45-55 -vuotiaat naiset, vieläkö löytyy treffiseuraa ja flirttiä elämään, jos sitä haluatte?

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista, oikeastiko on odotettavissa niin radikaali muutos kelpaamattomaksi tässä 8 vuoden sisällä?

Olen 42 v. ja kyllä olis vientiä. Viime viikonloppuna baarissa yks ikäiseni mies kävi kehumassa kuinka olen "tosi nätti nainen" (ei yrittänyt iskeä, hällä oli oma nainen mukana), yksi tarjosi tiskillä juoman, ja yks toinen pyysi puhelinnumeron ja käytiin treffeillä jo. Työpaikalla on flirttiä useammankin kanssa ja yks mies on muhun ihastunut, tunnusti pikkujouluissa.

Menopaussi ajoittuu tuolle ajalle ja tuo lienee aika radikaali muutos?

Vierailija kirjoitti:

Naisten mukaan vienti vain lisääntyy kun ikää tulee.

Vastauksissa pitää aina huomioida naisten ego. Nainen ei voi koskaan sanoa että haluaisi parisuhteen mutta ei saa. Siispä "vientiä riittäisi mutta ei ole nyt aika parisuhteelle".

Erilaisen huomion määrä voi kasvaakin, koska miehet tulevat rohkeammiksi ja kohteliaammiksi iän myötä. Todellinen parisuhdekysyntä ei kasva käytännössä kenelläkään. Ainoa todiste kysynnästä vanhemmalla iällä on saatu monogaaminen parisuhde. Se matchit, flirtti, treffit tai seksi. Niiden saamiseen ei paljoa vaadita.

Jaa. No onko minun tuttavapiirini sitten saanut jotain erityistä lemmeneliksiiriä, kun tuollainen hyvä parisuhde on löytynyt mainitussa ikähaarukassa. Yhtä lukuunottamatta kaikki löydetty tavallisesta elämästä (töistä, naapurista)  ja hyvin nopeasti eron jälkeen. Yhden mies on näistä ehtinyt jo menehtyä vaikeaan sairauteen, yli 10 vuotta ehtivät olla yhdessä.

Tinderistä parinsa löytänyt oli pisimpään haku päällä ja sai myös ikäviä kokemuksia Tinderistä. Ystäväpiirin kokemusten perusteella on tosiaan vaikea uskoa, etteikö nainen saisi halutessaan parisuhdetta. Nämä kaikki ovat kaiken lisäksi tapahtuneet pk-seudulla, mikä palstan mukaan on naiselle vaikein toiminta-alue.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista, oikeastiko on odotettavissa niin radikaali muutos kelpaamattomaksi tässä 8 vuoden sisällä?

Olen 42 v. ja kyllä olis vientiä. Viime viikonloppuna baarissa yks ikäiseni mies kävi kehumassa kuinka olen "tosi nätti nainen" (ei yrittänyt iskeä, hällä oli oma nainen mukana), yksi tarjosi tiskillä juoman, ja yks toinen pyysi puhelinnumeron ja käytiin treffeillä jo. Työpaikalla on flirttiä useammankin kanssa ja yks mies on muhun ihastunut, tunnusti pikkujouluissa.

Menopaussi ajoittuu tuolle ajalle ja tuo lienee aika radikaali muutos?

Keskimääräinen menopaussi-ikä on 51, ei siis vielä 10 vuoteen. Taidat olla mies?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten mukaan vienti vain lisääntyy kun ikää tulee.

Vastauksissa pitää aina huomioida naisten ego. Nainen ei voi koskaan sanoa että haluaisi parisuhteen mutta ei saa. Siispä "vientiä riittäisi mutta ei ole nyt aika parisuhteelle".

Erilaisen huomion määrä voi kasvaakin, koska miehet tulevat rohkeammiksi ja kohteliaammiksi iän myötä. Todellinen parisuhdekysyntä ei kasva käytännössä kenelläkään. Ainoa todiste kysynnästä vanhemmalla iällä on saatu monogaaminen parisuhde. Se matchit, flirtti, treffit tai seksi. Niiden saamiseen ei paljoa vaadita.

Eli jos nainen haluaa vain kevytsuhteen tai vaikka seksisuhteen ilman sitoutumuksia, ja löytää helposti itseään miellyttävää seuraa näihin tarkoituksiin, tulkinta on se, että hänellä "ei ole vientiä" tai että hän "ei saa ketään" - kuitenkin sai mitä halusi. Miksi parisuhde on normi silloinkin, jos sitä ei edes halua?

Ja mistä voi tietää joistain deittailuista, säädöistä ja muusta, olisiko vastapuoli ollut kiinnostunut parisuhteesta? Jos vaikka minusta on kiinnostunut joku mies, mutta minä en vastavuoroisesti ole kiinnostunut hänestä, niin eikö tätä lasketa siis vientiin vain siksi, että minä annoin pakit enkä kokeillut, mennäänkö naimisiin asti? 

 

Syy miksi tuota ei lasketa on kuin sanoisi että olet kondiksessa kun jaksoit kävellä keittiöön.

Seksiä, matcheja ja flirttiä on helppo saada. Aina löytyy miehiä jotka panevat ketä tahansa jonka saavat. Matcheja annetaan kaikille, ja flirttiä useissa tapauksissa kohteliaisuutena (tyypillinen motiivi ulkonäön kehumiselle on ajatus että nainen ei varmaankaan pidä itseään hyvännäköisenä -> nainen ilahtuu).

