Lue keskustelun säännöt.
Taloyhtiölainoista tuli hiirenloukku Nollakorkomaailma päättyi. Nyt alkaa tulla laskuja.
10.01.2023 |
Nollakorkoaikana Suomen lainamarkkinoille tuli ikäluokkia, jotka teoriassa varmasti ymmärsivät, ettei ilmaista rahaa ole. Osa ei ehkä kuitenkaan käytännössä tajunnut, kuinka suuria kustannuksia korot voivat tuoda.
Taloyhtiölainasta tuli nollakorkoaikana jonkinlainen kissanluukku uuteen asuntoon. Uudiskohteen asuntoon pääsi luikahtamaan pikkuisella myyntihinnalla. Asunnon hinnan loppupotti jopa 7080 prosenttia oli taloyhtiön velkaa, jonka takaisinmaksusta ostaja sai yleensä muutaman vuoden lyhennysvapaata. Tänä aikana hän maksoi vain korkoa, joka oli nollakorkomaailmassa lähellä nollaa. Lyhennyksien maksu siirtyi joskus hamassa tulevaisuudessa alkavaksi pitkäksi prosessiksi, joka uskottiin hoituvan rahoitusvastikkeen kautta.
Aika monelta ostajalta jäi todennäköisesti ymmärtämättä pari perusasiaa. Taloyhtiölainakin on lopulta omaa lainaa. Samalla se on yritysluottoa, jonka ehdot marginaaleja myöten voivat muuttua nopeammin kuin henkilökohtaisissa asuntolainoissa. Taloyhtiöissä maksuvaikeuksiin joutuneiden osakkaiden velkoja voi tulla muille osakkaille maksettaviksi. Henkilökohtaiset asuntolainat ovat yleensä kaikin puolin joustavampia.
Taloyhtiölainojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin lähti jyrkkään nousuun vuoden 2010 tienoilla, kun uudiskohteissa yhtiölainaosuus kasvoi. Näiden lainojen kokonaiskannasta iso osa kohdistui kalliiden asuntojen Uudellemaalle. Vain harvoissa viime vuosina otetuissa taloyhtiölainoissa oli korkosuojaus. Suomalaiset kotitaloudet velkaantuivat muutoinkin nopeasti.
Suomen Pankki varoitteli monen vuoden ajan tämän olevan riskialtista kehitystä. Järjestelmään rakennettu, asuntosijoittamiseen yllyttävä veroetu vauhditti riskien kasvua. Rahoitusvastikkeiden lyhennysosuuksia sai tietyillä ehdoilla vähentää verotuksessa. Rakennusyhtiöiden riskit pienenivät, ja sijoittajien sekä kotitalouksien riskit kasvoivat.
Riskit realisoituvat nyt niille, joiden lyhennysvapaa päättyy samaan aikaan kuin nollakorkomaailmakin. Yhtiölainat ovat jatkuvasti kasvaneet, ja nyt ovat loppumassa lyhennysvapaat ajalta, jolloin otettiin jo todella isoja lainoja. Omat asumiskulut saattavat yhtäkkiä jopa moninkertaistua, ja se voi tulla asunto-osakeyhtiöiden kevään kokouksissa osakkaille yllätyksenä. Rahoitusvastikkeen lisäksi hoitovastikekin voi nousta. Kunnossapitopalvelujen, energian sekä huollossa tarvittavien tarvikkeiden hinnat ovat nousseet.
Helsingin Sanomat kertoi 8.1. Kalasatamassa olevasta taloyhtiöstä, joka kokee nollakorkoajan ja lyhennysvapaan yhtäaikaisen päättymisen. Rahoitus- ja hoitovastikkeiden yhteenlaskettu määrä noin kymmenkertaistuu reilun vuoden aikana. Sadan neliön suuruisen asunnon omistajalle se tarkoittaa kulujen nousua alle 200 eurosta yli 1700 euroon kuukaudessa.
Taloyhtiölainat saattoivat olla petollisimpia nollakorkoajan rahoitustuotteita ne ovat eräänlainen uusi versio subprime-lainoista, jotka ajoivat takavuosina maailmaa finanssikriisiin. Taloyhtiölainat loihtivat kangastuksen: asunto halvalla kasvukeskuksesta.
Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta. Totuus on ikävä kyllä se, että ainakaan taloyhtiölainojen luvatussa kaupungissa Helsingissä ei pääse halpaan asuntoon minkään kissanluukun kautta. Taloyhtiölainasta tulikin hiirenloukku, jossa ilmaisena juustona oli alun lyhennysvapaa jakso.
