Lue keskustelun säännöt.
Turkis on kaunis, kestävä ja lämmin vaate Suomen kylmissä oloissa
Kommentit (140)
Eläinten kasvatuksessa turkin vuoksi sen sijaan ei ole mitään kaunista tai kestävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka turkki olisi kirpparilta tai peritty tms niin pointti on siinä, millaisen kuvan itsestäsi annat kun kuljet se päällä. Eli periaatekysymys. Suurin osa ihmisistä tietää millaista on turkiseläinten kohtelu joten itse en halua viestittää ulkonäölläni että se olisi minulle ok. Siksi en käytä edes tekoturkiksia.
Harvoin on niin kylmä että turkistakkia tarvitsee, jopa paksu toppatakki on liikaa.
Juu, ja orjat ovat halpa, kätevä ja näppärä tapa suoriutua kodin epämiellyttävistä, raskaista ja likaisista töistä...
Päivitäpä tietosi, ap. Ja korjaa omatuntosi, se ei toimi.
Itse en näe eroa sille onko turkistarhaajalta saatu turkis ostettu uutena vai saatu mummovainaan perintönä. Käytetynkin turkiksen käyttäminen on yhtälailla epäeettisestä, koska se ei poista sitä miten se turkki on alunperin tuotettu, voi viestiä ulkopuolisille vähintään hiljaista hyväksyntää turkiksille ja ruokkii edelleen turkismuodin jatkumista myös tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harvoin on niin kylmä että turkistakkia tarvitsee, jopa paksu toppatakki on liikaa.
Niinpä. Turkisten käyttö oli ymmärrettävää kylmissä olosuhteissa joskus metsästäjä-keräilijä aikoina. Sen jälkeen on tullut vaihtoehtoja. Tarpeella ei tätä voi nykyaikana perusteella. Ja monen eläimen turkki on toki kaunis, sen elävän eläimen itsensä päällä.
Vierailija kirjoitti:
Itse en näe eroa sille onko turkistarhaajalta saatu turkis ostettu uutena vai saatu mummovainaan perintönä. Käytetynkin turkiksen käyttäminen on yhtälailla epäeettisestä, koska se ei poista sitä miten se turkki on alunperin tuotettu, voi viestiä ulkopuolisille vähintään hiljaista hyväksyntää turkiksille ja ruokkii edelleen turkismuodin jatkumista myös tulevaisuudessa.
Samaa mieltä. Ei se käyttäminen ja esittely ainakaan näitä vähennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en näe eroa sille onko turkistarhaajalta saatu turkis ostettu uutena vai saatu mummovainaan perintönä. Käytetynkin turkiksen käyttäminen on yhtälailla epäeettisestä, koska se ei poista sitä miten se turkki on alunperin tuotettu, voi viestiä ulkopuolisille vähintään hiljaista hyväksyntää turkiksille ja ruokkii edelleen turkismuodin jatkumista myös tulevaisuudessa.
Jos haluaa signaloida vastustavansa turkistarhausta tai muutoin tiedostavansa sen epäkohtia, silloin harvoin mennään turkis päällä kulkemaan.
Kuka ilkeää ostaa kirppikseltä jotain turkiskuoriaisia kuhisevia vanhoja turkistakkeja????
Hgin ydinkeskustan taloissa on ollut turkiskuoriaisongelmia, johtuen siitä että mummelit pitää vanhoja turkiksiaan vintillä, sinne jääkin niitä lojumaan kun omaiset eivät tyhjennä paikkoja heti kuolemien jälkeen. Houkuttelee kaikenlaisia tuholaisia ja vipeltäjiä, myös rottia! Sitten joku "älykäs" sukulainen vie ne kuhisevat turkit kirppikselle ja levittää noita tuholaisia myymällä niitä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma muuttuu. Ihmiset eivät enää elä luolissa, joten myös täysin turha eläinten kiduttaminen ja tappaminen voidaan lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Suora ote sivuilta: https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…
Turkis ei ole ympäristöystävällinen
MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.
Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen
Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.
Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.
Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.
Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
Joku ilmoituspammauksella poisti, mutta ei ne asiat silti miksikään muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suora ote sivuilta: https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…
Turkis ei ole ympäristöystävällinen
MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.
Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen
Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.
Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.
Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.
Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
Ymmärrettävästi näitä asioita yritetään piilotella ettei bisnekset häiriintyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä mittari ovat ne vaatimukset, joita asetetaan kyseisten lajien pitämiselle eläintarhoilla. Esim. yhtä kettua kohden pitää olla eläintarhassa vähintään 500 neliötä tilaa, jos muistan oikein näin ulkomuistista. Sama laji, sama eläinsuojelulaki, mutta järkyttävällä tavalla eroavat vaatimukset.