Tuskinpa moni jotain pelkkää flirttiä ajattelee "vientinä", ja toisaalta pelkän yhden illan jutun ja monogaamisen parisuhteen väliinkin mahtuu valtavaltavasti vaihtoehtoja - sinä nyt tietysti tarkotushakuisesti valitsit juuri nuo kaksi osoittaaksesi niiden merkityksettömyyden. Ei kukaan ajattelekaan irrallisten panojen sen syvempää merkitsevän. Mutta kyllä se kuitenkin ihan totta on, että myös 45-55-vuotiaiden naisten joukossa on niitä, joista kiinnostutaan joskus paljonkin, ja joilla on vientiä. Vienniksi lasketaan myös muut kuin monogaamiset parisuhteet. Nimenomaan tässä ikäluokassa ihmisillä alkaa olla paljon vaihtelua siinä, millaisia suhdemuotoja halutaan. Jotkut haluavat toki sitoutuneen, monogaamisen parisuhteen, jotkut sitten taas haluavat vapaan suhteen, jotkut kevytsuhteen, jotkut pelkän seksisuhteen. Ja kaikkia näitä osa ihmisistä saa helpommin kuin jotkut toiset. Parisuhde ei suinkaan ole kaikilla tavoite, naisillakaan, ja lisäksi monella naisellakin voi olla niin, että vaikka oikean miehen kanssa voisi halutakin parisuhteen, niin joienkin muiden kanssa haluaa itsekin vain kevytsuhteen tai seksisuhteen. Silloin ei niinkään tavoitella parisuhdetta, vaan tapauskohtaisesti katsotaan, mitä itse haluaa. Monelle keski-ikäiselle ei suhde enää ole samalla lailla toive tai tavoite kuin nuorena, etenkin jos on omia lapsia, joilain lapsenlapsiakin, jotka täyttävät sen merkityksellisimmän ihmisen paikan elämässä.

Voiko tämän saman ajatusmaailman hyväksyä myös miehille? Kaikkien naisten kanssa ei automaattisesti halua parisuhdetta, vaan kevytsuhteen tai ihan "vain" seksisuhteen.

Kunhan tuota ei sano ääneen.

Tasoteoria on selkeä.

Eniten tasoa -> vähiten tasoa vaaditaan

- elämänkumppanilta

- tapailukumppanilta (FWB, mutta aina tätäkään ei kannata sanoa ääneen)

- vakipanolta (pelkkää seksiä, jätetään muu leikkiminen pois)

- irtopanolta

Myös harjoittelusuhteet ovat totta nuoremmilla miehillä. Ne menevät jonnekin elämänkumppanin ja tapailukumppanin välimaastoon. Tod näk lähemmäs tapailukumppania.

Miehillä on toisin päin. Mitä kevyemmän suhteen mies haluaa, sitä tasokkaampi (komeus, itsevarmuus, seksitaidot) hänen on oltava sellaisen saadakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista, oikeastiko on odotettavissa niin radikaali muutos kelpaamattomaksi tässä 8 vuoden sisällä?

Olen 42 v. ja kyllä olis vientiä. Viime viikonloppuna baarissa yks ikäiseni mies kävi kehumassa kuinka olen "tosi nätti nainen" (ei yrittänyt iskeä, hällä oli oma nainen mukana), yksi tarjosi tiskillä juoman, ja yks toinen pyysi puhelinnumeron ja käytiin treffeillä jo. Työpaikalla on flirttiä useammankin kanssa ja yks mies on muhun ihastunut, tunnusti pikkujouluissa.

Menopaussi ajoittuu tuolle ajalle ja tuo lienee aika radikaali muutos?

Keskimääräinen menopaussi-ikä on 51, ei siis vielä 10 vuoteen. Taidat olla mies?

Lähes kaikilla tuntemillani naisilla ulkonäkö on muuttunut radikaalisti +-40v tienoilla.

Naiset eivät itse tunnista tätä koska he katsovat ulkonäössään eri asioita kuin miehet. Miehet katsovat esimerkiksi todella paljon pepun ja keskivartalon suhdetta. Pepun pyöreys katoaa, ja vatsa alkaa pyöristyä melkein kaikilla. Myös reisistä katoavat muodot, suhteessa keskivartaloon ja käsivarsiin.

Hotellin hississä yksi n 60 risat liikemies ehdotti, että tulisin hånen huoneeseensa "parantamaan maailmaa". (Olen 46, olin silloin pukeutunut aika nuorekkaasti, erehtyi taatusti iästäni reippaasti)

Varatut flirttailee. Aina silloin tällöin tapaan jossain merkeissä jonkun (esim. tekee mun kotona jotain korjaus- tai huoltohommaa, tai tavataan jossain yhteisten tuttavien illanvietossa tms) joka alkaa lähetellä viestejä, tekee tikusta asiaa ja soittaa jne. Nämä on siis aina varattuja. Mulle tulee sellainen kuva että eivät tarvitsisi paljonkaan rohkaisua niin tilanne etenisi jotenkin mutta toisaalta kun eivät sitä rohkaisua multa saa niin suhteellisen nopeasti ne myös kuivuu. Nyt on yksi tyyppi jaksanut viesteillä puolisen vuotta. No pakko sen verran myöntää että piristäähän sellainen päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten mukaan vienti vain lisääntyy kun ikää tulee.

Vastauksissa pitää aina huomioida naisten ego. Nainen ei voi koskaan sanoa että haluaisi parisuhteen mutta ei saa. Siispä "vientiä riittäisi mutta ei ole nyt aika parisuhteelle".

Erilaisen huomion määrä voi kasvaakin, koska miehet tulevat rohkeammiksi ja kohteliaammiksi iän myötä. Todellinen parisuhdekysyntä ei kasva käytännössä kenelläkään. Ainoa todiste kysynnästä vanhemmalla iällä on saatu monogaaminen parisuhde. Se matchit, flirtti, treffit tai seksi. Niiden saamiseen ei paljoa vaadita.

Eli jos nainen haluaa vain kevytsuhteen tai vaikka seksisuhteen ilman sitoutumuksia, ja löytää helposti itseään miellyttävää seuraa näihin tarkoituksiin, tulkinta on se, että hänellä "ei ole vientiä" tai että hän "ei saa ketään" - kuitenkin sai mitä halusi. Miksi parisuhde on normi silloinkin, jos sitä ei edes halua?

