Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut suuttuu, kun sanon olevani isätön?
28.01.2023 |
Minulla ei ole koskaan ollut isää, vaikka se ihminen samassa asunnossani asuikin silloin kun olin lapsi. Mutta sitä ihmistä ei voi tekojensa takia sanoa isäksi, enkä ole varhaislapsuuden jälkeen sanonutkaan. Meillä ei ole koskaan ollut mitään vanhemman ja lapsen välisen suhteen kaltaista suhdetta, täysin vieras ihminen.
Miksi silti jotkut suuttuu siitä kun sanon, että minulla ei ole ollut koskaan isää?
Yleensä nämä ovat sellaisia, joilla on ainakin ollut molemmat hyvät vanhemmat.
Kommentit (907)
Kyllä huonokin isä on isä. Ap:lla on isä, eikä tosiasia siitä kieltämällä muutu.
Minun lapsellani on poissaoleva, päihdeongelmainen ja kaikin puolin kelvoton isä. Silti hänellä on isä. Se on biologinen tosiasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on biologinen isä, ehkä myös juridinen isä. Mutta sinulla ei ole sosiaalista tai psykologista isää. Sinulla on täysi oikeus tuntea, että sinulla ei ole isää. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tilannettasi.
Olen kokenut vähän vastaavaa kuin AP. Nuorena aikuisena minulta katkesi välit äitiini lähes kokonaan erinäisten syiden vuoksi. Sanoin silloiselle ystävälleni, että minusta tuntuu kuin minulla ei enää olisi äitiä. Hän suuttui, ja sanoi, etten saa tuntea noin, koska joidenkin ihmisten äiti on kuollut, minun äitini sentään eli vielä.
Eli hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta omiin tunteisiini, koska jollain muulla on asiat vielä huonommin.
Ehkä hän tarkoitti sitä, ettet voi tietää, miltä tuntuisi jos äiti olisi kuollut tai jos häneen ei olisi koskaan voinut tutustuakaan. Ja oikeassahan hänkin oli.
No, minulta on äiti kuollut ja isä ei, mutta poissa. Isä on se, joka on hajottanut terveyteni ja jonka takia on tarvinnut terapiaa.
Tämä on minulle jotenkin hyvin vieras ajatuksenjuoksu. Isän vuoksi on joutunut kärsimään ja tarvinnut terapiaakin. Ja päätelmä on, ettei isää ole.
Ei kai olemattoman takia terapiaa tarvitse.
Kuolleiden isien takia itseään isättömiksi sanovat ei logiikallasi myöskään tarvi terapiaa.
Kaikki termit voi nykyään ymmärtää väärin, jos haluaa. Tässä muutamia, jotka on monille hyvinkin epäselviä ja voivat tarkoittaa eri asioita puhujasta ja kokijasta riippuen:
- isättömyys
- äidittömyys
- sisarus/ sisarpuoli
- yksinhuoltajuus
- totaaliyksinhuoltajuus
Listaan taas ei kuulu leskeys eikä orpous. Kuolema on niin ehdoton, ettei sitä voi ymmärtää väärin, vaikka haluaisi.
Ap:n tapauksessa keskustelu, joka johtaa harhaan, voisi kuulua vaikka näin:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isää mulla ei ole.
Kuulija: Voi, otan osaa. Onko siitä kauan kun sun isäsi kuoli?
Ap: Siis elää se, mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis hän lähti kun olit ihan pieni?
Ap: Ei kun me asuttiin yhdessä, kun olin lapsi. Mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis ette ole väleissä?
Ap: Ei kun mulla ei ole isää. Ei ole isää! Mitä kohtaa et tajua??
Kuulija: Okei.... (vaihtaa hämmentyneenä puheenaihetta tai lähtee pois.)
----
Tai sitten keskustelu voisi mennä:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isä ei ole mun elämässä, ei olla väleissä nykyään.
