Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko epäkohteliasta kysyä kassaa kahville?
15.01.2023 |
Kun ehkä kerran kymmeneen vuoteen joku edes vähän värähdyttää, ei usein tee mieli tutustua. Nyt tekisi. Kysymyksessä on kassa, kaiketi opiskelija. Hänellä on persoonallinen ulkonäkö, satumainen, jonka en usko vetoavan kaikkiin. Lisäksi hän on hyvin pitkä, minua, keskimittaista miestä, pidempi.
Hän osaa myös teititellä oikein ("oletteko saanut" eikä "oletteko saaneet") ja hänen käytöksestään syntyy ylipäänsä jostain syystä sivistynyt vaikutelma.
Yli vuoden päivät olen kassalla viikonloppuisin tyttöä nähnyt. Heti ensinäkemästä on kutkuttanut kummallisesti ja minusta tuntuu (saattaa tietenkin olla ihan harhaa), että tytöstäkin on. Kuittia ojentaessa katseet kohtaavat tarpeettoman pitkään ja esimerkiksi tänään ostoksia hihnan päässä pakatessani katse alas käännettynä näin sivusilmällä, kuinka hän vilkaisi minua, vaikka kassalla oli jo uusi asiakas.
Nämä tuntemukset saattavat olla tietysti vain toiveiden luomaa harhaa.
Harmittaa, että tyttö sattuu olemaan kassa, koska tapaan ani harvoin tunteita herättäviä naisia, eikä asiakaspalvelijoita kai ole sopivaa kysyä kahville. Jos kuitenkin yrittäisi, onko siihen mitään järkevää tapaa? Vai annanko vain olla?
Kommentit (321)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin omasta kokemuksestani kaupan kassana ja ravintola-alalta, että yleensä treffeille kyselijät ovat hyvin epämiellyttäviä kokemuksia.
Kiinnostaisi tietää, miksi koette kahvitteluehdotukset epämiellyttäviksi, koska itse en koe, jos ne ovat asiallisia. Ihan sama, ojentaako asiakas lapun vai kysyykö hän ohimennen, kiinnostaisiko joskus kahvitella, niin minusta se on enemmän myönteistä kuin kielteistä. Siitä tulee hyvä olo. Joku on kiinnostunut minusta. Joku kokee minut myönteisesti.
Epämiellyttävyys liittyy huonoon käytökseen, mutta minun on vaikea ymmärtää, miten ihmisistä on tullut niin superherkkiä, että asiallinen tutustumisehdotus koetaan ahdistavana. Miten se, että joku tahtoisi tutustua ja kertoo halustaan, muuttuu ahdistukseksi?
Olen pyrkinyt suhtautumaan myönteisesti ihmisten erilaisiin pelkoihin, ahdistuksiin ja mielenterveysongelmiin, mutta kyllähän tässä on alkanut tuntua, että maailma oikein kannustaa niihin. Jos asiallinen lähestyminen aiheuttaa voimakkaita kielteisiä tunteita, ongelma ei ole lähestyjässä. Perustasapainoisen ihmisen täytyy pystyä käsittelemään se, että hän herättää joissain myönteisiä tunteita.
Huono käytös sitten erikseen.
Veikkaan, että tässä on takana myös jokin muu juttu. Oletetaan, että kassaa voi pyytää ulos, mutta kenelle tulee mieleen kysyä vaikka lääkäriä, ambulanssikuskia tai pankinjohtajaa lainaneuvottelun päätteeksi? Vaikka on kyse yhtä lailla asiakaspalvelutilanteessa, niin valtasuhde on erilainen. Jokainen henkilö on myös erilainen ja siksi voi kokea saman tilanteen eri tavoin. Siksi mielestäni työtään tekevää ihmistä ei lähestytä treffi-aikeissa. Myönteisen ja vilpittömän palautteen voi antaa hyvästä työstä/asiakaspalvelusta, jos sille on aihetta. Ei kiehtovasta ulkoisesta olemuksesta. Työajan ulkopuolella tilanne on aivan toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Summataanko jo yhteen tämä keskustelu:
- On epäkohteliasta, eikä saa kysyä. Tinder on ainut paikka, missä saa etsiä kumppania.
