Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Vierailija kirjoitti:

Niin emme tiedä millainen perhekunta oli kyseessä tuossa yhdessä jakeessa mutta silti sillä jakeella kuitenkin perustellaan yhtä ja toista. 

Sen sijaan tiedämme millainen oli sen ajan kulttuuri ja yleinen elämänmeno. On älyllistä epärehellisyyttä "uskoa" mitä on kirjoitettu ottamatta huomioon sen ajan elinympäristöä. Tuo kulttuuri oli niin täysin erilainen nykypäivään verrattuna että yksiyhteen- rinnastusten tekeminen tapahtumista nykyiseen elämäämme peilaten on silkkaa hölmöyttä. 

Sen ajan kulttuurissa, siinä ympäristössä, useat sukupolvet asuivat keskenään samassa talossa samoin orjat ja palvelijat, jos talossa oli orjia tai palvelijoita.

Katekismus:

Jumala jakaa armoaan sanansa ja sakramenttiensa välityksellä. Kristus itse on asettanut kasteen ja ehtoollisen. Ne ovat sakramentteja, sillä niissä Jumalan sana on yhdistynyt aineeseen: veteen, leipään ja viiniin. Sakramentit ovat armon näkyviä merkkejä, joihin voimme tarttua uskolla. Kasteessa ja ehtoollisessa Kristus on todellisella ja havaittavalla tavalla meidän keskellämme. 

Kastevesi on tavallista, puhdasta vettä. Jumalan sanaan liitettynä se on pelastavaa vettä, sillä se pesee meidät puhtaaksi kaikesta synnistä. Lähetyskäskyssään Kristus kehottaa tekemään kaikki kansat opetuslapsikseen kastamalla ja opettamalla. 

Kaste toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Pappi valaa kastettavan päähän vettä kolme kertaa ja lausuu: "Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." Jumalan nimeen vetoaminen osoittaa, että kaste on Jumalan työ, jota meidän ei tarvitse ansaita. 

Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. (Gal. 3:26-27)

Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus. 

(1. Piet. 3:21)

-

Kasteen sakramentissa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Tämä armo annetaan kaikille, myös lapsille. Jeesus käski tuomaan lapsia luokseen, koska Jumalan valtakunta kuuluu heidän kaltaisilleen. Vanhemmat tuovat lapsen kasteelle ja rukoilevat yhdessä kummien kanssa hänen puolestaan. Kasteen arvo ei riipu meidän asenteestamme, sillä kaste ja usko ovat Jumalan teko meissä. 

Kaste tekee meistä Kristuksen opetuslapsia ja kristillisen kirkon jäseniä. Vaikka olemme syntymästämme saakka ihmiskunnan yhteisen syyllisyyden alaisia, kasteessa meille annetaan kaikki anteeksi ja meidät puetaan Kristuksen puhtauteen. Pyhä Henki synnyttää meidät uudesti ja lahjoittaa meille uskon, jolla voimme tarttua kasteen lupauksiin.

 

Älä pelkää, minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. (Jes. 43:1)

Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse." Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. 

(Mark. 10:13-16)

 

Luther:

Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.

 

Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."

"Katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen kirkon alaisissa kirkkokunnissa kaste on sakramentti.[3]Vesikasteen teologinen merkitys pelastavana, uudestisynnyttävänä tai omantunnon asiana vaihtelee suuresti eri kirkkokuntien ja yksilöiden välillä. Oppi vesikasteesta historiassa on ollut yksi kirkkokuntia sekä yksilöitä vahvasti erottava, mutta nykyisin myös yhdistävä asia."

"Uusi testamentti ei esitä yksityiskohtaista oppia kasteen vaikutuksesta tai tarkasta toimitustavasta. Sen takia sekä historiallisista ja kulttuurisista syistä kristillisillä kirkoilla ja liikkeillä onkin toisistaan poikkeavia oppeja kasteesta."

"Pietarin ja Paavalin mukaan kristuksen pelastusvoima syntyi vasta kasteessa, tämän mukaan kastamattomat pakanat olivat saatanan vallassa ja siirtyivät vasta kasteessa Kristuksen pelastusjärjestöön, jossa kaikki vanha saastaisuus pestiin pois ja syntyi täysin uudenlainen Jumalan valtakuntaan kelpaava ihminen."

