Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Minua huolettaa se miten monet uskovaiset tekee Jeesuksen ristinkuoleman ja armon turhaksi omilla perinnöissäännöillä. "Älä nosta", "älä maista", "älä katso", "älä koske", "älä tee", "älä tartu","älä kuuntele" jne.

Joka suostuu tämmöiseen lakiin ja ylläpitää sitä, vieläpä opettaa omille lapsille autuuden ehtona on omavanhurskauden tilassa. Nykyaikana nämä säännöt on erit kuin juutalaisten aikaiset perinnäissäännöt mutta kyse on samasta ihmisen omasta työstä. 

Tämä on väärin. Monet vl-tutut sanoo että ei itsekkään usko näihin sääntöihin tai siihen että ne on oikein. Kuitenkin pitää omalla toiminnalla yllä niitä koska pelkää, että joutuu puhutelluksi. Se on väärin. "Rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa."

Jokainen uskovainen on vastuussa itse omasta omastunnosta. Vastuuta ei voi vierittää muille että muiden pitää ajatella omasta puolesta ja tehdä valinnat omasta puolesta. "Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää." Nämä säännöt ei ole hyviä eikä niillä nykypäivänä ole hyviä seurauksia koska Suomen kuvalaheden arvioiden mukaan yli puolet lapsista jättää lestadiolaisuuden jossain elämänvaiheessa. Entisiä vanhoillislestadiolaisia on pian enemmän kuin nykyisiä jäseniä.

Hedelmät ei ole hyvät jos ne kääntyy uskon vapautta vastaan. Jokainen on vastuussa siitä että pitää uskon puhtaana eikä lisää omia lisäsääntöjä siihen."

Miksi näihin ei vl:t ota kantaa? Pää pensaaseen ja vastuu muiden niskaan siinä mitä aikuinen saa tehdä ja ei saa tehdä? Miksi suostutte tämmöisiin lapsellisiin sääntöihin joita juuri kukaan ei pidä oikeana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minua vaivasi pornoriippuvuus silloin, kun kun olin lestadiolainen ja pidin pornoa syntinä. Nykyään en pidä pornoa syntinä, joten katson sitä silloin kuin huvittaa ja harrastan samalla itsetyydytystä. Tarve pornon katseluun käytännössä loppuu heti laukeamisen jälkeen, eikä tule katsottua samalla tavalla tuntikausia pornoa kuten silloin, kun pidin itsetyydytystä syntinä."

Tuossa hyvä esimerkki, miksi näihin asioihin suhtaudutaan epäterveellä tavalla uskonnollisissa piireissä. Paljon on paljastunut järkyttäviä asioita, jopa pedofiliaa. 

Pornoriippuvuutta ei juuri ollut ennen nettiä, ja tyhmyyksissään on jäänyt kieltämättä internet. Suurin osa netissä kulkevasta datasta liittyy pornoon.

Niinpä, pelkän pornon kielto ei riitä, jos pornoa täynnä oleva internet on sallittu. Tuntemani le

Mistä sinä toisten pornon katselun varmasti tiedät vai puhutko nyt omasta miehestäsi?

Jo se että kenen tahansa on mahdollista katsoa ilmaiseksi pornoa niin paljon kuin sielu sietää, johtaa väistämättä suureen pornon kulutukseen. Kun katsoo salassa muilta uskovaisilta, voi olla olevinaan synnitön. Ainakin ennen lestadiolaiset katsoivat muita enemmän nettipornoa, varmaan johtui kielletyn hedelmän houkutuksesta?

