Lue keskustelun säännöt.
Alakoululaisten vanhemmat. Miksi teidän mielestä oppimistulokset on romahtaneet?
12.01.2023 |
Olen viisivuotiaan pojan äiti ja kiinnostaisi jo nyt tietää asiaa hyvin läheltä seuranneilta, että miksi kouluissa oppimistulokset on viimeisen parin vuoden aikana romahtaneet. Ajattelin nimittäin, että asioita ennakoimalla voisi tukea lastani sitten koulussa hyvään oppimiseen.
Te, joilla on lapsi tällä hetkellä alakoulussa. Mikä teidän mielestä on syy oppimistulosten romahtamiselle ihan siis yksilötasolla? En ole niinkään kiinnostunut joidenkin tutkijoiden näkemyksistä tällä kertaa vaan ihan käytännön kokemuksista, että jos oma lapsesi ei ole oppinut kunnolla niin miksi.
Kommentit (291)
Vastaus kysymykseen mitä keinoja? Käytännössä usein: ei mitään. Oppilaaseen ei saa kajota ellei hän ole vaaraksi itselleen tai muille. Oppilaan saa ohjata pois ongelmatilanteesta esim asettamalla käden oppilaan hartialle,.jos oppilas ei tottele puhetta, mutta harva opettaja uskaltaa enää ryhtyä tähän ellei kyseessä ole selvä tappelun uhka tai tappelu. Oppilasta ei siis saa poistaa luokasta käytävään ilman valvojaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomella on tässä opetusasiassa edessä sama nöyrtyminen mitä pitäisi tehdä metsienkäsittelyasiassakin, eli pitäisikin ottaa oppia muilta ja lakata valehtelemasta, että ollaan maailman parhaita niissä.
Kyllä, ohjeet ja säännöt ovat tiukentuneet viimeisten noin 10 vuoden aikana. Oppilaiden itsemääräämisoikeus on valtava ja he ovat siitä tietoisia. Eli opettajan keinoja on kavennettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos haluat tukea viisivuotiaasi oppimiskykyä, kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- lapsen täytyy liikkua esim. vapaissa ulkoleikeissä
- lapsen täytyy leikkiä
- lukeminen on tärkeää
- laulakaa siten, että lapsi oppii lauluja ulkoa
- lorutelkaa lastenloruilla
- loruihin voi ottaa mukaan taputuksia
- jutelkaa asioista ja ihmetelkää maailmaa
- pelatkaa lautapelejä
- tehkää palapelejä
- anna lapsen keksiä itse itselleen leikkejä
- soittoharrastus tukee muutakin älyllistä oppimista
- anna lapsen myös tylsistyäTavalliset perusasiat ovat tärkeitä eli mitään hokkuspokkystemppuja ei tarvita siihen, että normaali oppimiskyky olisi hyvä. Älylaitteiden käyttöä kannattaa rajoittaa. Kielellinen rikkaus ja hyvä muisti tukevat oppimista.
Monella lapsella on nykyisin todella vaikeaa oppia asioita ulkoa. Lapsen muisti ei ole kehittynyt riittävästi. Ihan kuin lapsella olisi dementia. Se tietenkin heikentää oppista todella paljon.
Kiitos tästä listauksesta. Olen intuitiivisesti ottanut suurimman osan noista jo kiinteäksi osaksi meidän arkea, mutta taidan vahvistaa niitä vielä lisää. Ja soittoharrastusta ei vielä ole, mutta kouluiässä voisi olla hyvä idea.
Lapseni osaa ulkoa useita lauluja, paremmin jopa kuin minä. Aika hurjaa ja erittäin huolestuttavaa tuo mitä kirjoitat monen lapsen muistista. Olen itse yrittänyt harjaannuttaa lapseni muistia myös ihan perinteisillä muistipeleillä, niitä on pelattu meillä paljon. Toki laulujen sanojen muistamisessa tarvitsee vähän erityyppistä muistia kuin muistipelissä, mutta molemmat tärkeitä.