Juhani Alaranta

Naapurissamme asui uskovainen mummo. Kun meille syntyi vauva, mummo tuli aina katsomaan häntä. Hän asettui vauvan lähelle ja siunasi lasta evankeliumilla. Lopuksi hän totesi: Jeesus siunaa lapsia. Muistan miettineeni, ymmärtääkö lapsi tuota. Myöhemmin kirkastui, ettei usko ole kiinni ymmärryksestä. Usko on Jumalan lahja. Lapsella se on.

Kymmenien vuosien aikana kastaessani on pintaan pyrkinyt tuo sama epäilys. Kastekaavan edetessä olen havahtunut, miten ymmärtämättömät opetuslapset estelivät vanhempia tuomasta lapsia Jeesuksen siunattaviksi. Jeesus närkästyi ja sanoi heille: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. (Mark. 10:1314.)

Apostolien tekojen 8. luvussa kerrotaan Etiopian kuningattaren palvelijasta, joka oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla. Palatessaan hän luki profeetta Jesajan kirjaa. Jumalan Hengen johdattamana uskovainen Filippos lähestyi miestä ja kysyi, ymmärsikö hän lukemaansai. Tuolla arvokkaalla herralla oli nöyryyttä tunnustaa, ettei hän ymmärrä pyhää kirjoitusta. Filippos selitti ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.

Kun hoviherra oli uskonut evankeliumin, Filippos kastoi hänet. Uskoa seurasi kaste. Jeesus on sanonut opetuslapsilleen: Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. (Mark. 16:1516.)

Kastetoimituksen alussa luetaan evankelista Matteuksen muistiin kirjoittama Jeesuksen kastekäsky, jonka vanhempi suomenkielinen käännös on hyvin havainnollinen: Menkäät siis ja opettakaat kaikkea kansaa ja kastakaat heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen ja opettakaat heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt (Matt. 28:1920).

Uusista Raamatun käännöksistä tuo ensimmäinen opettaminen on jätetty pois. Se on kuitenkin olennainen asia, kun on kysymys Jumalan valtakunnan lähetystyöstä, uskosta osattomien opastamisesta elävään uskoon. Sitä kuvaa sekin, että vanhan käännöksen kyseisen jakeen alle on tulkittu tuon opettamisen tarkoittavan tehkää opetuslapsiksi.

Lapselle kuuluu kaste siksi, että Jeesuksen omien sanojen mukaan kaikki lapset syntyvät Jumalan lapsina. Heille kuuluvat Jumalan valtakunnan kansalaisoikeudet. Sellainen on oikeus sakramenttiin, kasteeseen. Apostoli Pietari kirjoitti kasteesta: Se nyt meitäkin kasteessa autuaaksi tekee, joka sitä aavisti (ei että lihan saastaisuudet pannaan pois, vaan että se on hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä) Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta (1. Piet. 3:21).

Pietari viittaa tuossa yhteydessä vedenpaisumukseen, jossa Nooa ja hänen perheensä pelastuivat. Uusissa käännöksissä on virheellinen tulkinta, että kaste pelastaisi ihmisen, kuten vesi pelasti Nooan perheen. Todellisuudessa vesi ei heitä pelastanut, vaan arkki, jota vesi kannatteli. Arkki taas on kuva Jumalan valtakunnasta. Sen kautta ihminen pelastuu.

Pieni lapsi voidaan kastaa, koska hänellä on lapsen usko. Jumala solmii hänen kanssaan hyvän omantunnon liiton, jotta lapsi säilyttäisi uskonsa. Jumala on luvannut pitää liiton voimassa, vaikka ihminen omalla elämällään rikkoisi sen.

Pienen lapsen kasteella näkyy aina se, kuinka usko on kokonaan Jumalan työtä. Itsessään avuton ihminen on juuri sellaisena Jumalalle otollinen. Puhtaan valkoinen kastepuku kuvaa Jumalan vanhurskauden vaatetta.

Nooan arkin kohdalla, vesi kyllä pelasti Nooan perheen maailman pahuudelta. Muuten ihan hyvä kirjoitus. Kastekysymys on sellainen, että ihminen yleensä haluaa kiivaasti puolustaa sitä näkemystä, johon on omassa uskonyhteisössään kasvanut. Ainakin kerran voisi pysähtyä miettimään, onko näkemykseni oikea?

Myös lestadiolaisuudessa on se sokea piste, että omaa tulkintaa puolustetaan kiivaasti ainoana oikeana, oli asia mikä hyvänsä. Miksi näin? No tietysti siksi, että toinen tulkinta voisi romuttaa opillisen näkemyksen, josta ei syystä tahi toisesta haluta luopua. Rehellistä olisi tutkia eri vaihtoehtoja ja palata alkutekstien äärelle.

