Kouluväkivallan uhri Eetu, 13-vuotta, tappoi itsensä

Vierailija kirjoitti:

Kun luin tästä niin surullinen olo tuli. Omia kokemuksia on kiusaamisesta paljon. Joku kysyi mikseivät vanhemnat puutu. Tässähän jutussa sentään vanhemnat yrittivät puuttua asiaan, kun saivat tietää. Nuoren ei ole aina helppoa kertoa niistä asioista. Voi hävetä tilannettaan tai pelätä kaiken pahenevan. Jos mietin itseäni niin vanhempia ei oikein edes kiinnostanut se, että minua kiusattiin. Piti vaan kestää se kaikki. Olin muutenkin heistä aina liian arka ja ujo. Olisi pitänyt olla rohkea ja vahva. Samalla pieni paikkakunta kyseessä ja varmasti kaikki olisi voinut pahentua jos oltaisiin puututtu. Yritin esittää etten välitä. Ei se kuitenkaan mennyt niin. Toisaalta jos vanhempi kuulee toisten nuorten pilkkaavaan omaa lastaan, eikä tee mitään niin onhan sekin jo ihmeellistä. Kuka nyt sivusta katsoo sitä kaikkea.

Eräässä viestissä kerrottiin kuinka lukioon asti on heidän lastaan kiusattu. Samaistun siihen. Itse tosin sain alakoulun olla suhteellisen rauhassa. Olin toisaalta silloinkin muiden pilkan kohteena välillä. Muuton jälkeen uudella paikkakunnalla kaikki paheni. Tätä sitten lukioon asti. Toisaalta jäin siis omilleni asian kanssa. Lukiossakin olin se tyyppi jonka seurassa kukaan ei halunnut olla. Outo ja hiljainen josta oli kiva jotain vitsiä heittää ja jota arvosteltiin ja pilkattiin. Olin toisaalta luovuttanut ja silloin. Itsetunto mennyt ja keskityin vain jotenkin opiskelemaan, vaikka kyllä se tilanne vaikutti siihenkin. Minua ei auttanut muu kuin muutto. Sekin vaan jossakin määrin. Muuten jäin selviämään itse kaikesta kokemastani. En halua valittaa, mutta onhan nämä asiat monesti pitkäkestoisia ja vaikuttavat elämään paljon ja pitkän aikaa. Joku kirjoitti joskus, että ajatellaan kuinka kiusaamisen loppuessa kaikki on hyvin. Todellisuudessa kiusattu voi kärsiä niistä kokemuksista vielä pitkään ja niillä iso vaikutus elämään. Monesti myös jos kiusaaminen loppuu niin se ei tee kiusatusta mitään suosittua tyyppiä jolla on seuraa. Moni kiusattu jää esim koulussa silti yksin ja on hankalaa siellä käydä, vaikka pahin on takana päin. Sitten on ne joilla kiusaaminen ei lopu pitkään aikaan vaan kestää jopa vuosikymmenen. Ne vanhemnat tosin ansaitsevat kiitoksen jos edes yrittävät lopettaa sen kaiken.

Jos vielä mietin tätä tapausta niin he ainakin yrittivät. Luulivat kaiken olevan paremmin. Minusta heitä ei voi syyttää. Toki perhekodin arki on varmaan kiireistä ja ei olisi itsellekään ollut mikään mieluinen asumisympäristö. Silti en usko senkään vaikuttaneen niin paljon kaikkeen. Uskon, että nuori vaan koki kaikkea ikävää ja se tuntui liian raskaalta. Jos on vielä herkkä luonne muutenkin. Ei noin nuori monesti osaa ajatella pidemmälle. Tai sitten tilanne koulussa kuitenkin paheni. Itsellä pahin vuosi oli se, kun olin 16-vuotias. Voin ihan kuvitella kuinka jokin nopea päätös ja rohkeus tehdä jotain olisi voinut johtaa mihin vaan jos miettii itseäni.