Kuulija: Okei. (Vaihtaa aihetta kevyempään)
Onpas täällä paljon mielensäpahoittajia tänään. Ap sanoo että muut suuttuvat, mutta kyllä tällä otannalla sanoisin että ne *isättömät* ovat suuttuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on biologinen isä, ehkä myös juridinen isä. Mutta sinulla ei ole sosiaalista tai psykologista isää. Sinulla on täysi oikeus tuntea, että sinulla ei ole isää. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tilannettasi.
Olen kokenut vähän vastaavaa kuin AP. Nuorena aikuisena minulta katkesi välit äitiini lähes kokonaan erinäisten syiden vuoksi. Sanoin silloiselle ystävälleni, että minusta tuntuu kuin minulla ei enää olisi äitiä. Hän suuttui, ja sanoi, etten saa tuntea noin, koska joidenkin ihmisten äiti on kuollut, minun äitini sentään eli vielä.
Eli hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta omiin tunteisiini, koska jollain muulla on asiat vielä huonommin.
Ehkä hän tarkoitti sitä, ettet voi tietää, miltä tuntuisi jos äiti olisi kuollut tai jos häneen ei olisi koskaan voinut tutustuakaan. Ja oikeassahan hänkin oli.
No, minulta on äiti kuollut ja isä ei, mutta poissa. Isä on se, joka on hajottanut terveyteni ja jonka takia on tarvinnut terapiaa.
Tämä on minulle jotenkin hyvin vieras ajatuksenjuoksu. Isän vuoksi on joutunut kärsimään ja tarvinnut terapiaakin. Ja päätelmä on, ettei isää ole.
Ei kai olemattoman takia terapiaa tarvitse.
Kuolleiden isien takia itseään isättömiksi sanovat ei logiikallasi myöskään tarvi terapiaa.
Totta kai isän kuoleman vuoksi voi tarvita terapiaa. Kuolleen isän vuoksi ei varmaan kukaan terapiaan mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki termit voi nykyään ymmärtää väärin, jos haluaa. Tässä muutamia, jotka on monille hyvinkin epäselviä ja voivat tarkoittaa eri asioita puhujasta ja kokijasta riippuen:
- isättömyys
- äidittömyys
- sisarus/ sisarpuoli
- yksinhuoltajuus
- totaaliyksinhuoltajuus
Listaan taas ei kuulu leskeys eikä orpous. Kuolema on niin ehdoton, ettei sitä voi ymmärtää väärin, vaikka haluaisi.
Ap:n tapauksessa keskustelu, joka johtaa harhaan, voisi kuulua vaikka näin:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isää mulla ei ole.
Kuulija: Voi, otan osaa. Onko siitä kauan kun sun isäsi kuoli?
Ap: Siis elää se, mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis hän lähti kun olit ihan pieni?
Ap: Ei kun me asuttiin yhdessä, kun olin lapsi. Mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis ette ole väleissä?
Ap: Ei kun mulla ei ole isää. Ei ole isää! Mitä kohtaa et tajua??
Kuulija: Okei.... (vaihtaa hämmentyneenä puheenaihetta tai lähtee pois.)
----
Tai sitten keskustelu voisi mennä:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isä ei ole mun elämässä, ei olla väleissä nykyään.
Kuulija: Okei. (Vaihtaa aihetta kevyempään)
Ei mene noin. Montako kertaa olet todellisuudessa käynyt tuon keskustelun? Minä olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Olen eri, mutta jos joskus on ollut tekemisissä vanhempansa kanssa eikä ole enää, ja molemmat osapuolet ovat elossa, niin kyllähän kyseessä on välirikko. Miksi sitä ei saisi lausua ääneen?
Josef Fritzlin tytär on sinun mielestäsi vain välirikossa isänsä kanssa?
Ok.
Kyllä, he ovat välirikossa. Varmasti sekä minä että sinä toivomme hartaasti, että se välirikko säilyy koko heidän elämänsä.
En sanoisi ihan välirikoksi. Yleensä välirikko on seurausta näkemyseroista tai vastaavista. Ne on kuitenkin yleensä korjattavissa.
Josko palstamammat lähtisi asialle ja ehdottaisi tyttärelle, josko soittelisi Josse-papalle, että sopisiko pullakahvit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huonokin isä on isä. Ap:lla on isä, eikä tosiasia siitä kieltämällä muutu.