Ja siis rituaalinen puhdistautuminen vedellä ei ole mikään kristittyjen keksintö, vaan on ollut juutalaisessa kulttuurissa tuttu asia ihan jo Mooseksen ajoista asti. Kristillisellä kasteella on tietysti vielä eri merkitys.

Vilpittömästi kysyn oletteko joskus miettineet miksi juuri vl-uskon perusteita niin kovasti kyseenalaistetaan?

Ainakaan tällä palstalla en ole tässä mittakaavassa nähnyt muita vakaumuksia ruodittavan. 

Me yritämme toki vastailla kun uskomme perusteita kysytään (ja usein on ihan väärää tietoa liikkeellä, läheskään kaikkea ei jaksa oikaista). Eikö jokainen usko juuri siten, mitä pitää oikeana? Miksi meidän uskoamme kaivellaan? Emme me mielestäni kaivele muiden vakaumuksia. 

Onko syynä kuitenkin epäilys siitä, josko sittenkin elävä usko on juuri se, jota meidän seuroissa julistetaan? 

Minä henkilökohtaisesti olisin vain onnellinen, jos olenkin ollut väärässä uskossani ja kaikki ihmiset pääsisivät Taivaaseen. 

Uskossa elän, Herraan luotan - kotihin minut noudetaan

Tervetuloa seuroihin ja kuulolle kesäseuraradio.fi <3

Yt. Vl

Vierailija kirjoitti:

Nooan arkin kohdalla, vesi kyllä pelasti Nooan perheen maailman pahuudelta. Muuten ihan hyvä kirjoitus. Kastekysymys on sellainen, että ihminen yleensä haluaa kiivaasti puolustaa sitä näkemystä, johon on omassa uskonyhteisössään kasvanut. Ainakin kerran voisi pysähtyä miettimään, onko näkemykseni oikea?

Eipä Nooalla ja perheellä olisi ollut paljon mahdollisuutta pelastua, jos he olisivat veden varaan joutuneet. Kyse ei ollut mistään pienestä purosta vaan vedenpaisumuksesta, joka hävitti kaiken. Ihmiset pitivät Nooaa hulluna, kun hän rakensi arkkia kuivalle maalle, mutta niin vain kuuliaisuutta Jumalan kehotukselle osoittamalla Nooa ja hänen perhekuntansa pelastuivat.

Vierailija kirjoitti:

Vilpittömästi kysyn oletteko joskus miettineet miksi juuri vl-uskon perusteita niin kovasti kyseenalaistetaan?

Ainakaan tällä palstalla en ole tässä mittakaavassa nähnyt muita vakaumuksia ruodittavan. 

Me yritämme toki vastailla kun uskomme perusteita kysytään (ja usein on ihan väärää tietoa liikkeellä, läheskään kaikkea ei jaksa oikaista). Eikö jokainen usko juuri siten, mitä pitää oikeana? Miksi meidän uskoamme kaivellaan? Emme me mielestäni kaivele muiden vakaumuksia. 

Onko syynä kuitenkin epäilys siitä, josko sittenkin elävä usko on juuri se, jota meidän seuroissa julistetaan? 

Minä henkilökohtaisesti olisin vain onnellinen, jos olenkin ollut väärässä uskossani ja kaikki ihmiset pääsisivät Taivaaseen. 

Uskossa elän, Herraan luotan - kotihin minut noudetaan

Tervetuloa seuroihin ja kuulolle kesäseuraradio.fi <3

Yt. Vl

Kuinkahan monennen kerran: kyse on vlporukan omahyväisestä vain me pelastumme -näkemyksestä. Kaivellaan perusteita tälle röyhkeälle ajatukselle.

Vierailija kirjoitti:

Myös lestadiolaisuudessa on se sokea piste, että omaa tulkintaa puolustetaan kiivaasti ainoana oikeana, oli asia mikä hyvänsä. Miksi näin? No tietysti siksi, että toinen tulkinta voisi romuttaa opillisen näkemyksen, josta ei syystä tahi toisesta haluta luopua. Rehellistä olisi tutkia eri vaihtoehtoja ja palata alkutekstien äärelle.

Toimii toisinkin päin. Ja se toimii vielä niin, että kaikki muu kelpaa mutta ei lestadiolainen opetus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilpittömästi kysyn oletteko joskus miettineet miksi juuri vl-uskon perusteita niin kovasti kyseenalaistetaan?

