Miten tulkitset, jos deitti ei halua nähdä kahvilassa?

Vierailija kirjoitti:

Tuohon voi olla monta syytä. On köyhä/pihi, on niin epävarma treffien suhteen ettei viitsi tuhlata rahaa kahvilaan. On niin ujo että on vaikea puhua kahvilassa kun siellä on muutakin meteliä. Tai ei osaa tuoda persoonaansa esille tilanteessa, jossa on ihmisiä ympärillä.

Mulla ainakin kaikki nuo syyt johtaisivat siihen, etten halua nähdä kahvilassa. 

Ihan varmuuden vuoksi sovi ne kävelytreffit jonnekin julkiseen puistoon tms, jossa on muitakin ihmisiä. Älä lähde esim. vieraaseen metsään vaeltelemaan kahden kesken.

Tämähän se syy on. Naiset haluavat treffata satoja tai ainakin kymmeniä miehiä ennen kuin se kemia löytyy. Se tulee kalliiksi pitkällä aikavälillä. Sinkkumies puolestaan voisi samantien alkaa seurustella kauniin naisen kanssa ilman treffejä. Vaikka suhde kestäisi vain yhden päivän, se paljon parempi kuin mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon voi olla monta syytä. On köyhä/pihi, on niin epävarma treffien suhteen ettei viitsi tuhlata rahaa kahvilaan. On niin ujo että on vaikea puhua kahvilassa kun siellä on muutakin meteliä. Tai ei osaa tuoda persoonaansa esille tilanteessa, jossa on ihmisiä ympärillä.

Mulla ainakin kaikki nuo syyt johtaisivat siihen, etten halua nähdä kahvilassa. 

Ihan varmuuden vuoksi sovi ne kävelytreffit jonnekin julkiseen puistoon tms, jossa on muitakin ihmisiä. Älä lähde esim. vieraaseen metsään vaeltelemaan kahden kesken.

Tämähän se syy on. Naiset haluavat treffata satoja tai ainakin kymmeniä miehiä ennen kuin se kemia löytyy. Se tulee kalliiksi pitkällä aikavälillä. Sinkkumies puolestaan voisi samantien alkaa seurustella kauniin naisen kanssa ilman treffejä. Vaikka suhde kestäisi vain yhden päivän, se paljon parempi kuin mitään.

Hei olen sinkkunainen. Voin seurustella kanssasi tämän vuorokauden loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Muakin ahdistaisi treffit kahvilassa. Se pienen pöydän ääressä istuminen, jos ei olekaan mitään puheen aiheita. Kävely oisi kiva etenkin jossain virikkeellisessä paikassa, missä on paljon nähtävää ja kommentoitavaa.

En tiedä onko tämä nyt tyhmä kysymys kun en paljoa ole treffeillä käynyt mutta miksi sellaisille menisi jonkun kanssa jonka kanssa ei ole puhuttavaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pihi, varaton, varattu tai pelkoinen /estoinen.

Sama tulee mieleen. Ei minun treffikumppanini.

Olen kerran ollut lyhyessä suhteessa ihmisen kanssa, joka ei koskaan halunnut kahvilaan. Oli todella ankeaa ja raskasta.

Onko sulle noin tärkeää käydä kahvilassa? Mitä oikein saat siitä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdotan kahvilatreffejä uudelle ihmiselle ja vastaus on ei, niin ensivaikutelma on huono. Etsin joustavaa ihmistä, joka ei ala vaikeilla joka jumalan asiassa. Normaalille ihmiselle on ihan sama, nähdäänkö kävelyllä, museossa vai kahvilassa. Joo, joka juttu ei ole lemppari, mutta sellaista se on. Normaalit sosiaaliset taidot omaava ihminen myös ymmärtää, ettei ole fiksua aiheuttaa kiusallista tilannetta kieltäytymällä uuden ihmisen ihan tavallisesta asiasta. Haluan käydä toisinaan kahvilassa kavereiden ja kumppanin kanssa joka tapauksessa, joten joku kahvilakammoinen tai tyyppi jolla ei ole varaa siihen, ei kiinnosta.