Jos minä olisin miespuolinen kassatyöntekijä, niin en loukkaantuisi pätkääkään, jos kuka tahansa nainen rohkaistuisi kysymään treffeille. Vaikea kuvitella, että kukaan mies loukkaantuisi. Noh, toisaalta tämän päivän miehet saattavat pahoittaa mielensä tuostakin.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistumisessa on kysymys aikuisuuden puutteesta. Monet korkeasti koulutetut ammattiryhmät saavat jatkuvasti ehdotuksia asiakkailtaan/potilailtaan tai joutuvat näiden ihastuksen kohteeksi, mutta eivät he niistä ahdistu, koska pää riittää ymmärtämään ihmisluonnon perustan.
Ahdistuminen on vähän koulutettujen nuorten naisten ongelma.
No jos ajattelet, että nuoret naiset eivät uskalla vastata puhelimeen, jos vieras numero soittaa, niin miten he käsittelisivät jotain treffipyyntöjä? Nuoret naiset ovat tottuneet tapaamaan uudet ihmiset netissä.
Jos kyseessä on paljon vanhempi mies, niin ei kyllä kiinnosta. Keski-ikäiset ukot ovat epätoivoisia ja ahdistelevat ymmärtämättä, että se on sopimatonta. Nuoret puhuvat toisella tavalla, ilman sitä setien harrastamaa tuijottelua ja muuta pakkomielteisyyttä. Pysykää sedät omienne parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin omasta kokemuksestani kaupan kassana ja ravintola-alalta, että yleensä treffeille kyselijät ovat hyvin epämiellyttäviä kokemuksia.
Kiinnostaisi tietää, miksi koette kahvitteluehdotukset epämiellyttäviksi, koska itse en koe, jos ne ovat asiallisia. Ihan sama, ojentaako asiakas lapun vai kysyykö hän ohimennen, kiinnostaisiko joskus kahvitella, niin minusta se on enemmän myönteistä kuin kielteistä. Siitä tulee hyvä olo. Joku on kiinnostunut minusta. Joku kokee minut myönteisesti.
Epämiellyttävyys liittyy huonoon käytökseen, mutta minun on vaikea ymmärtää, miten ihmisistä on tullut niin superherkkiä, että asiallinen tutustumisehdotus koetaan ahdistavana. Miten se, että joku tahtoisi tutustua ja kertoo halustaan, muuttuu ahdistukseksi?
Olen pyrkinyt suhtautumaan myönteisesti ihmisten erilaisiin pelkoihin, ahdistuksiin ja mielenterveysongelmiin, mutta kyllähän tässä on alkanut tuntua, että maailma oikein kannustaa niihin. Jos asiallinen lähestyminen aiheuttaa voimakkaita kielteisiä tunteita, ongelma ei ole lähestyjässä. Perustasapainoisen ihmisen täytyy pystyä käsittelemään se, että hän herättää joissain myönteisiä tunteita.
Huono käytös sitten erikseen.
Ei vaan on sopimatonta käytöstä tupata minäminäminää väkisin millään yksipuolisilla "myönteisiä tunteita aah niin on sun pakko hyväksyä ja "käsitellä se" (kiitollisena alistua halusit tai et). Sairasta uhrinsyyllistystä. Tasapainoisen pitää pystyä käsittelemään faktat: työntekijää ei työssään häiritä eikä ketään epätoivotusti.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on paljon vanhempi mies, niin ei kyllä kiinnosta.
Mutta kun nainen löytää itseään selvästi vanhemman kumppanin, ikä on vain numeroita. Naisia ja miehiä kohdellaan asiassa ihan eri tavalla. Nuori nainen voi tehdä aloitteen keski-ikäiselle miehelle, mutta keski-ikäisen miehen aloite nuorelle naiselle nähdään junttiutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lähikaupassa on komea nuori mies kassalla. Hän on aina tosi iloinen ja kohtelias ja joskus jutellaan säästä ym pari sanaa.
Mulle ei ole koskaan tullut mieleenkään että hän olisi minusta millään tavalla kiinnostunut.
Ihan hullu ajatus! Enkä minä todellakaan hänestä.N55
eikö muka paikat kastu kun komea hymyilee
Ei, koska olen normaali.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on paljon vanhempi mies, niin ei kyllä kiinnosta. Keski-ikäiset ukot ovat epätoivoisia ja ahdistelevat ymmärtämättä, että se on sopimatonta. Nuoret puhuvat toisella tavalla, ilman sitä setien harrastamaa tuijottelua ja muuta pakkomielteisyyttä. Pysykää sedät omienne parissa.