Ainakaan tällä palstalla en ole tässä mittakaavassa nähnyt muita vakaumuksia ruodittavan. 

Me yritämme toki vastailla kun uskomme perusteita kysytään (ja usein on ihan väärää tietoa liikkeellä, läheskään kaikkea ei jaksa oikaista). Eikö jokainen usko juuri siten, mitä pitää oikeana? Miksi meidän uskoamme kaivellaan? Emme me mielestäni kaivele muiden vakaumuksia. 

Onko syynä kuitenkin epäilys siitä, josko sittenkin elävä usko on juuri se, jota meidän seuroissa julistetaan? 

Minä henkilökohtaisesti olisin vain onnellinen, jos olenkin ollut väärässä uskossani ja kaikki ihmiset pääsisivät Taivaaseen. 

Uskossa elän, Herraan luotan - kotihin minut noudetaan

Tervetuloa seuroihin ja kuulolle kesäseuraradio.fi &l

Miten sinä suhtaudut esim. esikoislestadiolaisuuteen, katolilaisuuteen, ortodoksiuskoon, i*lamilaisuuteen ja lukuisiin muihin pienempiin uskontoihin? Hehän kaikki opettavat, että heidän uskonsa on ainoa oikea. Lisäksi viimeksi mainittu uskonto leviää nopeimmin koko maailmassa. 

Kuinkahan monennen kerran: kyse on vlporukan omahyväisestä vain me pelastumme -näkemyksestä. Kaivellaan perusteita tälle röyhkeälle ajatukselle.

 

Vastaus Sinulle, joka kirjoitit ylläolevan. 

 

Minä en koskaan oma-aloitteisesti mene kellekään sanomaan, että mielestäni vain tällainen usko kuin meillä on, on pelastava. Mutta jos sitä erikseen KYSYTÄÄN, niin koen että en voi valehdella. 

 

Minua ei kuitenkaan yhtään haittaa, jos joku muu porukka uskoo, että vain heidän uskonsa pelastaa. Miksiköhän? Miksi sinua vaivaa että minä uskon eri tavalla, jos olet omasta mielestäsi oikealla tavalla uskomassa?

yt. Vl

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nooan arkin kohdalla, vesi kyllä pelasti Nooan perheen maailman pahuudelta. Muuten ihan hyvä kirjoitus. Kastekysymys on sellainen, että ihminen yleensä haluaa kiivaasti puolustaa sitä näkemystä, johon on omassa uskonyhteisössään kasvanut. Ainakin kerran voisi pysähtyä miettimään, onko näkemykseni oikea?

Eipä Nooalla ja perheellä olisi ollut paljon mahdollisuutta pelastua, jos he olisivat veden varaan joutuneet. Kyse ei ollut mistään pienestä purosta vaan vedenpaisumuksesta, joka hävitti kaiken. Ihmiset pitivät Nooaa hulluna, kun hän rakensi arkkia kuivalle maalle, mutta niin vain kuuliaisuutta Jumalan kehotukselle osoittamalla Nooa ja hänen perhekuntansa pelastuivat.

Vesi tuhosi maailmasta pahuuden. Se pahuus olisi lopulta osunut myös Nooaan perheineen. He olivat arkissa turvassa, totta, mutta arkki ei tuhonnut pahuutta vaan se tulvavesi. 

Joo, tää lainaus on ihan pyllystä. 

 

Mutta tosiaan, minusta muilla on oman vakaumuksensa mukaiset uskomukset.

Minun pitää huolehtia omasta puolestani vain. Toki sydämestäni toivon, että mahdollisimman moni löytäisi elävän uskon (sellaisen jonka uskon olevani oikea ja Raamatun mukainen). 

 

Yleensä en uskalla uskonasioista oma-aloitteisesti puhua, vaikka tiedän, että pitäisi. Liian arka olen ja liikaa lukenut näitä hyvin kriittisiä kommentteja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös lestadiolaisuudessa on se sokea piste, että omaa tulkintaa puolustetaan kiivaasti ainoana oikeana, oli asia mikä hyvänsä. Miksi näin? No tietysti siksi, että toinen tulkinta voisi romuttaa opillisen näkemyksen, josta ei syystä tahi toisesta haluta luopua. Rehellistä olisi tutkia eri vaihtoehtoja ja palata alkutekstien äärelle.

Toimii toisinkin päin. Ja se toimii vielä niin, että kaikki muu kelpaa mutta ei lestadiolainen opetus.

