Miksi jotkut suuttuu, kun sanon olevani isätön?
Minulla ei ole koskaan ollut isää, vaikka se ihminen samassa asunnossani asuikin silloin kun olin lapsi. Mutta sitä ihmistä ei voi tekojensa takia sanoa isäksi, enkä ole varhaislapsuuden jälkeen sanonutkaan. Meillä ei ole koskaan ollut mitään vanhemman ja lapsen välisen suhteen kaltaista suhdetta, täysin vieras ihminen.
Miksi silti jotkut suuttuu siitä kun sanon, että minulla ei ole ollut koskaan isää?
Yleensä nämä ovat sellaisia, joilla on ainakin ollut molemmat hyvät vanhemmat.
Kommentit (907)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Ja se, että sanoo ettei vanhempia ole olemassa, mutta vanhemmat eivät kuitenkaan myöskään ole kuolleet, sisältää oletuksen neitseellisestä sikiämisestä.
Edelleen useimpia ihmisiä ei niin kauheasti kiinnosta, ovatko välit korjattavissa tai kuka on syyllinen. Eli sikäli sillä ei ole ketunkaan väliä.
Nimenomaan yllättävän monia, lähes vieraitakin kiinnostaa ja he tuovat sen myös esille. Juuri siitä syystä ja väärinkäsitysten välttämiseksi en ainkaan käytä ilmausta, etten ole väleissä vanhempani kanssa.
Mikä ihmeen väärinkäsitys voisi tulla siitä, että sanoo ettei ole väleissä/tekemisissä vanhempiensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.
Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Niinpä.
No mitäs kamalaa sisältäisi se, että sanoisi ettei ole tekemisissä isänsä kanssa?
Koska se ei pidä paikkaansa.
Ei olla tekemisissä viittaa juurikin noihin kolmeen lueteltuun asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on biologinen isä, ehkä myös juridinen isä. Mutta sinulla ei ole sosiaalista tai psykologista isää. Sinulla on täysi oikeus tuntea, että sinulla ei ole isää. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tilannettasi.
Olen kokenut vähän vastaavaa kuin AP. Nuorena aikuisena minulta katkesi välit äitiini lähes kokonaan erinäisten syiden vuoksi. Sanoin silloiselle ystävälleni, että minusta tuntuu kuin minulla ei enää olisi äitiä. Hän suuttui, ja sanoi, etten saa tuntea noin, koska joidenkin ihmisten äiti on kuollut, minun äitini sentään eli vielä.
Eli hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta omiin tunteisiini, koska jollain muulla on asiat vielä huonommin.
Ehkä hän tarkoitti sitä, ettet voi tietää, miltä tuntuisi jos äiti olisi kuollut tai jos häneen ei olisi koskaan voinut tutustuakaan. Ja oikeassahan hänkin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Niinpä.
No mitäs kamalaa sisältäisi se, että sanoisi ettei ole tekemisissä isänsä kanssa?
Koska se ei pidä paikkaansa.
Ei olla tekemisissä viittaa juurikin noihin kolmeen lueteltuun asiaan.
Eli olet tekemisissä vanhempasi kanssa, jota ei ole olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.
Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on biologinen isä, ehkä myös juridinen isä. Mutta sinulla ei ole sosiaalista tai psykologista isää. Sinulla on täysi oikeus tuntea, että sinulla ei ole isää. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tilannettasi.
Olen kokenut vähän vastaavaa kuin AP. Nuorena aikuisena minulta katkesi välit äitiini lähes kokonaan erinäisten syiden vuoksi. Sanoin silloiselle ystävälleni, että minusta tuntuu kuin minulla ei enää olisi äitiä. Hän suuttui, ja sanoi, etten saa tuntea noin, koska joidenkin ihmisten äiti on kuollut, minun äitini sentään eli vielä.
Eli hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta omiin tunteisiini, koska jollain muulla on asiat vielä huonommin.
Ehkä hän tarkoitti sitä, ettet voi tietää, miltä tuntuisi jos äiti olisi kuollut tai jos häneen ei olisi koskaan voinut tutustuakaan. Ja oikeassahan hänkin oli.
No, minulta on äiti kuollut ja isä ei, mutta poissa. Isä on se, joka on hajottanut terveyteni ja jonka takia on tarvinnut terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Olen eri, mutta jos joskus on ollut tekemisissä vanhempansa kanssa eikä ole enää, ja molemmat osapuolet ovat elossa, niin kyllähän kyseessä on välirikko. Miksi sitä ei saisi lausua ääneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
No ei tietenkään noin vain, kai sen nyt olisi tehnyt jos se olisi niin yksinkertaista. Mutta nuo olettamat pitäbät ihan paikkaansa silti. En ymmärrä miten muka eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Olen eri, mutta jos joskus on ollut tekemisissä vanhempansa kanssa eikä ole enää, ja molemmat osapuolet ovat elossa, niin kyllähän kyseessä on välirikko. Miksi sitä ei saisi lausua ääneen?
