Lue keskustelun säännöt.
Suomen kieltä pitäisi puolustaa. Ammattikorkeassakin jo 80 % materiaalista enkuksi.
14.01.2023 |
Juttelin juuri ammattikorkeassa suomenkielisellä linjalla tradenomiksi opiskelevan kanssa. Heillä on 80 % materiaalista englanniksi. Lisäksi kaikki materiaali on digitaalista.
Suomen kielestä alkaa hävitä sanoja ja käsitteitä uusille ilmiöille tieteessä, kun opiskelijat lukevat kaiken englanniksi.
Lisäksi hullua, että huonon kielipään omaava ei pärjää.
Suomen kieli häviää tällä menolla, mutta vielä aiemmin se kuihtuu. Sitten seuraavaksi kielen mukana häviää kulttuuri.
Kamalaa myös lukea kaikki materiaali diginä.
Silmät rasittuu. Tyttäreni pitää toista bälivuotra lukion jälkeen ja hän halusi lukiokirjat paperisina. Ne on paljon helpompia ja rasittavat vähemmän.
Kansainvälisiä osaajia toki tarvitaan, mutta opetuskielen pitää olla suomi.
Kommentit (52)
Aleksis Kivi ei ollut suomenruotsalainen. Hänen vanhemmat osasivat ruotsia, mutta Kiven äidinkieli oli suomi. Ennen nimet olivat suomenkielisilläkin usein ruotsinkielisiä. Niitä sitten suomennettiin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittehän, että suomenruotsalaiset vastustivat aikoinaan vimmatusti sitä, että yliopistoissa opetettaisiin suomen kielellä!
Päin vastoin ne oli suomenruotsalaisia, jotka järjesti tänne suomen kielen.
Oli suomalaisuusaate. Aleksis Kivi (stenvall) oli suomenruotsalainen.
Mitenköhän ne sen tänne järjesti? Kun ottaa huomioon, että suomea ja sen varhaisempi muotoja on puhuttu täällä ja nykyisen Ruotsin alueella jo kauan ennen kuin ruotsin kieltä oli olemassakaan.
Ruotsinkieliset järjesti suomen kyökkikielestä tieteen kieleksi. Tämän tekivät siksi, että oli se suomalaisuusaate. Kansalle oma kieli.
Aleksis Kivi oli yksi uranuurtajista.
Ruotsinkieliset olisivat yliopistoissa vallassa, mutta nuoret opiskelijat alkoivat vaatia suomen kieltä siellä esiin.
Suomi oli pelkkä kansankielinen ja kyökkikieli. Ei sivistyneistön kieli. Yliopistoissa oli kaikki ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittehän, että suomenruotsalaiset vastustivat aikoinaan vimmatusti sitä, että yliopistoissa opetettaisiin suomen kielellä!
Päin vastoin ne oli suomenruotsalaisia, jotka järjesti tänne suomen kielen.
Oli suomalaisuusaate. Aleksis Kivi (stenvall) oli suomenruotsalainen.
Mitenköhän ne sen tänne järjesti? Kun ottaa huomioon, että suomea ja sen varhaisempi muotoja on puhuttu täällä ja nykyisen Ruotsin alueella jo kauan ennen kuin ruotsin kieltä oli olemassakaan.
Ruotsinkieliset järjesti suomen kyökkikielestä tieteen kieleksi. Tämän tekivät siksi, että oli se suomalaisuusaate. Kansalle oma kieli.
Aleksis Kivi oli yksi uranuurtajista.
Ruotsinkieliset olisivat yliopistoissa vallassa, mutta nuoret opiskelijat alkoivat vaatia suomen kieltä siellä esiin.
Suomi oli pelkkä kansankielinen ja kyökkikieli. Ei sivistyneistön kieli. Yliopistoissa oli kaikki ruotsiksi.
Ja se Aleksis Kivi oli äidinkieleltään suomenkielinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen kieli on hävimässä, koska ei muodostu uusille asioille sanoja suomeksi.
Siis tiedemaailman asioille.Tämä rapauttaa koko kielen ajan mittaan.
Miljoonat ihmiset puhuvat suomea ja tulevat puhumaan sitä jatkossakin. Suomen kieli ei ole häviämässä. Väite rapautumisesta puolestaan pitänee paikkansa. Ihmiset ovat nykyisin tyystin piittaamattomia tuottamansa tekstin laadusta (esim. "hävimässä").
Pitäisi puhua samaa suomea kuin 1900 luvun alussa.
Ei tarvitse puhua samaa suomea kuin 1900-luvun alussa. Kieli voi kehittyä ja tulla uusia sanoja. Toki ei kieli siitä juuri muuttunut kovin paljon ole.
Mummoni oli syntynyt 1800-luvulla ja ihan tavallista suomea puhui. Kuoli 1990. Olin silloin parikymppinen. Ainoa ero, minkä hänen kirjoituksissaan huomasin, että laittoi sanaan lauantai v-kirjaimen, joka siinä muinoin kirjoitettunakin oli.
Päin vastoin; englanti pitäisi mielestäni laittaa virallisen kielen asemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim Mannerheim opetteli suomen vanhana. Hänen kodissaan Askaisissa puhuttiin monia kieliä, mutta ei suomea, jota pidettiin turhana palvelijoiden kielenä.
Suomen kieleen pitää kehittää suomenkielisiä uudissanoja.