Henkilökohtaisesti suhtaudun kaikkiin näkemyksiin avoimesti. Yritän vaan löytää sen mikä on lähimpänä totuutta, sen vuoksi en hyväksy automaattisesti minkään yhteisön tai yksilön näkemystä. Jos vl-näkemys pystytään aukottomasti ja uskottavasti perustelemaan oikeimmaksi, olen valmis hyväksymään sen. Vielä näin ei ole käynyt, vaan nämä opit sisältää selkeitä kysymysmerkkejä ja ristiriitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vl-oppia kyseenalaistetaan myös sen pedokohun vuoksi, jos yhteisöstä paljastuu noin vakavia asioita niin pistäähän se miettimään. Varsinkin jos sama yhteisö väittää samanaikaisesti olevana ainoa oikea kristillinen yhteisö maan päällä. Valitettavasti näin.

Tämän ymmärrän ihan täysin. Itsekin huomaan suhtautuvani ennakkoluuloisesti katolisiin pappeihin samasta syystä. Kuitenkaan vl-opissa ja katolilaisessa opissa ei ole mitään sellaista, että pedofilia olisi sallittua. Eikä prosentuaalisesti käsittääkseni kummassakaan ole keskimääräistä enempää pedofiileja. (Luin jostain sillon kohun aikaan, en muista lähdettä)

 

Se seikka, että ympärillä on paljon lapsia, antaa valitettavasti enemmän mahdollisuuksia tuohon kamalaan syntiin :(

Vierailija kirjoitti:

Vl-oppia kyseenalaistetaan myös sen pedokohun vuoksi, jos yhteisöstä paljastuu noin vakavia asioita niin pistäähän se miettimään. Varsinkin jos sama yhteisö väittää samanaikaisesti olevana ainoa oikea kristillinen yhteisö maan päällä. Valitettavasti näin.

Pedofilia on kauhistuttavaa ja vastenmielistä, tapahtuipa sitä missä ja milloin tahansa. Se on yksi iljettävimpiä syntejä, mitä voin kuvitella.

Minusta on kuitenkin väärin, että tämän päivän lestadiolaisia edelleen lyödään 40-50 vuotta sitten tapahtuneilla asioilla. Niin pitkältä ajalta ovat näet tutkijan esiin tuomat tapaukset. Tutkija on useassa haastattelussa itsekin korostanut sitä, että lestadiolaisuudessa ei ole enempää pedofiliaa kuin muussakaan yhteiskunnassa.

Oman värityksensä ns. kohuun tuo myös se, että ihmiset liittävät pedofiliatapaukset nimenomaan vanhoillislestadiolaisuuteen. Tämähän ei ole koko totuus. Yksi iljettävimpiä tapauksia, jossa isoisä käytti lastenlapsiaan hyväksi, tapahtui Pohjanmaalla rauhansanalaisuuden piirissä. Media revitteli ensin otsikoita lestadiolaisesta saarnamiehestä ja pikkuhiljaa otsikot muuttuivat muotoon vl.

Ihmisillä on joissakin tapauksissa käsittämättömän hyvä muisti ja on asioita, joita ei halutakaan unohtaa. Nytkin kommentoija sanoo, että pedokohu vaikuttaa hänen suhtautumiseensa lestadiolaiseen opetukseen. Se on valitettavaa. Suurin osa herätysliikkeen väestä on ollut tietämätön asioista ja ovat olleet kauhistuneita ja järkyttyneitä. Kuitenkin tuntemattomat ihmiset ilmoittavat, että asia edelleen vaikuttaa negatiivisesti. Eihän se voi näin olla.

Kohuja tulee ja menee mutta yleensä niillä on tapana laantua. Näin ei kuitenkaan näytä tässä tapauksessa käyvän. 

Tästä on jo aiemmin puhuttu tässäkin ketjussa. Ainakin toivon että maailmalta löytyisi muitakin samalla tavalla uskovia. (Kuten löytyi Venäjältä Samarasta). 

 

Ja kyllä, minua todella ahdistaa kun ajattelen kuinka pieni voi olla pelastuvien joukko (se toki Raamatussakin todetaan).

Lähetystyötä tehdään paljon. Suomessa vankiloissa, Rauhanyhdistyksille ovat kaikki tervetulleita ja lisäksi uskovaiset papit kirkossa. 

 

Ulkomaille on myös paljon lähetystyötä, voit tutustua https://kingdomofpeace.net/