Lue keskustelun säännöt.
"SUOMI tarvitsee kipeästi eri kielten osaajia. Tätä korostavat niin hallituspuolueet kuin elinkeinoelämän toimijatkin."
15.01.2023 |
Hupaisa ja naiivi kommentti tuolta mielipidekirjoittalajalta. Hallitushan päätti juuri lisätä pakkoruotsin tunteja peruskouluun. Eli juuri päinvastoin kuin pitäisi tehdä. Pakkoruotsi pitäisi poistaa ja tilalle valikoima muita kieliä. Tämä on ainoa realistinen tapa saada eri kielten osaajia.
Mielipidekirjoittaja vaatii, että pitäisi valita muuta kuin englantia ensimmäiseksi kieleksi. Hän ei tajua sitä, että Suomen pakkoruotsijärjestelmässä se tarkoittaa sitä, että pienen lapsen kohdalla tehdään sillä hetkellä päätös kolmen vieraan kielen opiskelusta. Se on liian suuri päätos siinä vaiheessa, kun ei vielä edes oma äidinkieli ole hallussa, eikä ole tietoa, miten kielten oppinen ylipäätään sujuu.
Olen vähän pettynyt, että "kasvastustieteen tohtori" ei ole perehtynyt asiaan tämän enempää.
Kommentit (112)
Työskentelen valtion virastossa, vuosia olen palvellut ruotsin, venäjän, Arabian puhujia englanniksi. Jos haluaa palvelua äidinkielellään voi palata puhelinlinjaan, ja toivoa että joku muu sattuu vastaamaan.
Tosin ruotsin puhujia on kymmenestä henkilöstä yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan, että niitä muita kieliä voi opiskella myöhemmin, jos tarvitsee. Miksei tämä päde ruotsiin? Eikös ruotsiakin voi opiskella jälkeen päin, jos tarvitsee? Ai niin, mutta sehän on portti muihin kieliin! Mitenhän muunmaalaiset oppivat mitään vierasta kieltä kun ei tarvitse opiskella ruotsia?
Outoa logiikkaa. Itse opin Saksaan mennessäni saksan kielen kädenkäänteessä kun osasin ruotsia. Suomen kielestä ei ole mitään apua oppia esim. saksaa, sen verran erilainen on suomen kieli. Kummasti ne monet miljoonat turkkilaiset, jugoslawialaiset ja italialaiset "Gastarbeiter" Saksassa oppivat saksaa puhumaan kuten myös Suomeen muuttaneet muilta mailta tulleet ovat oppineet suomea melkein kaikki. Suomalaiset Fuengirolassa eivät ole oppineet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta puhumaan maan kieltä. Mikä siinä on, että ei opita millään. Ei huvita? Ei viitsitä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naapurien kielet ei ole keneltäkään pois Suomessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa ovat? Miksi ruotsalaiset eivät opiskele suomea, onhan se kaunis ja harvinainen kieli ja se on portti moniin muihin kieliin. Suomen jälkeen englanti tuntuu lasten leikiltä opiskella!
Koska ruotsi on yhteispohjoismainen kieli, suomi ei ole sitä.
Pohjoismaisessa yhteistyössä pärjää englannilla ja suomalaisille olisi tärkeämpää osata vaikkapa saksaa tai ranskaa, joita puhutaan laajalti Euroopassa. Suomalaisille, ruotsalaisille ja virolaisille englanti on kaikille neutraali kieli eikä kukaan saa tarpeetonta etua äidinkielen puhujana.
Virolaiset ja puolalaiset osaavat myös hyvin saksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tiedostaa, että vaikeaa kieltä ei opi samoilla viikkotuntimäärillä läheskään yhtä hyvin kun helppoa kieltä.
t. A-venäjän lukenutEikä mitään kieltä opi ilman motivaatiota, vaikka sitä olisi kolmella kouluasteella pakollisena
Ei tuo ole pelkästä motivaatiosta kiinni. Jotkut kielet faktisesti ovat vaikeampia. Minä olen opiskellut 7 kieltä ja pidän englantia ja ruotsia niistä helpoimpina.
