Miten tulkitset, jos deitti ei halua nähdä kahvilassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin. Kahvilatreffit on usein paljon kiusallisemmat kuin kävely.

Tämä. Kahvilassa joutuu olemaan naamatusten toisen kanssa mikä voi tuntua ahdistavalta, eikä tilanteesta poistuminen myöskään käy yhtä helposti kuin kävelytreffeillä. Lisäksi ympärillä on aina enemmän tai vähemmän hälinää, ja joku voi kuunnella mitä keskustelette. Ainakaan itse en haluaisi kertoa itsestäni toiselle tilanteessa, jossa joku ulkopuolinen voi kuulla.

Ja itse en suoraan sanottuna ymmärrä, mikä kahviloissa ylipäätään vetää ihmisiä puoleensa. Menen vain olosuhteiden pakosta. Jos mies ehdottaa kahvilatreffejä, se on hyvä merkki siitä, ettemme ole samalla taajuudella.

Voisiko joku avata että miten kävelytreffeiltä poistuminen on helpompaa, kuin kahvilassa? Lähdetään vain vetämään kävelytreffeillä ja kävellään eri suuntaan tai pysähdytään liikennevaloissa kun toinen jatkaa matkaa? :D 

On munkin mielestä kahvilatreffit helposti vähän tönköt mutta toisaalta julkinen paikka on turvallinen. Yhden kahvikupin vetäisee huiviinsa vaikka kymmenessä minuutissa jos niikseen tulee ja sen verran nyt seisoo vaikka päällään. Juo kahvin, sanoo toiselle että tästä ei nyt taida oikein tulla mitään jos oikein paha tilanne on ja lähtee pois. Ahdistavampi ajatus se kävellessä poistuminen tuntuu kun ei välttämättä ole mitään "ihmisvilinää" mihin kadota. 

Kyllä. Kuvitelkaa tilanne, jossa treffeille ilmestyy selkeästi aineissa ja sekaisin oleva henkilö. Onko helpompaa keskeyttää kahvilatreffit vai kävelytreffit? Kävelytreffeillä voi alkaa seurata ja eikä henkilökuntaa (esim vartijaa) puuttumassa tilanteeseen.

Ei kannata treffata tuntematonta ollenkaan. Tutustu ensin toiseen somessa ja vasta sitten tapaaminen.

Vain somen kautta tuttu on miltei sama kuin tuntematon. Tapaan uuden ihmisel livenä aina sillä oletuksella, että voi olla aivan erilainen kuin on antanut ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin. Kahvilatreffit on usein paljon kiusallisemmat kuin kävely.

Tämä. Kahvilassa joutuu olemaan naamatusten toisen kanssa mikä voi tuntua ahdistavalta, eikä tilanteesta poistuminen myöskään käy yhtä helposti kuin kävelytreffeillä. Lisäksi ympärillä on aina enemmän tai vähemmän hälinää, ja joku voi kuunnella mitä keskustelette. Ainakaan itse en haluaisi kertoa itsestäni toiselle tilanteessa, jossa joku ulkopuolinen voi kuulla.

Ja itse en suoraan sanottuna ymmärrä, mikä kahviloissa ylipäätään vetää ihmisiä puoleensa. Menen vain olosuhteiden pakosta. Jos mies ehdottaa kahvilatreffejä, se on hyvä merkki siitä, ettemme ole samalla taajuudella.

Voisiko joku avata että miten kävelytreffeiltä poistuminen on helpompaa, kuin kahvilassa? Lähdetään vain vetämään kävelytreffeillä ja kävellään eri suuntaan tai pysähdytään liikennevaloissa kun toinen jatkaa matkaa? :D 

On munkin mielestä kahvilatreffit helposti vähän tönköt mutta toisaalta julkinen paikka on turvallinen. Yhden kahvikupin vetäisee huiviinsa vaikka kymmenessä minuutissa jos niikseen tulee ja sen verran nyt seisoo vaikka päällään. Juo kahvin, sanoo toiselle että tästä ei nyt taida oikein tulla mitään jos oikein paha tilanne on ja lähtee pois. Ahdistavampi ajatus se kävellessä poistuminen tuntuu kun ei välttämättä ole mitään "ihmisvilinää" mihin kadota. 

