittomalla ja on itse sairaanhoitaja.)
Gluteeniton on paljon huonomman makuista.
Tää lienee syy kapinaan.
Minusta taas vehnä maistuu vuosien gluteenittomuuden jälkeen ihan kamalalta. Leivästä sen huomaa kyllä parin haukkauksen jälkeen, tosin piilovehnää ei erota välttämättä ollenkaan. Gluteeniton ei ole enää huonomman makuista, leivonta on kehittynyt ihan huimasti viime vuosina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua ap kiinnosta sun lapsen terveys?
Jos mua ei kiinnostaisi, en olisi huolissani. Kotona mä pystyn huolehtimaan siitä, että hän syö itselleen sopivasti, mutta mä en tiedä millä keinoilla mä voin ohjata häntä syömään gluteenittomia ruokia myös muualla. Ylhäällä on hyviä keinoja, kiitos niistä. Pitää kokeilla.
En kuitenkaan voi jättää häntä kivuissaan kouluun tai kaupungille. Usein ne kivut on sellaisia, että hän makaa vessan lattialla kalpeana ja huutaa kipujaan. Miettikää mitä hän tekee itselleen mieluummin kuin syö gluteenitonta ruokaa. AP
Vie lääkäriin. Lapsesi oireilee psyykkisesti.
Mutta ei se oireile mitenkään muuten? Harmittaa jos näin on ja en ole aiemmin tätä edes miettinyt. AP
Sehän satuttaa itseään tahallisesti. Syitä siihen taas voi olla monia. Ehkä sillä tavalla hän saa sun täyden huomion?
Ehkä.
Mä olen vain luullut, että se ei halua olla erilainen. AP
Oikeasti tilanne on tosi vakava. Voisitko varata ajan asiantuntijalle, joka selittää lapselle, että hän tuhoaa terveytensä pysysti syömällä gluteenia. Ne vaikutukset ovat paljon pahempia kuin vatsakivut.
Ole ihan ekana yhteydessä kouluun ja kerro tilanne opettajalle ja terveydenhoitajalle.
Sopeutumisvalmennus kuulostaa hyvältä. Jos sinne ei pääse niin ravintoterapeutti ensi alkuun. Tai ota kasarityyli käyttöön. Netissä varmaan löytyy kuvia, miltä näyttää kun elimistö on tuhottu.
Jos kysymys olisi omasta lapsestani, laittaisin kovan kovaa vastaan. Kertoisin, että joko tyhmäily loppuu välittömästi tai edessä on lastensuojeluilmoitus ja vatsaongelmien selostaminen sosiaalityöntekijälle. Koulusta ei myöskään olla pois tahallisen väärinsyömisen vuoksi, eikä pelastavia autokyytejä tipu. Tarvittaessa ottaisin pois etuuksia kuten kännykän ja viikkorahan. Näyttäisin videoita ja valokuvia hoitamattoman keliakian komplikaatioista. Käyttäisin lapsen lääkärillä, joka voisi myös kertoa vähän elämän realiteeteista. Voisin jopa mennä koulun ruokalaan kyttäämään, mitä lapsi syö - tätä tuskin tarvitsisi tehdä monta kertaa. Kertoisin myös tekeväni tämän, koska hänen terveytensä on minulle tärkeintä maailmassa ja tärkeiden asioiden eteen on tarvittaessa taisteltava. Teini-ikä ei ole tekosyy mille tahansa idiotismille, varsinkin jos kysymys ei ole tiedon puutteesta tai alkushokista.