Mutta kerrotko sen tarkan ikärajan, mikä se on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on paljon vanhempi mies, niin ei kyllä kiinnosta.
Mutta kun nainen löytää itseään selvästi vanhemman kumppanin, ikä on vain numeroita. Naisia ja miehiä kohdellaan asiassa ihan eri tavalla. Nuori nainen voi tehdä aloitteen keski-ikäiselle miehelle, mutta keski-ikäisen miehen aloite nuorelle naiselle nähdään junttiutena.
No kyllä se vaan vähän junttia on, jos joku setämies lähestyy treffimielessä kaksikymppistä kassatyttöä. Eikä toisaalta nuo kaksikymppiset tytötkään ole iskemässä kassana toimivia setämiehiä niiden työpaikalla. Ikinä. Joten turhaan uhriudut.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistumisessa on kysymys aikuisuuden puutteesta. Monet korkeasti koulutetut ammattiryhmät saavat jatkuvasti ehdotuksia asiakkailtaan/potilailtaan tai joutuvat näiden ihastuksen kohteeksi, mutta eivät he niistä ahdistu, koska pää riittää ymmärtämään ihmisluonnon perustan.
Ahdistuminen on vähän koulutettujen nuorten naisten ongelma.
Ahdistaminen on kenen ongelma/vastuulla? Eikö syyllistä ja tekijäosapuolta saa vastuuseen perceilystään?
"Nuoria vähän koulutettuja aikuisuudeltaan puutteellisia ja ahdistelusta ahdistuvia" siis _saakin ahdistella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on paljon vanhempi mies, niin ei kyllä kiinnosta. Keski-ikäiset ukot ovat epätoivoisia ja ahdistelevat ymmärtämättä, että se on sopimatonta. Nuoret puhuvat toisella tavalla, ilman sitä setien harrastamaa tuijottelua ja muuta pakkomielteisyyttä. Pysykää sedät omienne parissa.
Mutta kerrotko sen tarkan ikärajan, mikä se on?
Paljon vanhemmat ei mua kiinnosta, eikä mun tarvi selitellä sulle et miksi ei. Tää on mun elämä, jossa teen mun valinnat.
Sedät on niille, jotka ei saa omanikäisiä. Muita ei vanhat kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on paljon vanhempi mies, niin ei kyllä kiinnosta. Keski-ikäiset ukot ovat epätoivoisia ja ahdistelevat ymmärtämättä, että se on sopimatonta. Nuoret puhuvat toisella tavalla, ilman sitä setien harrastamaa tuijottelua ja muuta pakkomielteisyyttä. Pysykää sedät omienne parissa.
Mutta kerrotko sen tarkan ikärajan, mikä se on?
Paljon vanhemmat ei mua kiinnosta, eikä mun tarvi selitellä sulle et miksi ei. Tää on mun elämä, jossa teen mun valinnat.
Mutta kuinka paljon on se paljon vanhempi? Joskus on niin vaikea arvioida naisen ikää tarkalleen, niin miten esimerkiksi voin katsoa, että nainen on täsmälleen kaksi vuotta minua nuorempi tai vanhempi?
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, tiedättekö yhtään naista, joka asiakaspalvelutehtävissä työskennellessään olisi tavannut seurustelukumppanin?
Minut iski kaupan myyjätär. En tosin hakenut seurustelusuhdetta, joten paneskelimme vain. Tämä ei lopulta naiselle riittänyt joten koko homma loppui sitten siihen.
m41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on paljon vanhempi mies, niin ei kyllä kiinnosta. Keski-ikäiset ukot ovat epätoivoisia ja ahdistelevat ymmärtämättä, että se on sopimatonta. Nuoret puhuvat toisella tavalla, ilman sitä setien harrastamaa tuijottelua ja muuta pakkomielteisyyttä. Pysykää sedät omienne parissa.
Mutta kerrotko sen tarkan ikärajan, mikä se on?
Paljon vanhemmat ei mua kiinnosta, eikä mun tarvi selitellä sulle et miksi ei. Tää on mun elämä, jossa teen mun valinnat.
