Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut suuttuu, kun sanon olevani isätön?
28.01.2023 |
Minulla ei ole koskaan ollut isää, vaikka se ihminen samassa asunnossani asuikin silloin kun olin lapsi. Mutta sitä ihmistä ei voi tekojensa takia sanoa isäksi, enkä ole varhaislapsuuden jälkeen sanonutkaan. Meillä ei ole koskaan ollut mitään vanhemman ja lapsen välisen suhteen kaltaista suhdetta, täysin vieras ihminen.
Miksi silti jotkut suuttuu siitä kun sanon, että minulla ei ole ollut koskaan isää?
Yleensä nämä ovat sellaisia, joilla on ainakin ollut molemmat hyvät vanhemmat.
Kommentit (907)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
Siitä vaan, se kuvaa sun tilannetta, mutta isä sulla on ja jos joku sanoo että et ole isätön, mikä estää sanomasta että noh, en olekaan, mutta koen niin? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua? Eikös tärkeintä ole se että sä tiedät mikä on sun tilanne?
Toivottavasti perintö korjaa jotakin.
Miksi hänen pitäisi myötäillä tai mielistellä muita?
Että joku syöpään kuolleen isän Jemmuliinasarafiina 22v. ei pahoittaisi mieltään siitä, että joku muukin voi olla isätön?
Ei syöpään kuolleen lapsi ole isätön. Orpo ehkä. Sinä itse tiedät, että isä on aina isä, vaikka kuinka itkisi ja potkisi vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
No mitä tällä elämänkokemuksella olet mieltä ap:n tilanteesta?
Mielestäni hän on isätön ja viittaan tällä biologiseen isään. Ja lisäksi hän on joutunut jakamaan kodin jonkun vieraaksi jääneen miehen kanssa.
Mutta eikö ole todella outoa, että hän kymmenissä tai sadoissa viesteissä puhuu tästä vieraasta miehestä isänään? Etenkin kun hän samanaikaisesti kutsuu itseään isättömäksi?
On ja varmaan hänellä on joku tukholmasyndrooma tai muita käsittelemättömiä traumoja. Olen törmännyt sellaiseenkin, ihan elävässä elämässä, että tällä palstalla, että joku kokee menettäneensä neitsyytensä rais**uksessa. Eihän sekään oikeasti niin mene, mutta traumauhrin todellisuus saattaa vinoutua.
Lisäksi on myös sellainen mahdollisuus, että hän trollaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
Siitä vaan, se kuvaa sun tilannetta, mutta isä sulla on ja jos joku sanoo että et ole isätön, mikä estää sanomasta että noh, en olekaan, mutta koen niin? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua? Eikös tärkeintä ole se että sä tiedät mikä on sun tilanne?
Toivottavasti perintö korjaa jotakin.
Miksi hänen pitäisi myötäillä tai mielistellä muita?
Että joku syöpään kuolleen isän Jemmuliinasarafiina 22v. ei pahoittaisi mieltään siitä, että joku muukin voi olla isätön?
Mitä myötäilyä se on jos toteaa että juu, olet oikeassa? Miten muiden isättömyys asiaan liittyy?
Jos sä sanot itseäsi sinkuksi ja joku sanoo että mutta sullahan on avopuoliso, kai sä sanot että juu, on, mutta sinkkuna mä tässä painelen? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
Siitä vaan, se kuvaa sun tilannetta, mutta isä sulla on ja jos joku sanoo että et ole isätön, mikä estää sanomasta että noh, en olekaan, mutta koen niin? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua? Eikös tärkeintä ole se että sä tiedät mikä on sun tilanne?
Toivottavasti perintö korjaa jotakin.
Ennen tätä keskustelua kukaan ei ole kyseenalaistanut isättömyyttä, koska tajuaa, ettei sen tarvitse olla kirjaimellisesti otettava tila, ja todellisuus on isätön, isä ei ole mitenkään läsnä elämässäni, ei ikinä. Ei ylppäreissä, ei valmistujaisissa, ei häissä, ei missään koskaan ikinä. Minulla ei ole edes hänen yhteystietojaan, ne ovat salaiset.
No sithän sun tilanne on ihan erilainen kuin täällä puhuttu. Sulle ei kukaan ole sanonut että kyllä sulla isä on, kiva juttu. Perinnön sä saat vaikka hän olisi Timbuktussa.