Tämä. Itsekin etsin aikuista ihmistä, jolle on luontevaa olla ihmisten ilmoilla ja jutella ihmisten kanssa. Joku kahvikuppijännittäjä ei todellakaan kuuluisi etsimääni osastoon enkä myöskään kaipaa persaukista pummiakaan riesakseni.

Sori vaan, mutta annat itsestäsi ylimielisen ja tuomitsevan kuvan tuolla vastauksella. 

Mulla tulee kävelytreffien ehdottamisesta mieleen, että tyypillä on jokin paha taka-ajatus. Tai ainakin jos kovasti kinuaa sinne kävelylle eikä halua nähdä ns. ihmisten ilmoilla. Tai tosiaan että on varattu eikä halua kenenkään tutun näkevän.

Mutta juu, kahvila on kyllä itselle mieluinen treffipaikka. Haluan kumppanin joka kykenee ja nauttii kahviloissa, ravintoloissa ja tapahtumissa käymisestä, joten ei kyllä onnistuisi etteivät edes yhdet treffit kahvilassa kävisi päinsä. Voihan olla ihan mukavaa mennä kesällä kävelemään rannalle hyvällä säällä ja ostaa jäätelöt, mutta en lähtisi treffeille kiertämään omakotitaloaluetta ympäri lokakuun räntäsateessa:D Eli aika ja paikka merkitsee myös.

Vierailija kirjoitti:

Mulla tulee kävelytreffien ehdottamisesta mieleen, että tyypillä on jokin paha taka-ajatus. Tai ainakin jos kovasti kinuaa sinne kävelylle eikä halua nähdä ns. ihmisten ilmoilla. Tai tosiaan että on varattu eikä halua kenenkään tutun näkevän.

Mutta juu, kahvila on kyllä itselle mieluinen treffipaikka. Haluan kumppanin joka kykenee ja nauttii kahviloissa, ravintoloissa ja tapahtumissa käymisestä, joten ei kyllä onnistuisi etteivät edes yhdet treffit kahvilassa kävisi päinsä. Voihan olla ihan mukavaa mennä kesällä kävelemään rannalle hyvällä säällä ja ostaa jäätelöt, mutta en lähtisi treffeille kiertämään omakotitaloaluetta ympäri lokakuun räntäsateessa:D Eli aika ja paikka merkitsee myös.

Etelä-Suomessa ei sada koskaan räntää lokakuussa :)

Minä myös käyn ensisijaisesti ensitreffeillä joko ravintolassa syömässä tai kahvilassa. Siinä minun mielestäni tutustuu parhaiten. Ei voisi vähempää kiinnostaa lähteä varsinkaan kovilla pakkasilla ulkoilemaan, kun en talvella muutenkaam ulkoile. Eihän työhaastattelujakaan sovita kävelylenkille ja tavallaan ensitreffithän ovat ' työhaastattelu'.

Muistan, kun viime syksynä viestittelin Tinderissä nelikymppisen lääkärimiehen kanssa ja ehdotin, että "olisi kiva tavata sinut joskus ja käydä vaikka syömässä ravintolassa". Tähän mies vastasi, että "en tunne oloani kotoisaksi ravintolassa, mutta voinko viedä sinut kahville tai kävelylle". Käytiin sitten Espresso housessa ja mies otti vain pienen kaakaon, ei muuta. Minusta tuo oli vähän outoa, että hän ei voi käydä ravintolassa, kun se ahdistaa niin paljon. Vaikeaksi menee elämä, jos jotkut julkiset paikat ahdistaa. Kyllä minä ainakin käyn useinkin ulkona syömässä, niin olisi kiva, jos tapaisin sellaisen miehen, joka haluaisi harrastaa samoja juttuja kuin minä.

Kaiken lisäksi, tämä lääkärimies työskentelee samassa isossa keskussairaalassa missö minäkin työskentelen ja yhtenä päivänä näin hänet sairaalan henkilöstöravintolassa! Ihme, että hän oli sinne tullut syömään, vaikka se ahdistaa häntä niin paljon.

Christiiina kirjoitti:

Minä myös käyn ensisijaisesti ensitreffeillä joko ravintolassa syömässä tai kahvilassa. Siinä minun mielestäni tutustuu parhaiten. Ei voisi vähempää kiinnostaa lähteä varsinkaan kovilla pakkasilla ulkoilemaan, kun en talvella muutenkaam ulkoile. Eihän työhaastattelujakaan sovita kävelylenkille ja tavallaan ensitreffithän ovat ' työhaastattelu'.