Kyllä. Kuvitelkaa tilanne, jossa treffeille ilmestyy selkeästi aineissa ja sekaisin oleva henkilö. Onko helpompaa keskeyttää kahvilatreffit vai kävelytreffit? Kävelytreffeillä voi alkaa seurata ja eikä henkilökuntaa (esim vartijaa) puuttumassa tilanteeseen.

Ei kannata treffata tuntematonta ollenkaan. Tutustu ensin toiseen somessa ja vasta sitten tapaaminen.

Jos ihminen vaikuttaa somessa asialliselta, se ei vielä kerro mistään. Olen treffannut esim. miehen, joka ei maininnut lähes kuukauden tinderissä keskusteltuamme huumeista sanallakaan, mutta jo ekoilla treffeillä otti esiin vähän väliä ja alkoi puolustella "viihdekäyttöä". Vähän tuli puun takaa. Samaisen miehen piti olla myös ujo, mutta paskat.

Vierailija kirjoitti:

Vessanlattialla on tympiää nusaista, puskass mukavaa.

Näillä keleillä puskassa köyriminen, vaatii jo jonkunlaista karaistumista, ja intoa muutenkin lumessa ja loskassa melskaamiseen.

Entä kuka vessan lattialla ilkeää seksata?

Alkuperäiseen ideaan; voisi vain kokeilla, mitä mieleen juolahtaa.

Kysellä vaikka hieman, että mikä tuntuisi mukavalta tavalta treffailla ja tutustua.

Siinäkin saa jo jotain tietoa toisesta.

Jos oikein kovasti haluaa tutustua toiseen, niin sitä sitten vaikka istuu jännityksestä/kylmästä kankeana lumisessa pusikossa, tai sitten siellä kusisessa vessan lattialla.

Alku voi olla hankalaa, mutta jostain se täytyy aloittaa, jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Pihi, varaton, varattu tai pelkoinen /estoinen.

Sama tulee mieleen. Ei minun treffikumppanini.

Olen kerran ollut lyhyessä suhteessa ihmisen kanssa, joka ei koskaan halunnut kahvilaan. Oli todella ankeaa ja raskasta.

Nuuka

Sillä on vaimo eikä halua että kukaan näkee

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdotan kahvilatreffejä uudelle ihmiselle ja vastaus on ei, niin ensivaikutelma on huono. Etsin joustavaa ihmistä, joka ei ala vaikeilla joka jumalan asiassa. Normaalille ihmiselle on ihan sama, nähdäänkö kävelyllä, museossa vai kahvilassa. Joo, joka juttu ei ole lemppari, mutta sellaista se on. Normaalit sosiaaliset taidot omaava ihminen myös ymmärtää, ettei ole fiksua aiheuttaa kiusallista tilannetta kieltäytymällä uuden ihmisen ihan tavallisesta asiasta. Haluan käydä toisinaan kahvilassa kavereiden ja kumppanin kanssa joka tapauksessa, joten joku kahvilakammoinen tai tyyppi jolla ei ole varaa siihen, ei kiinnosta.

Tämä. Itsekin etsin aikuista ihmistä, jolle on luontevaa olla ihmisten ilmoilla ja jutella ihmisten kanssa. Joku kahvikuppijännittäjä ei todellakaan kuuluisi etsimääni osastoon enkä myöskään kaipaa persaukista pummiakaan riesakseni.

Vierailija kirjoitti:

En etsi mitään ongelmakimppua. Ihan sama, onko syy raha vai kiusaantuneisuus tai se, että muiden ehdotukset eivät vaan käy vaan pitää saada itse päättää. Normaali ihminen pystyy käymään kahvilassa ja epänormaalit ei kiinnosta.

Tuo kuulostaa samantyyliseltä ajattelulta kuin sillä yhdellä Ensitreffit Alttarilla tyypillä, joka suhtautui ruokaan niin, että sama se mitä syö, kun ruoka on vain tankkausta. Kun kumppani olisi halunnut katsoa kivat kokkaukset ja mausteet, niin tyypiltä meni hermot, koska asioiden kuten ruokailun piti vaan hoitua alta pois. 