Joskus jotkut kenen isä on kuollut tekevät aiheesta numeron. Yhden tuttuni isä kuoli vuosia sitten ja yhä edelleen hän jaksaa muistutella minulle ihan ajoin, miten minun pitäisi olla kiitollinen siitä että minulla on isä.
Isäni lähti kun olin 7-vuotias ja näin hänet viimeksi kun olin 8-vuotias, eli siis vuosituhannen vaihteessa. Viimeiset tiedot on kesältä kun olin 16v. Asui silloin ulkomailla ja oli aloittanut täysin uuden elämän. Nykytilanteesta ei ole mitään tietoa.
Tuolta tutulta tulee aina välillä kommentteja siitä, miten on outoa kun en halua pitää yhteyttä isääni, neuvoja siitä miten minun pitäisi sopia isäni kanssa ja kaikenlaista muuta näkemystä asiaan. Joskus hän on jopa suuttunut, mm. sanonut minua kiittämättömäksi ihmiseksi.
Ihmettelen sitä, mikä saa jonkun toimimaan noin. Varmastikin siis joku oma katkeruus liittyen omaan vanhempaan tai jotain vastaavaa, mutta en minä kyllä puolestani koe mitään tarvetta alkaa hokea vanhempiensa kanssa hyvissä väleissä oleville mistän kiitollisuudesta tai onnekkuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys oli, että miksi jotkut suuttuu (=suuttuvat), kun ap sanoo olevansa isätön.
Siksi, että näin sanomalla ap edellyttää muiden ihmisten ymmärtävän mitä hän tarkoittaa ja opettelevan hänen oman kielensä, jossa on sanoille täysin eri merkitykset kuin suomen kielessä. Se on hyvin itsekeskeistä käytöstä.
Vieraan kielen opettelu on vaivalloista. Ihmiset yleensä opettelevat toisen ihmisen kielen esimerkiksi jos rakastuvat tulisesti ja haluavat tuntea tuon ihmisen ajattelun perin pohjin ja sielua myöden.
Miksi kukaan haluaisi opetella toisen ihmisen kielen vain päästäkseen keskustelemaan toisen ihmisen kurjasta lapsuudesta? Varsinkin kun kyseessä on kieli, jolla ei ole mitään muuta käyttöä.
Mikä tuossa sanakirjan määritelmässä "vailla isää oleva" on niin vaikeaa ymmärtää?
Toki ymmärrän, jos olisi esim. jotain haasteita.
Sinähän ymmärrät sen väärin kun kuvittelet sen tarkoittavan sitä koetko isäsi isäksesi. Vailla isää=ilman isää=ei juridista isää=ei henkilöä, joka voisi halutessaan toteuttaa isyyttään. Henkisesti voi olla isätön, mutta ei se tee siitä isättömyyttä.
Sinhän sen väärin ymmärrät, kun yrität vieläkin vääntää siitä vain jotain sinulle mieluisaa tarkoitusta.
Menepä vaikka katsomaan, niin siellä sanakirjan määritelmässä ei ole noita kirjoittamiasi asioita.
Ei hyvän tähden. Sulle selitettiin sana vailla ja sä vaan pusket omaa ajatustasi. Isäänsä (vaikka kuinka oikeudetusti) pettynyt, ei ole vailla isää.
Ei se ollut mikään sanan oikea merkitys, vaan itselle mieleiseksi väännelty käsitteen selitys.
Siellä sanakirjassa lukee edelleen isättömän kohdalla "vailla isää oleva".
Siellä ei lue mitään vailla isää-ilman isää-ei juridista isää-ei henkilöä joka voisi toteuttaa isyyttä -rimpsuja.
Tuon rimpsun kirjoittaja taas on jostain ihmeen syystä päättänyt, että käsite tarkoittaisi vain vailla juridista isää olevaa henkilöä.
Yritä nyt päättää pitääkö siellä lukea kaikki variaatiot vai ei. Ei lue niin, mutta noita se vailla isää tarkoittaa. Siellä ei myöskään lue että vailla isää on henkinen kokemus tai riippuvainen siitä sanooko isäänsä isäksi. Vailla isää tarkoittaa sitä ettei sitä isää ole. Vailla on ilman, ei poissaoleva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
Siitä vaan, se kuvaa sun tilannetta, mutta isä sulla on ja jos joku sanoo että et ole isätön, mikä estää sanomasta että noh, en olekaan, mutta koen niin? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua? Eikös tärkeintä ole se että sä tiedät mikä on sun tilanne?