Ap
Kuulostaa nyt vähän siltä että yrität suorittaa liikaa ja tunkea lapsen elämän liian täyteen kaikkea ultrakehittävää.
Se kuulostaa siltä vain siksi, että olen tässä ketjussa kertonut vain noista asioista, kun ne nyt sattuu aloituksen aihe olemaan. En ole muusta elämästämme kertonut mitään, niin näin ollen lukijalla ei tietenkään ole kokonaiskuvaa vaan tieto ihan kapeasta siivusta meidän elämästä vain. Totta toki on, että pidän oppimista suuressa arvossa, mutta se, että pelaamme paljon muistipeliä ja lautapelejä ei taida tehdä arjestamme suorituskeskeistä ja ultrakehittävää. Lapseni nyt vain sattuu tykkäämään niistä todella paljon. Se, että ne siinä sivussa edistää oppimiskykyä ja muistia on hyvä asia, mutta ei ainia tarkoitus. Ap
Vielä 15 vuotta sitten suurin osa lapsista osasi paremmin kunnioittaa aikuista. Nykyään on paljon lapsia, joiden ei tarvitse kotona totella aikuista. Pienet pomot määräävät kotona ja saavat tahtonsa läpi, kun vähän vikisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian isot luokkakoot ja liian vähän resurssia opetuksessa. Opettaja ei ehdi opettaa, koska aika menee kaikenlaisiin muihin asioihin sekä kurinpitoon. Tukea tarvitsevat lapset eivät saa tukea, mikä vaikuttaa epäonnistumisen kokemuksiin->motivaatioon->käyttäytymiseen. Osaamisen tasoerot isot, mutta erityisopetuksen resursseja ei ole kasvatettu. Inkluusiota on käytetty säästökeinona, jota se ei saisi olla.
Joudun käymään lapseni kanssa tosi paljon asioita läpi kotona, koska haluan hänen menestyvän opinnoissa, koska todistuksen numerot ratkaisevat jatko-opinnot ja kokeet ratkaisevat todistuksen numerot. Enkku ja matikka sekä luetunymmärtämisen taito ovat tärkeimmät ja niihin panostamme. Jos lapsi tippuu matikasta kärryiltä, niin sitä on vaikea saada kiinni, kun kaikki rakennetaan aiemmin opitun päälle.
T. Äiti kahdelle ja erkkaope itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ohjeet ja säännöt ovat tiukentuneet viimeisten noin 10 vuoden aikana. Oppilaiden itsemääräämisoikeus on valtava ja he ovat siitä tietoisia. Eli opettajan keinoja on kavennettu.
Miksi ne on tiukentuneet viimeisten 10 v aikana? Onko tullut joku lakimuutos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä arjen realismia: monet ehdottavat, että häiriköt täytyy pistää ulos luokasta ihan eri tilaan, erreivät vie rauhaa muilta. Niin mihin tilaan valmiiksi ahtaissa kouluissa? Kuka valvoo? Kuka maksaa palkan sille, joka tähän hommaan ryhtyy? Kuka ryhtyy? Kannattaa muistaa että välitunnit on valvottava sitten myös.
No tähän duuniin olisikin palkattava joku open apulainen joka on myös järjestyksenvalvoja ja heti ekasta häiriköinnistä kiikuttaa sen idiootin oppilaan ulos luokasta johonkin toiseen tilaan.
Parasta olisi palauttaa tarkkisluokat.
Ja suomi on opittava kunnolla jos aikoo Suomessa asua.
Mutta miten 15 vuotta sitten pystyttiin ylläpitämään työrauhaa luokassa? Saiko silloin käskeä siivoamaan luokan tai poistaa meluajan käytävälle? Miksi nykyään ei saa?