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Helsingin seudulla alkoivat ostajan markkinat – Katso oman alueesi hintapyyntöjen muutos
Lauttasaaressa ja Myyrmäessä yksiöiden ja kaksioiden hintapyynnöt ovat laskeneet vähintään kymmenen prosenttia. HS:n hakukone näyttää, miten asuntokauppa kehittyy alueellasi.
Asuntokaupan hyytyminen on johtanut siihen, että nyt ostajilla on mistä valita. Asuntoja oli pääkaupunkiseudulla viime vuoden lopulla tarjolla ennätysmäärä.
Esimerkiksi marraskuussa pääkaupunkiseudulla oli kaupan liki 8700 vanhaa asuntoa. Se on enemmän kuin kertaakaan vuodelle 2019 ulottuvien tilastojen aikana.
Mistä ihmeen ostajan markkinoista noi höpöttelee? Hinnathan on samat ja jopa korkeammat kuin koskaan suomen historiassa ja alempia hintoja on ihan turha tarjota välittäjille jotka pitää ostajia pilkkanaan. Siitä syystä ei kauppa nyt käy ja asuntomarkkinat on syväjäässä. Tehdyt kaupat pudonnut jo 40% vanhoissa asunnoissa ja uusien yli 80%. Myyjät pitää ahneuksissaan kiinni utopistista hintapyynneistä ja epätoivoiset välittäjät kalastelee myyntitoimeksiantoja lupaamalla maat ja taivaat. Ostajat kaivautuu poteroihinsa odottamaan realistisempia hintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sen sijaan asua vuokralla. Silloin vuorenvarmasti häviää aina.
Putkiremppa 75 tonnia, julkisivu 40 tonnia, salaojituksista tuli noin 15 tonnia, parvekkeet 10 tonnia, hissit 5 tonnia ja taisi noita olla tuossa joitain muitakin...tuolla maksaisi aika pitkään vuokraa.
Ja paljonko jää käteen kun muutat vuokra-asunnosta vs. omistusasunnosta? Me muutettiin omistusasunnosta 2v sitten ja käteen jäi 145000€ (velkojen jälkeen siis) Ehdittiin asua tuossa asunnossa 12v ja kulut koko ajan pienemmät kuin vuokralla asuessa. Asuttiin 6kk vuokralla ja kun muutettiin niin käteen jäi takuuvuokra. Nyt jälleen asutaan omistusasunnossa.
Itse asun vuokralla (tai oikeastaan asumisoikeusasunnossa) ja säästän / sijoitan 800-1000 e kuukaudessa. Säästössä joku 55 ke nyt, ja toki saan asumisoikeusmaksun indeksillä korotettuna, kun tästä muutan pois. Pk-seudun hinnoilla minulla ei olisi varaa ostaa samankokoista asuntoa tältä alueelta.
Meillä sama. Säästöön jää meillä joka kk 1000€ kun asumme ASO ssa vs. jos olisimme ostaneet oman. Eli säästöön jää 12v 144 000€. Eli saman verran.
Me kans asossa ja säästöön jää noin 1000e kk. Parissa vuodessa indeksi on myös noussut yli 5000e, ihan tyytyväinen tähän yhtälöön. Yksi sijoitusasunto, jossa korkosuoja, joka nyt käytössä ja vuokra kattaa edelleen kulut. Oli aikeissa ostaa juurikin yksi tai kaksi pientä sijoitusasuntoa tässä aiemmin, mutta koronan alettua tuli epävarmuutta asian suhteen ja nyt tyytyväinen, ettei ostettu.
Laskettekohan te nyt ihan oikein. Katsoin ASO-asuntoa aikanaan vaihtoehtona ja niiden "vuokrat" oli aivan järkyttävän korkeita ja vaihtoehto oli täysin päätön, jos pystyy ostamaan vastaavan asunnon. Esimerkiksi 4h+kk asunnoissa pk-seudulla kk-kulu oli helposti 1300-1500e/kk, tähän päälle 40-60kE ASO-maksu. Vastaavan asunnon vuokra olisi ollut 1500-1800 euroa ja omassa tapauksessani asuntolaina+ vastike tuli maksamaan noin 1400 euroa kuukaudessa. Tästä noin 1000e menee ns. itselleni lyhennysten muodosta, 400e oli korot+vastike. Tällä hetkellä menee korkojen takia pari sataa enemmän, eli ns. menetettyä rahaa on 600e/kk.
En pysty ymmärtämään millaisessa ASO-asunnossa voisi säästää 1000 euroa kuussa, siis viime vuosien aikana. Nykypäivänä kaikkine kuluineen tämä voikin olla mahdollista.