Ja mistä voi tietää joistain deittailuista, säädöistä ja muusta, olisiko vastapuoli ollut kiinnostunut parisuhteesta? Jos vaikka minusta on kiinnostunut joku mies, mutta minä en vastavuoroisesti ole kiinnostunut hänestä, niin eikö tätä lasketa siis vientiin vain siksi, että minä annoin pakit enkä kokeillut, mennäänkö naimisiin asti? 

 

Syy miksi tuota ei lasketa on kuin sanoisi että olet kondiksessa kun jaksoit kävellä keittiöön.

Seksiä, matcheja ja flirttiä on helppo saada. Aina löytyy miehiä jotka panevat ketä tahansa jonka saavat. Matcheja annetaan kaikille, ja flirttiä useissa tapauksissa kohteliaisuutena (tyypillinen motiivi ulkonäön kehumiselle on ajatus että nainen ei varmaankaan pidä itseään hyvännäköisenä -> nainen ilahtuu).

Tuskinpa moni jotain pelkkää flirttiä ajattelee "vientinä", ja toisaalta pelkän yhden illan jutun ja monogaamisen parisuhteen väliinkin mahtuu valtavaltavasti vaihtoehtoja - sinä nyt tietysti tarkotushakuisesti valitsit juuri nuo kaksi osoittaaksesi niiden merkityksettömyyden. Ei kukaan ajattelekaan irrallisten panojen sen syvempää merkitsevän. Mutta kyllä se kuitenkin ihan totta on, että myös 45-55-vuotiaiden naisten joukossa on niitä, joista kiinnostutaan joskus paljonkin, ja joilla on vientiä. Vienniksi lasketaan myös muut kuin monogaamiset parisuhteet. Nimenomaan tässä ikäluokassa ihmisillä alkaa olla paljon vaihtelua siinä, millaisia suhdemuotoja halutaan. Jotkut haluavat toki sitoutuneen, monogaamisen parisuhteen, jotkut sitten taas haluavat vapaan suhteen, jotkut kevytsuhteen, jotkut pelkän seksisuhteen. Ja kaikkia näitä osa ihmisistä saa helpommin kuin jotkut toiset. Parisuhde ei suinkaan ole kaikilla tavoite, naisillakaan, ja lisäksi monella naisellakin voi olla niin, että vaikka oikean miehen kanssa voisi halutakin parisuhteen, niin joienkin muiden kanssa haluaa itsekin vain kevytsuhteen tai seksisuhteen. Silloin ei niinkään tavoitella parisuhdetta, vaan tapauskohtaisesti katsotaan, mitä itse haluaa. Monelle keski-ikäiselle ei suhde enää ole samalla lailla toive tai tavoite kuin nuorena, etenkin jos on omia lapsia, joilain lapsenlapsiakin, jotka täyttävät sen merkityksellisimmän ihmisen paikan elämässä.

Voiko tämän saman ajatusmaailman hyväksyä myös miehille? Kaikkien naisten kanssa ei automaattisesti halua parisuhdetta, vaan kevytsuhteen tai ihan "vain" seksisuhteen.

Kunhan tuota ei sano ääneen.

Tasoteoria on selkeä.

Eniten tasoa -> vähiten tasoa vaaditaan

- elämänkumppanilta

- tapailukumppanilta (FWB, mutta aina tätäkään ei kannata sanoa ääneen)

- vakipanolta (pelkkää seksiä, jätetään muu leikkiminen pois)

- irtopanolta

Myös harjoittelusuhteet ovat totta nuoremmilla miehillä. Ne menevät jonnekin elämänkumppanin ja tapailukumppanin välimaastoon. Tod näk lähemmäs tapailukumppania.

Miehillä on toisin päin. Mitä kevyemmän suhteen mies haluaa, sitä tasokkaampi (komeus, itsevarmuus, seksitaidot) hänen on oltava sellaisen saadakseen.

Jos se menisi noin (mies saisi helpolla parisuhteen, vaikeasti irtoseksiä), ei olisi lainkaan naisen puutetta valittavia miehiä, sillä kaikki rumat ja köyhät mulkerotkin olisivat parisuhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Ap: ajatteletko, että miehillä on yhtään enempää vientiä tuossa iässä? Tai missään iässä? Tervetuloa maan pinnalle, kun ikää tulee.

Voi kuinka väärässä oletkaan :) Miehellä on keskimäärin kaikkien eniten vientiä 50-vuotiaana elämänsä aikana. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että parikymppiset naiset olisivat heidän perässään, vaan sitä että 40+ naiset joutuvat vanhetessaan tekemään yhä enemmän ja enemmän aloitteita myös itse mikäli haluavat löytää edes jonkinlaista seuraa.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005787535.html?share=1b3154bc0c0afe5cca…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten mukaan vienti vain lisääntyy kun ikää tulee.

Vastauksissa pitää aina huomioida naisten ego. Nainen ei voi koskaan sanoa että haluaisi parisuhteen mutta ei saa. Siispä "vientiä riittäisi mutta ei ole nyt aika parisuhteelle".

Erilaisen huomion määrä voi kasvaakin, koska miehet tulevat rohkeammiksi ja kohteliaammiksi iän myötä. Todellinen parisuhdekysyntä ei kasva käytännössä kenelläkään. Ainoa todiste kysynnästä vanhemmalla iällä on saatu monogaaminen parisuhde. Se matchit, flirtti, treffit tai seksi. Niiden saamiseen ei paljoa vaadita.

Eli jos nainen haluaa vain kevytsuhteen tai vaikka seksisuhteen ilman sitoutumuksia, ja löytää helposti itseään miellyttävää seuraa näihin tarkoituksiin, tulkinta on se, että hänellä "ei ole vientiä" tai että hän "ei saa ketään" - kuitenkin sai mitä halusi. Miksi parisuhde on normi silloinkin, jos sitä ei edes halua?