Se oli aikaa ennen tiktok-aivoja ja somea. Ihan tutkittua, että somemaailma on romahduttanut lasten ja nuorten mt:n ja keskittymiskyvyn.
Lisäksi se oli aikaa, jolloin ei vielä pahoitettu mieltä siitä jos lapset välillä nahisteli tai siitä, että opettaja heitä joskus komensi. Ei ollut tunnekasvatusta ja ymmärrystä hamaan loppuun saakka.
Intersektionaalinen marxilainen feminismi. Auktoriteetit on viety romukoppaan, eikä oikein mitään edes saa opettaa, kun on se patriarkka keksinyt kaiken pahan. Oppilaat saa päättää suunnistetaanko vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Integraatio. Sanan kaikissa merkityksissään.
Koululaitoksen tarkoitus varmistaa ettei kukaan opi enempää kuin toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä arjen realismia: monet ehdottavat, että häiriköt täytyy pistää ulos luokasta ihan eri tilaan, erreivät vie rauhaa muilta. Niin mihin tilaan valmiiksi ahtaissa kouluissa? Kuka valvoo? Kuka maksaa palkan sille, joka tähän hommaan ryhtyy? Kuka ryhtyy? Kannattaa muistaa että välitunnit on valvottava sitten myös.
No tähän duuniin olisikin palkattava joku open apulainen joka on myös järjestyksenvalvoja ja heti ekasta häiriköinnistä kiikuttaa sen idiootin oppilaan ulos luokasta johonkin toiseen tilaan.
Parasta olisi palauttaa tarkkisluokat.
Ja suomi on opittava kunnolla jos aikoo Suomessa asua.
Mutta miten 15 vuotta sitten pystyttiin ylläpitämään työrauhaa luokassa? Saiko silloin käskeä siivoamaan luokan tai poistaa meluajan käytävälle? Miksi nykyään ei saa?
Se oli aikaa ennen tiktok-aivoja ja somea. Ihan tutkittua, että somemaailma on romahduttanut lasten ja nuorten mt:n ja keskittymiskyvyn.
Lisäksi se oli aikaa, jolloin ei vielä pahoitettu mieltä siitä jos lapset välillä nahisteli tai siitä, että opettaja heitä joskus komensi. Ei ollut tunnekasvatusta ja ymmärrystä hamaan loppuun saakka.
Itse mietin ihan pikkukoululaisia eli vaikka ekaluokkalaisia, joilla käsittääkseni on nykyään aiempaa enemmän ongelmia vaikka keskittymisessä. Ei he vielä ole tiktokia eikä somea. Eli syy heillä on jokin muu.
Vastaus kysymykseen miksi opettajien keinoja on kavennettu: Kyllä, lakia on näiltä osin muutettu eli tarkennettu eli tiukennettu. Miksi? Sitä pitää kysyä Opetushallitukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelu 80/90-luvulla: Luokassa alle 20 oppilasta. Jokaisella oma pulpetti. Opettaja opetti samaa luokkaa useamman vuoden. Luokkatilakin pysyi usein samana. Jos jollakin isoja vaikeuksia niin hän siirtyi harjaantumisluokalle. Koulussa oli oma keittäjä, jonka kaikki tunsivat. Yksi tietokone tuli luokkaan 90-luvun puolivälin tienoilla. Joskus harvoin käytettiin tietokonetta. Kirjat kierrätettiin. Hammashoitoon pääsi suoraan koulusta taksikyydillä. Ei kuraattoreja/psykologeja. Ei arviointi tai kejhityskeskusteluja. Vanhempainilta joskus Reissuvihko. Kouluterkkarin tarkastuksia joskus, mutta ei joka vuosi. Joulutodistus ja keväytodistus. Lopputulema: Pisatulokset huipussaan.