Toivottavasti perintö korjaa jotakin.
Miksi hänen pitäisi myötäillä tai mielistellä muita?
Että joku syöpään kuolleen isän Jemmuliinasarafiina 22v. ei pahoittaisi mieltään siitä, että joku muukin voi olla isätön?
Ei syöpään kuolleen lapsi ole isätön. Orpo ehkä. Sinä itse tiedät, että isä on aina isä, vaikka kuinka itkisi ja potkisi vastaan.
Isätön on isätön, vaikka joku muu kuinka itkisi ja potkisi vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
Siitä vaan, se kuvaa sun tilannetta, mutta isä sulla on ja jos joku sanoo että et ole isätön, mikä estää sanomasta että noh, en olekaan, mutta koen niin? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua? Eikös tärkeintä ole se että sä tiedät mikä on sun tilanne?
Toivottavasti perintö korjaa jotakin.
Miksi hänen pitäisi myötäillä tai mielistellä muita?
Että joku syöpään kuolleen isän Jemmuliinasarafiina 22v. ei pahoittaisi mieltään siitä, että joku muukin voi olla isätön?
Mitä myötäilyä se on jos toteaa että juu, olet oikeassa? Miten muiden isättömyys asiaan liittyy?
Jos sä sanot itseäsi sinkuksi ja joku sanoo että mutta sullahan on avopuoliso, kai sä sanot että juu, on, mutta sinkkuna mä tässä painelen? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua?
Onko sinkku määritelty sanakirjassa siten, että puolisoton henkilö, tai henkilö joka viettää iltaa ilman puolisoaan?
Se, että joku muu on isätön jollain toisella tavalla, ei ole tältä toiselta isättömältä mitenkään pois. Siksi on ihan turhaa alkaa mielistellä ketään väittämättä muuta vain, jotta toinen ei vetäisi itkupotkuraivareita siitä.että joku muukin on isätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys oli, että miksi jotkut suuttuu (=suuttuvat), kun ap sanoo olevansa isätön.
Siksi, että näin sanomalla ap edellyttää muiden ihmisten ymmärtävän mitä hän tarkoittaa ja opettelevan hänen oman kielensä, jossa on sanoille täysin eri merkitykset kuin suomen kielessä. Se on hyvin itsekeskeistä käytöstä.
Vieraan kielen opettelu on vaivalloista. Ihmiset yleensä opettelevat toisen ihmisen kielen esimerkiksi jos rakastuvat tulisesti ja haluavat tuntea tuon ihmisen ajattelun perin pohjin ja sielua myöden.
Miksi kukaan haluaisi opetella toisen ihmisen kielen vain päästäkseen keskustelemaan toisen ihmisen kurjasta lapsuudesta? Varsinkin kun kyseessä on kieli, jolla ei ole mitään muuta käyttöä.
Mikä tuossa sanakirjan määritelmässä "vailla isää oleva" on niin vaikeaa ymmärtää?
Toki ymmärrän, jos olisi esim. jotain haasteita.
Sinähän ymmärrät sen väärin kun kuvittelet sen tarkoittavan sitä koetko isäsi isäksesi. Vailla isää=ilman isää=ei juridista isää=ei henkilöä, joka voisi halutessaan toteuttaa isyyttään. Henkisesti voi olla isätön, mutta ei se tee siitä isättömyyttä.
Sinhän sen väärin ymmärrät, kun yrität vieläkin vääntää siitä vain jotain sinulle mieluisaa tarkoitusta.
Menepä vaikka katsomaan, niin siellä sanakirjan määritelmässä ei ole noita kirjoittamiasi asioita.
Ei hyvän tähden. Sulle selitettiin sana vailla ja sä vaan pusket omaa ajatustasi. Isäänsä (vaikka kuinka oikeudetusti) pettynyt, ei ole vailla isää.
Ei se ollut mikään sanan oikea merkitys, vaan itselle mieleiseksi väännelty käsitteen selitys.
Siellä sanakirjassa lukee edelleen isättömän kohdalla "vailla isää oleva".