Ja mistä voi tietää joistain deittailuista, säädöistä ja muusta, olisiko vastapuoli ollut kiinnostunut parisuhteesta? Jos vaikka minusta on kiinnostunut joku mies, mutta minä en vastavuoroisesti ole kiinnostunut hänestä, niin eikö tätä lasketa siis vientiin vain siksi, että minä annoin pakit enkä kokeillut, mennäänkö naimisiin asti? 

 

Syy miksi tuota ei lasketa on kuin sanoisi että olet kondiksessa kun jaksoit kävellä keittiöön.

Seksiä, matcheja ja flirttiä on helppo saada. Aina löytyy miehiä jotka panevat ketä tahansa jonka saavat. Matcheja annetaan kaikille, ja flirttiä useissa tapauksissa kohteliaisuutena (tyypillinen motiivi ulkonäön kehumiselle on ajatus että nainen ei varmaankaan pidä itseään hyvännäköisenä -> nainen ilahtuu).

Tuskinpa moni jotain pelkkää flirttiä ajattelee "vientinä", ja toisaalta pelkän yhden illan jutun ja monogaamisen parisuhteen väliinkin mahtuu valtavaltavasti vaihtoehtoja - sinä nyt tietysti tarkotushakuisesti valitsit juuri nuo kaksi osoittaaksesi niiden merkityksettömyyden. Ei kukaan ajattelekaan irrallisten panojen sen syvempää merkitsevän. Mutta kyllä se kuitenkin ihan totta on, että myös 45-55-vuotiaiden naisten joukossa on niitä, joista kiinnostutaan joskus paljonkin, ja joilla on vientiä. Vienniksi lasketaan myös muut kuin monogaamiset parisuhteet. Nimenomaan tässä ikäluokassa ihmisillä alkaa olla paljon vaihtelua siinä, millaisia suhdemuotoja halutaan. Jotkut haluavat toki sitoutuneen, monogaamisen parisuhteen, jotkut sitten taas haluavat vapaan suhteen, jotkut kevytsuhteen, jotkut pelkän seksisuhteen. Ja kaikkia näitä osa ihmisistä saa helpommin kuin jotkut toiset. Parisuhde ei suinkaan ole kaikilla tavoite, naisillakaan, ja lisäksi monella naisellakin voi olla niin, että vaikka oikean miehen kanssa voisi halutakin parisuhteen, niin joienkin muiden kanssa haluaa itsekin vain kevytsuhteen tai seksisuhteen. Silloin ei niinkään tavoitella parisuhdetta, vaan tapauskohtaisesti katsotaan, mitä itse haluaa. Monelle keski-ikäiselle ei suhde enää ole samalla lailla toive tai tavoite kuin nuorena, etenkin jos on omia lapsia, joilain lapsenlapsiakin, jotka täyttävät sen merkityksellisimmän ihmisen paikan elämässä.

Voiko tämän saman ajatusmaailman hyväksyä myös miehille? Kaikkien naisten kanssa ei automaattisesti halua parisuhdetta, vaan kevytsuhteen tai ihan "vain" seksisuhteen.

Kunhan tuota ei sano ääneen.

Tasoteoria on selkeä.

Eniten tasoa -> vähiten tasoa vaaditaan

- elämänkumppanilta

- tapailukumppanilta (FWB, mutta aina tätäkään ei kannata sanoa ääneen)

- vakipanolta (pelkkää seksiä, jätetään muu leikkiminen pois)

- irtopanolta

Myös harjoittelusuhteet ovat totta nuoremmilla miehillä. Ne menevät jonnekin elämänkumppanin ja tapailukumppanin välimaastoon. Tod näk lähemmäs tapailukumppania.

Miehillä on toisin päin. Mitä kevyemmän suhteen mies haluaa, sitä tasokkaampi (komeus, itsevarmuus, seksitaidot) hänen on oltava sellaisen saadakseen.

Jos se menisi noin (mies saisi helpolla parisuhteen, vaikeasti irtoseksiä), ei olisi lainkaan naisen puutetta valittavia miehiä, sillä kaikki rumat ja köyhät mulkerotkin olisivat parisuhteissa.

Kuka sanoi että parisuhteen saaminen olisi helppoa?

Se on helpompaa kuin irtoseksin saaminen, se ei tee siitä helppoa.

Irtoseksiä saa vain pieni osa miehistä, parisuhteen 80%.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten mukaan vienti vain lisääntyy kun ikää tulee.

Vastauksissa pitää aina huomioida naisten ego. Nainen ei voi koskaan sanoa että haluaisi parisuhteen mutta ei saa. Siispä "vientiä riittäisi mutta ei ole nyt aika parisuhteelle".

Erilaisen huomion määrä voi kasvaakin, koska miehet tulevat rohkeammiksi ja kohteliaammiksi iän myötä. Todellinen parisuhdekysyntä ei kasva käytännössä kenelläkään. Ainoa todiste kysynnästä vanhemmalla iällä on saatu monogaaminen parisuhde. Se matchit, flirtti, treffit tai seksi. Niiden saamiseen ei paljoa vaadita.

Eli jos nainen haluaa vain kevytsuhteen tai vaikka seksisuhteen ilman sitoutumuksia, ja löytää helposti itseään miellyttävää seuraa näihin tarkoituksiin, tulkinta on se, että hänellä "ei ole vientiä" tai että hän "ei saa ketään" - kuitenkin sai mitä halusi. Miksi parisuhde on normi silloinkin, jos sitä ei edes halua?

Ja mistä voi tietää joistain deittailuista, säädöistä ja muusta, olisiko vastapuoli ollut kiinnostunut parisuhteesta? Jos vaikka minusta on kiinnostunut joku mies, mutta minä en vastavuoroisesti ole kiinnostunut hänestä, niin eikö tätä lasketa siis vientiin vain siksi, että minä annoin pakit enkä kokeillut, mennäänkö naimisiin asti? 

