Lue keskustelun säännöt.
Muiden 50-vuotiaiden elämä?
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Elämä on melko tylsää.
20...35 veenä oli hauskaa ja menevää.
50 v on jo aika wanha.
Kroppa heikkenee ja hidastuu.
Palautuminen heikkenee.Tosin edelleen olen hoikka ja tyylini 30 v tasoa.
Sellainen haluisinkin olla.
Aika menee järkyttävän nopeaa.Kaikki uudet kikat, trendit, appit ja softat suunnitellaan 13...29 v porukoille. Mm tik tok ja kaikki muut uudet somet.
Heille siis markkinoidaan nuo, keski ikäiset ei ole cool tai in. Ollaan perässähiihtäjiä.
Nuoret hallitsevat katukuvaa energiallaan.Terkuin 49 vee mies
Toisin sanoen, olet leikkinyt noilla tarpeeksi. Sun olisi hyvä etsiä jotain uutta tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M49 täällä, viisikymppisiä vietän tänä vuonna. Kaikki on oikeastaan aika hyvin. Paino on tosin noussut parin vuoden aikana ja rintaan pistää tukalasti, jos joudun kunnon lumitöihin. Muutoin olen motivoitunut tekemään jotain uutta ja innostavas, ehkä aloitan opiskelemaan uutta tutkintoa, uutta kieltä tai jotain uutta taitoa.
Vierailija kirjoitti:
Muutamia vuosia kestänyt muutosprosessi on löytämässä uomansa. Nuoruuden avioliitto päättynyt, , työelämässä menty eteenpäin, uusi hyvä kumppani löytynyt. Suunnitteilla yhteinen koti ja uusperhe-elämä kumppanin lasten myötä. Eniten olen ihmeissäni siitä, että elämääni on tullut taas lapsia! Kihelmöivän ihanaa, että voi elää osittain aikuisten keskinäistä elämää ystävineen, harrastuksineen ja matkoineen, kun nämä lapset ovat äidillään, ja osittain vielä perhe-elämää, kun nämä lapset ovat isällään eli meillä. Omat lapseni ovat omillaan ja vieraillaan toki puolin ja toisin. N52.
Voih tuota ihanuuden tunnetta, uusi yhteinen koti ja vielä bonuslapset uuden rakkaan mukana, ei voisi enää olla asiat paremmin! (Sarkasmia siis).
Kiitos kysymästä, mun elämä on aika hyvä tällä hetkellä. Kroppa pelittää vielä, itselläni on hyvä työpaikka ja jälkikasvu pärjää jo omillaan. Deittirintamalla on vilkasta ja vauraus on kasvanut sellaiseksi, että ei ole stressiä taloudellisesti.
Tietyllä tavalla elän elämäni parasta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitäpä tässä... Viihdyn kyllä hyvin itsekseni, joten perheettömyys ei haittaa. Olen hyvässä työssä ja jotain jaksan vielä harrastaakin, mutta sairaudet rajoittavat todella paljon. Pitkät kävelylenkit tyssäävät yleensä varttiin, kun jalkaa tai selkää alkaa särkeä sietämättömästi.
Viimeisin lomamatkani oli ankein ikinä. En puhunut juuri kenellekään viikkoon (yritin, mutta se tuntui aiheuttavan lähinnä kiusaantumista), enkä päässyt kolotusteni vuoksi liikkumaan kovin kauas hotellilta. Paikka oli niin pieni, ettei julkisia ollut. En ehkä viitsi enää matkustaa mihinkään, kun en saa matkoistani enää mitään irti. Minusta on oikeasti tullut näkymätön kremppainen vanha täti!
Tässäkö tämä nyt sitten oli? Kauhistuttaa tulevaisuus. Mahdollisesti seuraavat 40 vuotta tätä! Toivottavasti saan edes jatkaa töissä mahdollisimman pitkään.
Tee seuraava matka jossain porukassa. Vaikka lyhyempi kotimaan reissu.
Nope. En kestä edes ajatusta, että pitäisi roikkua jonkun porukan mukana myötäilemässä muiden ruoka-aikaja ja menemisiä. viihdyn itsekseni. En ole myöskään kiinnostunut kotimaan matkailusta. En voi lähteä kipeänä vaellukselle tai hiihtämään/laskettelemaan. Matkustelut taitaa nyt vaan olla matkusteltu.