Minun lapsellani on poissaoleva, päihdeongelmainen ja kaikin puolin kelvoton isä. Silti hänellä on isä. Se on biologinen tosiasia.
Ja mulle taas ei ole ystävää, joka ei antaisi itseni määritellä omaa tilannettani vaan puskisi päälle omaa näkemystään asiasta, joja ei edes koske häntä.
Sinä koet, että lapsellasi on isä, kun teidän panemisesta se lapsikin syntyi. Lapsesi kokemus voi ja saa olla myös eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Olen eri, mutta jos joskus on ollut tekemisissä vanhempansa kanssa eikä ole enää, ja molemmat osapuolet ovat elossa, niin kyllähän kyseessä on välirikko. Miksi sitä ei saisi lausua ääneen?
Josef Fritzlin tytär on sinun mielestäsi vain välirikossa isänsä kanssa?
Ok.
Kyllä, he ovat välirikossa. Varmasti sekä minä että sinä toivomme hartaasti, että se välirikko säilyy koko heidän elämänsä.
En sanoisi ihan välirikoksi. Yleensä välirikko on seurausta näkemyseroista tai vastaavista. Ne on kuitenkin yleensä korjattavissa.
Josko palstamammat lähtisi asialle ja ehdottaisi tyttärelle, josko soittelisi Josse-papalle, että sopisiko pullakahvit?
On sitä erikoisempaakin tapahtunut. Toki hän tuskin sitä tekisi, mutta kyllä lapset antavat anteeksi aika hurjiakin juttuja, samoin vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Olen eri, mutta jos joskus on ollut tekemisissä vanhempansa kanssa eikä ole enää, ja molemmat osapuolet ovat elossa, niin kyllähän kyseessä on välirikko. Miksi sitä ei saisi lausua ääneen?
Josef Fritzlin tytär on sinun mielestäsi vain välirikossa isänsä kanssa?
Ok.
Hän tuskin sanoisi ettei ole väleissä, mutta tuskin myöskään isätön.
Hänelle on järjestetty uusi henkilöllisyys kaukana aiemmasta kotikaupungista. Varmaankin neutraalein vastaus olisi, etteivät vanhemmat kuulu hänen elämäänsä. Hänen ikäiseltään ihmiseltä asiaa ei varmaan niin kovin usein tivatakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki termit voi nykyään ymmärtää väärin, jos haluaa. Tässä muutamia, jotka on monille hyvinkin epäselviä ja voivat tarkoittaa eri asioita puhujasta ja kokijasta riippuen:
- isättömyys
- äidittömyys
- sisarus/ sisarpuoli
- yksinhuoltajuus
- totaaliyksinhuoltajuus
Listaan taas ei kuulu leskeys eikä orpous. Kuolema on niin ehdoton, ettei sitä voi ymmärtää väärin, vaikka haluaisi.
Ap:n tapauksessa keskustelu, joka johtaa harhaan, voisi kuulua vaikka näin:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isää mulla ei ole.
Kuulija: Voi, otan osaa. Onko siitä kauan kun sun isäsi kuoli?
Ap: Siis elää se, mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis hän lähti kun olit ihan pieni?
Ap: Ei kun me asuttiin yhdessä, kun olin lapsi. Mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis ette ole väleissä?
Ap: Ei kun mulla ei ole isää. Ei ole isää! Mitä kohtaa et tajua??
Kuulija: Okei.... (vaihtaa hämmentyneenä puheenaihetta tai lähtee pois.)
----
Tai sitten keskustelu voisi mennä:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isä ei ole mun elämässä, ei olla väleissä nykyään.
Kuulija: Okei. (Vaihtaa aihetta kevyempään)
Onpa hutera väite.
Biologiset vanhempani on kuolleet, en silti ole orpo.
Siinäpä sinulle pähkäiltävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki termit voi nykyään ymmärtää väärin, jos haluaa. Tässä muutamia, jotka on monille hyvinkin epäselviä ja voivat tarkoittaa eri asioita puhujasta ja kokijasta riippuen:
- isättömyys
- äidittömyys
- sisarus/ sisarpuoli
- yksinhuoltajuus
- totaaliyksinhuoltajuus
Listaan taas ei kuulu leskeys eikä orpous. Kuolema on niin ehdoton, ettei sitä voi ymmärtää väärin, vaikka haluaisi.