Vastaava oma maksaisi väh 350 000€. Tämäkin alakanttiin laskettu. Laina olisi väh 1600€kk. Siihen päälle vastike 300€. Yht 1900€. Meidän vastike on 930€. Remontoitu juuri kauttaaltaan.
Eihän se oo ottaa kun laskin käteen ja laskea.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko oikeasti noin yksinkertaisia ja luulette, että joku joka asunnon ostaa ei tiedä mitä on ostanut? Kuinka tyhminä te oikein ihmisiä pidätte?
Ihmiset on yllättävän tyhmiä. Vai mitä päättelet koko taloyhtiölainarumbasta tai siitä että joka toisella hesalaisella naisella on kaakaonvärinen jälkikasvu.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on ihmetelty, miten ihmisillä on varaa noihin uusiin asuntoihin. Vastaus onkin, että ei niillä ole ollut, vaan asunnot on ostettu lähes täysin lainaksi.
Samalla tavalla lähes jokainen ensiasunnon ostaja lienee jo pitkään ostanut asunnon lähes pelkästään velaksi uusista kohteista. Ja sen velan osuus on paljon suurempi kuin sellaisella, jolla pelkkä taloyhtiölaina velkaa. Esimerkiksi minun asuntoni maksoi noin 150 000 ja otin lainaa lähes 130 000.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan hämmästyttää ja ei hämmästytä, jos tämä tuottaa jollekin vaikeuksia.
En muista aikaa, jolloin myynti-ilmoituksissa ei olisi ollut löydettävissä myös sellaista saraketta kuin "velaton hinta". Se ja hoitovastike ovat kärjistetysti ainoat merkitsevät numerot asunnon ostajalle. Todella vaikea kuvitella, että joku oman taloutensa itse rakentanut henkilö noin tärkeän päätöksen kohdalla ei tajuaisi, että jos velatonta hintaa ei löydy omasta taskusta, erotus on maksettava pois korkoineen jossain kohtaa.
Omalla kohtaa meillä olisi ollut pankin mielestä varaa tuplasti isompiin lainoihin kuin mitä lopulta otettiin, mutta uuden asunnon ostamalla oltaisiin voitu päästä kiinni vieläkin isompaan velkaan. Sitä ei haluttu. Sen sijaan etsittiin vähän kauemmin ja löydettiin koti, joka täyttää tarpeemme ja josta velan viimeisen erän päivämäärä on tiedossa, ja jossa varmasti selviämme loppuun asti vaikka haluttaisiinkin enemmän lapsia tai toinen jäisi työkyvyttömäksi. Tai erotilanteessa erilleen muuttaminen olisi mahdollista ilman, että lasten koti on saman tien myytävä. Taloudessa pitää olla sen verran liikkumavaraa, että pystyy päättämään omasta elämästään.
Ei se yli jäävä varallisuus katoa mihinkään, sen vain voi investoida vapaasti ja on tarpeen tullen realisoitavissa.
En tiedä, missä päin asutte, mutta varsinkin sellaiset kolmekymppiset Helsingissä eivät missään nimessä tässä edellisinä vuosina muuttaa pois kantakaupungista. Eli vaikka Keravalla olisi ollut löydettävissä se paremmin budjettiin sopiva asunto, niin monet eivät missään tapauksessa halunneet muuttaa kauemmas. Nuo uudet asuinalueet rakennettiin "uudeksi kantakaupungiksi" jossa pääsi asuntoon kiinni pienemmällä rahalla kuin perinteisessä kantakaupungissa, juuri noiden taloyhtiölainojen takia. Joten halu sinne oli kova, joten kyllä moni otti liian isoja lainoja toteuttaakseen unelmansa, liian suuressa optimistisuudessa.
Piti siis lukea *varsinkin sellaiset kolmekymppiset Helsingissä eivät missään nimessä tässä edellisinä vuosina halunneet muuttaa pois kantakaupungista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet uudiskohteet ovat taloudellisia pommeja. Jos velattoman asunnon neliöhinta on 9500 euroa, kuten Lauttasaaressa taannoin oli, yhtiölainan osuus 70% ja vuokratontti, sijoitus on yhtä turvallinen kuin telamiina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sen sijaan asua vuokralla. Silloin vuorenvarmasti häviää aina.
Putkiremppa 75 tonnia, julkisivu 40 tonnia, salaojituksista tuli noin 15 tonnia, parvekkeet 10 tonnia, hissit 5 tonnia ja taisi noita olla tuossa joitain muitakin...tuolla maksaisi aika pitkään vuokraa.
