Lue keskustelun säännöt.
Tänään kuunneltuani 70 plus äitini valitusta ja aivoituksia en yhtään ihmettele vanhusten yksinäisyyttä
N 48
15.01.2023 |
Mikään asia ei ole hyvin.
"Radiosta tulee vain rokkia. Televisiokanavat pitäisi yhdenmukaistaa. Kolmelta kanavalta ei saisi tulla samaan aikaan suomenkielistä ohjelmaa kun yhtäkään niistä ei pysty seuraamaan! Missä on Putous-ohjelma? Sinä olet lihonut yli viisi kiloa! Söisit nyt edes hernesoppaa! Missä on joulunamit? Sellon etsivät ovat törkeitä! Miksi Putin ei mene itse sinne pommittamaansa taloon? Miltä asemalta tulee Kansanradion uusinta? Ulkomaalainen lääkäri määräsi Opamoksia ja nyt se lukee netissä ja en voi mennä toiselle lääkärille kun en tiedä mitä se ajattelee!"
Tätä jaksoin parituntisen ja keskustelun kääntyessä henkilökohtaisuuksiin nousin ylös ja lähdin menemään. Sinne se jäi tippa linssissä vilkuttamaan ja toivottamaan, että soitellaan. Meinaa ottaa nuo vierailut lujille...
Kommentit (711)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsensä kehittäminen on se sana, johon kätkeytyy "onni".
Niin yksinkertaista.
Iäkäskin ihminen voi kysyä itseltään asioita.
Miksi huono tv-ohjelma ahdistaa? - Siksi, kun en osaa sulkea laitetta.
Miksi minä olen uhriutunut? - Siksi, kun en ole koskaan pitänyt puoliani, vaan olen antanut muiden viedä. En ole elänyt omaa elämääni, vaan muiden elämää.
Nyt olen vapaa. Takki päälle ja ulos. Kauppakeskukseen kahville. Juttelen lähimmälle ihmiselle. Kysyn vaikka kaupan kassalta, miten menee ja kiitän hyvästä palvelusta. Kaikki on itsestä kiinni.Ei sieltä maalta noin vaan lähdetä mihinkään kauppakeskuksiin kahveille. Kun on vaan yksi pitkä maantie yhteen suuntaan ja toinen toiseen. Niin minne menet. Ei siellä ajankuluksesi ole kuin ristikkolehti. Niin mihin odotat ajan kuluvan. Niin.
Ja se on taas ihan oma valinta että siellä maalla asuu. Olisko kannattanut muuttaa helpompaan paikkaan hyvän sään aikana. Sitten kuulee vielä sitä että ne maatalot on aivan tupaten täynnä sitä vuosikymmeniä hamstrattua roinaa joka aiheuttaa kaikille stressiä. Mistään ei voi luopua. Ei lapset ja lapsenlapset voi iso/vanhemmilleen elämäksi muuttua. Aikuisia ihmisiä on vanhukset ja omien valintojensa kanssa saavat elää.
Onko tullut mieleen, että kaikilla ei ole varaa muuttaa helpompaan paikkaan?
On tullut mieleen. Edelleen, täällä hyvinvointivaltiossa kaikki on lopulta itsestä kiinni. Olisivat muuttaneet sillon nuorena kun oli vielä paukkuja rakentaa sitä omaa elämää. Elämä on valintoja, niitä ei kukaan voi tehdä toisen puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini ei kyllä 66v:nä ole yhtään tuollainen. Tuota elämättömän elämän surua on kyllä havaittavissa (nyt hän pystyisi kyllä matkustelemaan jo jos vain haluisi, mutta seuraa puuttuu).
Mikset vinkkaa äidillesi tilausmatkoista; esim. bussiyhtiöt tekee oikein kivoja 1-5 päivän matkoja vaikkapa Ahvenanmaalle tai Lappiin, erilaisiin nähtävyyksiin Suomessa, teatterireissuja jne. Matkoilla on mukana paljon yksin olevia, keski-ikä näillä reissulla ehkä 60 v mutta matkassa on 30-80 -vuotiaita. Helppoja matkoja, kaikki järjestetty. Usein saman bussiyhtiön reissuilla kulkee paljon samoja ihmisiä, vuodesta toiseen ja siellä on aina juttuseuraa. Mene vaikka ekalla kertaa äitisi mukaan?