Ihan totta tuo että kiusaamisen loppumisen jälkeen kaikki ei ole automaattisesti hyvin.  Silloin kun kiusattiin, ei juuri ollut "aikaa" itkeä, surra tai käsitellä sitä kiusaamista, kun kaikki energia meni siihen että selviää aina seuraavasta koulupäivästä läpi romahtamatta.  Itsellä meni pitkään ennen kuin kunnolla käsitin mitä minulle oli tehty vuosien ajan ja vielä pidempään ymmärtää, ettei se ollut minun vikani vaan kiusaajien ja se mitä mulle tehtiin ei ollut oikein eikä normaali tapa kohdella toista ihmistä. Jotenkin siihen oli niin turtunut ja ajattelin että niin minua kuuluu kohdella. Minäkään en uskaltanut tai halunnut kertoa vanhemmille. Isää ei kiinnostanut mun asiat muutenkaan ja äiti oli aina niin hermo kireällä eikä siltä saanut kuin tiuskaisun "sano niille takasin".

Olen pahoillani että jouduit kiusatuksi, ja pahoillani Eetun puolesta. Lapsi vielä, koko elämä edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella oikeus lopettaa elämän. Kuuluu ihmisoikeuksiin. Ketään ei voi pakottaa elämään.

Ei ole. Oletko sinä lapsi? Perustele tätä vähän tarkemmin?

Murrosiässä on tietysti kaikenlaista, mutta tuskinpa sentään muuten normaali nuori haluaa itseään tappaa.  Miksikäs ei kiusaajia syytetä kuolemantuottamuksesta, kun vartijoitakin.  Onhan tavallista sanoa kiusatulle että tapa ittes,  ja muuta sellaista.   Jos vanhemat ei ymmärtäneet, olisi jonkun muun pitänyt tehdä lasu lapsen tukalasta tilanteesta. 

Hirttäytyikö hän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Artikkelissa ei puhuta väkivallasta mitään. Kiusaamisesta vain.

Kiusaaminen on myös henkistä väkivaltaa, Einstein. Ap

Kouluväkivalta antaa kyllä ymmärtää, että on ollut fyysistä väkivaltaa. Nimittelystä yms. puhutaan koulukiusaamisena. Sun aloitus on todella harhaanjohtava Einstein.

Sanat kokevat inflaation kun väkivaltakin on nykyään määritelty tunneasiaksi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lukiolaista kiusaavat edelleen osin samat tyypit kuin ala- ja yläasteella. Lukiossa kaikki tietävät, mutta sille ei kuulemma voi mitään.

Opettajien, rhtorin, opon ja muiden mukaan hän:

- ei ymmärrä huumoria

. Ymmärtää väärin

. Kyllä muillekin välillä huudellaan

. älä ota niin vakavasti

- ei ole todisteita, kun on vain sana vastaan sana jne.

- ei me tälle nyt mitään voida

Selityksiä loputtomiin. Millekään ei mitään voi.

Keskiarvo ei ihan riitä naapurikaupungin lukioihin.

Tää on just niin tätä ja niin nähty. Kiusattua syyllistetään ja levitellään käsiä. Ei noissa kouluissa mitään ammattilaisia ole töissä.

aaaaaa

Monia satoja samanlaisia kohtaloita. Ja päättäjät vain levittelevät käsiään ja puhuvat kiusaamisesta ja kiva koulu lässtyksistä. 

Samoin lastensuojelun pitää puuttua vanhempien harjoittamaan kotiväkivaltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Artikkelissa ei puhuta väkivallasta mitään. Kiusaamisesta vain.

 

Kiusaaminen on myös henkistä väkivaltaa, Einstein. Ap

 

Kouluväkivalta antaa kyllä ymmärtää, että on ollut fyysistä väkivaltaa. Nimittelystä yms. puhutaan koulukiusaamisena. Sun aloitus on todella harhaanjohtava Einstein.

Sanat kokevat inflaation kun väkivaltakin on nykyään määritelty tunneasiaksi.