Ap:n tapauksessa keskustelu, joka johtaa harhaan, voisi kuulua vaikka näin:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isää mulla ei ole.
Kuulija: Voi, otan osaa. Onko siitä kauan kun sun isäsi kuoli?
Ap: Siis elää se, mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis hän lähti kun olit ihan pieni?
Ap: Ei kun me asuttiin yhdessä, kun olin lapsi. Mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis ette ole väleissä?
Ap: Ei kun mulla ei ole isää. Ei ole isää! Mitä kohtaa et tajua??
Kuulija: Okei.... (vaihtaa hämmentyneenä puheenaihetta tai lähtee pois.)
----
Tai sitten keskustelu voisi mennä:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isä ei ole mun elämässä, ei olla väleissä nykyään.
Kuulija: Okei. (Vaihtaa aihetta kevyempään)
Ei mene noin. Montako kertaa olet todellisuudessa käynyt tuon keskustelun? Minä olen.
No miten se sit menee?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Olen eri, mutta jos joskus on ollut tekemisissä vanhempansa kanssa eikä ole enää, ja molemmat osapuolet ovat elossa, niin kyllähän kyseessä on välirikko. Miksi sitä ei saisi lausua ääneen?
Josef Fritzlin tytär on sinun mielestäsi vain välirikossa isänsä kanssa?
Ok.
Kyllä, he ovat välirikossa. Varmasti sekä minä että sinä toivomme hartaasti, että se välirikko säilyy koko heidän elämänsä.
En sanoisi ihan välirikoksi. Yleensä välirikko on seurausta näkemyseroista tai vastaavista. Ne on kuitenkin yleensä korjattavissa.
Josko palstamammat lähtisi asialle ja ehdottaisi tyttärelle, josko soittelisi Josse-papalle, että sopisiko pullakahvit?
Myös avioero on välirikko. Ajatteletko, että avioerot ovat yleensä korjattavissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki termit voi nykyään ymmärtää väärin, jos haluaa. Tässä muutamia, jotka on monille hyvinkin epäselviä ja voivat tarkoittaa eri asioita puhujasta ja kokijasta riippuen:
- isättömyys
- äidittömyys
- sisarus/ sisarpuoli
- yksinhuoltajuus
- totaaliyksinhuoltajuus
Listaan taas ei kuulu leskeys eikä orpous. Kuolema on niin ehdoton, ettei sitä voi ymmärtää väärin, vaikka haluaisi.
Ap:n tapauksessa keskustelu, joka johtaa harhaan, voisi kuulua vaikka näin:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isää mulla ei ole.
Kuulija: Voi, otan osaa. Onko siitä kauan kun sun isäsi kuoli?
Ap: Siis elää se, mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis hän lähti kun olit ihan pieni?
Ap: Ei kun me asuttiin yhdessä, kun olin lapsi. Mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis ette ole väleissä?
Ap: Ei kun mulla ei ole isää. Ei ole isää! Mitä kohtaa et tajua??
Kuulija: Okei.... (vaihtaa hämmentyneenä puheenaihetta tai lähtee pois.)
----
Tai sitten keskustelu voisi mennä:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isä ei ole mun elämässä, ei olla väleissä nykyään.
Kuulija: Okei. (Vaihtaa aihetta kevyempään)
Onpa hutera väite.
Biologiset vanhempani on kuolleet, en silti ole orpo.
Siinäpä sinulle pähkäiltävää.
Olet adoptoitu. Eipä ollut vaikeaa.
Siis millainen aikuinen ihminen ei ymmärrä, että isättömyyteen voi olla eri syitä?
Asperger ehkä joo. Tai sitten muuten jotenkin käsityskyvyiltään rajoittunut.
Kaikilla on isä.