Ihmisten omille säännöille on ominaista että ne häviää yhtäkkiä kuin tuhka tuuleen. Yhtäkkiä ne ei enää olekkaan syntiä  mitä ne tietysti  ei oikeastikkaan ole mutta niin ensin väitetään. Niin kävi konserteille. Niin kävi s-kaupoille. Niin kävi eri puolueiden kuin keskustan äänestämiselle. Niin kävi parralle. Niin kävi hiusten sävyttämiselle. Niin kävi kitaran soittamiselle. Niin kävi kirkkokuorolle. Niin kävi miesten pitkille hiuksille. Niin kävi lasten videoille. Niin kävi ehkäisylle minkä kanta lieveni. Niin kävi meikkaamiselle. Niin kävi urheilukilpailujen seuraamiselle ja tapahtumissa käymiselle. Niin kävin elokuvien katsomiselle. Niin kävi seuroista tai isoista seuroista pois jäämiselle ilman hyvää syytä. Niin kävi kaupassa käymiselle sunnuntaina.  Niin kävi monelle asialle. Ihmiset vain lakkaa noudattamasta eikä kukaan puhu enää niistä.

Erikoista on että sitten ei edes myönnetä että joskus on pidetty kiinni tämmöisistä omista säännöistä. Väitetään vaan että jotkut oli lakihengessä vaikka ne oli ihan yleisiä vl-sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli kamalaa, kun tuo nainen sanoi, että Luoja on luonut hänet synnyttämään

Kyllähän Luoja on luonut meidät naiset muuhunkin kuin pelkkään synnyttämis tarkoitukseen.

Mitähän tarkoitusta varten Luoja on luonut ne lestadiolaisnaiset, jotka eivät onnistu tulemaan raskaaksi?

Niinpä. Miten yhteisö katsoo pariskuntaa jotka eivät saa lasta? Ovatko jotenkin Jumalan rankaisemia? 

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia on kymmenen, niin isommat huolehtivat pienemmistä. Joku ala-asteikäinen osaa jo oikein hyvin katsoa pienten perään ja esim. vaihtaa vaippoja ja syöttää. Ja totta kai lapset tekevät myös muita kotitöitä. Siivoavat, pyykkäävät, tiskaavat yms.

Ja mitenkähän paketti pysyy kasassa jos osa lapsista syntyy kehitysvammaisen tai on väkivaltainen autistilapsi? Silloin kaikki resurssit menevät erityislapsen hoitoon joka tarvitsee huomiota koko ajan. Silloin ei paljon sisarruksen hoitoapu auta.

Lisäksi lasten hyväksikäyttö tilanteissa lapset jäävät avuttomaan tilaan jos heidän vastuulla on tehdä kotitöitä, hoitaa pienempiä sisarruksia kun äidilläkin on kädet täynnä pikkuvauvan kanssa. Lisäksi ex-lestaadiolaiset ovat kertonee, että lapset aivopestään niin ettei saa kertoa hyväksikäytöstä mitään.

Mitä jos toinen vanhempi on henkisesti sairas tai masentunut? Koko perhe romahtaa heti tällaisessa tilanteessa koska ajattelevat vain, että kyllä Jumala meistä huolehtii..

Lapsethan tuossa kärsivät eniten.

Resurssit eri perheissä on erilaiset. Kumpaankin voi syntyä 15 lasta. Se on hyvin suuri määrä yhdelle äidille ja isälle huolehtia kaikista tarpeista joita voi olla erityisyyden vuoksi paljon enemmän kuin normi lapsella.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten omille säännöille on ominaista että ne häviää yhtäkkiä kuin tuhka tuuleen. Yhtäkkiä ne ei enää olekkaan syntiä  mitä ne tietysti  ei oikeastikkaan ole mutta niin ensin väitetään. Niin kävi konserteille. Niin kävi s-kaupoille. Niin kävi eri puolueiden kuin keskustan äänestämiselle. Niin kävi parralle. Niin kävi hiusten sävyttämiselle. Niin kävi kitaran soittamiselle. Niin kävi kirkkokuorolle. Niin kävi miesten pitkille hiuksille. Niin kävi lasten videoille. Niin kävi ehkäisylle minkä kanta lieveni. Niin kävi meikkaamiselle. Niin kävi urheilukilpailujen seuraamiselle ja tapahtumissa käymiselle. Niin kävin elokuvien katsomiselle. Niin kävi seuroista tai isoista seuroista pois jäämiselle ilman hyvää syytä. Niin kävi kaupassa käymiselle sunnuntaina.  Niin kävi monelle asialle. Ihmiset vain lakkaa noudattamasta eikä kukaan puhu enää niistä.