Eikä vain Suomessa. Niitä matkoja tehdään valtavasti myös Viroon. On kylpylälomaa Pärnuun, teatterimatkaa Tarttoon ja oopperamatkaa Tallinnaan. Helppoa kun yhdellä ja samalla bussilla pääsee koko matkan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsensä kehittäminen on se sana, johon kätkeytyy "onni".
Niin yksinkertaista.
Iäkäskin ihminen voi kysyä itseltään asioita.
Miksi huono tv-ohjelma ahdistaa? - Siksi, kun en osaa sulkea laitetta.
Miksi minä olen uhriutunut? - Siksi, kun en ole koskaan pitänyt puoliani, vaan olen antanut muiden viedä. En ole elänyt omaa elämääni, vaan muiden elämää.
Nyt olen vapaa. Takki päälle ja ulos. Kauppakeskukseen kahville. Juttelen lähimmälle ihmiselle. Kysyn vaikka kaupan kassalta, miten menee ja kiitän hyvästä palvelusta. Kaikki on itsestä kiinni.Ei sieltä maalta noin vaan lähdetä mihinkään kauppakeskuksiin kahveille. Kun on vaan yksi pitkä maantie yhteen suuntaan ja toinen toiseen. Niin minne menet. Ei siellä ajankuluksesi ole kuin ristikkolehti. Niin mihin odotat ajan kuluvan. Niin.
Ja se on taas ihan oma valinta että siellä maalla asuu. Olisko kannattanut muuttaa helpompaan paikkaan hyvän sään aikana. Sitten kuulee vielä sitä että ne maatalot on aivan tupaten täynnä sitä vuosikymmeniä hamstrattua roinaa joka aiheuttaa kaikille stressiä. Mistään ei voi luopua. Ei lapset ja lapsenlapset voi iso/vanhemmilleen elämäksi muuttua. Aikuisia ihmisiä on vanhukset ja omien valintojensa kanssa saavat elää.
Onko tullut mieleen, että kaikilla ei ole varaa muuttaa helpompaan paikkaan?
On tullut mieleen. Edelleen, täällä hyvinvointivaltiossa kaikki on lopulta itsestä kiinni. Olisivat muuttaneet sillon nuorena kun oli vielä paukkuja rakentaa sitä omaa elämää. Elämä on valintoja, niitä ei kukaan voi tehdä toisen puolesta.
Ai kaikkien pitäisi nuorena muuttaa kaupunkiin?
Hyvin huomaa, että järjenlahjoilla ei sinua ole siunattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsensä kehittäminen on se sana, johon kätkeytyy "onni".
Niin yksinkertaista.
Iäkäskin ihminen voi kysyä itseltään asioita.
Miksi huono tv-ohjelma ahdistaa? - Siksi, kun en osaa sulkea laitetta.
Miksi minä olen uhriutunut? - Siksi, kun en ole koskaan pitänyt puoliani, vaan olen antanut muiden viedä. En ole elänyt omaa elämääni, vaan muiden elämää.
Nyt olen vapaa. Takki päälle ja ulos. Kauppakeskukseen kahville. Juttelen lähimmälle ihmiselle. Kysyn vaikka kaupan kassalta, miten menee ja kiitän hyvästä palvelusta. Kaikki on itsestä kiinni.Ei sieltä maalta noin vaan lähdetä mihinkään kauppakeskuksiin kahveille. Kun on vaan yksi pitkä maantie yhteen suuntaan ja toinen toiseen. Niin minne menet. Ei siellä ajankuluksesi ole kuin ristikkolehti. Niin mihin odotat ajan kuluvan. Niin.
Ja se on taas ihan oma valinta että siellä maalla asuu. Olisko kannattanut muuttaa helpompaan paikkaan hyvän sään aikana. Sitten kuulee vielä sitä että ne maatalot on aivan tupaten täynnä sitä vuosikymmeniä hamstrattua roinaa joka aiheuttaa kaikille stressiä. Mistään ei voi luopua. Ei lapset ja lapsenlapset voi iso/vanhemmilleen elämäksi muuttua. Aikuisia ihmisiä on vanhukset ja omien valintojensa kanssa saavat elää.
Onko tullut mieleen, että kaikilla ei ole varaa muuttaa helpompaan paikkaan?
Miten ei olisi varaa? Jos ihan varaton on niin kela maksaa muuttokulut ja tekee takuuvuokraa varten maksusitoumuksen. Meillä on asumistukijärjestelmä joka korvaa osan vuokrasta. Kyllä varaa on, haluja ei taida olla
Kaikki ei halua olla kelan elättejä kuten sinä.