Nykykoulu: 40 oppilaan ryhmä, jossa sekoitettu kahta vuosiluokkaa. Tätä kokonaisuutta opettaa 2 opea. Avoin oppimisympäristö. Ei pulpetteja. Ei turhia seiniä. Keskellä tori, jossa kokoonnutaan kuin torilla. Itseohjautuvasti ilmiöoppiminen ilmiöryhmissä. Opettaja valvoo. Itseohjautuvat oppivat ehkä jotain. Huonommin itseohjautuvat tekevät ehkä jotain muuta sillä aikaa? Kokeita ei pidetä tai jos pidetään niin ne tehdään virtuaalisessa oppimisympäristössä pädeillä. Läksyjä tulee joskus ja jouluna. Kehitys- ja arviointikeskusteluja pidetään jossa oppilas itse miettii tavoitteensa. Opettajat pitävät Lapset Puheeksi-keskusteluja ja erilaisia ohr-palavereita ja täyttävät terveydenhuoltoon diagnostisia lomakkeita. Mt-ongelmia ja diagnooseja löytyy mielinmäärin. Tämän jälkeen tehdään pedagogisia tuen suunnitelmia ja osallistutaan verkostoihin hoitotahojen kanssa. Lopputulema: pisatulokset laskee, mt-ongelmat kasvussa.
Vierailija kirjoitti:
Vastaus kysymykseen miksi opettajien keinoja on kavennettu: Kyllä, lakia on näiltä osin muutettu eli tarkennettu eli tiukennettu. Miksi? Sitä pitää kysyä Opetushallitukselta.
Mikä tarkkaan ottaen on se lainkohta, jota on tiukennettu? Mistä löydän sen Finlexistä?
Kyllä voimassa olevan perusopetuslain mukaan esim. meluajan poistaminen luokasta on ihan yksiselitteisesti sallittu: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L7P36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos haluat tukea viisivuotiaasi oppimiskykyä, kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- lapsen täytyy liikkua esim. vapaissa ulkoleikeissä
- lapsen täytyy leikkiä
- lukeminen on tärkeää
- laulakaa siten, että lapsi oppii lauluja ulkoa
- lorutelkaa lastenloruilla
- loruihin voi ottaa mukaan taputuksia
- jutelkaa asioista ja ihmetelkää maailmaa
- pelatkaa lautapelejä
- tehkää palapelejä
- anna lapsen keksiä itse itselleen leikkejä
- soittoharrastus tukee muutakin älyllistä oppimista
- anna lapsen myös tylsistyäTavalliset perusasiat ovat tärkeitä eli mitään hokkuspokkystemppuja ei tarvita siihen, että normaali oppimiskyky olisi hyvä. Älylaitteiden käyttöä kannattaa rajoittaa. Kielellinen rikkaus ja hyvä muisti tukevat oppimista.
Monella lapsella on nykyisin todella vaikeaa oppia asioita ulkoa. Lapsen muisti ei ole kehittynyt riittävästi. Ihan kuin lapsella olisi dementia. Se tietenkin heikentää oppista todella paljon.
Kiitos tästä listauksesta. Olen intuitiivisesti ottanut suurimman osan noista jo kiinteäksi osaksi meidän arkea, mutta taidan vahvistaa niitä vielä lisää. Ja soittoharrastusta ei vielä ole, mutta kouluiässä voisi olla hyvä idea.
Lapseni osaa ulkoa useita lauluja, paremmin jopa kuin minä. Aika hurjaa ja erittäin huolestuttavaa tuo mitä kirjoitat monen lapsen muistista. Olen itse yrittänyt harjaannuttaa lapseni muistia myös ihan perinteisillä muistipeleillä, niitä on pelattu meillä paljon. Toki laulujen sanojen muistamisessa tarvitsee vähän erityyppistä muistia kuin muistipelissä, mutta molemmat tärkeitä.
Ap
Kuulostaa nyt vähän siltä että yrität suorittaa liikaa ja tunkea lapsen elämän liian täyteen kaikkea ultrakehittävää.