Sehän juuri todistaa että niissä kyse ei ole mistään muuttumattomista opeista. Raamatun opetus pysyy muuttumattomana. Ihmisen oman korvasyyhyn mukaan rakennetut oppijärjestelmät kaatuu mahdottomuuteensa. Niin niiiden pitääkin tehdä, koska ihminen ei voi tuoda pelastukseen mitään itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Pappeus on voitu laittaa miesten harteille ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että naisilla on yleensä ollut raskauden vaivat ja pienten lasten hoito sitova asiana. Aika ja voimat on rajalliset, joten olisi ollut kohtuutonta jos naisilta olisi edellytetty myös pappeuden velvollisuuksia. Jos vaikka tämä olisi syy, niin silloin se ei oikeastaan olisi kielto naispappeudelle vaan ainoastaan käytännön elämään liittyvä juttu. Syitä voi olla toki muitakin, mutta kannattaa näitä miettiä. Ei nainen ole kyvytön hoitamaan pappeutta tai puhujan tehtävää, siitä ei ole kyse vaan jostain muusta. Voi liittyä ihan vaan patriarkaalisen maailman järjestäytymiseen myös.

Puhujuuden kieltäminen naisilta kertoo vain misogyniasta ja patriarkaalisuuden voimasta. Ei sen ympärille tarvitse rakentaa sen monimutkaisempia oppirakennelmia. Jos se näyttää ankalta, ääntelee kuin ankka ja kävelee kuin ankka...

Ja miksi näin? Koska Raamatun ajan yhteiskunta oli  misogyninen ja patriarkaalinen yhteiskunta ja sitä Raamatun tekstit tietysti heijastavat. Samalla tavoin se oli luokkayhteiskunta, jossa orjat palvelivat yläluokkaa. Emme me sitäkään enää hyväksy. Ei kenenkään pidä olla kenenkään omaisuutta, näemme kaikki sen  asian hyvin selkeästi.  Miksi sitten naisten kohdalla se verho on jäänyt silmien eteen? 

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia on kymmenen, niin isommat huolehtivat pienemmistä. Joku ala-asteikäinen osaa jo oikein hyvin katsoa pienten perään ja esim. vaihtaa vaippoja ja syöttää. Ja totta kai lapset tekevät myös muita kotitöitä. Siivoavat, pyykkäävät, tiskaavat yms.

Lisäksi ex-lestaadiolaiset ovat kertonee, että lapset aivopestään niin ettei saa kertoa hyväksikäytöstä mitään.

Todellakin tuo on ex-lestadiolaisten kertomaa kun ei tiedä että nykyään on puhuttu miten hyväksikäyttö on synti. Hyväksikäyttöä ei muuten oltu koskaan kiedottu opetuksiin samalla lailla kuin vaikka Jeesuksen kuolema tai absolutismi. Tuo aivopesu on täysin hyväksikäyttäjän ongelma, eikä nauti mitään laajaa kannatusta lestadiolaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minua vaivasi pornoriippuvuus silloin, kun kun olin lestadiolainen ja pidin pornoa syntinä. Nykyään en pidä pornoa syntinä, joten katson sitä silloin kuin huvittaa ja harrastan samalla itsetyydytystä. Tarve pornon katseluun käytännössä loppuu heti laukeamisen jälkeen, eikä tule katsottua samalla tavalla tuntikausia pornoa kuten silloin, kun pidin itsetyydytystä syntinä."

Tuossa hyvä esimerkki, miksi näihin asioihin suhtaudutaan epäterveellä tavalla uskonnollisissa piireissä. Paljon on paljastunut järkyttäviä asioita, jopa pedofiliaa. 