Ja hyvä niin, meille kaikille.
Mutta sitten kuitenkin odotetaan että omat lapset jättävät oman elämänsä ja alkaa passaajiksi? Mielummin mä verorahoilla omia vanhuksia/köyhiä hyysään kuin että annetaan avokätisesti muualta tulleille. Mutta se onkin sitten toinen tarina ja nuo tarinathan poistetaan täältä välittömästi.
Kyllä oikeasti pelottaa vanheneminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monen vanhemman elämä painottuu ensin lapsiin ja usein samalla myös työelämään. Kun lapset muuttaa kotoa ja töistä jää eläkkeelle niin elämän sisällöttömyys korostuu. Silloin on myös aikaa valittaa. Kaippa siellä takana on se yksinäisyyden ja tarpeettomuuden tunne. Ja kyllähän joissakin valituksissa voi perääkin olla.
Harrastukset tai matkustelu pitää elämän aktiivisena.
Olen itse yli 70 v, mutta en jaksa sitä valitusta kuunnella yhtään. Moni ns ystävyys on loppunut, kun kaveri valittaa tunnin puhelimessa ja sanoo lopuksi, että olipa kiva jutella.
Itse pääsin sanomaan moi ja heippa🤣
Eipä silti, nämä valittajat valittivat kyllä jo työikäisinäkin.
Luen ihan hitokseen kirjoja ja olen kaikenlaisessa lastenlapsille apuna, kun on milloin mitäkin koulujuttuja ja vanhemmat eivät kuulemma osaakaan jotain käsityöasiaa yms.
On mullakin aihetta valitella, mutta ei se auta, että paasaan sitä tuntitolkulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsensä kehittäminen on se sana, johon kätkeytyy "onni".
Niin yksinkertaista.
Iäkäskin ihminen voi kysyä itseltään asioita.
Miksi huono tv-ohjelma ahdistaa? - Siksi, kun en osaa sulkea laitetta.
Miksi minä olen uhriutunut? - Siksi, kun en ole koskaan pitänyt puoliani, vaan olen antanut muiden viedä. En ole elänyt omaa elämääni, vaan muiden elämää.
Nyt olen vapaa. Takki päälle ja ulos. Kauppakeskukseen kahville. Juttelen lähimmälle ihmiselle. Kysyn vaikka kaupan kassalta, miten menee ja kiitän hyvästä palvelusta. Kaikki on itsestä kiinni.Ei sieltä maalta noin vaan lähdetä mihinkään kauppakeskuksiin kahveille. Kun on vaan yksi pitkä maantie yhteen suuntaan ja toinen toiseen. Niin minne menet. Ei siellä ajankuluksesi ole kuin ristikkolehti. Niin mihin odotat ajan kuluvan. Niin.
Ja se on taas ihan oma valinta että siellä maalla asuu. Olisko kannattanut muuttaa helpompaan paikkaan hyvän sään aikana. Sitten kuulee vielä sitä että ne maatalot on aivan tupaten täynnä sitä vuosikymmeniä hamstrattua roinaa joka aiheuttaa kaikille stressiä. Mistään ei voi luopua. Ei lapset ja lapsenlapset voi iso/vanhemmilleen elämäksi muuttua. Aikuisia ihmisiä on vanhukset ja omien valintojensa kanssa saavat elää.
Onko tullut mieleen, että kaikilla ei ole varaa muuttaa helpompaan paikkaan?
On tullut mieleen. Edelleen, täällä hyvinvointivaltiossa kaikki on lopulta itsestä kiinni. Olisivat muuttaneet sillon nuorena kun oli vielä paukkuja rakentaa sitä omaa elämää. Elämä on valintoja, niitä ei kukaan voi tehdä toisen puolesta.
Ai kaikkien pitäisi nuorena muuttaa kaupunkiin?
Hyvin huomaa, että järjenlahjoilla ei sinua ole siunattu.
No jos ei kykene maalla asumaan niin mitä ihmettä sä ehdotat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppiset teinit täällä kertomassa että äiti ja isä on niin tyhmiä, jälleen kerran.
Vihasi se oma äitinikin omaa äitiään. Silloin vaan ei ollut tällaisia nettipalstoja joissa vaihtaa kokemuksia. Jouduin siis minä olemaan se likasanko, silloinkin.