Luulisi että vielä on seuramatkoja, joissa saa osallistua kun huvittaa. Olen itse järkännyt omatoimireissun Ibizalle, jossa hotelli järjesti ohjelmaa.
Kotimaasta olen kiinnostunut vasta viime vuosina, kun huomasin että lähellä pääsee kauas. Aina voi löytää jotain uutta vaikka mistä. Toki asuin vanhan turistikaupungin liepeillä, enkä nykyäänkään kovin kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elän elämäni parasta aikaa. Lapset aikuisia, työlämässä kannukset ansaittu ja palkalla tulee hyvin toimeen. Terveys kunnossa ja on aikaa ja rahaa harrastaa.
M51
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamia vuosia kestänyt muutosprosessi on löytämässä uomansa. Nuoruuden avioliitto päättynyt, , työelämässä menty eteenpäin, uusi hyvä kumppani löytynyt. Suunnitteilla yhteinen koti ja uusperhe-elämä kumppanin lasten myötä. Eniten olen ihmeissäni siitä, että elämääni on tullut taas lapsia! Kihelmöivän ihanaa, että voi elää osittain aikuisten keskinäistä elämää ystävineen, harrastuksineen ja matkoineen, kun nämä lapset ovat äidillään, ja osittain vielä perhe-elämää, kun nämä lapset ovat isällään eli meillä. Omat lapseni ovat omillaan ja vieraillaan toki puolin ja toisin. N52.
Voih tuota ihanuuden tunnetta, uusi yhteinen koti ja vielä bonuslapset uuden rakkaan mukana, ei voisi enää olla asiat paremmin! (Sarkasmia siis).
Niin....itse en sisällyttänyt tähän sarkasmia. .Olen tosi kiitollinen ja ihmeissäni jopa miten paljon hyvää elämääni juuri näissä isoimmissa asioissa on nyt viime vuosina tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te yli 50 v paahdatte vielä töissä ja samaan aikaan valitatte kauheaa kiirettä? Miks ette jää eläkkeelle kun teillä on kerran omaisuutta kerätty ja asuntokin maksettu? Taidatte vaan olla niin ahneita ettette halua!
No hei.. mitä kuvittelet, että millä elää sen ajan kunnes eläke koittaa kymmenen vuoden päästä? Ja sitten se eläke on aika surkea, kun viimeiset kymmenen vuotta on ollut kotona tienaamatta. Luuletko, että yhteiskunta maksaa sen, että haluan pois töistä muuten vaan?
Ihan omituisia juttuja jotkut kyselee.
Ihan on relevantti kysymys näille joilla noin on.
Itselle ei vanhemmat jättäneet kuin velkaa joten työssäkäyntini ei ole valinta vaan pakko.
N52
No ei tuo ole relevantti kysymys kuin niille joilla on ylimääräistä rahaa elää ilman työtuloja. Kyllä mullakin on asunto maksettu, velattomat autot ja kesämökki. Mutta miten se mahdollistaisi ilman tuloja elämisen? Pitäisikö myydä pois se kesämökki ja asunto, jotta voisi huilia vuokralla tekemättä mitään lopuelämänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yli 50-vuotiaita edes on? Ei mitään hyötyä kenellekään. Työelämässä saikuttavat ja haukkuvat nuorempiaan, lapsistaan ja iäkkäistä vanhemmistaan eivät välitä. Pois tästä maailmasta kustannuksia aiheuttamasta niin kaikki hyötyvät.
Kaikista tulee 50 vuotiaita jos ei kuole ennen 50 vuotispäivää..
Heh. Päivän paras
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä, mun elämä on aika hyvä tällä hetkellä. Kroppa pelittää vielä, itselläni on hyvä työpaikka ja jälkikasvu pärjää jo omillaan. Deittirintamalla on vilkasta ja vauraus on kasvanut sellaiseksi, että ei ole stressiä taloudellisesti.
Tietyllä tavalla elän elämäni parasta aikaa.
Mulla melko sama. Olen selvinnyt erosta ja muutoista (viime syksynä 2kpl), aloin hoitaa itseäni, vanhojen suunnitelmien tilalle teen uusia. Yritän toteuttaa vanhat, hyvät ideat parhaan kykyni mukaan.