Väkivalta on väkivaltaa oli se fyysistä tai henkistä. Henkisen väkivallan kutsuminen kiusaamiseki on käytännössä sama kuin sanoisit, että nyrkin iskuja ei lasketa väkivallaksi, jos ei jää pysyvää vammaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykykoulun inkluusio aiheuttaa näitä tilanteita. Kiusattuja ei haluta auttaa ja kiusaajia pitää aina vaan ymmärtää.

Jokainen tällainen kuolema on vain Opetushallituksen lepsuilun vika.

Olihan koulukiusaamista jo 80-luvulla. Itseäni kiusattiin koko 9 vuotta. Ei sitä silloinkaan saaneet kuriin rehtori,opettajat, koulutoimenjohtaja. Ei yhtään kukaan.

Luitko edes jutun? Ei tässäkään kyseenalaistettu koulun tokmia, koulu puuttui asiaan heti kun kuuli siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Artikkelissa ei puhuta väkivallasta mitään. Kiusaamisesta vain.

 

Kiusaaminen on myös henkistä väkivaltaa, Einstein. Ap

 

Kouluväkivalta antaa kyllä ymmärtää, että on ollut fyysistä väkivaltaa. Nimittelystä yms. puhutaan koulukiusaamisena. Sun aloitus on todella harhaanjohtava Einstein.

Sanat kokevat inflaation kun väkivaltakin on nykyään määritelty tunneasiaksi.

No ei kyllä anna, kun ymmärtää mitä sana väkivalta tarkoittaa. Ihan Suomen lakikin tuntee sellaisen käsitteen kuin henkinen väkivalta. Kiusaaminen on vähättelevä termi, jolla pyritään painamaan villasella erittäinkin raakaa väkivaltaa. Moni rajusti väkivallan kohteeksi joutuva luulisi väkivallan tekijöiden olevan ystävällisiä, jos he vain nimittelisivät. Kun koulukiusatuilta itseltään kysytään, he nimenomaan toivotaan, että puhuttaisiin asioista oikeilla nimillä eli väkivalta on väkivaltaa, vaikka sen tekijänä olisi lapsi. 

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ensin itse lopettaisitte kiusaamisen tällä palstalla. Täällä on kymmeniä julkkisten kiusaamisketjuja.

Näin on, esimerkiksi Sanna Marinista ja Erika Vikmanista puhutaan aivan järkyttävällä tavalla. Ei ole mitään normaalia kritiikkiä tuollainen.

Ei koulu voi vastatavapa-ajan asioista. Vanhemmaton siinä avainasemassa, mitä sallii lastensa esim kännyköillään tekevän Eikoulu voi vastata lasten kännyköiden käytöstä, kun se kännyklä on vanhempien vastuulla. 

Vierailija kirjoitti:

Ei koulu voi vastatavapa-ajan asioista. Vanhemmaton siinä avainasemassa, mitä sallii lastensa esim kännyköillään tekevän Eikoulu voi vastata lasten kännyköiden käytöstä, kun se kännyklä on vanhempien vastuulla. 

Kouluväkivalta ei tapahdukaan vapaa-ajalla, vaan kouluajalla. Siksi sen nimi on KOULUväkivalta. Ja koulu on oppilaista vastuussa koulupäivän ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä hänen oma äiti oli ja miksi asui isällä, kun artikkelissa oli ilmeisesti äitipuoli? Vai tulkitsenko väärin.

 

Ja se on oleellista miten..?

Eroperheiden lapsista 100% kokee turvattomuutta, vaikka vanhemmat kuinka olisivat hyviä lapsilleen. Ero tarkoittaa luottamuksen menettämistä. Tulee tietoiseksi, että koska tahansa voi menettää sen kaikkein rakkaimman ihmisen johon on kuvitellut voivansa luottaa. Älkää jättäkö miehiänne vain siksi, että saisitte "kasvaa ihmisenä" ja elää "oman näköistä elämää". Lapsenne kärsivät.