Oikein hyvä tekosyy jatkaa kierrettä. Toivottavasti et ole lisääntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse yli 70 v, mutta en jaksa sitä valitusta kuunnella yhtään. Moni ns ystävyys on loppunut, kun kaveri valittaa tunnin puhelimessa ja sanoo lopuksi, että olipa kiva jutella.
Itse pääsin sanomaan moi ja heippa🤣
Eipä silti, nämä valittajat valittivat kyllä jo työikäisinäkin.
Luen ihan hitokseen kirjoja ja olen kaikenlaisessa lastenlapsille apuna, kun on milloin mitäkin koulujuttuja ja vanhemmat eivät kuulemma osaakaan jotain käsityöasiaa yms.
On mullakin aihetta valitella, mutta ei se auta, että paasaan sitä tuntitolkulla.
Olet ihana pidä toi. 💞
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppiset teinit täällä kertomassa että äiti ja isä on niin tyhmiä, jälleen kerran.
Vihasi se oma äitinikin omaa äitiään. Silloin vaan ei ollut tällaisia nettipalstoja joissa vaihtaa kokemuksia. Jouduin siis minä olemaan se likasanko, silloinkin.
Oikein hyvä tekosyy jatkaa kierrettä. Toivottavasti et ole lisääntynyt.
On minulla lapsia mutta osaan olla jakamatta heille asioita vain valittamisen ilosta. Ei aikuisten välisiä riitoja tms. Ei tule jatkumaan tuo tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsensä kehittäminen on se sana, johon kätkeytyy "onni".
Niin yksinkertaista.
Iäkäskin ihminen voi kysyä itseltään asioita.
Miksi huono tv-ohjelma ahdistaa? - Siksi, kun en osaa sulkea laitetta.
Miksi minä olen uhriutunut? - Siksi, kun en ole koskaan pitänyt puoliani, vaan olen antanut muiden viedä. En ole elänyt omaa elämääni, vaan muiden elämää.
Nyt olen vapaa. Takki päälle ja ulos. Kauppakeskukseen kahville. Juttelen lähimmälle ihmiselle. Kysyn vaikka kaupan kassalta, miten menee ja kiitän hyvästä palvelusta. Kaikki on itsestä kiinni.Ei sieltä maalta noin vaan lähdetä mihinkään kauppakeskuksiin kahveille. Kun on vaan yksi pitkä maantie yhteen suuntaan ja toinen toiseen. Niin minne menet. Ei siellä ajankuluksesi ole kuin ristikkolehti. Niin mihin odotat ajan kuluvan. Niin.
Ja se on taas ihan oma valinta että siellä maalla asuu. Olisko kannattanut muuttaa helpompaan paikkaan hyvän sään aikana. Sitten kuulee vielä sitä että ne maatalot on aivan tupaten täynnä sitä vuosikymmeniä hamstrattua roinaa joka aiheuttaa kaikille stressiä. Mistään ei voi luopua. Ei lapset ja lapsenlapset voi iso/vanhemmilleen elämäksi muuttua. Aikuisia ihmisiä on vanhukset ja omien valintojensa kanssa saavat elää.
Onko tullut mieleen, että kaikilla ei ole varaa muuttaa helpompaan paikkaan?
On tullut mieleen. Edelleen, täällä hyvinvointivaltiossa kaikki on lopulta itsestä kiinni. Olisivat muuttaneet sillon nuorena kun oli vielä paukkuja rakentaa sitä omaa elämää. Elämä on valintoja, niitä ei kukaan voi tehdä toisen puolesta.
Ai kaikkien pitäisi nuorena muuttaa kaupunkiin?
Hyvin huomaa, että järjenlahjoilla ei sinua ole siunattu.
Ei se kaupunkikaan auta, kun vanhus ei halua ottaa apua vastaan. Päivittäiset hoitajakäynnit vanhus perui itse ja sitten soittaa valituspuheluita kertoen yhä uudelleen kaikki elämänsä vääryydet. Kuulija sairastuu lopulta itse, jos ei rajoita yhteydenpitoa.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsensä kehittäminen on se sana, johon kätkeytyy "onni".
Niin yksinkertaista.
Iäkäskin ihminen voi kysyä itseltään asioita.
Miksi huono tv-ohjelma ahdistaa? - Siksi, kun en osaa sulkea laitetta.
Miksi minä olen uhriutunut? - Siksi, kun en ole koskaan pitänyt puoliani, vaan olen antanut muiden viedä. En ole elänyt omaa elämääni, vaan muiden elämää.