Miksi sinä olet käyttänyt niin paljon aikaa ja energiaa vain kielten opiskeluun? Eikö kannattaisi panostaa yhtä lailla esimerkiksi biologiaan, fysiikkaan ja kemiaan tai taiteelliseen luovuteen kuten jonkin musiikillisen instrumentin osaamiseen vaikkapa pianon tai kitaran soittoon?
Olen eri. Miksi ihmeessä pitäisi kielten sijaan opetella jotain kitaran soittoa jos soitto ei kiinnosta? Minuakin kiinnostaa opetella kieliä eikä fysiikkaa ja kemiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan, että niitä muita kieliä voi opiskella myöhemmin, jos tarvitsee. Miksei tämä päde ruotsiin? Eikös ruotsiakin voi opiskella jälkeen päin, jos tarvitsee? Ai niin, mutta sehän on portti muihin kieliin! Mitenhän muunmaalaiset oppivat mitään vierasta kieltä kun ei tarvitse opiskella ruotsia?
Outoa logiikkaa. Itse opin Saksaan mennessäni saksan kielen kädenkäänteessä kun osasin ruotsia. Suomen kielestä ei ole mitään apua oppia esim. saksaa, sen verran erilainen on suomen kieli. Kummasti ne monet miljoonat turkkilaiset, jugoslawialaiset ja italialaiset "Gastarbeiter" Saksassa oppivat saksaa puhumaan kuten myös Suomeen muuttaneet muilta mailta tulleet ovat oppineet suomea melkein kaikki. Suomalaiset Fuengirolassa eivät ole oppineet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta puhumaan maan kieltä. Mikä siinä on, että ei opita millään. Ei huvita? Ei viitsitä jne.
Fuengirolassa on Suomi-yhteisö, jossa kaikki hoituu suomeksi. Miten siinä voisi oppia espanjaa kunnolla kun sitä ei kuule saatikka tarvitse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma äidinkieli pitää olla hallussa viisivuotiaana.
Vieraan kielen oikea aantamys myos opitaan helpoimmin juuri pienena.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laittaa lapsi kielipäiväkotiin. Siellä kun muutaman vuoden pyörii päivät vaikkapa englanninkielisessä päiväkodissa, niin on jo täysin kaksikielinen kouluun mennessään.
Olin ruotsinkielisessä kielipäiväkodissa. En oppinut ruotsia silloin enkä osaa edelleenkään. Englanti ja saksa menee sujuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naapurien kielet ei ole keneltäkään pois Suomessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa ovat? Miksi ruotsalaiset eivät opiskele suomea, onhan se kaunis ja harvinainen kieli ja se on portti moniin muihin kieliin. Suomen jälkeen englanti tuntuu lasten leikiltä opiskella!
Koska ruotsi on yhteispohjoismainen kieli, suomi ei ole sitä.
Ei ruotsi ole mikään yhteispohjoismainen kieli. Norjassa puhutaan norjaa, Tanskassa tanskaa, Islannissa islantia, Suomessa suomea. Ruotsi on yhden Pohjoismaan kieli, ei sen enempää eikä vähempää. Ihan samanarvoinen kuin suomikin.
Englanti on se todellinen yhteispohjoismainen kieli, jolla pärjää hyvin kaikissa Pohjoismaissa.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen valtion virastossa, vuosia olen palvellut ruotsin, venäjän, Arabian puhujia englanniksi. Jos haluaa palvelua äidinkielellään voi palata puhelinlinjaan, ja toivoa että joku muu sattuu vastaamaan.
Tosin ruotsin puhujia on kymmenestä henkilöstä yksi.