Niitä ei tule, jos korkeampi opetus on englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, kaikilla aloilla ei vain ole tarpeeksi akateemisia jotta materiaalia riittäisi suomeksi. Omalla alallani jo gradussa joutui pohtimaan mitenkä aihetta kääntäisi suomeksi, mikä on aika raskastakin kun ei maisteriopiskelija vielä osaa miettiä miten termien käännös olisi paras tehdä. Suomen kielellä julkaiseminen rajaa mahdollisuuksia mm. Näkyvyyden suhteen
"Tutkimustulokset osoittivat, etta ruotsinkieliseen yliopistoon oli helpompi paasta opiskelemaan kuin suomenkieliseen. Keskimaarin todennakoisyys tulla valituksi ruotsinkieliseen yli-opistoon oli noin kaksinkertainen. Neljan helppopaasyisimman yliopiston joukossa olivat kaikki kolme ruotsin kielella opetusta antavaa yliopistoa. Niin ikaan ruotsinkielisen hakijan oli suomenkielista hakijaa todennakoisempaa saada opiskelupaikka, ja tassakin tapauksessa todennakoisyys oli noin kaksinkertainen."
"Tutkimuksen perusteella ruotsinkieli-syydesta on hakijalle hyotya yliopistoon pyrittaessa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen antanut kurssipalautetta yliopistossa aina, jos materiaali on ollut enimmäkseen englanninkielistä. Kertonut opiskelevani suomenkielisessä koulutusohjelmassa, jolloin myös aineiston on pääosin oltava suomeksi.
Hyviåkin esimerkkejä sentään vielä on. Esim Tampereella oli sairaalassa hetken aikaa stroke unit. Se vaadittiin suomennetravan ja nyt se on aivoverenkiertohäiriöyksikkö. Tämä hyvä.
Samoin oli Tampereen yliopiston kyltti vain englanniksi, mutta vaatimusten takia sekin suomennettiin.
Mutta miksi on edelleen Acuta eikä akuutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esim Mannerheim opetteli suomen vanhana. Hänen kodissaan Askaisissa puhuttiin monia kieliä, mutta ei suomea, jota pidettiin turhana palvelijoiden kielenä.
Sama ajatteluhan on edelleen voimissaan. Hallitus päätti lisätä peruskouluun pakkoruotsia, koska on huoli ruotsinkielisistä PALVELUISTA. Eli suomenkielisen rooli on nimenomaan olla palvelija ja puhua palveltaville nöyrästi ruotsia.
Jottei suomen kieli häviäisi tarvittaisiin henkilöitä, jotka vääntäisivät kirjoja suomen kielelle. Valitettavasti siinä ei pääse tuntipalkoille vaan on enemmänkin vapaaehtoistyötä, ja kuka jaksaa kirjoittaa satasivuisen tieteellisen tekstikirjan harrastuksena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kieli on hieno asia meille suomalaisille mutta jos ja kun meidän on pakko olla tekemisissä muidenkin kuin suomalaisten kanssa. Jos aikoo viedä tai tuoda jotain tuotetta rajojen ulkopuolelle olisi suotavaa jos osaisi kommunikoida kohdemaan kielellä ja käyttää ammattisanastoa. Siksi on hyvä että opetus on vieraskielistä. Toki joku itsekäs ehdottaa että opetelkoot he meidän kielemme jos haluavat olla tekemisissä mutta kun maailma ei toimi vähemmistökielten ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen antanut kurssipalautetta yliopistossa aina, jos materiaali on ollut enimmäkseen englanninkielistä. Kertonut opiskelevani suomenkielisessä koulutusohjelmassa, jolloin myös aineiston on pääosin oltava suomeksi.
Loistavaa!
Hyvä, että pidät suomen puolia.
Oodi ei saanut olla Oodi. RKP itkupotkusi niin kauan, että sille oli pakko antaa rinnakkaisnimi Ode.
Käsittämätöntä, että maailman ainoassa suomenkielisessa maassa ei saa antaa rakennuksille suomen kielen muotoisia nimiä.
Vierailija kirjoitti:
Jottei suomen kieli häviäisi tarvittaisiin henkilöitä, jotka vääntäisivät kirjoja suomen kielelle. Valitettavasti siinä ei pääse tuntipalkoille vaan on enemmänkin vapaaehtoistyötä, ja kuka jaksaa kirjoittaa satasivuisen tieteellisen tekstikirjan harrastuksena?
Kyllä se onnistui aikoinaan Tampereen teknillisellä yliopistolla.
Siellä oli aina tuoreita prujuja saatavilla kaikissa aineissa.
Ne oli henkilökunnan tai tutkijoiden tekemiä. Hyvää kehitystyötä myös heidän osaamiselleen.
Jollain aloilla uusia materiaaleja ei edes julkaista suomeksi, koska niin pieni kielialue. Opettajienko niitä pitäis vapaa-ajalla suomentaa?
Vierailija kirjoitti:
Jollain aloilla uusia materiaaleja ei edes julkaista suomeksi, koska niin pieni kielialue. Opettajienko niitä pitäis vapaa-ajalla suomentaa?
Kuten viestissä 39 mainitsin, niin kyllä.
Yliopisto voisi tuottaa itse materiaalia suomeksi, kuten minun opiskeluaikanani oli.
Pitäisi puhua samaa suomea kuin 1900 luvun alussa.