Kyse ei omalla kohdallani ainakaan ole "pystymisestä", kyllä minä pystyn mennä kahvilaan kaavan mukaisille treffeille, ja olen mennytkin, eikä treffit jää siitä kiinni kanssani, Jos ilmoilla on molemminpuolista kiinnostumista ja kemioiden väreilyä. Mutta eivät ole treffit joiden ehdottamisella tehtäisiin kummempaa vaikutusta tai joiden perusteella olisi sitä kemiaa.

Kun en kuitenkaan ole jäykkä, niin kuten sanoin ei jää siitä kiinni, vaikka aloitus ei sytyttävää olekaan "settingin" osalta. Aina on mahdollista että olosuhteista huolimatta kemiat kohtaavat ja on hauskaa, ihanaa ja silloin ei ole väliä missä. 

Riippuu siitä mihin hän haluaa kävelylle. Jos jonnekin yksinäiselle paikalle, niin unohda koko juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdotan kahvilatreffejä uudelle ihmiselle ja vastaus on ei, niin ensivaikutelma on huono. Etsin joustavaa ihmistä, joka ei ala vaikeilla joka jumalan asiassa. Normaalille ihmiselle on ihan sama, nähdäänkö kävelyllä, museossa vai kahvilassa. Joo, joka juttu ei ole lemppari, mutta sellaista se on. Normaalit sosiaaliset taidot omaava ihminen myös ymmärtää, ettei ole fiksua aiheuttaa kiusallista tilannetta kieltäytymällä uuden ihmisen ihan tavallisesta asiasta. Haluan käydä toisinaan kahvilassa kavereiden ja kumppanin kanssa joka tapauksessa, joten joku kahvilakammoinen tai tyyppi jolla ei ole varaa siihen, ei kiinnosta.

Tämä. Itsekin etsin aikuista ihmistä, jolle on luontevaa olla ihmisten ilmoilla ja jutella ihmisten kanssa. Joku kahvikuppijännittäjä ei todellakaan kuuluisi etsimääni osastoon enkä myöskään kaipaa persaukista pummiakaan riesakseni.

Nainen, joka käy kahviloissa, ei harrasta liikuntaa ja yrittää lihottaa itsensä viinereillä ja leivoksilla. Siitä syystä lähden vain kävelyfreffeille tai urheilutapahtumaan fitness-naisten kanssa.

Mun mies vei mut ekoilla treffeillä ensin kävelylle ja sitten kahville ulkoilmakahvilaan. Ihan luontevasti molempiin. Se oli korona-aikana hyvä ratkaisu. Siitä asti ollaankin oltu yhdessä <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdotan kahvilatreffejä uudelle ihmiselle ja vastaus on ei, niin ensivaikutelma on huono. Etsin joustavaa ihmistä, joka ei ala vaikeilla joka jumalan asiassa. Normaalille ihmiselle on ihan sama, nähdäänkö kävelyllä, museossa vai kahvilassa. Joo, joka juttu ei ole lemppari, mutta sellaista se on. Normaalit sosiaaliset taidot omaava ihminen myös ymmärtää, ettei ole fiksua aiheuttaa kiusallista tilannetta kieltäytymällä uuden ihmisen ihan tavallisesta asiasta. Haluan käydä toisinaan kahvilassa kavereiden ja kumppanin kanssa joka tapauksessa, joten joku kahvilakammoinen tai tyyppi jolla ei ole varaa siihen, ei kiinnosta.

Tämä. Itsekin etsin aikuista ihmistä, jolle on luontevaa olla ihmisten ilmoilla ja jutella ihmisten kanssa. Joku kahvikuppijännittäjä ei todellakaan kuuluisi etsimääni osastoon enkä myöskään kaipaa persaukista pummiakaan riesakseni.

Nainen, joka käy kahviloissa, ei harrasta liikuntaa ja yrittää lihottaa itsensä viinereillä ja leivoksilla. Siitä syystä lähden vain kävelyfreffeille tai urheilutapahtumaan fitness-naisten kanssa.

Heh, oletkohan sinä se Ylilaudan Tinder-profiilin arvioita pyytävä jantteri? Kiipeilytreffeille kaipaa naista.

Tulee mielikuva juuri tuollaisesta grammakyttääjästä. Ei liikunnallinenkaan nainen sellaista halua 💁🏼

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä mihin hän haluaa kävelylle. Jos jonnekin yksinäiselle paikalle, niin unohda koko juttu.