Se kuulostaa siltä vain siksi, että olen tässä ketjussa kertonut vain noista asioista, kun ne nyt sattuu aloituksen aihe olemaan. En ole muusta elämästämme kertonut mitään, niin näin ollen lukijalla ei tietenkään ole kokonaiskuvaa vaan tieto ihan kapeasta siivusta meidän elämästä vain. Totta toki on, että pidän oppimista suuressa arvossa, mutta se, että pelaamme paljon muistipeliä ja lautapelejä ei taida tehdä arjestamme suorituskeskeistä ja ultrakehittävää. Lapseni nyt vain sattuu tykkäämään niistä todella paljon. Se, että ne siinä sivussa edistää oppimiskykyä ja muistia on hyvä asia, mutta ei ainia tarkoitus. Ap
Ok, olin turhan veemäinen.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu 80/90-luvulla: Luokassa alle 20 oppilasta. Jokaisella oma pulpetti. Opettaja opetti samaa luokkaa useamman vuoden. Luokkatilakin pysyi usein samana. Jos jollakin isoja vaikeuksia niin hän siirtyi harjaantumisluokalle. Koulussa oli oma keittäjä, jonka kaikki tunsivat. Yksi tietokone tuli luokkaan 90-luvun puolivälin tienoilla. Joskus harvoin käytettiin tietokonetta. Kirjat kierrätettiin. Hammashoitoon pääsi suoraan koulusta taksikyydillä. Ei kuraattoreja/psykologeja. Ei arviointi tai kejhityskeskusteluja. Vanhempainilta joskus Reissuvihko. Kouluterkkarin tarkastuksia joskus, mutta ei joka vuosi. Joulutodistus ja keväytodistus. Lopputulema: Pisatulokset huipussaan.
Nykykoulu: 40 oppilaan ryhmä, jossa sekoitettu kahta vuosiluokkaa. Tätä kokonaisuutta opettaa 2 opea. Avoin oppimisympäristö. Ei pulpetteja. Ei turhia seiniä. Keskellä tori, jossa kokoonnutaan kuin torilla. Itseohjautuvasti ilmiöoppiminen ilmiöryhmissä. Opettaja valvoo. Itseohjautuvat oppivat ehkä jotain. Huonommin itseohjautuvat tekevät ehkä jotain muuta sillä aikaa? Kokeita ei pidetä tai jos pidetään niin ne tehdään virtuaalisessa oppimisympäristössä pädeillä. Läksyjä tulee joskus ja jouluna. Kehitys- ja arviointikeskusteluja pidetään jossa oppilas itse miettii tavoitteensa. Opettajat pitävät Lapset Puheeksi-keskusteluja ja erilaisia ohr-palavereita ja täyttävät terveydenhuoltoon diagnostisia lomakkeita. Mt-ongelmia ja diagnooseja löytyy mielinmäärin. Tämän jälkeen tehdään pedagogisia tuen suunnitelmia ja osallistutaan verkostoihin hoitotahojen kanssa. Lopputulema: pisatulokset laskee, mt-ongelmat kasvussa.
Minua rupesi nyt kiinnostamaan tämä itseohjautuvuuden hypetys ja kaiken uhraaminen itseohjautuvuuden alttarille (huom kärjistys). Lapsethan ei lähtökohtaisesti ole kovin itseohjautuvua, ja minusta ei tarvitsisikaan olla, minusta riittäisi kun sitä alettaisiin edellyttää kunnolla vasta yläkoulun puolella.