Ja paljonko jää käteen kun muutat vuokra-asunnosta vs. omistusasunnosta? Me muutettiin omistusasunnosta 2v sitten ja käteen jäi 145000€ (velkojen jälkeen siis) Ehdittiin asua tuossa asunnossa 12v ja kulut koko ajan pienemmät kuin vuokralla asuessa. Asuttiin 6kk vuokralla ja kun muutettiin niin käteen jäi takuuvuokra. Nyt jälleen asutaan omistusasunnossa.
Itse asun vuokralla (tai oikeastaan asumisoikeusasunnossa) ja säästän / sijoitan 800-1000 e kuukaudessa. Säästössä joku 55 ke nyt, ja toki saan asumisoikeusmaksun indeksillä korotettuna, kun tästä muutan pois. Pk-seudun hinnoilla minulla ei olisi varaa ostaa samankokoista asuntoa tältä alueelta.
Meillä sama. Säästöön jää meillä joka kk 1000€ kun asumme ASO ssa vs. jos olisimme ostaneet oman. Eli säästöön jää 12v 144 000€. Eli saman verran.
Me kans asossa ja säästöön jää noin 1000e kk. Parissa vuodessa indeksi on myös noussut yli 5000e, ihan tyytyväinen tähän yhtälöön. Yksi sijoitusasunto, jossa korkosuoja, joka nyt käytössä ja vuokra kattaa edelleen kulut. Oli aikeissa ostaa juurikin yksi tai kaksi pientä sijoitusasuntoa tässä aiemmin, mutta koronan alettua tuli epävarmuutta asian suhteen ja nyt tyytyväinen, ettei ostettu.
Laskettekohan te nyt ihan oikein. Katsoin ASO-asuntoa aikanaan vaihtoehtona ja niiden "vuokrat" oli aivan järkyttävän korkeita ja vaihtoehto oli täysin päätön, jos pystyy ostamaan vastaavan asunnon. Esimerkiksi 4h+kk asunnoissa pk-seudulla kk-kulu oli helposti 1300-1500e/kk, tähän päälle 40-60kE ASO-maksu. Vastaavan asunnon vuokra olisi ollut 1500-1800 euroa ja omassa tapauksessani asuntolaina+ vastike tuli maksamaan noin 1400 euroa kuukaudessa. Tästä noin 1000e menee ns. itselleni lyhennysten muodosta, 400e oli korot+vastike. Tällä hetkellä menee korkojen takia pari sataa enemmän, eli ns. menetettyä rahaa on 600e/kk.
En pysty ymmärtämään millaisessa ASO-asunnossa voisi säästää 1000 euroa kuussa, siis viime vuosien aikana. Nykypäivänä kaikkine kuluineen tämä voikin olla mahdollista.
Asun HASO:n 59m2 saunallisessa kolmiossa vuonna 2004 valmistuneessa talossa. Maksoin asomaksua reilu 23 k€ (säästöjä, en tarvinnut lainaa) ja vastike oli tähän muuttaessani 615e. Tällä hetkellä vastike on 628e, ja maaliskuusta lähtien 645e.
Toteutuneista kaupoista näen, että samana vuonna rakennettu 61m2 asunto on myyty hintaan 197 ke - en olisi saanut 170 ke lainaa senhetkisen työtilanteeni takia, nykyisin ehkä saisinkin, mutta samalla asumiskuluni nousisivat huomattavasti.
Hasollahan on asuntoja myös Kalasatamassa, mutta niihin on täytynyt olla 90-luvulta hankittu numero tai sitten aikamoinen tuuri. Osa noista on vanhempiensa lapsilleen siirtämiä asuntoja, kun vanha asolaki ei edellyttänyt huoneistossa asumista ennen sen luovuttamista perheenjäsenelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kuitenkin niitä jotka ovat maksaneet sen taloyhtiölainan jälkeenkin jäävän osan omalla asuntolainalla eli käteistä on ollut 15 % tuosta 30 %sta. Sellaisella matematiikalla laskettuna voi olla pian vaikeuksissa. Kaksiossa vastike 950 € + oman lainan lyhennys 700€ siinä on jo maksettavaa joka kuukaudelle. Saa olla tulopuolikin kunnossa.