 

Ajatusmaailma, missä nainen ei voi haluta muuta kuin naimisiin, on joko äärikonservatiivin tai ihmissuhdeasioissa täysin kokemattoman. Valitse jompikumpi.

Myös vauvapalstan naiset viljelevät tätä ikiaikaista klassikkoa, missä nainen ei halua seksiä, vaan pelkästään rakkautta ja sitoutuneen parisuhteen.

Mutta nyt puhutaankin iäkkäämmistä naisista joilla parisuhde-elämä yhden ja ainoan kanssa on jo eletty. On ihan yleistä ettei iäkkäämmät pariskunnat enää edes muuta saman katon alle. Eivätkä mene enää naimisiin, ei välttämättä edes kihloihin.

Ei tässä iässä enää kaiken tarvitse olla niin vakavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista, oikeastiko on odotettavissa niin radikaali muutos kelpaamattomaksi tässä 8 vuoden sisällä?

Olen 42 v. ja kyllä olis vientiä. Viime viikonloppuna baarissa yks ikäiseni mies kävi kehumassa kuinka olen "tosi nätti nainen" (ei yrittänyt iskeä, hällä oli oma nainen mukana), yksi tarjosi tiskillä juoman, ja yks toinen pyysi puhelinnumeron ja käytiin treffeillä jo. Työpaikalla on flirttiä useammankin kanssa ja yks mies on muhun ihastunut, tunnusti pikkujouluissa.

Menopaussi ajoittuu tuolle ajalle ja tuo lienee aika radikaali muutos?

Keskimääräinen menopaussi-ikä on 51, ei siis vielä 10 vuoteen. Taidat olla mies?

Luitko tuon viestin kokonaan? 42v + 8 vuotta on 50 vuotta... eli juurikin tuo keskimääräinen vaihdevuosien alkamisikä. Tietenkin puolella naisista ne alkavat jo tätä aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten mukaan vienti vain lisääntyy kun ikää tulee.

Vastauksissa pitää aina huomioida naisten ego. Nainen ei voi koskaan sanoa että haluaisi parisuhteen mutta ei saa. Siispä "vientiä riittäisi mutta ei ole nyt aika parisuhteelle".

Erilaisen huomion määrä voi kasvaakin, koska miehet tulevat rohkeammiksi ja kohteliaammiksi iän myötä. Todellinen parisuhdekysyntä ei kasva käytännössä kenelläkään. Ainoa todiste kysynnästä vanhemmalla iällä on saatu monogaaminen parisuhde. Se matchit, flirtti, treffit tai seksi. Niiden saamiseen ei paljoa vaadita.

Eli jos nainen haluaa vain kevytsuhteen tai vaikka seksisuhteen ilman sitoutumuksia, ja löytää helposti itseään miellyttävää seuraa näihin tarkoituksiin, tulkinta on se, että hänellä "ei ole vientiä" tai että hän "ei saa ketään" - kuitenkin sai mitä halusi. Miksi parisuhde on normi silloinkin, jos sitä ei edes halua?

Ja mistä voi tietää joistain deittailuista, säädöistä ja muusta, olisiko vastapuoli ollut kiinnostunut parisuhteesta? Jos vaikka minusta on kiinnostunut joku mies, mutta minä en vastavuoroisesti ole kiinnostunut hänestä, niin eikö tätä lasketa siis vientiin vain siksi, että minä annoin pakit enkä kokeillut, mennäänkö naimisiin asti? 

 

Syy miksi tuota ei lasketa on kuin sanoisi että olet kondiksessa kun jaksoit kävellä keittiöön.

Seksiä, matcheja ja flirttiä on helppo saada. Aina löytyy miehiä jotka panevat ketä tahansa jonka saavat. Matcheja annetaan kaikille, ja flirttiä useissa tapauksissa kohteliaisuutena (tyypillinen motiivi ulkonäön kehumiselle on ajatus että nainen ei varmaankaan pidä itseään hyvännäköisenä -> nainen ilahtuu).

Tuskinpa moni jotain pelkkää flirttiä ajattelee "vientinä", ja toisaalta pelkän yhden illan jutun ja monogaamisen parisuhteen väliinkin mahtuu valtavaltavasti vaihtoehtoja - sinä nyt tietysti tarkotushakuisesti valitsit juuri nuo kaksi osoittaaksesi niiden merkityksettömyyden. Ei kukaan ajattelekaan irrallisten panojen sen syvempää merkitsevän. Mutta kyllä se kuitenkin ihan totta on, että myös 45-55-vuotiaiden naisten joukossa on niitä, joista kiinnostutaan joskus paljonkin, ja joilla on vientiä. Vienniksi lasketaan myös muut kuin monogaamiset parisuhteet. Nimenomaan tässä ikäluokassa ihmisillä alkaa olla paljon vaihtelua siinä, millaisia suhdemuotoja halutaan. Jotkut haluavat toki sitoutuneen, monogaamisen parisuhteen, jotkut sitten taas haluavat vapaan suhteen, jotkut kevytsuhteen, jotkut pelkän seksisuhteen. Ja kaikkia näitä osa ihmisistä saa helpommin kuin jotkut toiset. Parisuhde ei suinkaan ole kaikilla tavoite, naisillakaan, ja lisäksi monella naisellakin voi olla niin, että vaikka oikean miehen kanssa voisi halutakin parisuhteen, niin joienkin muiden kanssa haluaa itsekin vain kevytsuhteen tai seksisuhteen. Silloin ei niinkään tavoitella parisuhdetta, vaan tapauskohtaisesti katsotaan, mitä itse haluaa. Monelle keski-ikäiselle ei suhde enää ole samalla lailla toive tai tavoite kuin nuorena, etenkin jos on omia lapsia, joilain lapsenlapsiakin, jotka täyttävät sen merkityksellisimmän ihmisen paikan elämässä.