Juu ei todellakaan, ei millekään metsäretkelle vaan jossain kaupungilla tai muualla ihmisten ilmoilla.

On joko varattu tai varaton.

Tuohon voi olla monta syytä. On köyhä/pihi, on niin epävarma treffien suhteen ettei viitsi tuhlata rahaa kahvilaan. On niin ujo että on vaikea puhua kahvilassa kun siellä on muutakin meteliä. Tai ei osaa tuoda persoonaansa esille tilanteessa, jossa on ihmisiä ympärillä.

Mulla ainakin kaikki nuo syyt johtaisivat siihen, etten halua nähdä kahvilassa. 

Ihan varmuuden vuoksi sovi ne kävelytreffit jonnekin julkiseen puistoon tms, jossa on muitakin ihmisiä. Älä lähde esim. vieraaseen metsään vaeltelemaan kahden kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdotan kahvilatreffejä uudelle ihmiselle ja vastaus on ei, niin ensivaikutelma on huono. Etsin joustavaa ihmistä, joka ei ala vaikeilla joka jumalan asiassa. Normaalille ihmiselle on ihan sama, nähdäänkö kävelyllä, museossa vai kahvilassa. Joo, joka juttu ei ole lemppari, mutta sellaista se on. Normaalit sosiaaliset taidot omaava ihminen myös ymmärtää, ettei ole fiksua aiheuttaa kiusallista tilannetta kieltäytymällä uuden ihmisen ihan tavallisesta asiasta. Haluan käydä toisinaan kahvilassa kavereiden ja kumppanin kanssa joka tapauksessa, joten joku kahvilakammoinen tai tyyppi jolla ei ole varaa siihen, ei kiinnosta.

Tämä. Itsekin etsin aikuista ihmistä, jolle on luontevaa olla ihmisten ilmoilla ja jutella ihmisten kanssa. Joku kahvikuppijännittäjä ei todellakaan kuuluisi etsimääni osastoon enkä myöskään kaipaa persaukista pummiakaan riesakseni.

Nainen, joka käy kahviloissa, ei harrasta liikuntaa ja yrittää lihottaa itsensä viinereillä ja leivoksilla. Siitä syystä lähden vain kävelyfreffeille tai urheilutapahtumaan fitness-naisten kanssa.

Heh, oletkohan sinä se Ylilaudan Tinder-profiilin arvioita pyytävä jantteri? Kiipeilytreffeille kaipaa naista.

Tulee mielikuva juuri tuollaisesta grammakyttääjästä. Ei liikunnallinenkaan nainen sellaista halua 💁🏼

Todellakin. Ihmettelen myös niin yksioikoista ja joustamatonta ajatuksenjuoksua, että elämässä voi olla vain jompikumpi ääripää: joko ei käy koskaan kahvilassa ja harrastaa vain liikuntaa, tai sitten vain "lihottaa itseään" (ja vielä sekin, että tämän miehen mielestä naiset ilmeisesti lihovat tarkoituksellisesti). Ja minä olen sentään asperger eli tiedän jotain joustamattomasta ajatuksenjuoksusta, mutta tämä.....

Ihan täällä normaalimaailmassa ihmiset voivat olla liikunnallisia JA käydä joskus kahviloissa.

Laiha ja lihaksikas nainen nimenomaan tarvitsee ne kahvilatreffit ja laskiaspullan SEKÄ leivoksen, että ylipäätään jaksaa treenata. Että siis jos urheilullista naista etsitte vink vink.

Minusta kahvila-testi on hyvä karsimaan sosiaalisten tilanteiden jännittäjät pois. Osa mammoista mietti mitä NE muut ympärillä ajattelee 😂

M

Vierailija kirjoitti:

Minusta kahvila-testi on hyvä karsimaan sosiaalisten tilanteiden jännittäjät pois. Osa mammoista mietti mitä NE muut ympärillä ajattelee 😂

M

Win-win. Sosiaalisten tilanteiden jännittäjä välttää kapeakatseisen, epäempaattisen ihmisen.

Kiusallista, jos huomataan, että käyt kahvilla joka kerta eri henkilön kanssa.

Ainakin näin pk-seudulla pitäisi sitä tekosyynä päästä sanomasta ettei just nyt nappaa tavata. Tai sitten miehellä ei ole ikkunoita.