Artikkelissa korostetaan erityisesti loukkoa, jossa yhtiölainan lyhennysvapaat loppuvat samaan aikaan kun rahan hinta nousee. Se on varmasti usealle osakkaalle aikamoinen pommi. Useilla osakkailla yhtiölainan lyhennysvapaat ovat kuitenkin jo takana ja lainaa lyhennetään/korkoa maksetaan rahoitusvastikkeina. Siinäkin tapauksessa rahan hinta on tällä hetkellä aivan toista luokkaa kun esim. vuoden -22 alussa, jopa 4 - 5 kertainen ( esim. 0,75 vs. 3,9 %). Rahan hinnan nousu lisää esim. 300 000 euron yhtiölainassa pelkkiä korkokustannuksia n. 9 400 eurolla vuodessa, n. 780 eurolla kuukaudessa. Ja tämä yhtälö näkyy ja tulee näkymään rahoitusvastikkeiden merkittävänä nousuna. Kuinka moni ko. asuntojen ostajista on aidosti huomioinut ja ymmärtänyt tämän, veikkaan ikävä kyllä että "ostohuumassa" vain osa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää ottako lainaa vaan maksakaa ne laskut heti pois koska niin se on edullisempaa ja turvallisempaa!
M31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sen sijaan asua vuokralla. Silloin vuorenvarmasti häviää aina.
Putkiremppa 75 tonnia, julkisivu 40 tonnia, salaojituksista tuli noin 15 tonnia, parvekkeet 10 tonnia, hissit 5 tonnia ja taisi noita olla tuossa joitain muitakin...tuolla maksaisi aika pitkään vuokraa.
Ja paljonko jää käteen kun muutat vuokra-asunnosta vs. omistusasunnosta? Me muutettiin omistusasunnosta 2v sitten ja käteen jäi 145000€ (velkojen jälkeen siis) Ehdittiin asua tuossa asunnossa 12v ja kulut koko ajan pienemmät kuin vuokralla asuessa. Asuttiin 6kk vuokralla ja kun muutettiin niin käteen jäi takuuvuokra. Nyt jälleen asutaan omistusasunnossa.
Itse asun vuokralla (tai oikeastaan asumisoikeusasunnossa) ja säästän / sijoitan 800-1000 e kuukaudessa. Säästössä joku 55 ke nyt, ja toki saan asumisoikeusmaksun indeksillä korotettuna, kun tästä muutan pois. Pk-seudun hinnoilla minulla ei olisi varaa ostaa samankokoista asuntoa tältä alueelta.
Meillä sama. Säästöön jää meillä joka kk 1000€ kun asumme ASO ssa vs. jos olisimme ostaneet oman. Eli säästöön jää 12v 144 000€. Eli saman verran.
Me kans asossa ja säästöön jää noin 1000e kk. Parissa vuodessa indeksi on myös noussut yli 5000e, ihan tyytyväinen tähän yhtälöön. Yksi sijoitusasunto, jossa korkosuoja, joka nyt käytössä ja vuokra kattaa edelleen kulut. Oli aikeissa ostaa juurikin yksi tai kaksi pientä sijoitusasuntoa tässä aiemmin, mutta koronan alettua tuli epävarmuutta asian suhteen ja nyt tyytyväinen, ettei ostettu.
Laskettekohan te nyt ihan oikein. Katsoin ASO-asuntoa aikanaan vaihtoehtona ja niiden "vuokrat" oli aivan järkyttävän korkeita ja vaihtoehto oli täysin päätön, jos pystyy ostamaan vastaavan asunnon. Esimerkiksi 4h+kk asunnoissa pk-seudulla kk-kulu oli helposti 1300-1500e/kk, tähän päälle 40-60kE ASO-maksu. Vastaavan asunnon vuokra olisi ollut 1500-1800 euroa ja omassa tapauksessani asuntolaina+ vastike tuli maksamaan noin 1400 euroa kuukaudessa. Tästä noin 1000e menee ns. itselleni lyhennysten muodosta, 400e oli korot+vastike. Tällä hetkellä menee korkojen takia pari sataa enemmän, eli ns. menetettyä rahaa on 600e/kk.
En pysty ymmärtämään millaisessa ASO-asunnossa voisi säästää 1000 euroa kuussa, siis viime vuosien aikana. Nykypäivänä kaikkine kuluineen tämä voikin olla mahdollista.
Asun HASO:n 59m2 saunallisessa kolmiossa vuonna 2004 valmistuneessa talossa. Maksoin asomaksua reilu 23 k€ (säästöjä, en tarvinnut lainaa) ja vastike oli tähän muuttaessani 615e. Tällä hetkellä vastike on 628e, ja maaliskuusta lähtien 645e.
Toteutuneista kaupoista näen, että samana vuonna rakennettu 61m2 asunto on myyty hintaan 197 ke - en olisi saanut 170 ke lainaa senhetkisen työtilanteeni takia, nykyisin ehkä saisinkin, mutta samalla asumiskuluni nousisivat huomattavasti.