Voiko tämän saman ajatusmaailman hyväksyä myös miehille? Kaikkien naisten kanssa ei automaattisesti halua parisuhdetta, vaan kevytsuhteen tai ihan "vain" seksisuhteen.

Kunhan tuota ei sano ääneen.

Tasoteoria on selkeä.

Eniten tasoa -> vähiten tasoa vaaditaan

- elämänkumppanilta

- tapailukumppanilta (FWB, mutta aina tätäkään ei kannata sanoa ääneen)

- vakipanolta (pelkkää seksiä, jätetään muu leikkiminen pois)

- irtopanolta

Myös harjoittelusuhteet ovat totta nuoremmilla miehillä. Ne menevät jonnekin elämänkumppanin ja tapailukumppanin välimaastoon. Tod näk lähemmäs tapailukumppania.

Miehillä on toisin päin. Mitä kevyemmän suhteen mies haluaa, sitä tasokkaampi (komeus, itsevarmuus, seksitaidot) hänen on oltava sellaisen saadakseen.

Jos se menisi noin (mies saisi helpolla parisuhteen, vaikeasti irtoseksiä), ei olisi lainkaan naisen puutetta valittavia miehiä, sillä kaikki rumat ja köyhät mulkerotkin olisivat parisuhteissa.

Kuka sanoi että parisuhteen saaminen olisi helppoa?

Se on helpompaa kuin irtoseksin saaminen, se ei tee siitä helppoa.

Irtoseksiä saa vain pieni osa miehistä, parisuhteen 80%.

Sehän on iloinen lukema. Näin pitkässä parisuhteessa sitä seksiä on tarjolla paljon helpommalla kuin niitä irtokertoja metsästellen. Missä siis ongelma?

Ei kaikki eroa keski-ikäisenä. Mä erosin 36v.

Vierailija kirjoitti:

Hiljaista on ollut reilusti 10 vuotta eli oikeastaan voisi sanoa, että viimeinen vähäinenkin huomio lakkasi kokonaan kun täytin 35 vuotta.

Ja toki se jo tuota ennenkin oli lähinnä sitä, että olisin kelvannut sala- ja/tai seksisuhteeseen jollekin varatulle tai yhden kerran huviksi vapaalle eli sinänsä on parempikin että olen nykyään kuin näkymätön.

Jos kelpaat "kerran huviksi" tai salasuhteeseen, kelpaat fysiikkaasi puolesta myös ns oikeaan suhteeseen eli ts miehellä kyllä seisoo sinut nähdessään.

Vika on sitten muussa käyttäytymisessäsi ja korviesi välissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten mukaan vienti vain lisääntyy kun ikää tulee.

Vastauksissa pitää aina huomioida naisten ego. Nainen ei voi koskaan sanoa että haluaisi parisuhteen mutta ei saa. Siispä "vientiä riittäisi mutta ei ole nyt aika parisuhteelle".

Erilaisen huomion määrä voi kasvaakin, koska miehet tulevat rohkeammiksi ja kohteliaammiksi iän myötä. Todellinen parisuhdekysyntä ei kasva käytännössä kenelläkään. Ainoa todiste kysynnästä vanhemmalla iällä on saatu monogaaminen parisuhde. Se matchit, flirtti, treffit tai seksi. Niiden saamiseen ei paljoa vaadita.

Eli jos nainen haluaa vain kevytsuhteen tai vaikka seksisuhteen ilman sitoutumuksia, ja löytää helposti itseään miellyttävää seuraa näihin tarkoituksiin, tulkinta on se, että hänellä "ei ole vientiä" tai että hän "ei saa ketään" - kuitenkin sai mitä halusi. Miksi parisuhde on normi silloinkin, jos sitä ei edes halua?

Ja mistä voi tietää joistain deittailuista, säädöistä ja muusta, olisiko vastapuoli ollut kiinnostunut parisuhteesta? Jos vaikka minusta on kiinnostunut joku mies, mutta minä en vastavuoroisesti ole kiinnostunut hänestä, niin eikö tätä lasketa siis vientiin vain siksi, että minä annoin pakit enkä kokeillut, mennäänkö naimisiin asti? 

 

Syy miksi tuota ei lasketa on kuin sanoisi että olet kondiksessa kun jaksoit kävellä keittiöön.

Seksiä, matcheja ja flirttiä on helppo saada. Aina löytyy miehiä jotka panevat ketä tahansa jonka saavat. Matcheja annetaan kaikille, ja flirttiä useissa tapauksissa kohteliaisuutena (tyypillinen motiivi ulkonäön kehumiselle on ajatus että nainen ei varmaankaan pidä itseään hyvännäköisenä -> nainen ilahtuu).

Tuskinpa moni jotain pelkkää flirttiä ajattelee "vientinä", ja toisaalta pelkän yhden illan jutun ja monogaamisen parisuhteen väliinkin mahtuu valtavaltavasti vaihtoehtoja - sinä nyt tietysti tarkotushakuisesti valitsit juuri nuo kaksi osoittaaksesi niiden merkityksettömyyden. Ei kukaan ajattelekaan irrallisten panojen sen syvempää merkitsevän. Mutta kyllä se kuitenkin ihan totta on, että myös 45-55-vuotiaiden naisten joukossa on niitä, joista kiinnostutaan joskus paljonkin, ja joilla on vientiä. Vienniksi lasketaan myös muut kuin monogaamiset parisuhteet. Nimenomaan tässä ikäluokassa ihmisillä alkaa olla paljon vaihtelua siinä, millaisia suhdemuotoja halutaan. Jotkut haluavat toki sitoutuneen, monogaamisen parisuhteen, jotkut sitten taas haluavat vapaan suhteen, jotkut kevytsuhteen, jotkut pelkän seksisuhteen. Ja kaikkia näitä osa ihmisistä saa helpommin kuin jotkut toiset. Parisuhde ei suinkaan ole kaikilla tavoite, naisillakaan, ja lisäksi monella naisellakin voi olla niin, että vaikka oikean miehen kanssa voisi halutakin parisuhteen, niin joienkin muiden kanssa haluaa itsekin vain kevytsuhteen tai seksisuhteen. Silloin ei niinkään tavoitella parisuhdetta, vaan tapauskohtaisesti katsotaan, mitä itse haluaa. Monelle keski-ikäiselle ei suhde enää ole samalla lailla toive tai tavoite kuin nuorena, etenkin jos on omia lapsia, joilain lapsenlapsiakin, jotka täyttävät sen merkityksellisimmän ihmisen paikan elämässä.