Ai että viisivuotias aiheuttaa välirikon? Ehkä kaikkia tyhmiä päähänpistoja ei kannata sanoa ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on biologinen isä, ehkä myös juridinen isä. Mutta sinulla ei ole sosiaalista tai psykologista isää. Sinulla on täysi oikeus tuntea, että sinulla ei ole isää. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tilannettasi.
Olen kokenut vähän vastaavaa kuin AP. Nuorena aikuisena minulta katkesi välit äitiini lähes kokonaan erinäisten syiden vuoksi. Sanoin silloiselle ystävälleni, että minusta tuntuu kuin minulla ei enää olisi äitiä. Hän suuttui, ja sanoi, etten saa tuntea noin, koska joidenkin ihmisten äiti on kuollut, minun äitini sentään eli vielä.
Eli hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta omiin tunteisiini, koska jollain muulla on asiat vielä huonommin.
Tuollaista vähättelyä on tullut vastaan usein, kun olen sanonut ettei minulla ole isää ja kertonut taustat.
Osa ihmisitä kuvittelee oikeasti, että ihan minkätahansalaisen itselle käytännössä tuntemattoman ihmisen ihan taa voi vaan mennä ja "sopia" asiat ja vielä halata. Tai vaikka soittaa ja puhua asioista. Osa jopa syyllistää tai alkaa olisit kiitollinen-paasauksen.
Sittemmin olen vain sanonut olevani isätön, ja näin olen säästynyt kaikelta vähättelyltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Olen eri, mutta jos joskus on ollut tekemisissä vanhempansa kanssa eikä ole enää, ja molemmat osapuolet ovat elossa, niin kyllähän kyseessä on välirikko. Miksi sitä ei saisi lausua ääneen?
Ai että viisivuotias aiheuttaa välirikon? Ehkä kaikkia tyhmiä päähänpistoja ei kannata sanoa ääneen.
Oletko viisi vuotias? No sit ymmärrän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on biologinen isä, ehkä myös juridinen isä. Mutta sinulla ei ole sosiaalista tai psykologista isää. Sinulla on täysi oikeus tuntea, että sinulla ei ole isää. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tilannettasi.
Olen kokenut vähän vastaavaa kuin AP. Nuorena aikuisena minulta katkesi välit äitiini lähes kokonaan erinäisten syiden vuoksi. Sanoin silloiselle ystävälleni, että minusta tuntuu kuin minulla ei enää olisi äitiä. Hän suuttui, ja sanoi, etten saa tuntea noin, koska joidenkin ihmisten äiti on kuollut, minun äitini sentään eli vielä.
Eli hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta omiin tunteisiini, koska jollain muulla on asiat vielä huonommin.
Ehkä hän tarkoitti sitä, ettet voi tietää, miltä tuntuisi jos äiti olisi kuollut tai jos häneen ei olisi koskaan voinut tutustuakaan. Ja oikeassahan hänkin oli.
No eihän tuo ystäväkään tuntunut tietävän miltä kirjoittajasta tuntui ja ystävänä olisi pitänyt keskittyä sen selvittämiseen eikä johonkin turhaan vänkäämiseen epäolennaisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on biologinen isä, ehkä myös juridinen isä. Mutta sinulla ei ole sosiaalista tai psykologista isää. Sinulla on täysi oikeus tuntea, että sinulla ei ole isää. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tilannettasi.
Olen kokenut vähän vastaavaa kuin AP. Nuorena aikuisena minulta katkesi välit äitiini lähes kokonaan erinäisten syiden vuoksi. Sanoin silloiselle ystävälleni, että minusta tuntuu kuin minulla ei enää olisi äitiä. Hän suuttui, ja sanoi, etten saa tuntea noin, koska joidenkin ihmisten äiti on kuollut, minun äitini sentään eli vielä.
Eli hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta omiin tunteisiini, koska jollain muulla on asiat vielä huonommin.
Ehkä hän tarkoitti sitä, ettet voi tietää, miltä tuntuisi jos äiti olisi kuollut tai jos häneen ei olisi koskaan voinut tutustuakaan. Ja oikeassahan hänkin oli.
No, minulta on äiti kuollut ja isä ei, mutta poissa. Isä on se, joka on hajottanut terveyteni ja jonka takia on tarvinnut terapiaa.
Tämä on minulle jotenkin hyvin vieras ajatuksenjuoksu. Isän vuoksi on joutunut kärsimään ja tarvinnut terapiaakin. Ja päätelmä on, ettei isää ole.
Ei kai olemattoman takia terapiaa tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Olen eri, mutta jos joskus on ollut tekemisissä vanhempansa kanssa eikä ole enää, ja molemmat osapuolet ovat elossa, niin kyllähän kyseessä on välirikko. Miksi sitä ei saisi lausua ääneen?
Josef Fritzlin tytär on sinun mielestäsi vain välirikossa isänsä kanssa?
Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on biologinen isä, ehkä myös juridinen isä. Mutta sinulla ei ole sosiaalista tai psykologista isää. Sinulla on täysi oikeus tuntea, että sinulla ei ole isää. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tilannettasi.