Hasollahan on asuntoja myös Kalasatamassa, mutta niihin on täytynyt olla 90-luvulta hankittu numero tai sitten aikamoinen tuuri. Osa noista on vanhempiensa lapsilleen siirtämiä asuntoja, kun vanha asolaki ei edellyttänyt huoneistossa asumista ennen sen luovuttamista perheenjäsenelle.
Miten voi olla saunallinen kolmio 59m2 neliössä oletko joku harry potter tai hiiri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sen sijaan asua vuokralla. Silloin vuorenvarmasti häviää aina.
Putkiremppa 75 tonnia, julkisivu 40 tonnia, salaojituksista tuli noin 15 tonnia, parvekkeet 10 tonnia, hissit 5 tonnia ja taisi noita olla tuossa joitain muitakin...tuolla maksaisi aika pitkään vuokraa.
Ja paljonko jää käteen kun muutat vuokra-asunnosta vs. omistusasunnosta? Me muutettiin omistusasunnosta 2v sitten ja käteen jäi 145000€ (velkojen jälkeen siis) Ehdittiin asua tuossa asunnossa 12v ja kulut koko ajan pienemmät kuin vuokralla asuessa. Asuttiin 6kk vuokralla ja kun muutettiin niin käteen jäi takuuvuokra. Nyt jälleen asutaan omistusasunnossa.
Itse asun vuokralla (tai oikeastaan asumisoikeusasunnossa) ja säästän / sijoitan 800-1000 e kuukaudessa. Säästössä joku 55 ke nyt, ja toki saan asumisoikeusmaksun indeksillä korotettuna, kun tästä muutan pois. Pk-seudun hinnoilla minulla ei olisi varaa ostaa samankokoista asuntoa tältä alueelta.
Meillä sama. Säästöön jää meillä joka kk 1000€ kun asumme ASO ssa vs. jos olisimme ostaneet oman. Eli säästöön jää 12v 144 000€. Eli saman verran.
Me kans asossa ja säästöön jää noin 1000e kk. Parissa vuodessa indeksi on myös noussut yli 5000e, ihan tyytyväinen tähän yhtälöön. Yksi sijoitusasunto, jossa korkosuoja, joka nyt käytössä ja vuokra kattaa edelleen kulut. Oli aikeissa ostaa juurikin yksi tai kaksi pientä sijoitusasuntoa tässä aiemmin, mutta koronan alettua tuli epävarmuutta asian suhteen ja nyt tyytyväinen, ettei ostettu.
Laskettekohan te nyt ihan oikein. Katsoin ASO-asuntoa aikanaan vaihtoehtona ja niiden "vuokrat" oli aivan järkyttävän korkeita ja vaihtoehto oli täysin päätön, jos pystyy ostamaan vastaavan asunnon. Esimerkiksi 4h+kk asunnoissa pk-seudulla kk-kulu oli helposti 1300-1500e/kk, tähän päälle 40-60kE ASO-maksu. Vastaavan asunnon vuokra olisi ollut 1500-1800 euroa ja omassa tapauksessani asuntolaina+ vastike tuli maksamaan noin 1400 euroa kuukaudessa. Tästä noin 1000e menee ns. itselleni lyhennysten muodosta, 400e oli korot+vastike. Tällä hetkellä menee korkojen takia pari sataa enemmän, eli ns. menetettyä rahaa on 600e/kk.
En pysty ymmärtämään millaisessa ASO-asunnossa voisi säästää 1000 euroa kuussa, siis viime vuosien aikana. Nykypäivänä kaikkine kuluineen tämä voikin olla mahdollista.
Asun HASO:n 59m2 saunallisessa kolmiossa vuonna 2004 valmistuneessa talossa. Maksoin asomaksua reilu 23 k€ (säästöjä, en tarvinnut lainaa) ja vastike oli tähän muuttaessani 615e. Tällä hetkellä vastike on 628e, ja maaliskuusta lähtien 645e.
Toteutuneista kaupoista näen, että samana vuonna rakennettu 61m2 asunto on myyty hintaan 197 ke - en olisi saanut 170 ke lainaa senhetkisen työtilanteeni takia, nykyisin ehkä saisinkin, mutta samalla asumiskuluni nousisivat huomattavasti.
Hasollahan on asuntoja myös Kalasatamassa, mutta niihin on täytynyt olla 90-luvulta hankittu numero tai sitten aikamoinen tuuri. Osa noista on vanhempiensa lapsilleen siirtämiä asuntoja, kun vanha asolaki ei edellyttänyt huoneistossa asumista ennen sen luovuttamista perheenjäsenelle.
Miten voi olla saunallinen kolmio 59m2 neliössä oletko joku harry potter tai hiiri?