Siellä ei lue mitään vailla isää-ilman isää-ei juridista isää-ei henkilöä joka voisi toteuttaa isyyttä -rimpsuja.
Tuon rimpsun kirjoittaja taas on jostain ihmeen syystä päättänyt, että käsite tarkoittaisi vain vailla juridista isää olevaa henkilöä.
Yritä nyt päättää pitääkö siellä lukea kaikki variaatiot vai ei. Ei lue niin, mutta noita se vailla isää tarkoittaa. Siellä ei myöskään lue että vailla isää on henkinen kokemus tai riippuvainen siitä sanooko isäänsä isäksi. Vailla isää tarkoittaa sitä ettei sitä isää ole. Vailla on ilman, ei poissaoleva.
Ei sitä tarvitse päättää, mitä siellä pitäisi lukea, koska jokainen voi ihan itse katsoa mitä siellä lukee.
Siellä lukee "vailla isää oleva".
Siellä ei siis lue "vailla juridista isää oleva". Vailla juridista isää oleva on vain yksi isättömyyden muoto. Koska siellä lukee vain yleisesti vailla isää oleva, se kattaa kaikki muutkin isättömyyden muodot. Tämä tarkoittaa myös mm. sosiaalista isättömyyttä.
Se sanakirjan määritelmä ei siitä muuksi muutu, vaikka sinä kuinka haluaisit isättömän tarkoittavan vain sitä, mitä se juuri sinun mielestäsi tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
Siitä vaan, se kuvaa sun tilannetta, mutta isä sulla on ja jos joku sanoo että et ole isätön, mikä estää sanomasta että noh, en olekaan, mutta koen niin? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua? Eikös tärkeintä ole se että sä tiedät mikä on sun tilanne?
Toivottavasti perintö korjaa jotakin.
Miksi hänen pitäisi myötäillä tai mielistellä muita?
Että joku syöpään kuolleen isän Jemmuliinasarafiina 22v. ei pahoittaisi mieltään siitä, että joku muukin voi olla isätön?
Mitä myötäilyä se on jos toteaa että juu, olet oikeassa? Miten muiden isättömyys asiaan liittyy?
Jos sä sanot itseäsi sinkuksi ja joku sanoo että mutta sullahan on avopuoliso, kai sä sanot että juu, on, mutta sinkkuna mä tässä painelen? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua?
Onko sinkku määritelty sanakirjassa siten, että puolisoton henkilö, tai henkilö joka viettää iltaa ilman puolisoaan?
Se, että joku muu on isätön jollain toisella tavalla, ei ole tältä toiselta isättömältä mitenkään pois. Siksi on ihan turhaa alkaa mielistellä ketään väittämättä muuta vain, jotta toinen ei vetäisi itkupotkuraivareita siitä.että joku muukin on isätön.
No voi hyvää päivää sentään. Ei tietenkään se ole keltään pois. Eikö sulle saa sanoa mitään ilman että koet sen hyökkäyksenä? Sä nut et täytä isättömyyden virallist määritelmää, miksi se on niin kaihea paikka sulle?
Onhan sinulla selvästi isä, vaikkei ilmeisesti kovin hyvä sellainen olekaan.
En nyt tiedä miksi tuosta suuttuisi, mutta on se kieltämättä vähän ärsyttävää, jos joku hakee huomiota tuollaisella asialla. Muutenhan jättäisit vain kertomatta, että sinulla itseasiassa on sitten kuitenkin isä, joka ei vain ansaitse sellainen olla, tai kertoisit jo lähtökohtaisesti, että sinulla ei oikein koskaan ole ollut suhdetta isääsi etkä ole hänen kanssaan tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
Siitä vaan, se kuvaa sun tilannetta, mutta isä sulla on ja jos joku sanoo että et ole isätön, mikä estää sanomasta että noh, en olekaan, mutta koen niin? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua? Eikös tärkeintä ole se että sä tiedät mikä on sun tilanne?
Toivottavasti perintö korjaa jotakin.
Miksi hänen pitäisi myötäillä tai mielistellä muita?
Että joku syöpään kuolleen isän Jemmuliinasarafiina 22v. ei pahoittaisi mieltään siitä, että joku muukin voi olla isätön?
Mitä myötäilyä se on jos toteaa että juu, olet oikeassa? Miten muiden isättömyys asiaan liittyy?