Nyt olen vapaa. Takki päälle ja ulos. Kauppakeskukseen kahville. Juttelen lähimmälle ihmiselle. Kysyn vaikka kaupan kassalta, miten menee ja kiitän hyvästä palvelusta. Kaikki on itsestä kiinni.Ei sieltä maalta noin vaan lähdetä mihinkään kauppakeskuksiin kahveille. Kun on vaan yksi pitkä maantie yhteen suuntaan ja toinen toiseen. Niin minne menet. Ei siellä ajankuluksesi ole kuin ristikkolehti. Niin mihin odotat ajan kuluvan. Niin.
Ja se on taas ihan oma valinta että siellä maalla asuu. Olisko kannattanut muuttaa helpompaan paikkaan hyvän sään aikana. Sitten kuulee vielä sitä että ne maatalot on aivan tupaten täynnä sitä vuosikymmeniä hamstrattua roinaa joka aiheuttaa kaikille stressiä. Mistään ei voi luopua. Ei lapset ja lapsenlapset voi iso/vanhemmilleen elämäksi muuttua. Aikuisia ihmisiä on vanhukset ja omien valintojensa kanssa saavat elää.
Onko tullut mieleen, että kaikilla ei ole varaa muuttaa helpompaan paikkaan?
Miten ei olisi varaa? Jos ihan varaton on niin kela maksaa muuttokulut ja tekee takuuvuokraa varten maksusitoumuksen. Meillä on asumistukijärjestelmä joka korvaa osan vuokrasta. Kyllä varaa on, haluja ei taida olla
Kaikki ei halua olla kelan elättejä kuten sinä.
Ja hyvä niin, meille kaikille.Mutta sitten kuitenkin odotetaan että omat lapset jättävät oman elämänsä ja alkaa passaajiksi? Mielummin mä verorahoilla omia vanhuksia/köyhiä hyysään kuin että annetaan avokätisesti muualta tulleille. Mutta se onkin sitten toinen tarina ja nuo tarinathan poistetaan täältä välittömästi.
Luojan kiitos. Se paasaus kun vedetään joka keskusteluun, vaikka aiheena olisi se, mitä tiskiainetta käytätte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oikeasti pelottaa vanheneminen.
Syytä onkin. Eri skenaarioiden mukaan 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneet eivät tule saamaan hoivaa vanhuksina. Ei ole valtiolla enää varaa siihen reilun 10v kuluttua, eikä Suomeen saada riittävästi käsiä hommiin. Myöskään omasta nuorisosta ei tule apua, sillä arvioiden mukaan joka neljäs nuori on kykenemätön eri syistä työelämään.
Ankeat koittaa kaikille, jotka siirtyvät vanhuuteen tuossa 2040-luvun taitteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppiset teinit täällä kertomassa että äiti ja isä on niin tyhmiä, jälleen kerran.
Vihasi se oma äitinikin omaa äitiään. Silloin vaan ei ollut tällaisia nettipalstoja joissa vaihtaa kokemuksia. Jouduin siis minä olemaan se likasanko, silloinkin.
Oikein hyvä tekosyy jatkaa kierrettä. Toivottavasti et ole lisääntynyt.
On minulla lapsia mutta osaan olla jakamatta heille asioita vain valittamisen ilosta. Ei aikuisten välisiä riitoja tms. Ei tule jatkumaan tuo tapa.
Tulee, jos kerran olet näyttänyt "hyvää" esimerkkiä vihaamalla äitiäsi. Siinä on lapsillesi vuorostaan hyvä tekosyy vihata sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppiset teinit täällä kertomassa että äiti ja isä on niin tyhmiä, jälleen kerran.
Vihasi se oma äitinikin omaa äitiään. Silloin vaan ei ollut tällaisia nettipalstoja joissa vaihtaa kokemuksia. Jouduin siis minä olemaan se likasanko, silloinkin.
Oikein hyvä tekosyy jatkaa kierrettä. Toivottavasti et ole lisääntynyt.
On minulla lapsia mutta osaan olla jakamatta heille asioita vain valittamisen ilosta. Ei aikuisten välisiä riitoja tms. Ei tule jatkumaan tuo tapa.
Tulee, jos kerran olet näyttänyt "hyvää" esimerkkiä vihaamalla äitiäsi. Siinä on lapsillesi vuorostaan hyvä tekosyy vihata sinua.