Muistan, kun viime syksynä viestittelin Tinderissä nelikymppisen lääkärimiehen kanssa ja ehdotin, että "olisi kiva tavata sinut joskus ja käydä vaikka syömässä ravintolassa". Tähän mies vastasi, että "en tunne oloani kotoisaksi ravintolassa, mutta voinko viedä sinut kahville tai kävelylle". Käytiin sitten Espresso housessa ja mies otti vain pienen kaakaon, ei muuta. Minusta tuo oli vähän outoa, että hän ei voi käydä ravintolassa, kun se ahdistaa niin paljon. Vaikeaksi menee elämä, jos jotkut julkiset paikat ahdistaa. Kyllä minä ainakin käyn useinkin ulkona syömässä, niin olisi kiva, jos tapaisin sellaisen miehen, joka haluaisi harrastaa samoja juttuja kuin minä.

Kaiken lisäksi, tämä lääkärimies työskentelee samassa isossa keskussairaalassa missö minäkin työskentelen ja yhtenä päivänä näin hänet sairaalan henkilöstöravintolassa! Ihme, että hän oli sinne tullut syömään, vaikka se ahdistaa häntä niin paljon.

Ei sitä miestä ahdistanut ravintola, vaan mies ei halunnut tuhlata rahaa ravintolatreffeillä. On todennäköistä, että mies on monta kertaa aiemminkin ollut sellaisilla treffeillä eivät ne ole johtaneet mihinkään. Hän on oppinut noista kokemuksista.

Eka tapaaminen aina julkisella paikalla. En lähtis täysin oudon kanssa minnekään syrjemmälle

En lähtisi tekemään mitään TULKINTOJA tuollaisesta. Minulle toki sopii, että nähdään muualla kuin kahvilassa, mutta koska nyt ulkona on kylmä ja satunnaisesti inhottava sää kävellä, koen taas itselleni hankalaksi jutella, tutustua, keskittyä ja yleensä oleilla ulkona pitkiä aikoja. Joten ehdottaisin, että mietitään joku paikka, missä kumpikin tykkäisi nähdä. Sinänsä en ymmärrä ihmisiä, jotka ovat todella tarkkoja siitä, mikä paikka käy - toki enhän itsekään nyt haluaisi kävelytreffejä lumipyryyn, että sikäli voihan joku senkin kokea joustamattomana, en tiedä... 

Koen kyllä, että jos on kovin vaikea saada sovittua tapaamispaikkaa treffeille, ennakoi se hankaluuksia vähän muutenkin. Olen itse sinänsä sen verran joustava, että kiinnostavan tyypin kohdalla VOIN nähdä vaikka ulkona, mutta ärsyttäisihän se ihan hitokseen, jos pitäisi tarpoa lumipyryssä, vaikka matkan varrella olisi viihtyisiä sisätilojakin, missä oleilla. Ja sitä en sitten osaa sanoa, kuinka paljon tämä ärsytys vaikuttaisi siihen, millainen fiilis minulle treffeistä ja henkilöstä jäisi - kaipa se voisi vähän vaikuttaa.

Minä tykkään katsoa keskustelukumppania silmiin, joten en usko että tykkäisin kävelystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdotan kahvilatreffejä uudelle ihmiselle ja vastaus on ei, niin ensivaikutelma on huono. Etsin joustavaa ihmistä, joka ei ala vaikeilla joka jumalan asiassa. Normaalille ihmiselle on ihan sama, nähdäänkö kävelyllä, museossa vai kahvilassa. Joo, joka juttu ei ole lemppari, mutta sellaista se on. Normaalit sosiaaliset taidot omaava ihminen myös ymmärtää, ettei ole fiksua aiheuttaa kiusallista tilannetta kieltäytymällä uuden ihmisen ihan tavallisesta asiasta. Haluan käydä toisinaan kahvilassa kavereiden ja kumppanin kanssa joka tapauksessa, joten joku kahvilakammoinen tai tyyppi jolla ei ole varaa siihen, ei kiinnosta.