Nykyisinhän rakennetaan samankokoisia neliöitä!
Avokeittiö ja toinen makuuhuone on pieni - juuri sopiva etätyö- ja vierashuoneeksi. Tämä on oikein sopivankokoinen asunto yhdelle hengelle, ja asoissa on se hyvä puoli, ettei asukasmäärää ole rajoitettu kuten ara-vuokra-asunnoissa. Näin yksineläjä voi muuttaa vaikkapa 4h rivitaloon, jos kaipaa tilaa ympärilleen.
90-luvun lamaa ennen moni pienyrittäjä otti valuuttalainoja - muka täysin riskitöntä lainaa. No, riskit kuitenkin realisoitui. Silloinkaan näihin eivät menneet ne, jotka osasivat lukea kaikki sopimuspaperit ja ajatella asioita pidemmälle. Osa ihmisistä ei nähnyt ollenkaan riskejä eikä tuntunut ymmärtävän, mihin ovat sitoutumassa.
Nyt sitten sama juttu näiden taloyhtiölainojen kanssa. Osa ihmisistä ymmärtää ja osaa laskea, kannattaako noihin lähteä omassa taloustilanteessa. Mutta on myös niitä, jotka eivät tosiaan ole tajunneet ja ovat nyt sitten "yllättyneitä".
En tiedä, mikä tähän olisi ratkaisu, kun oikeustoimikelpoinen ihminen ei ymmärrä, millaiseen paperiin on nimensä laittamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kuitenkin niitä jotka ovat maksaneet sen taloyhtiölainan jälkeenkin jäävän osan omalla asuntolainalla eli käteistä on ollut 15 % tuosta 30 %sta. Sellaisella matematiikalla laskettuna voi olla pian vaikeuksissa. Kaksiossa vastike 950 € + oman lainan lyhennys 700€ siinä on jo maksettavaa joka kuukaudelle. Saa olla tulopuolikin kunnossa.
Vastike 950 €? Mistä oikein puhut? Eihän rahoitusvastiketta maksa sellainen, joka on ottanut oman lainan koko summalle. Aika hurja on hoitovastikkeen nousu sinun lukemillasi, tarkoittaisi omassa kaksiossani kuusinkertaistumista. Eikä ole edes uusi talo, joissa vastikkeet monesti maltillisempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vaikea on ymmärtää, että laina on lainaa riippumatta siitä onko lainanottaja taloyhtiö vai yksityishenkilö? Ei se ole ihme, että maailma menee päin helvettiä, jos ei näin yksinkertaisia asioita ymmärretä.
Onhan nämä nollakorkovuodet iso osa huutanut jatkuvasti miten lainoja ei tarvitse maksaa takaisin ja ne ovat ilmaista rahaa. Kuten olivatkin ilmaista rahaa niin kauan kuin nollakorkoaika kesti. Monet taisivat tottua siihen nollakorkoaikaan ja olettivat, että se jatkuu ikuisesti.
Ne ovat sitä sukupolvea, jonka nuoruus- ja aikuisuusaikana korot ovat olleet nollassa. Itse kun olen 90-luvulla maksanut takaisin opintolainaa, jonka korko oli yli 10%, muistaakseni 12%, niin ei ole voinut kuin ihmetellä tätä 0-korkojen aikaa. Ja kun joku kohta ihmettelee, miksi kukaan sellaisella korolla ottaa opintolainaa. Ei ollut vaihtoehtoja. Opintotukijärjestelmä oli erilainen ja opintoraha+asumistuki ei riittänyt mihinkään.
Sääliksi käy nykyisiä opiskelijoita, joiden kohdalla opitotukea on kokoajan muutettu enemmän lainapainotteiseksi. Kun niiden korot nyt nousevat, niin omistusasunnosta saa vain haaveilla kun samaan aikaan työmarkkinoille pitäisi siirtyä hyvin epävakaassa maailmantilanteessa.
Höpsistä taas. Se on aivan yhdentekevää, onko lainaa 15, 20 vai 25 tuhatta kun valmistuu. Se ei omistusasuntohaaveisiin vaikuta. Ja jos vaikuttaa, eikä raha-asioita osaa paremmin hallita, niin parempi asua vuokralla kunnes numerot on tutumpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin seudulla alkoivat ostajan markkinat – Katso oman alueesi hintapyyntöjen muutos
Lauttasaaressa ja Myyrmäessä yksiöiden ja kaksioiden hintapyynnöt ovat laskeneet vähintään kymmenen prosenttia. HS:n hakukone näyttää, miten asuntokauppa kehittyy alueellasi.