Du borde få sparken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naapurien kielet ei ole keneltäkään pois Suomessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa ovat? Miksi ruotsalaiset eivät opiskele suomea, onhan se kaunis ja harvinainen kieli ja se on portti moniin muihin kieliin. Suomen jälkeen englanti tuntuu lasten leikiltä opiskella!
Koska ruotsi on yhteispohjoismainen kieli, suomi ei ole sitä.
Suomen kieli on yhteispohjoismainen kieli, koska sen alkuperäisiä puhujia asuu Suomen lisäksi sen Norjassa (kveenit) että Ruotsissa (meänkieliset).
Joten pakkosuomi Ruotsiin ja Norjaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naapurien kielet ei ole keneltäkään pois Suomessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa ovat? Miksi ruotsalaiset eivät opiskele suomea, onhan se kaunis ja harvinainen kieli ja se on portti moniin muihin kieliin. Suomen jälkeen englanti tuntuu lasten leikiltä opiskella!
Koska ruotsi on yhteispohjoismainen kieli, suomi ei ole sitä.
Suomen kieli on yhteispohjoismainen kieli, koska sen alkuperäisiä puhujia asuu Suomen lisäksi sen Norjassa (kveenit) että Ruotsissa (meänkieliset).
Joten pakkosuomi Ruotsiin ja Norjaan.
Saamen kielet yhdistävät Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomeen muuttavat viivat puhua kolmenkin vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Heidät syrjäytetään työelämästä siksi, etteivät he osaa suomea tai ruotsia.
Oulun lähellä oltiin viisaampia pikkupaikkakunnalla: käännytettiin kielenkääntäjällä työhön liittyvät dokumentit ja sitten heti töihin niin ei ehdi potea koti-ikävää ja pääsee integroitumaan. He sitten ajavat asiansa eniten englantia osaavien kautta. Jokapäiväinen kielitaito karttuu kun on toistoja ja ihan oikeita tilanteita.
Ongelmien etsiminen on kovin vaikeaa suomalaisilta itseltään. Eihän jokainen hae töihin viranhaltijaksi ja kielellä ei ole niin tärkeää merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tiedostaa, että vaikeaa kieltä ei opi samoilla viikkotuntimäärillä läheskään yhtä hyvin kun helppoa kieltä.
t. A-venäjän lukenutEikä mitään kieltä opi ilman motivaatiota, vaikka sitä olisi kolmella kouluasteella pakollisena
Ei tuo ole pelkästä motivaatiosta kiinni. Jotkut kielet faktisesti ovat vaikeampia. Minä olen opiskellut 7 kieltä ja pidän englantia ja ruotsia niistä helpoimpina.
Miksi sinä olet käyttänyt niin paljon aikaa ja energiaa vain kielten opiskeluun? Eikö kannattaisi panostaa yhtä lailla esimerkiksi biologiaan, fysiikkaan ja kemiaan tai taiteelliseen luovuteen kuten jonkin musiikillisen instrumentin osaamiseen vaikkapa pianon tai kitaran soittoon?
Olen eri. Miksi ihmeessä pitäisi kielten sijaan opetella jotain kitaran soittoa jos soitto ei kiinnosta? Minuakin kiinnostaa opetella kieliä eikä fysiikkaa ja kemiaa.
Mitä sinä niillä 7 eri kielellä teet etenkin jos ne ovat kaikki indoeurooppalaisia kielisukulaisia? Voihan ihminen kehittää itsessään muitakin vahvuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomeen muuttavat viivat puhua kolmenkin vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Heidät syrjäytetään työelämästä siksi, etteivät he osaa suomea tai ruotsia.
Oulun lähellä oltiin viisaampia pikkupaikkakunnalla: käännytettiin kielenkääntäjällä työhön liittyvät dokumentit ja sitten heti töihin niin ei ehdi potea koti-ikävää ja pääsee integroitumaan. He sitten ajavat asiansa eniten englantia osaavien kautta. Jokapäiväinen kielitaito karttuu kun on toistoja ja ihan oikeita tilanteita.