Pornoriippuvuutta ei juuri ollut ennen nettiä, ja tyhmyyksissään on jäänyt kieltämättä internet. Suurin osa netissä kulkevasta datasta liittyy pornoon.

<

Mistä lestadiolaisten ja muiden pornonkulutus tiedetään? Tuskin ainakaan lestadiolaiset siitä huutelevat ympäriinsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli kamalaa, kun tuo nainen sanoi, että Luoja on luonut hänet synnyttämään

Kyllähän Luoja on luonut meidät naiset muuhunkin kuin pelkkään synnyttämis tarkoitukseen.

Mitähän tarkoitusta varten Luoja on luonut ne lestadiolaisnaiset, jotka eivät onnistu tulemaan raskaaksi?

Niinpä. Miten yhteisö katsoo pariskuntaa jotka eivät saa lasta? Ovatko jotenkin Jumalan rankaisemia? 

Suhtaudutaan ihan neutraalisti kun tiedetään ettei Jumala jostain syystä anna kaikille lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli kamalaa, kun tuo nainen sanoi, että Luoja on luonut hänet synnyttämään

Kyllähän Luoja on luonut meidät naiset muuhunkin kuin pelkkään synnyttämis tarkoitukseen.

Mitähän tarkoitusta varten Luoja on luonut ne lestadiolaisnaiset, jotka eivät onnistu tulemaan raskaaksi?

Niinpä. Miten yhteisö katsoo pariskuntaa jotka eivät saa lasta? Ovatko jotenkin Jumalan rankaisemia? 

Suhtaudutaan ihan neutraalisti kun tiedetään ettei Jumala jostain syystä anna kaikille lapsia.

Nää päätelmät on aina mielenkiintoisia. Johtuuko sairaus Jumalan tahdosta vai siitä, että eletään viallisessa maailmassa, jossa ilmenee sairauksia? Kaikki asiat, jotka sallitaan ei selvästikään ole Jumalan tahto, vaan joko pahuudesta kumpuavaa(esim väkivalta) tai maailman viallisuudesta johtuvaa (esim tahaton ruokamyrkytys). Jos siis nainen ei voi saada lapsia vaikka vaikean endometrioosin takia, niin onko nainen silloin lapseton Jumalan tahdosta vai siitä syystä, että eletään viallisessa maailmassa, jossa on mahdollista sairastaa endometrioosia? Asiat ei suinkaan ole niin mustavalkoisia. Siksi on vähän ongelmallista sanoa, että lapsettomuus tai suuri perhe on Jumalan tahto. Se voi olla Jumalan sallima asia, mutta onko se tahto? Jumalan tahto on ollut ainakin se, että lisääntyminen tapahtuu kahden ihmisen toiminnan kautta, eli ei niin, että lapsi vaan ilmestyisi pariskunnan ovelle. Raamattukin puhuu miten fyysinen ihminen syntyy "ruumiin halusta, ihmisen tahdosta". Eli ihminen mahdollistaa, mutta Jumala lahjoittaa elämän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pappeus on voitu laittaa miesten harteille ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että naisilla on yleensä ollut raskauden vaivat ja pienten lasten hoito sitova asiana. Aika ja voimat on rajalliset, joten olisi ollut kohtuutonta jos naisilta olisi edellytetty myös pappeuden velvollisuuksia. Jos vaikka tämä olisi syy, niin silloin se ei oikeastaan olisi kielto naispappeudelle vaan ainoastaan käytännön elämään liittyvä juttu. Syitä voi olla toki muitakin, mutta kannattaa näitä miettiä. Ei nainen ole kyvytön hoitamaan pappeutta tai puhujan tehtävää, siitä ei ole kyse vaan jostain muusta. Voi liittyä ihan vaan patriarkaalisen maailman järjestäytymiseen myös.