Tämä. Miksei niistä turkistarhojen keskitysleiriolosuhteista voida siirtyä luonnonmukaisempiin tarhoihin?
No siksi, kun se kannattamatonta toimintaa jo nyt jota ikävä kyllä valtiovalta tukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvoin on niin kylmä että turkistakkia tarvitsee, jopa paksu toppatakki on liikaa.
Niinpä. Turkisten käyttö oli ymmärrettävää kylmissä olosuhteissa joskus metsästäjä-keräilijä aikoina. Sen jälkeen on tullut vaihtoehtoja. Tarpeella ei tätä voi nykyaikana perusteella. Ja monen eläimen turkki on toki kaunis, sen elävän eläimen itsensä päällä.
Kappas vaan, turkisintoilija singahti paikalle alapeukuttelemaan ja poistelemaan ihan asiallisia ja tietopohjaisia viestejä ketjusta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvoin on niin kylmä että turkistakkia tarvitsee, jopa paksu toppatakki on liikaa.
Niinpä. Turkisten käyttö oli ymmärrettävää kylmissä olosuhteissa joskus metsästäjä-keräilijä aikoina. Sen jälkeen on tullut vaihtoehtoja. Tarpeella ei tätä voi nykyaikana perusteella. Ja monen eläimen turkki on toki kaunis, sen elävän eläimen itsensä päällä.
Kappas vaan, turkisintoilija singahti paikalle alapeukuttelemaan ja poistelemaan ihan asiallisia ja tietopohjaisia viestejä ketjusta..
Eläinrääkkäystä ja turkismarkkinointia sietääkin alapeukuttaa jos joku sitä lobbaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvoin on niin kylmä että turkistakkia tarvitsee, jopa paksu toppatakki on liikaa.
Niinpä. Turkisten käyttö oli ymmärrettävää kylmissä olosuhteissa joskus metsästäjä-keräilijä aikoina. Sen jälkeen on tullut vaihtoehtoja. Tarpeella ei tätä voi nykyaikana perusteella. Ja monen eläimen turkki on toki kaunis, sen elävän eläimen itsensä päällä.
Kappas vaan, turkisintoilija singahti paikalle alapeukuttelemaan ja poistelemaan ihan asiallisia ja tietopohjaisia viestejä ketjusta..
Eläinrääkkäystä ja turkismarkkinointia sietääkin alapeukuttaa jos joku sitä lobbaamassa.
Nyt en tarkoittanut sitä vaan puolustelijaa.
Vierailija kirjoitti:
Koko ihmiskunnan kehitys ja selviytyminen perustuu turkiksiin. Muita vaatteita kun ei ollut.
Tulisikin siis myös arvostaa ja kunnioittaa turkiksia -ihan perinnemielessäkin.
Tekoturkishan on muovia eli öljyä, siitä liukenee haitallisia mikromuoveja.
Aivan, ja muistetaanpa että turkiksien käsittelyssä vaatetuskäyttöä varten tarvitaan sellaisia ympäristömyrkkyjä, että on kielletty turkisten markkinoiminen sanoilla luomu, ekologinen, luonnontuote, jne. Turkistuotanto ei ole ekologisuutta nähnytkään! Jo tarhat saastuttavat ympäristöään, saati sitten materiaalin prosessointi sellaiseksi, että siitä voi valmistaa vaatteita. Monia muoveja ei sen sijaan ole todettu mitenkään toksiseksi toisin kuin noita kemikaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo esitetty, nahantuotantoon liittyy mm. seuraavia kohtia,
Ympäristökuorma, eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa maailman nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa.
Toisekseen eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Esimerkiksi naudanruhon rahallisesta arvosta nahan osuus on noin 10 %.
Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat siis samaa teollisuutta. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista. Ne joko on abortoitu nahan takia tai ne tapetaan emänsä teurastuksen yhteydessä.
Nämä eivät ole kaikki sama asia ja mitä tapahtuu esim. villan keräämisessä lampailta.
Aito nahka nyt onkin se kaikista paras ja upein vaatemateriaali.
Kannatan ja tuen aina aitoa nahkaa.
Kansainvälisesti ihailtu ja arvostettu laatumateriaali se.
Sama koskee nahkojen käsittelyä mitä aiemmin jo tuotu esiin.
Asioita on toki aina helppo sivuuttaa ja olemaan miettimättä sen enempää. Kuitenkin virallisen markkinoinnin puolesta tuohon on jo jouduttu puuttumaan turkisten osalta koska harhaanjohtavaa tietoa pyritty turkispuolelta jakamaan.
Jos koiraa pidettäisiin ikänsä samanlaisissa oloissa, se olisi eläinrääkkäystä varmaan melkein kenen tahansa näkökulmasta. Turkiseläimen luonnollinen reviiri on muuten yleensä isompi, koska koirat ovat olleet niin pitkään kesytettyjä.