Mutta kuinka paljon on se paljon vanhempi? Joskus on niin vaikea arvioida naisen ikää tarkalleen, niin miten esimerkiksi voin katsoa, että nainen on täsmälleen kaksi vuotta minua nuorempi tai vanhempi?
Lakkaa inttämästä. Vaikutat pakkomielteiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole epäkohteliasta. Sen sijaan keskusteluyritykset ovat. Lapun nainen voi unohtaa samantien, mutta keskusteluyrityksistä on vaikea päästä kohteliaasti eroon.
Osaat kirjoittaa jäsennellysti, joten kuulut kaiketi niihin fiksuihin miehiin, jotka ymmärtävät vetäytyä, jos nainen ei ota yhteyttä.
Lisäksi on myönteistä, että pohdit asiaa naisen näkökulmasta. Se on kohteliasta ja kertoo kyvystä empatiaan.
Silmäniskut, hymyt ja sen sellaiset voit unohtaa. Ne ovat noloja, jos eivät tule luonnostaan.
Keskusteluyrityksissä ei ole mitään epäkohteliasta. Minä tarkoitan keskustelulla ja reploilla samanlaisia asioita joita mm. itse (ja moni muu) käy tutun kassan kanssa tyyliin "Kylläpä siellä on liukas keli ulkona". En mitään henkilökohtaista. Kun kassa tulee tutuksi, hän usein avaa itse keskustelun tyyliin "Pitäisi varmaan itsekin joskus maistaa tuota... tuotetta". Esimerkit olivat hihasta vedettyjä, mutta siis tuollaisia arkisia reploja, joihin ei liity mitään henkilökohtaista. Ei kassalla ole tarkoitus alkaa kysellä toisen harrastuksia tai muuta henkilökohtaista. Mutta jos ei pysty edes tuollaiseen small talkiin, niin ehdottomasti ei kannata kysyä kahville.
Paitsi jos lähellä on muita kauppoja niin, ettei tuohon kauppaan ole pakko enää koskaan mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on paljon vanhempi mies, niin ei kyllä kiinnosta.
Mutta kun nainen löytää itseään selvästi vanhemman kumppanin, ikä on vain numeroita. Naisia ja miehiä kohdellaan asiassa ihan eri tavalla. Nuori nainen voi tehdä aloitteen keski-ikäiselle miehelle, mutta keski-ikäisen miehen aloite nuorelle naiselle nähdään junttiutena.
No kyllä se vaan vähän junttia on, jos joku setämies lähestyy treffimielessä kaksikymppistä kassatyttöä. Eikä toisaalta nuo kaksikymppiset tytötkään ole iskemässä kassana toimivia setämiehiä niiden työpaikalla. Ikinä. Joten turhaan uhriudut.
Sen sijaan kaksikymppinen kassatyttö pyysi minua kahville kun olin 43-vuotias. Ja siis asiakkaana hänen kaupassaan. Kyllä minä koin sen niin epämukavaksi, että lakkasin käymästä po. liikkeessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se myyjä ole ollut kuin normaali "työminänsä" ja kohdellut kuin ketä tahansa asiakasta eikä taatusti edes jälkeenpäin muista ketä kaikkia sitä työpäivän aikana asiakkaana oli.
Eihän se noin mene. Olen asiakaspalvelutyössä monesti toivonut, että vakiasiakas tekisi aloitteen, koska työntekijänä en voi sitä tehdä.
Ihmiset usein aistivat keskinäisen jännitteen. Toisinaan osuu harhaan, toisinaan oikeaan, mutta on turha kuvitella, että asiakaspalvelutilanteissa ei syntyisi tunteita. Niitä syntyy kaikissa tilanteissa, joissa ihmiset kohtaavat. Asiakaspalvelutilanne on yksi tilanne muiden joukossa.
Miten niin työntekijänä et voi tehdä? Pomoko kieltää? Hyväksyttävämpäähän se noin päin on, kuin että ei-toivottu asiakas lähentelee.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistumisessa on kysymys aikuisuuden puutteesta. Monet korkeasti koulutetut ammattiryhmät saavat jatkuvasti ehdotuksia asiakkailtaan/potilailtaan tai joutuvat näiden ihastuksen kohteeksi, mutta eivät he niistä ahdistu, koska pää riittää ymmärtämään ihmisluonnon perustan.
Ahdistuminen on vähän koulutettujen nuorten naisten ongelma.