Jos sä sanot itseäsi sinkuksi ja joku sanoo että mutta sullahan on avopuoliso, kai sä sanot että juu, on, mutta sinkkuna mä tässä painelen? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua?
Onko sinkku määritelty sanakirjassa siten, että puolisoton henkilö, tai henkilö joka viettää iltaa ilman puolisoaan?
Se, että joku muu on isätön jollain toisella tavalla, ei ole tältä toiselta isättömältä mitenkään pois. Siksi on ihan turhaa alkaa mielistellä ketään väittämättä muuta vain, jotta toinen ei vetäisi itkupotkuraivareita siitä.että joku muukin on isätön.
No voi hyvää päivää sentään. Ei tietenkään se ole keltään pois. Eikö sulle saa sanoa mitään ilman että koet sen hyökkäyksenä? Sä nut et täytä isättömyyden virallist määritelmää, miksi se on niin kaihea paikka sulle?
En minä puhu itsestäni.
Minulla on isä.
Virallinen isyyden määritelmä on tuolla aiemmin moneen kertaan mainittuna. Luepa se oikein huolella ja ajatuksella, niin sinäkin voit ymmärtää sen.
Miksi sinulle on niin kauhea paikka kun joku on isätön ihan virallisen määritelmänkin mukaan, mutta ei sinun itsekeksimiesi kriteerien mukaan, ja tämä sanoo olevansa isätön?
Mikä sinua asiassa harmitta?
Vierailija kirjoitti:
Onhan sinulla selvästi isä, vaikkei ilmeisesti kovin hyvä sellainen olekaan.
En nyt tiedä miksi tuosta suuttuisi, mutta on se kieltämättä vähän ärsyttävää, jos joku hakee huomiota tuollaisella asialla. Muutenhan jättäisit vain kertomatta, että sinulla itseasiassa on sitten kuitenkin isä, joka ei vain ansaitse sellainen olla, tai kertoisit jo lähtökohtaisesti, että sinulla ei oikein koskaan ole ollut suhdetta isääsi etkä ole hänen kanssaan tekemisissä.
Henkilö ei ollut biologinen isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei kiinnosta, jos joku vetäisi palkokasvin nenäänsä siitä että sanon olevani isätön.
Eipä kyllä tietääkseni kukaan ole vetänytkään.
Ap:n lähipiiri tuskin suuttuu asiasta usein, eli nähtävästi asiaa on pakko tyrkyttää puolitutuille saadakseen jonkinlaisen reaktion tai uhriaseman. Valhehan se teknisesti on. En itse ainakaan kuuluta perheemme asioita esim. työpaikalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
Siitä vaan, se kuvaa sun tilannetta, mutta isä sulla on ja jos joku sanoo että et ole isätön, mikä estää sanomasta että noh, en olekaan, mutta koen niin? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua? Eikös tärkeintä ole se että sä tiedät mikä on sun tilanne?
Toivottavasti perintö korjaa jotakin.
Miksi hänen pitäisi myötäillä tai mielistellä muita?
Että joku syöpään kuolleen isän Jemmuliinasarafiina 22v. ei pahoittaisi mieltään siitä, että joku muukin voi olla isätön?
Mitä myötäilyä se on jos toteaa että juu, olet oikeassa? Miten muiden isättömyys asiaan liittyy?
Jos sä sanot itseäsi sinkuksi ja joku sanoo että mutta sullahan on avopuoliso, kai sä sanot että juu, on, mutta sinkkuna mä tässä painelen? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua?
Onko sinkku määritelty sanakirjassa siten, että puolisoton henkilö, tai henkilö joka viettää iltaa ilman puolisoaan?
Se, että joku muu on isätön jollain toisella tavalla, ei ole tältä toiselta isättömältä mitenkään pois. Siksi on ihan turhaa alkaa mielistellä ketään väittämättä muuta vain, jotta toinen ei vetäisi itkupotkuraivareita siitä.että joku muukin on isätön.
No voi hyvää päivää sentään. Ei tietenkään se ole keltään pois. Eikö sulle saa sanoa mitään ilman että koet sen hyökkäyksenä? Sä nut et täytä isättömyyden virallist määritelmää, miksi se on niin kaihea paikka sulle?
En minä puhu itsestäni.