Asuntokaupan hyytyminen on johtanut siihen, että nyt ostajilla on mistä valita. Asuntoja oli pääkaupunkiseudulla viime vuoden lopulla tarjolla ennätysmäärä.
Esimerkiksi marraskuussa pääkaupunkiseudulla oli kaupan liki 8700 vanhaa asuntoa. Se on enemmän kuin kertaakaan vuodelle 2019 ulottuvien tilastojen aikana.
Mistä ihmeen ostajan markkinoista noi höpöttelee? Hinnathan on samat ja jopa korkeammat kuin koskaan suomen historiassa ja alempia hintoja on ihan turha tarjota välittäjille jotka pitää ostajia pilkkanaan. Siitä syystä ei kauppa nyt käy ja asuntomarkkinat on syväjäässä. Tehdyt kaupat pudonnut jo 40% vanhoissa asunnoissa ja uusien yli 80%. Myyjät pitää ahneuksissaan kiinni utopistista hintapyynneistä ja epätoivoiset välittäjät kalastelee myyntitoimeksiantoja lupaamalla maat ja taivaat. Ostajat kaivautuu poteroihinsa odottamaan realistisempia hintoja.
Juuri näin. Miksi kukaan myisi alehintaan, jos ei ole pakko? Nyt moni myyjä lykkää asuntohaaveitaan ja odottelee mitä tapahtuu. Jos taantuma jää lyhytaikaiseksi, ei tilanteesta hyödy kuin kourallinen ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sen sijaan asua vuokralla. Silloin vuorenvarmasti häviää aina.
Kuinka niin? Minä asun vuokralla ja voin vaikka huomenna irtisanoa vuokrasopimukseni ja muuttaa muualle. Sinulla ei ole sellaiseen mahdollisuutta koska sinun olisi ensiksi myytävä asuntosi koska et pysty maksamaan kahdesta asunnosta samaan aikaan rahan puutteen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kuitenkin niitä jotka ovat maksaneet sen taloyhtiölainan jälkeenkin jäävän osan omalla asuntolainalla eli käteistä on ollut 15 % tuosta 30 %sta. Sellaisella matematiikalla laskettuna voi olla pian vaikeuksissa. Kaksiossa vastike 950 € + oman lainan lyhennys 700€ siinä on jo maksettavaa joka kuukaudelle. Saa olla tulopuolikin kunnossa.
Vastike 950 €? Mistä oikein puhut? Eihän rahoitusvastiketta maksa sellainen, joka on ottanut oman lainan koko summalle. Aika hurja on hoitovastikkeen nousu sinun lukemillasi, tarkoittaisi omassa kaksiossani kuusinkertaistumista. Eikä ole edes uusi talo, joissa vastikkeet monesti maltillisempia.
Hän puhuu siitä, että taloyhtiölainan (70%) lisäksi lainaa on omaan pankkiin tuo ns. omarahoitusosuus (30%). Silloin joutuu maksamaan kahta lainaa yhtä aikaa.
Katsoin huvikseni Jätkäsaaressa myynnissä olevia kämppiä ja pisti silmään, että siellä oli useita pari vuotta vanhoja Hitas-kämppiä myynnissä. Osa myytiin vuokrattuna, eli ovat ehkä sijoituskämppiä, mutta oli myös 3h-4h asuntoja, jotka kuitenkin kaiketi ostettu omaan käyttöön. Hitaksissa neliöhinta on kuitenkin matalampi kuin kovan rahan asunnoissa. Jätkäsaaressa ei kovin usein ole Hitaksia myynnissä, joten onko jo Hitakseen otettu liikaa lainaa ja luultu että pienellä rahalla pääsee asumaan, mutta todellisuus on toinen. Vai yrittävätkö nämä hyötyä sen kahden vuoden pienen hinnannousun, mikä Hitaksissa on. Niissähän ymmärtääkseni vielä määritellään enimmäishinta.
En tiedä, missä päin asutte, mutta varsinkin sellaiset kolmekymppiset Helsingissä eivät missään nimessä tässä edellisinä vuosina muuttaa pois kantakaupungista. Eli vaikka Keravalla olisi ollut löydettävissä se paremmin budjettiin sopiva asunto, niin monet eivät missään tapauksessa halunneet muuttaa kauemmas. Nuo uudet asuinalueet rakennettiin "uudeksi kantakaupungiksi" jossa pääsi asuntoon kiinni pienemmällä rahalla kuin perinteisessä kantakaupungissa, juuri noiden taloyhtiölainojen takia. Joten halu sinne oli kova, joten kyllä moni otti liian isoja lainoja toteuttaakseen unelmansa, liian suuressa optimistisuudessa.