Tämä. Itsekin etsin aikuista ihmistä, jolle on luontevaa olla ihmisten ilmoilla ja jutella ihmisten kanssa. Joku kahvikuppijännittäjä ei todellakaan kuuluisi etsimääni osastoon enkä myöskään kaipaa persaukista pummiakaan riesakseni.

Sori vaan, mutta annat itsestäsi ylimielisen ja tuomitsevan kuvan tuolla vastauksella. 

Se, että haluaa olla parisuhteessa normaalin, terveen ihmisen kanssa, ei ole tuomitsevaa. Kaikki eivät etsi hoitosuhdetta. Myös olisi hyvin hankalaa arjessa, jos toisella ei ole edes kahvikuppiin rahaa.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdotan kahvilatreffejä uudelle ihmiselle ja vastaus on ei, niin ensivaikutelma on huono. Etsin joustavaa ihmistä, joka ei ala vaikeilla joka jumalan asiassa. Normaalille ihmiselle on ihan sama, nähdäänkö kävelyllä, museossa vai kahvilassa. Joo, joka juttu ei ole lemppari, mutta sellaista se on. Normaalit sosiaaliset taidot omaava ihminen myös ymmärtää, ettei ole fiksua aiheuttaa kiusallista tilannetta kieltäytymällä uuden ihmisen ihan tavallisesta asiasta. Haluan käydä toisinaan kahvilassa kavereiden ja kumppanin kanssa joka tapauksessa, joten joku kahvilakammoinen tai tyyppi jolla ei ole varaa siihen, ei kiinnosta.

Tämä! Sellaiset ihmiset ovat äärimmäisen rasittavia, joiden kanssa tavalliset ja arkisetkion asiat ovat vaikeita ja kaikki vaatii jonkin erityisjärjestelyn, että pystyy tekemään jotain. Kaikki vaikeilu, ongelmointi, hankaluus on ehdoton EI.

Vierailija kirjoitti:

Muakin ahdistaisi treffit kahvilassa. Se pienen pöydän ääressä istuminen, jos ei olekaan mitään puheen aiheita. Kävely oisi kiva etenkin jossain virikkeellisessä paikassa, missä on paljon nähtävää ja kommentoitavaa.

Miksi ei olisi puhumisen aihetta? Oletus kuitenkin on, että treffeille on menty ihmisen kanssa, josta ollaan kiinnostuneita ja johon halutaan tutustua, ja oletus kai on, että on joku syy, miksi on valittu juuri tämä ihminen, eli kenties jotain yhdistäviä tekijöitä/asioita? Eikö näistä jo riittäisi jutun juurta yhden kahvikupillisen ajaksi? 

Yksi mies intti aina autoajelulle. Ihmettelin miksei julkinen paikka käy. En tietenkään suostunut. Myöhemmin käveli keskustassa vastaan jonkun naisen kanssa. Oli varmaan naimisissa ja siksi ehdotteli vain ajelutapaamista.

Vierailija kirjoitti:

Yksi mies intti aina autoajelulle. Ihmettelin miksei julkinen paikka käy. En tietenkään suostunut. Myöhemmin käveli keskustassa vastaan jonkun naisen kanssa. Oli varmaan naimisissa ja siksi ehdotteli vain ajelutapaamista.

Tai sitten joku toinen nainen suostui ajelutreffeille ja he alkoivat sen jälkeen seurustella.

Kyllä minä ainakin, jos kiinnostavan eukon tapaisin kutsuisin hänet esim. jollekki rauhaisalle nuotiopaikalle  juttelemaan. Ei mihinkään mölyisään kahvilaan tuijottelemaan silmästä silmään. Juu ja en asu kehä 3:n sisäpuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mies intti aina autoajelulle. Ihmettelin miksei julkinen paikka käy. En tietenkään suostunut. Myöhemmin käveli keskustassa vastaan jonkun naisen kanssa. Oli varmaan naimisissa ja siksi ehdotteli vain ajelutapaamista.

Tai sitten joku toinen nainen suostui ajelutreffeille ja he alkoivat sen jälkeen seurustella.

Täytyy myöntää, että vaikuttivat oikein onnellisilta yhdessä. Onnea heille siis. Ap

Varattu