Minulla on isä.Virallinen isyyden määritelmä on tuolla aiemmin moneen kertaan mainittuna. Luepa se oikein huolella ja ajatuksella, niin sinäkin voit ymmärtää sen.
Miksi sinulle on niin kauhea paikka kun joku on isätön ihan virallisen määritelmänkin mukaan, mutta ei sinun itsekeksimiesi kriteerien mukaan, ja tämä sanoo olevansa isätön?
Mikä sinua asiassa harmitta?
Kenestä sä puhut? Eihän siinä mitään epäselvää olekaan, jos on isätön ihan määritelmäänkin sopien, ap ei sivi siihen ei sitten mitenkään päin. Ja ihan samalla tavalla kun sä saat vaatia ettei asiasta saa sanoa, joku saa sanoa että olet väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
Siitä vaan, se kuvaa sun tilannetta, mutta isä sulla on ja jos joku sanoo että et ole isätön, mikä estää sanomasta että noh, en olekaan, mutta koen niin? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua? Eikös tärkeintä ole se että sä tiedät mikä on sun tilanne?
Toivottavasti perintö korjaa jotakin.
Miksi hänen pitäisi myötäillä tai mielistellä muita?
Että joku syöpään kuolleen isän Jemmuliinasarafiina 22v. ei pahoittaisi mieltään siitä, että joku muukin voi olla isätön?
Mitä myötäilyä se on jos toteaa että juu, olet oikeassa? Miten muiden isättömyys asiaan liittyy?
Jos sä sanot itseäsi sinkuksi ja joku sanoo että mutta sullahan on avopuoliso, kai sä sanot että juu, on, mutta sinkkuna mä tässä painelen? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua?
Onko sinkku määritelty sanakirjassa siten, että puolisoton henkilö, tai henkilö joka viettää iltaa ilman puolisoaan?
Se, että joku muu on isätön jollain toisella tavalla, ei ole tältä toiselta isättömältä mitenkään pois. Siksi on ihan turhaa alkaa mielistellä ketään väittämättä muuta vain, jotta toinen ei vetäisi itkupotkuraivareita siitä.että joku muukin on isätön.
No voi hyvää päivää sentään. Ei tietenkään se ole keltään pois. Eikö sulle saa sanoa mitään ilman että koet sen hyökkäyksenä? Sä nut et täytä isättömyyden virallist määritelmää, miksi se on niin kaihea paikka sulle?
En minä puhu itsestäni.
Minulla on isä.Virallinen isyyden määritelmä on tuolla aiemmin moneen kertaan mainittuna. Luepa se oikein huolella ja ajatuksella, niin sinäkin voit ymmärtää sen.
Miksi sinulle on niin kauhea paikka kun joku on isätön ihan virallisen määritelmänkin mukaan, mutta ei sinun itsekeksimiesi kriteerien mukaan, ja tämä sanoo olevansa isätön?
Mikä sinua asiassa harmitta?Kenestä sä puhut? Eihän siinä mitään epäselvää olekaan, jos on isätön ihan määritelmäänkin sopien, ap ei sivi siihen ei sitten mitenkään päin. Ja ihan samalla tavalla kun sä saat vaatia ettei asiasta saa sanoa, joku saa sanoa että olet väärässä.
Eihän mies ollut ap:n biologinen isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan sinulla selvästi isä, vaikkei ilmeisesti kovin hyvä sellainen olekaan.
En nyt tiedä miksi tuosta suuttuisi, mutta on se kieltämättä vähän ärsyttävää, jos joku hakee huomiota tuollaisella asialla. Muutenhan jättäisit vain kertomatta, että sinulla itseasiassa on sitten kuitenkin isä, joka ei vain ansaitse sellainen olla, tai kertoisit jo lähtökohtaisesti, että sinulla ei oikein koskaan ole ollut suhdetta isääsi etkä ole hänen kanssaan tekemisissä.
Henkilö ei ollut biologinen isä.
Juu tässähän on selvinnyt että ap on paitsi isätön, myös henkisesti isätön ilman isää ja isähahmokin on perseestä. Moni lukee silti aloituksen ja hyvä niin, siinä ap kuvaa sen isättömyytensä, joka ei olisi isättömyyttä vaikka kyse olisi biologisesta isästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsee ja analysoi, kai tavallisessa ydinperheessä kasvanutkin lapsi voi sanoa olevansa isätön, mikä suurimmalle osalle puolestaan tarkoittaa tilannetta, missä äiti ei välttämättä edes tiedä lapsensa isää tai lapsi ei ole isäänsä sen kummemmin tavannut.