Joten: Miksi pienempienkin koululaisten kohdalla ylihypetetään itseohjautuvuutta? Mistä on keksitty, että se olisi näillä pienemmillä tärkeä taito? Ja miksi se olisi pienemmillä tärkeä taito? Onko se kaikille edes mahdollinen? Mikä arvomaailma on taustalla siinä, että itseohjautuvuutta korostetaan koulussa nykyään niin paljon? Mihin lasten itseohjautuvuudesta etsitään ratkaisua?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos haluat tukea viisivuotiaasi oppimiskykyä, kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- lapsen täytyy liikkua esim. vapaissa ulkoleikeissä
- lapsen täytyy leikkiä
- lukeminen on tärkeää
- laulakaa siten, että lapsi oppii lauluja ulkoa
- lorutelkaa lastenloruilla
- loruihin voi ottaa mukaan taputuksia
- jutelkaa asioista ja ihmetelkää maailmaa
- pelatkaa lautapelejä
- tehkää palapelejä
- anna lapsen keksiä itse itselleen leikkejä
- soittoharrastus tukee muutakin älyllistä oppimista
- anna lapsen myös tylsistyäTavalliset perusasiat ovat tärkeitä eli mitään hokkuspokkystemppuja ei tarvita siihen, että normaali oppimiskyky olisi hyvä. Älylaitteiden käyttöä kannattaa rajoittaa. Kielellinen rikkaus ja hyvä muisti tukevat oppimista.
Monella lapsella on nykyisin todella vaikeaa oppia asioita ulkoa. Lapsen muisti ei ole kehittynyt riittävästi. Ihan kuin lapsella olisi dementia. Se tietenkin heikentää oppista todella paljon.
Kiitos tästä listauksesta. Olen intuitiivisesti ottanut suurimman osan noista jo kiinteäksi osaksi meidän arkea, mutta taidan vahvistaa niitä vielä lisää. Ja soittoharrastusta ei vielä ole, mutta kouluiässä voisi olla hyvä idea.
Lapseni osaa ulkoa useita lauluja, paremmin jopa kuin minä. Aika hurjaa ja erittäin huolestuttavaa tuo mitä kirjoitat monen lapsen muistista. Olen itse yrittänyt harjaannuttaa lapseni muistia myös ihan perinteisillä muistipeleillä, niitä on pelattu meillä paljon. Toki laulujen sanojen muistamisessa tarvitsee vähän erityyppistä muistia kuin muistipelissä, mutta molemmat tärkeitä.
Ap
Kuulostaa nyt vähän siltä että yrität suorittaa liikaa ja tunkea lapsen elämän liian täyteen kaikkea ultrakehittävää.
Se kuulostaa siltä vain siksi, että olen tässä ketjussa kertonut vain noista asioista, kun ne nyt sattuu aloituksen aihe olemaan. En ole muusta elämästämme kertonut mitään, niin näin ollen lukijalla ei tietenkään ole kokonaiskuvaa vaan tieto ihan kapeasta siivusta meidän elämästä vain. Totta toki on, että pidän oppimista suuressa arvossa, mutta se, että pelaamme paljon muistipeliä ja lautapelejä ei taida tehdä arjestamme suorituskeskeistä ja ultrakehittävää. Lapseni nyt vain sattuu tykkäämään niistä todella paljon. Se, että ne siinä sivussa edistää oppimiskykyä ja muistia on hyvä asia, mutta ei ainia tarkoitus. Ap
Ok, olin turhan veemäinen.
Asia kunnossa, en pahastunut. Ja mielellään kritiikkiäkin otan vastaan.
Ap
Inkluusio, eli maahanmuuttajienottaminen täysin hallitsemattomasti osaksi luokkia, kiva-koulu ja ulkoinen paine - Instgram tuli Suomeen 2012 ja kappas 2013 romahti oppimistulokset, juuri heti kun iso aalto sosiaalista mediaa rantautui ja älypuhelimet tuli isoksi osaksi kaikille lapsille käyttöön.
Kuvio on päivän selvä kaikkien yllämainittujen asioiden osalta.
Mutta miten 15 vuotta sitten pystyttiin ylläpitämään työrauhaa luokassa? Saiko silloin käskeä siivoamaan luokan tai poistaa meluajan käytävälle? Miksi nykyään ei saa?