Voiko tämän saman ajatusmaailman hyväksyä myös miehille? Kaikkien naisten kanssa ei automaattisesti halua parisuhdetta, vaan kevytsuhteen tai ihan "vain" seksisuhteen.

Kunhan tuota ei sano ääneen.

Tasoteoria on selkeä.

Eniten tasoa -> vähiten tasoa vaaditaan

- elämänkumppanilta

- tapailukumppanilta (FWB, mutta aina tätäkään ei kannata sanoa ääneen)

- vakipanolta (pelkkää seksiä, jätetään muu leikkiminen pois)

- irtopanolta

Myös harjoittelusuhteet ovat totta nuoremmilla miehillä. Ne menevät jonnekin elämänkumppanin ja tapailukumppanin välimaastoon. Tod näk lähemmäs tapailukumppania.

Miehillä on toisin päin. Mitä kevyemmän suhteen mies haluaa, sitä tasokkaampi (komeus, itsevarmuus, seksitaidot) hänen on oltava sellaisen saadakseen.

Jos se menisi noin (mies saisi helpolla parisuhteen, vaikeasti irtoseksiä), ei olisi lainkaan naisen puutetta valittavia miehiä, sillä kaikki rumat ja köyhät mulkerotkin olisivat parisuhteissa.

Kuka sanoi että parisuhteen saaminen olisi helppoa?

Se on helpompaa kuin irtoseksin saaminen, se ei tee siitä helppoa.

Irtoseksiä saa vain pieni osa miehistä, parisuhteen 80%.

Sehän on iloinen lukema. Näin pitkässä parisuhteessa sitä seksiä on tarjolla paljon helpommalla kuin niitä irtokertoja metsästellen. Missä siis ongelma?

Parisuhde nykypäivänä alkaa vasta +-30v tienoilla kun naisella iskee perhekuume. Ja silloin seksi jää vähiin koska ruuhkavuodet ja lapsiarki.

Vierailija kirjoitti:

Varatut flirttailee. Aina silloin tällöin tapaan jossain merkeissä jonkun (esim. tekee mun kotona jotain korjaus- tai huoltohommaa, tai tavataan jossain yhteisten tuttavien illanvietossa tms) joka alkaa lähetellä viestejä, tekee tikusta asiaa ja soittaa jne. Nämä on siis aina varattuja. Mulle tulee sellainen kuva että eivät tarvitsisi paljonkaan rohkaisua niin tilanne etenisi jotenkin mutta toisaalta kun eivät sitä rohkaisua multa saa niin suhteellisen nopeasti ne myös kuivuu. Nyt on yksi tyyppi jaksanut viesteillä puolisen vuotta. No pakko sen verran myöntää että piristäähän sellainen päivää.

saman huomannut,että joidenkin kohdalla ei tarvitsisi paljoa rohkaisua,että tilanne etenisi kuin elokuvissa....jotkut miehet on tosi helppoja ja siinä se totuus tulee ilmi,miten miehet eivät suurimmaksi osaksi ole yksiavioisia,vaan niillä pitää olla naisia muuallakin kuin kotona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiljaista on ollut reilusti 10 vuotta eli oikeastaan voisi sanoa, että viimeinen vähäinenkin huomio lakkasi kokonaan kun täytin 35 vuotta.

Ja toki se jo tuota ennenkin oli lähinnä sitä, että olisin kelvannut sala- ja/tai seksisuhteeseen jollekin varatulle tai yhden kerran huviksi vapaalle eli sinänsä on parempikin että olen nykyään kuin näkymätön.

Jos kelpaat "kerran huviksi" tai salasuhteeseen, kelpaat fysiikkaasi puolesta myös ns oikeaan suhteeseen eli ts miehellä kyllä seisoo sinut nähdessään.

Vika on sitten muussa käyttäytymisessäsi ja korviesi välissä

Mutta millaiselle miehelle?

Mies ei ole nainen. Miehellä seisoo vaikka nainen olisi reippaasti alle sen tason joka kiinnostaisi parisuhdemielessä.

Mä olen ollut siitä onnekas että olen vuosien varrella tutustunut useisiin fiksuihin, ikäisiini miehiin. Ei ne ole näitä jotka vauvapalstalla kommentoivat naisten mahoja ja takapuolia vaan sellaisia jotka ovat kiinnostuneita myös ajatuksista ja yleensä ottaen vähemmän pinnallista asioista. Ei se varmaan haittaa että olen edelleen ihan hyvännäköinen (geenit) ja hyväkuntoinen (kilpaurheilutausta) mutta tiedän olevani myös aika fiksua ja hauskaa seuraa. Elämänkumppania en kaipaa enkä enää ikinä halua jakaa kattoa kenenkään kanssa mutta mukavaa yhteistä tekemistä ja läheisyyttä silloin tällöin, ilman muuta. Olen kiitollinen kaikista niistä ihmisistä joihin olen elämässäni tutustunut. Kaikilta ja kaikista olen jotain oppinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten mukaan vienti vain lisääntyy kun ikää tulee.

Vastauksissa pitää aina huomioida naisten ego. Nainen ei voi koskaan sanoa että haluaisi parisuhteen mutta ei saa. Siispä "vientiä riittäisi mutta ei ole nyt aika parisuhteelle".