Herättää samanlaisen reaktion kuin rajattomasti lapsettomuuttaan surevat neljän lapsen äidit keille juuri se viides rakkauden hedelmä olisi vasta luonut täyden äitiyden. Eihän sellaista jaksa kuunnella, kun jokainen meistä tuntee vähintään yhden oikeasta lapsettomuudesta kärsivän tai kärsii siitä itse.
Meidän ydinperheessä oli taukoamaton jatkuva henkinen väkivalta ilman yhtäkään poikkeusta tai huolenpitoa tai hyvää sanaa x vuoden ajan ja sen jälkeen isästä ei ole kuulunut sanaakaan 22 vuoteen, en ole nähnyt kertaakaan. En osaa kuvailla tätä kokemustani muulla sanalla kuin isätön, etenkään kun äidinkään kanssa ei voinut puhua isästä edes yhdellä lauseella näiden x + 22 vuoden aikana.
Siitä vaan, se kuvaa sun tilannetta, mutta isä sulla on ja jos joku sanoo että et ole isätön, mikä estää sanomasta että noh, en olekaan, mutta koen niin? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua? Eikös tärkeintä ole se että sä tiedät mikä on sun tilanne?
Toivottavasti perintö korjaa jotakin.
Miksi hänen pitäisi myötäillä tai mielistellä muita?
Että joku syöpään kuolleen isän Jemmuliinasarafiina 22v. ei pahoittaisi mieltään siitä, että joku muukin voi olla isätön?
Mitä myötäilyä se on jos toteaa että juu, olet oikeassa? Miten muiden isättömyys asiaan liittyy?
Jos sä sanot itseäsi sinkuksi ja joku sanoo että mutta sullahan on avopuoliso, kai sä sanot että juu, on, mutta sinkkuna mä tässä painelen? Miksi muiden pitäisi myötäillä sua?
Onko sinkku määritelty sanakirjassa siten, että puolisoton henkilö, tai henkilö joka viettää iltaa ilman puolisoaan?
Se, että joku muu on isätön jollain toisella tavalla, ei ole tältä toiselta isättömältä mitenkään pois. Siksi on ihan turhaa alkaa mielistellä ketään väittämättä muuta vain, jotta toinen ei vetäisi itkupotkuraivareita siitä.että joku muukin on isätön.
No voi hyvää päivää sentään. Ei tietenkään se ole keltään pois. Eikö sulle saa sanoa mitään ilman että koet sen hyökkäyksenä? Sä nut et täytä isättömyyden virallist määritelmää, miksi se on niin kaihea paikka sulle?
En minä puhu itsestäni.
Minulla on isä.Virallinen isyyden määritelmä on tuolla aiemmin moneen kertaan mainittuna. Luepa se oikein huolella ja ajatuksella, niin sinäkin voit ymmärtää sen.
Miksi sinulle on niin kauhea paikka kun joku on isätön ihan virallisen määritelmänkin mukaan, mutta ei sinun itsekeksimiesi kriteerien mukaan, ja tämä sanoo olevansa isätön?
Mikä sinua asiassa harmitta?Kenestä sä puhut? Eihän siinä mitään epäselvää olekaan, jos on isätön ihan määritelmäänkin sopien, ap ei sivi siihen ei sitten mitenkään päin. Ja ihan samalla tavalla kun sä saat vaatia ettei asiasta saa sanoa, joku saa sanoa että olet väärässä.
Eihän mies ollut ap:n biologinen isä.
Juu ei, mutta kaikki ei päivystä täällä 24/7.
Ennen tätä keskustelua kukaan ei ole kyseenalaistanut isättömyyttä, koska tajuaa, ettei sen tarvitse olla kirjaimellisesti otettava tila, ja todellisuus on isätön, isä ei ole mitenkään läsnä elämässäni, ei ikinä. Ei ylppäreissä, ei valmistujaisissa, ei häissä, ei missään koskaan ikinä. Minulla ei ole edes hänen yhteystietojaan, ne ovat salaiset.