Puhujuuden kieltäminen naisilta kertoo vain misogyniasta ja patriarkaalisuuden voimasta. Ei sen ympärille tarvitse rakentaa sen monimutkaisempia oppirakennelmia. Jos se näyttää ankalta, ääntelee kuin ankka ja kävelee

Kyllä! Ja naisten toissijainen  ja alisteinen rooli tuntuu meistä luontaisesti jotenkin pahalta, kun muuten elämme - onneksi- suhteellisen tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Sen takia sitä asemaa  perustelemaan syntyy tuollaisia täysin perustelemattomia ajatuksia: nainenhan on tunteellisempi kuin mies. Tai keksitään perustelu: sehän on helpotus, kun ei tarvitse puhua! Näitä toistelevat naiset itse.

Sehän on toki ihan yleinen psykologinen ilmiö. Jos jotain ei saa ja tietää sen mahdottomaksi, on parempi ajatella, että hyvä näin. Jos en saa lapsia,  niin se on tarkoitettu näin. Hyvä vain, etten saanut pomon paikkaa, olisi ollut liian stressaavaa. Näin selviämme päivästä toiseen. Resilienssiksikin sitä psykologiassa kutsutaan. 

Naisten asemaan lestadiolaisuudessa pitäisi jokaikisen kuitenkin pystyä tarkastelemaan vähän laajemmasta näkökulmasta. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö ketään muuta askarruta tuo Raamatun sanamuoto Paavalin kirjeessä "MINÄ en salli, että nainen opettaa"? Miten se nyt sitten alkukielellä onkaan mennyt. Kuka on antanut tälle Paavalille vallan määrätä tästä asiasta? Kun se ei tosiaan Raamatun mukaan mene niin, että "Jumala ei salli" vaan että "minä en salli". 

Jos nyt joku vastaa, että Pyhä Henki siinä puhuu, niin jatkan ihmettelyä.  Onhan nykyään  jo moneen kertaan myös naispappeutta vastustavien suulla todettu, että  esimerkiksi "nainen vaietkoon seurakunnassa" on ihan vain  Paavalin käytännön ohje koskien jumalanpalveluksia, joita naiset juttelullaan häiritsivät. Ja Pyhä Henkikö laittoi Paavalin suuhun sanat: "orjat, totelkaa isäntiänne"?  En käsitä. 

Vastaisiko tähän joku? Miten te vlihmiset asian käsitätte? Vai ohitatteko vain ts ette jaksa päätänne vaivata moisilla kysymyksillä? 

Suurin osa ei nimenomaan jaksa ajatella moisia kysymyksiä. Jotkut ottaa kaiken hyvin kirjaimellisesti (lakihenkisyys) ja jotkut sitten ei ota, elävät vaikka vähän salaa omalla tavallaan mutta kuitenkin yhteisön sisällä. Moni herää ajattelemaan vasta siinä vaiheessa jos elämästä tulee vaikka kohtuuttoman raskasta sääntöjen takia. Se on vähän vaikea homma tuo oma ajattelu vl-liikkeessä, koska se on menneisyydessä tuomittu epäilyksiksi ja siten tavallaan synniksi, kuuliaisuutta seurakunnalle on korostettu äärimmäisyyteen asti, mistä on sitten seurannut myös vakavaa vääryyttä yksilöiden kohtelussa. Viesti on ollut se, että älä ajattele, usko vaan. Se taas ei oikeastaan ole edes raamatullinen ajatus, "hankkikaa viisautta, hankkikaa ymmärrystä" sanotaan jo vanhan testamentin puolella. Mutta monet ei vaan jaksa miettiä sen syvällisemmin, elämä on niin helpompaa, kuljetaan vaan totutun tavan mukana.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ei nimenomaan jaksa ajatella moisia kysymyksiä. Jotkut ottaa kaiken hyvin kirjaimellisesti (lakihenkisyys) ja jotkut sitten ei ota, elävät vaikka vähän salaa omalla tavallaan mutta kuitenkin yhteisön sisällä. Moni herää ajattelemaan vasta siinä vaiheessa jos elämästä tulee vaikka kohtuuttoman raskasta sääntöjen takia. Se on vähän vaikea homma tuo oma ajattelu vl-liikkeessä, koska se on menneisyydessä tuomittu epäilyksiksi ja siten tavallaan synniksi, kuuliaisuutta seurakunnalle on korostettu äärimmäisyyteen asti, mistä on sitten seurannut myös vakavaa vääryyttä yksilöiden kohtelussa. Viesti on ollut se, että älä ajattele, usko vaan. Se taas ei oikeastaan ole edes raamatullinen ajatus, "hankkikaa viisautta, hankkikaa ymmärrystä" sanotaan jo vanhan testamentin puolella. Mutta monet ei vaan jaksa miettiä sen syvällisemmin, elämä on niin helpompaa, kuljetaan vaan totutun tavan mukana.