Eri asia sitten, onko hän ollut osallisena lapsensa elämässä tai onko hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki termit voi nykyään ymmärtää väärin, jos haluaa. Tässä muutamia, jotka on monille hyvinkin epäselviä ja voivat tarkoittaa eri asioita puhujasta ja kokijasta riippuen:
- isättömyys
- äidittömyys
- sisarus/ sisarpuoli
- yksinhuoltajuus
- totaaliyksinhuoltajuus
Listaan taas ei kuulu leskeys eikä orpous. Kuolema on niin ehdoton, ettei sitä voi ymmärtää väärin, vaikka haluaisi.
Ap:n tapauksessa keskustelu, joka johtaa harhaan, voisi kuulua vaikka näin:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isää mulla ei ole.
Kuulija: Voi, otan osaa. Onko siitä kauan kun sun isäsi kuoli?
Ap: Siis elää se, mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis hän lähti kun olit ihan pieni?
Ap: Ei kun me asuttiin yhdessä, kun olin lapsi. Mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis ette ole väleissä?
Ap: Ei kun mulla ei ole isää. Ei ole isää! Mitä kohtaa et tajua??
Kuulija: Okei.... (vaihtaa hämmentyneenä puheenaihetta tai lähtee pois.)
----
Tai sitten keskustelu voisi mennä:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isä ei ole mun elämässä, ei olla väleissä nykyään.
Kuulija: Okei. (Vaihtaa aihetta kevyempään)
Onpa hutera väite.
Biologiset vanhempani on kuolleet, en silti ole orpo.
Siinäpä sinulle pähkäiltävää.
Olet adoptoitu. Eipä ollut vaikeaa.
Tai yksinkertaisesti aikuinen, jonka vanhemmat on kuolleet.
Munkin vanhemmat on kuolleet, mutta en ole orpo, koska kuolivat mun ollessa 40.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on isä.
Eri asia sitten, onko hän ollut osallisena lapsensa elämässä tai onko hengissä.
Kaikilla on biologinen sukusolun lähde. Ei sitä kutsuta isäksi.
Mies, joka on isäni, ei ole isä, koska isyyteen liittyy myös toimintoja, muutakin kuin siemensyöksy.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki termit voi nykyään ymmärtää väärin, jos haluaa. Tässä muutamia, jotka on monille hyvinkin epäselviä ja voivat tarkoittaa eri asioita puhujasta ja kokijasta riippuen:
- isättömyys
- äidittömyys
- sisarus/ sisarpuoli
- yksinhuoltajuus
- totaaliyksinhuoltajuus
Listaan taas ei kuulu leskeys eikä orpous. Kuolema on niin ehdoton, ettei sitä voi ymmärtää väärin, vaikka haluaisi.
Ap:n tapauksessa keskustelu, joka johtaa harhaan, voisi kuulua vaikka näin:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isää mulla ei ole.
Kuulija: Voi, otan osaa. Onko siitä kauan kun sun isäsi kuoli?
Ap: Siis elää se, mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis hän lähti kun olit ihan pieni?
Ap: Ei kun me asuttiin yhdessä, kun olin lapsi. Mutta mulla ei ole isää.
Kuulija: Siis ette ole väleissä?
Ap: Ei kun mulla ei ole isää. Ei ole isää! Mitä kohtaa et tajua??
Kuulija: Okei.... (vaihtaa hämmentyneenä puheenaihetta tai lähtee pois.)
----
Tai sitten keskustelu voisi mennä:
Kuulija: Tapaatko usein vanhempiasi?
Ap: Äitiä joskus. Isä ei ole mun elämässä, ei olla väleissä nykyään.
Kuulija: Okei. (Vaihtaa aihetta kevyempään)
Käytkö useinkin tällaisia keskusteluja?
Minä olen sanonut olevani isätön jo vuosikymmeniä, eikä vielä ole tapahtunut kuvittelemaasi harhaan johtavuutta näissä keskusteluissa.
Yleensä se menee näin.
"Minulla ei ole isää"
"Ai. Okei."
Kyllä, he ovat välirikossa. Varmasti sekä minä että sinä toivomme hartaasti, että se välirikko säilyy koko heidän elämänsä.