Erilaisen huomion määrä voi kasvaakin, koska miehet tulevat rohkeammiksi ja kohteliaammiksi iän myötä. Todellinen parisuhdekysyntä ei kasva käytännössä kenelläkään. Ainoa todiste kysynnästä vanhemmalla iällä on saatu monogaaminen parisuhde. Se matchit, flirtti, treffit tai seksi. Niiden saamiseen ei paljoa vaadita.

Eli jos nainen haluaa vain kevytsuhteen tai vaikka seksisuhteen ilman sitoutumuksia, ja löytää helposti itseään miellyttävää seuraa näihin tarkoituksiin, tulkinta on se, että hänellä "ei ole vientiä" tai että hän "ei saa ketään" - kuitenkin sai mitä halusi. Miksi parisuhde on normi silloinkin, jos sitä ei edes halua?

Ja mistä voi tietää joistain deittailuista, säädöistä ja muusta, olisiko vastapuoli ollut kiinnostunut parisuhteesta? Jos vaikka minusta on kiinnostunut joku mies, mutta minä en vastavuoroisesti ole kiinnostunut hänestä, niin eikö tätä lasketa siis vientiin vain siksi, että minä annoin pakit enkä kokeillut, mennäänkö naimisiin asti? 

 

Syy miksi tuota ei lasketa on kuin sanoisi että olet kondiksessa kun jaksoit kävellä keittiöön.

Seksiä, matcheja ja flirttiä on helppo saada. Aina löytyy miehiä jotka panevat ketä tahansa jonka saavat. Matcheja annetaan kaikille, ja flirttiä useissa tapauksissa kohteliaisuutena (tyypillinen motiivi ulkonäön kehumiselle on ajatus että nainen ei varmaankaan pidä itseään hyvännäköisenä -> nainen ilahtuu).

Tuskinpa moni jotain pelkkää flirttiä ajattelee "vientinä", ja toisaalta pelkän yhden illan jutun ja monogaamisen parisuhteen väliinkin mahtuu valtavaltavasti vaihtoehtoja - sinä nyt tietysti tarkotushakuisesti valitsit juuri nuo kaksi osoittaaksesi niiden merkityksettömyyden. Ei kukaan ajattelekaan irrallisten panojen sen syvempää merkitsevän. Mutta kyllä se kuitenkin ihan totta on, että myös 45-55-vuotiaiden naisten joukossa on niitä, joista kiinnostutaan joskus paljonkin, ja joilla on vientiä. Vienniksi lasketaan myös muut kuin monogaamiset parisuhteet. Nimenomaan tässä ikäluokassa ihmisillä alkaa olla paljon vaihtelua siinä, millaisia suhdemuotoja halutaan. Jotkut haluavat toki sitoutuneen, monogaamisen parisuhteen, jotkut sitten taas haluavat vapaan suhteen, jotkut kevytsuhteen, jotkut pelkän seksisuhteen. Ja kaikkia näitä osa ihmisistä saa helpommin kuin jotkut toiset. Parisuhde ei suinkaan ole kaikilla tavoite, naisillakaan, ja lisäksi monella naisellakin voi olla niin, että vaikka oikean miehen kanssa voisi halutakin parisuhteen, niin joienkin muiden kanssa haluaa itsekin vain kevytsuhteen tai seksisuhteen. Silloin ei niinkään tavoitella parisuhdetta, vaan tapauskohtaisesti katsotaan, mitä itse haluaa. Monelle keski-ikäiselle ei suhde enää ole samalla lailla toive tai tavoite kuin nuorena, etenkin jos on omia lapsia, joilain lapsenlapsiakin, jotka täyttävät sen merkityksellisimmän ihmisen paikan elämässä.

Voiko tämän saman ajatusmaailman hyväksyä myös miehille? Kaikkien naisten kanssa ei automaattisesti halua parisuhdetta, vaan kevytsuhteen tai ihan "vain" seksisuhteen.

Kunhan tuota ei sano ääneen.

Tasoteoria on selkeä.

Eniten tasoa -> vähiten tasoa vaaditaan

- elämänkumppanilta

- tapailukumppanilta (FWB, mutta aina tätäkään ei kannata sanoa ääneen)

- vakipanolta (pelkkää seksiä, jätetään muu leikkiminen pois)

- irtopanolta

Myös harjoittelusuhteet ovat totta nuoremmilla miehillä. Ne menevät jonnekin elämänkumppanin ja tapailukumppanin välimaastoon. Tod näk lähemmäs tapailukumppania.

Miehillä on toisin päin. Mitä kevyemmän suhteen mies haluaa, sitä tasokkaampi (komeus, itsevarmuus, seksitaidot) hänen on oltava sellaisen saadakseen.

Jos se menisi noin (mies saisi helpolla parisuhteen, vaikeasti irtoseksiä), ei olisi lainkaan naisen puutetta valittavia miehiä, sillä kaikki rumat ja köyhät mulkerotkin olisivat parisuhteissa.

Kuka sanoi että parisuhteen saaminen olisi helppoa?

Se on helpompaa kuin irtoseksin saaminen, se ei tee siitä helppoa.

Irtoseksiä saa vain pieni osa miehistä, parisuhteen 80%.

Sehän on iloinen lukema. Näin pitkässä parisuhteessa sitä seksiä on tarjolla paljon helpommalla kuin niitä irtokertoja metsästellen. Missä siis ongelma?

Parisuhde nykypäivänä alkaa vasta +-30v tienoilla kun naisella iskee perhekuume. Ja silloin seksi jää vähiin koska ruuhkavuodet ja lapsiarki.

Oletko koskaan seurustellut? Muutamaan vuoteen ei saa näppejään pidettyä irti toisesta. Rankimmat lapsiperhevuodet ovat hyvin pieni osa ihmisen elämänkaarta, jää valtavasti aikaa seksille sekä ennen niitä että sen jälkeen, huoli pois. Toki siitä suhteesta pitää huolta tai se kuolee, se on kahden kauppa.