Ongelmien etsiminen on kovin vaikeaa suomalaisilta itseltään. Eihän jokainen hae töihin viranhaltijaksi ja kielellä ei ole niin tärkeää merkitystä.
Autocorrect iski taas: siis voivat eikä viivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tiedostaa, että vaikeaa kieltä ei opi samoilla viikkotuntimäärillä läheskään yhtä hyvin kun helppoa kieltä.
t. A-venäjän lukenutEikä mitään kieltä opi ilman motivaatiota, vaikka sitä olisi kolmella kouluasteella pakollisena
Kun ajattelen omaa motivaatiota kielten opiskelussa, niin angloamerikkalainen populaarikulttuuri vaikutti aikoinaan ilman muuta siihen että minua kiinnosti oppia englantia. Tietysti peruskoulussa ja lukiossa oppi tietyt kielioppisäännöt ja keskeisen sanavaraston, mutta englanninkielinen musiikki, kirjat, lehdet ja tietokoneohjelmat antoivat kummasti lisäpotkua haluaan oppia ymmärtämään ja käyttämään englannin kieltä eri tilanteissa. Englannista on ollut hupia ja hyötyä.
Siis v ttu tätä tyhmyyden määrää kirjoitti:
Helsingin yliopistossahan tehtiin taanboin päätös, että japanin kielen opetus lopetettiin ja tilalle otettiin somalin kieli.
Onko tuo vitsi? Somalin kielen taitajia on Suomessa jo yllin kyllin, ja Japani on maailman 3. suurin talous, joten ehkä sen kieltä olisi syytä painottaa enemmän.
Jännä, että 50 vuotta pakkoruotsin aloittamisen jälkeen suomalaisten ruotsin osaamistaso on täysin olematon. Ja silti poliitikot edelleen naiivisti kuvittelevat, että kunhan nyt lisätään pari tuntia pakkoruotsia peruskouluun, niin sitten kyllä osataan hyvin ruotsia! Oikeesti, millaisia tolloja siellä on, kun eivät tajua, että ei se mistään tuntimäärästä ole kiinni, vaan siitä, että poliittista pakkoainetta ei vaan haluta oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tiedostaa, että vaikeaa kieltä ei opi samoilla viikkotuntimäärillä läheskään yhtä hyvin kun helppoa kieltä.
t. A-venäjän lukenutEikä mitään kieltä opi ilman motivaatiota, vaikka sitä olisi kolmella kouluasteella pakollisena
Niin, motivaatiota tarvitaan ja myös "kielikorvaa", sitä ei kaikilla ole. Esim. ranskan kielen lausuminen oli minulle kovin vaikeaa, päädyin sitten opettelemaan italiaa. Ruotsi ja englanti ovat helppoja oppia puhumaan jokapäiväistä kieltä, kirjallisuuteen sitten tarvitaankin jo enemmän osaamista.
Tuohon roskaan, että suomi tarvitsee kiipeästi eri kielten osaajia en ainakaan usko minä. Puhun natiivisti saksaa ja italiaa. Englantia hyvin ja ruotsi oli toinen kotikieleni. Näillä kaikilla kielillä luen kirjoja ja osaan myös kirjoittaa. Akateeminen koulutus. Ulkomailla olen työni tehnyt, Suomessa pitää olla hyvä-veli-verkostossa, että kunnon töitä löytäisi. Näin se vaan menee.
Miksi sinä olet käyttänyt niin paljon aikaa ja energiaa vain kielten opiskeluun? Eikö kannattaisi panostaa yhtä lailla esimerkiksi biologiaan, fysiikkaan ja kemiaan tai taiteelliseen luovuteen kuten jonkin musiikillisen instrumentin osaamiseen vaikkapa pianon tai kitaran soittoon?