Näin varmaankin on. Kiitos sinulle pohdiskelevasta vastauksesta! Taidamme olla molemmat niitä pohdiskelijoita😀

Asioiden kyseenalaistamattomuuden taustalla on yleensä pelko. On opittu, että kyseenalaistaminen on alku ulos uskosta, vaikka eihän se todellisuudessa niin ole. Totuus kestää kyseenalaistamisen ja kaikki mikä seuraa totuudesta on vain hyvä asia, sitä ei tarvitse pelätä. Jos pelkää niin ei ole päässyt aidosti vapauteen, "rakkaudessa ei pelkoa ole, joka pelkää ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa". Ongelmallisesti ihmiset luulee, että muiden ihmisten tulkinnat asioista on yhtä kuin Jumalan tahto. Eli kun puhuja sanoo jonkin asian olevan tietyllä tavalla, niin se olisi ikään kuin automaattisesti oikein, näinhän ei välttämättä ole vaan puhuja voi syntisinä ihmisenä erehtyä. Kun seurakunnasta sanotaan, ettei saa kysyä "sanoiko Jumala todella niin", niin ihmiset sotkee sen mielessään siihen, ettei saisi kysyä liikkeen oppien ja tulkintatapojen kohdalla "sanoiko Jumala todella niin". Kun (missä tahansa) yhteisössä opetetaan, ettei Jumalan käskyä saa kyseenalaistaa, kyse on todellisuudessa siitä, ettei yhteisön käskyjä saa kyseenalaistaa. Olisi hyvin tärkeä erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan, koska ihmiset voi aina erehtyä. Ihmisiä saa kyseenalaistaa, ihmisten mielipiteitä ja tulkintaa saa kyseenalaistaa, totuutta saa etsiä.

*Kun (missä tahansa) yhteisössä opetetaan, ettei Jumalan käskyä saa kyseenalaistaa, kyse on todellisuudessa siitä, ettei yhteisön käskyjä saa kyseenalaistaa.

Siis silloin kun yhteisö väittää ilmaisevansa Jumalan tahdon. Pitää aina miettiä, onko kyseessä Jumalan tahto vai yhteisön tahto. Nämä kaksi pitää erottaa toisistaan siis, koska yhteisö voi kulkea väärällä tiellä vailla totuutta.

Vierailija kirjoitti:

*Kun (missä tahansa) yhteisössä opetetaan, ettei Jumalan käskyä saa kyseenalaistaa, kyse on todellisuudessa siitä, ettei yhteisön käskyjä saa kyseenalaistaa.

Siis silloin kun yhteisö väittää ilmaisevansa Jumalan tahdon. Pitää aina miettiä, onko kyseessä Jumalan tahto vai yhteisön tahto. Nämä kaksi pitää erottaa toisistaan siis, koska yhteisö voi kulkea väärällä tiellä vailla totuutta.

Ja on kulkenutkin monta kertaa kuten saamme lukea.