Lapsilla on asiat aika hyvin.
Ainoastaan työelämä tökkii. Asiat jotka siellä olivat viime vuonna hyvin, on nyt nurinpäin. Yritän korjata tilannetta niin paljon kuin voin, koska kyse on terveydestä ja toimeentulostani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yli 50-vuotiaita edes on? Ei mitään hyötyä kenellekään. Työelämässä saikuttavat ja haukkuvat nuorempiaan, lapsistaan ja iäkkäistä vanhemmistaan eivät välitä. Pois tästä maailmasta kustannuksia aiheuttamasta niin kaikki hyötyvät.
Ikärasismia parhaimmillaan
Totuus kuitenkin on että yli 50-vuotiaista on pelkkiä kustannuksia yhteiskunnalle.
Totuus on, että juuri 5-kymppiset ovat yhteiskunnan nettomaksajia. Ei ole tarvetta koulutukselle. Harva tarvitsee enää yhteiskunnan tukia. Palkka on noussut tasolle, jossa veroja maksetaan iso siivu tuloista.
Voisivat lapsenikin, täysi-ikäiset opiskelevst sellaiset olla ihmeissään, jos vanhemmat eivät enää rahoittaisi heidän harrastuksiaan.
Oma työpaikkani olisi pulassa ilman meitä vanhempia ihmisiä. Nuoret käyvät opettelemassa jonkin taidon ja myyvät itsensä sitten isommalla rahalla jonnekin muualle. 2 vuotta ja katotaan.
Maksan toki 15%, mutta palkka on alle 2000€. Tosin on se sitä monella muullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutamia vuosia kestänyt muutosprosessi on löytämässä uomansa. Nuoruuden avioliitto päättynyt, , työelämässä menty eteenpäin, uusi hyvä kumppani löytynyt. Suunnitteilla yhteinen koti ja uusperhe-elämä kumppanin lasten myötä. Eniten olen ihmeissäni siitä, että elämääni on tullut taas lapsia! Kihelmöivän ihanaa, että voi elää osittain aikuisten keskinäistä elämää ystävineen, harrastuksineen ja matkoineen, kun nämä lapset ovat äidillään, ja osittain vielä perhe-elämää, kun nämä lapset ovat isällään eli meillä. Omat lapseni ovat omillaan ja vieraillaan toki puolin ja toisin. N52.
Mukava kuulla. Lapsista on paljon iloa, oli ne sitten omia tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmeeta lukea näitä lukuisia "kroppa reistaa / terveys reistaa / liikkumisongelmia / ylipainoa".
50-vuotiaana ihmisen pitäisi olla vielä aivan täydessä iskussa. Mitä te olette tehneet itsellenne?
Itsestä riippumattomat oikeat sairaudet ovat eri asia, niistä ei voi ketään moittia.
Kun niille sairauksille ja krempoille ei mahda mitään. Tulet huomaamaan itsekin. ;)
Ei monille sairauksille toki voi mitään, mutta nämä ylipaino/liikkumisongelmat on vähän että hmmm.... olen 54v itse, eikä minkäänlaista "kremppaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" ]Olen 51v mies ja elämä eletty. Valmis poistumaan täältä."
Mä M53 ja sama. Mutta ajattelin kitkuttaa siihen asti jos/kun sairastun pahasti, sitten poistun omaehtoisesti näyttämöltä.[/quote]
Noin marisevalla luuseri-asenteella sä olet elänyt elämääsi kulisseissa, etkä missään näyttämöllä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi yli 50-vuotiaita edes on? Ei mitään hyötyä kenellekään. Työelämässä saikuttavat ja haukkuvat nuorempiaan, lapsistaan ja iäkkäistä vanhemmistaan eivät välitä. Pois tästä maailmasta kustannuksia aiheuttamasta niin kaikki hyötyvät.
Toivotaan, että kuolet huomenna, turhia kuluja vaan sinusta, ei mitää iloa kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitäpä tässä... Viihdyn kyllä hyvin itsekseni, joten perheettömyys ei haittaa. Olen hyvässä työssä ja jotain jaksan vielä harrastaakin, mutta sairaudet rajoittavat todella paljon. Pitkät kävelylenkit tyssäävät yleensä varttiin, kun jalkaa tai selkää alkaa särkeä sietämättömästi.