Olen kokenut vähän vastaavaa kuin AP. Nuorena aikuisena minulta katkesi välit äitiini lähes kokonaan erinäisten syiden vuoksi. Sanoin silloiselle ystävälleni, että minusta tuntuu kuin minulla ei enää olisi äitiä. Hän suuttui, ja sanoi, etten saa tuntea noin, koska joidenkin ihmisten äiti on kuollut, minun äitini sentään eli vielä.
Eli hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta omiin tunteisiini, koska jollain muulla on asiat vielä huonommin.
Ehkä hän tarkoitti sitä, ettet voi tietää, miltä tuntuisi jos äiti olisi kuollut tai jos häneen ei olisi koskaan voinut tutustuakaan. Ja oikeassahan hänkin oli.
No, minulta on äiti kuollut ja isä ei, mutta poissa. Isä on se, joka on hajottanut terveyteni ja jonka takia on tarvinnut terapiaa.
Tämä on minulle jotenkin hyvin vieras ajatuksenjuoksu. Isän vuoksi on joutunut kärsimään ja tarvinnut terapiaakin. Ja päätelmä on, ettei isää ole.
Ei kai olemattoman takia terapiaa tarvitse.
Lapsettomuuden takia ei voi tarvita terapiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on biologinen isä, ehkä myös juridinen isä. Mutta sinulla ei ole sosiaalista tai psykologista isää. Sinulla on täysi oikeus tuntea, että sinulla ei ole isää. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tilannettasi.
Olen kokenut vähän vastaavaa kuin AP. Nuorena aikuisena minulta katkesi välit äitiini lähes kokonaan erinäisten syiden vuoksi. Sanoin silloiselle ystävälleni, että minusta tuntuu kuin minulla ei enää olisi äitiä. Hän suuttui, ja sanoi, etten saa tuntea noin, koska joidenkin ihmisten äiti on kuollut, minun äitini sentään eli vielä.
Eli hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta omiin tunteisiini, koska jollain muulla on asiat vielä huonommin.
Tuollaista vähättelyä on tullut vastaan usein, kun olen sanonut ettei minulla ole isää ja kertonut taustat.
Osa ihmisitä kuvittelee oikeasti, että ihan minkätahansalaisen itselle käytännössä tuntemattoman ihmisen ihan taa voi vaan mennä ja "sopia" asiat ja vielä halata. Tai vaikka soittaa ja puhua asioista. Osa jopa syyllistää tai alkaa olisit kiitollinen-paasauksen.
Sittemmin olen vain sanonut olevani isätön, ja näin olen säästynyt kaikelta vähättelyltä.
Mulla ihan sama kokemus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Olen eri, mutta jos joskus on ollut tekemisissä vanhempansa kanssa eikä ole enää, ja molemmat osapuolet ovat elossa, niin kyllähän kyseessä on välirikko. Miksi sitä ei saisi lausua ääneen?
Josef Fritzlin tytär on sinun mielestäsi vain välirikossa isänsä kanssa?
Ok.
🤦
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei ole väleissä vanhempansa kanssa?
Tuo nyt ainakin on ihan vihonviimeinen lause, koska se sisältää jonkun oletuksen
1. riidasta, välirikosta
2. mahdollisuudesta korjata välit
3. mahdollisesti molemminpuolisesta syyllisyydestä tilanteeseen
Mikä noista ei pidä paikkaansa?
1,2 ja 3
Miten niin?
1. Olet katkaissut välit (välirikko)
2. Voisit selvittää asiat, jos haluaisit
3. Sinä ne välit katkaisit, syyllinen sin siihen olet.Tai
1. Isääsi ei kiinnosta olla isä (välirikko)
2. Hän voisi selvittää välinne, jos haluaisi
3. Et yritä muuttaa hänen mieltään
Jne. Ihan jokaiseen tilanteeseen nuo olettamat ovat tosia.Voi hyvä ymmärtämättömyys.
Luuletko oikeasti asioiden olevan vaan jommankumman valinta ja tilanteen ihan noin vaan muutettavissa?
Olen eri, mutta jos joskus on ollut tekemisissä vanhempansa kanssa eikä ole enää, ja molemmat osapuolet ovat elossa, niin kyllähän kyseessä on välirikko. Miksi sitä ei saisi lausua ääneen?
Josef Fritzlin tytär on sinun mielestäsi vain välirikossa isänsä kanssa?
Ok.
Hän tuskin sanoisi ettei ole väleissä, mutta tuskin myöskään isätön.
Sinulla on biologinen isä, ehkä myös juridinen isä. Mutta sinulla ei ole sosiaalista tai psykologista isää. Sinulla on täysi oikeus tuntea, että sinulla ei ole isää. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tilannettasi.
Olen kokenut vähän vastaavaa kuin AP. Nuorena aikuisena minulta katkesi välit äitiini lähes kokonaan erinäisten syiden vuoksi. Sanoin silloiselle ystävälleni, että minusta tuntuu kuin minulla ei enää olisi äitiä. Hän suuttui, ja sanoi, etten saa tuntea noin, koska joidenkin ihmisten äiti on kuollut, minun äitini sentään eli vielä.
Eli hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta omiin tunteisiini, koska jollain muulla on asiat vielä huonommin.