En nyt jaksa jäädä vänkäämään kanssasi kun asia ei ole noin. Olen tarkoituksella valinnut tehdä eri tavalla asioita kuin äitini vaikket sitä mitenkään voi ymmärtää. Jätetään aihe tähän.
Tunnen valittavia vanhuksia, mutta suhtaudun heihin armollisesti. Ei kaikilla ole voimavaroja positiivisuuteen. Kannattaa miettiä omalla kohdallaan, jos vaikka sairastuisi vakavasti tai masentuisi pahasti, olisiko silloin muille innostavaa seuraa?
Ehkä voisi kääntää puheenaiheita vanhuksen kanssa johonkin positiivisempaan? Hänellä on varmasti taitoja ja kykyjä. Vaikka sukan neulomisessa. Voi piristää toista muistuttamalla hänen taidoistaan. Ehkä hän saa siitä jotain potkua elämään ja pystyy paremmin olemaan läsnä muidenkin tarpeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsensä kehittäminen on se sana, johon kätkeytyy "onni".
Niin yksinkertaista.
Iäkäskin ihminen voi kysyä itseltään asioita.
Miksi huono tv-ohjelma ahdistaa? - Siksi, kun en osaa sulkea laitetta.
Miksi minä olen uhriutunut? - Siksi, kun en ole koskaan pitänyt puoliani, vaan olen antanut muiden viedä. En ole elänyt omaa elämääni, vaan muiden elämää.
Nyt olen vapaa. Takki päälle ja ulos. Kauppakeskukseen kahville. Juttelen lähimmälle ihmiselle. Kysyn vaikka kaupan kassalta, miten menee ja kiitän hyvästä palvelusta. Kaikki on itsestä kiinni.Ei sieltä maalta noin vaan lähdetä mihinkään kauppakeskuksiin kahveille. Kun on vaan yksi pitkä maantie yhteen suuntaan ja toinen toiseen. Niin minne menet. Ei siellä ajankuluksesi ole kuin ristikkolehti. Niin mihin odotat ajan kuluvan. Niin.
Ja se on taas ihan oma valinta että siellä maalla asuu. Olisko kannattanut muuttaa helpompaan paikkaan hyvän sään aikana. Sitten kuulee vielä sitä että ne maatalot on aivan tupaten täynnä sitä vuosikymmeniä hamstrattua roinaa joka aiheuttaa kaikille stressiä. Mistään ei voi luopua. Ei lapset ja lapsenlapset voi iso/vanhemmilleen elämäksi muuttua. Aikuisia ihmisiä on vanhukset ja omien valintojensa kanssa saavat elää.
Onko tullut mieleen, että kaikilla ei ole varaa muuttaa helpompaan paikkaan?
Miten ei olisi varaa? Jos ihan varaton on niin kela maksaa muuttokulut ja tekee takuuvuokraa varten maksusitoumuksen. Meillä on asumistukijärjestelmä joka korvaa osan vuokrasta. Kyllä varaa on, haluja ei taida olla
Kaikki ei halua olla kelan elättejä kuten sinä.
Ja hyvä niin, meille kaikille.Mutta sitten kuitenkin odotetaan että omat lapset jättävät oman elämänsä ja alkaa passaajiksi? Mielummin mä verorahoilla omia vanhuksia/köyhiä hyysään kuin että annetaan avokätisesti muualta tulleille. Mutta se onkin sitten toinen tarina ja nuo tarinathan poistetaan täältä välittömästi.
No eipä ole yhtään liikaa vaadittu, että omat lapset auttavat mahdollisuuksien mukaan tai edes kuuntelevat.
Mulla toisin päin. Parikymppinen tyttäreni vaittaa puhelimessa lähes joka päivä. Ikinä ei mikään ole hyvin, ja kaikista asioita löytyy huono puoli. Hän soittee lähes joka päivä, ja haluaisin sanoa että että en jaksa puhua kuin kerra nviikkoon, mutta en uskalla, koska hänellä ei mene kovin hyvin, ja hän kaipaa "juttukaveria". Vaikka eihän tuo minun päälle kaataminen mitään juttelua edes ole.
Mitään ei voi tehdä koska voi käydä huonosti, eikä "jaksa" ja sitten ei ole mitään tekemistä ja on niin tylsää.
Kaikki ei halua olla kelan elättejä kuten sinä.
Ja hyvä niin, meille kaikille.