Viimeisin lomamatkani oli ankein ikinä. En puhunut juuri kenellekään viikkoon (yritin, mutta se tuntui aiheuttavan lähinnä kiusaantumista), enkä päässyt kolotusteni vuoksi liikkumaan kovin kauas hotellilta. Paikka oli niin pieni, ettei julkisia ollut. En ehkä viitsi enää matkustaa mihinkään, kun en saa matkoistani enää mitään irti. Minusta on oikeasti tullut näkymätön kremppainen vanha täti!
Tässäkö tämä nyt sitten oli? Kauhistuttaa tulevaisuus. Mahdollisesti seuraavat 40 vuotta tätä! Toivottavasti saan edes jatkaa töissä mahdollisimman pitkään.
Tee seuraava matka jossain porukassa. Vaikka lyhyempi kotimaan reissu.
Nope. En kestä edes ajatusta, että pitäisi roikkua jonkun porukan mukana myötäilemässä muiden ruoka-aikaja ja menemisiä. viihdyn itsekseni. En ole myöskään kiinnostunut kotimaan matkailusta. En voi lähteä kipeänä vaellukselle tai hiihtämään/laskettelemaan. Matkustelut taitaa nyt vaan olla matkusteltu.
Luulisi että vielä on seuramatkoja, joissa saa osallistua kun huvittaa. Olen itse järkännyt omatoimireissun Ibizalle, jossa hotelli järjesti ohjelmaa.
Kotimaasta olen kiinnostunut vasta viime vuosina, kun huomasin että lähellä pääsee kauas. Aina voi löytää jotain uutta vaikka mistä. Toki asuin vanhan turistikaupungin liepeillä, enkä nykyäänkään kovin kaukana.
Lisättäköön, että minulla on skolioottinen selkä, jaloissa pituusero, käytän polvitukia, kärsin lievistä vaivaisenluista, otan lääkettä hengenahdistukseen, jne. Korvat on soineet jonkin aikaa.
Nämä ovat kuitenkin kohdallani järjestelykysymyksiä. Käyn festareilla ja joskus teen niissä töitäkin, harrastan keikkoja lähellä ja kaukana, risteilen, mökkeilen. Nyt olen alkanut lenkkeillä uudella asuma-alueellani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yli 50-vuotiaita edes on? Ei mitään hyötyä kenellekään. Työelämässä saikuttavat ja haukkuvat nuorempiaan, lapsistaan ja iäkkäistä vanhemmistaan eivät välitä. Pois tästä maailmasta kustannuksia aiheuttamasta niin kaikki hyötyvät.
Ikärasismia parhaimmillaan
Totuus kuitenkin on että yli 50-vuotiaista on pelkkiä kustannuksia yhteiskunnalle.
Mitä ehdotat ratkaisuksi? Eutanasiaa? Muista myös, että lapsista, opiskelijoista, sairauslomalaisista, raskaana olevista yms. on myös kustannuksia yhteiskunnalle. Ja kyllä, myös sinä aiheutat kustannuksia yhteiskunnalle jo pelkällä infrastruktuurin käytölläsi. Ei taida olla sellaista, joka ei kustannuksia aiheuta.
Vierailija kirjoitti:
Sama kuin ap:lla. Yksinäinen ja alakuloinen. Alisuoriutunut enkä mitään ole uskaltanut tehdä haaveitteni eteen.
Aloita helpoimmasta, niin kyllä se siitä.
Olen N51, laihdutin juuri reilut parikymmentä kiloa, olo on mitä mainioin. Lapset 14 ja 18 asuvat kotona, ja teinien kanssa saa aina olla huolissaan.
Omat vanhemmat ja appivanhemmat sairastelevat, kohta liki omaishoitajana, se on rankkaa. Jatkuva huoli.
Töissä vaativassa keskijohdon tehtävässä, YT:t painavat kun ei tiedä mitä tulossa. Asuntolainaa vielä hirveästi.
Nope. En kestä edes ajatusta, että pitäisi roikkua jonkun porukan mukana myötäilemässä muiden ruoka-aikaja ja menemisiä. viihdyn itsekseni. En ole myöskään kiinnostunut kotimaan matkailusta. En voi lähteä kipeänä vaellukselle tai hiihtämään/laskettelemaan. Matkustelut taitaa nyt vaan olla matkusteltu.