Turkis on kaunis, kestävä ja lämmin vaate Suomen kylmissä oloissa

Kuten sanottua, se on vähän naurettavaa miten aina kun joku sanoo että turkis on jul muut ta  tms. niin aina kommentoijan pitäisi olla syntymästä asti vegaani, joka ei ole ikinä edes kärpästä ta pp anut tai tehnyt mitään muutakaan ikävää koskaan.

Ei se niin mene.

Eihän se että olen 5-vuotiaana töytäissyt naapurin tädin kumoon tarkoita, ettenkö saisi sanoa että pa hoin pitely on väärin.

Muutenkin eläimien tuottaminen, kasvattaminen ja tap pa minen turhamaisuuden yms.  vuoksi on eri asia kuin kasvattaminen ravinnoksi.

Ja sekin on aika naurettavaa että aletaan vertaamaan jotain hyönteisiä nisäkkäisiin. Se on kuitenkin vähän eri asia teu ras taa tietoisia, älykkäitä, kanssamme samaan eläinkunnan luokkaan kuuluvia olentoja.

Se kirjoitetaan turkyie.

Ostin äidilleni minkkiturkin 75-vuotislahjaksi. Oli pirun kallis, 28 000 markkaa. Nyt se on roikkunut tuolla kaapissa 10 vuotta kun äiti on kuollut eikä sille ole ollut uutta käyttäjää.

Olisi käytännössä uusi takki, ei ole käytetty kymmentä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

En pukeudu muoviin.

Sinulla ei varmasti sitten ole kotonasi mitään muovisia asioita muutenkaan. Auton ja kaikki käyttötarvikkeetkin olet katsonut niin ettei niissä ole muovia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

What about this and that. Tokihan monissa muissakin eläinsuojeluasioissa voi olla mietittävää, mutta tässä ketjussa on nyt kyse turkistarhauksesta. Mitä voi ihan aiheesta kritisoida useasta syystä. Jotkut tietekin yrittää siirrellä maalitolppia ja luoda sumuverhoa asian ympärille.

Onko? Minä en liitä turkista itsessään turkistarhaukseen ollenkaan, tarhaus on eri juttu.

Liittyy varmaan siihen, että olen maalla kasvanut ja siellä ihmisten turkisvaatteet ja -asusteet oli aina jonkun perheenjäsenen tai tutun itse metsästämiä tai tekemiä (joko uudempia, tai usemman sukupolven takaa).

Nykypäivän turkisteollisuuden toiminta on ihan eri asia kuin se mitä oli joskus muinaisina aikoina tai mikä liittyy metsästykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

What about this and that. Tokihan monissa muissakin eläinsuojeluasioissa voi olla mietittävää, mutta tässä ketjussa on nyt kyse turkistarhauksesta. Mitä voi ihan aiheesta kritisoida useasta syystä. Jotkut tietekin yrittää siirrellä maalitolppia ja luoda sumuverhoa asian ympärille.

Onko? Minä en liitä turkista itsessään turkistarhaukseen ollenkaan, tarhaus on eri juttu.

Liittyy varmaan siihen, että olen maalla kasvanut ja siellä ihmisten turkisvaatteet ja -asusteet oli aina jonkun perheenjäsenen tai tutun itse metsästämiä tai tekemiä (joko uudempia, tai usemman sukupolven takaa).

Nykypäivän turkisteollisuuden toiminta on ihan eri asia kuin se mitä oli joskus muinaisina aikoina tai mikä liittyy metsästykseen.

Puhutko nyt turkistarhauksesta vai turkiksista ylipäätään?

En voisi käyttää pienessä häkissä kasvatetun eläimen turkkia. Lämmin tai ei, niin se olisi tosi noloa. Minua varten minkään luontokappaleen ei tarvitse kasvaa häkissä.

Samasta syystä en voisi syödä häkkikanan munia. Järkyttävä ajatus, että minua varten kanaa täytyisi pitää ahtaassa verkkopohjaisessa häkissä, jotta saisin munia mahdollisimman halvalla eläimen kurjuudesta välittämättä. Herätkää ajattelemaan mitä järkyttäviä kokemuksia eläimiltä vaaditte! Nykyaikana kuuluu ajatella omaa napaansa pidemmälle ja unohtaa kaikenlainen eläinrääkkäys.

Vierailija kirjoitti:

Onko eettistä, että kotimaisen lampaanlihan tuotannossa syntyvät nahat hävitetään teurasjätteenä?

Ekologisuus ja eettisyys riippuu eläinten oloista, kohtelusta, onko eläimet ylijalostettuja, hiilijalanjäljestä, millä ja kuinka vahvoilla aineilla nahkoja käsitellään ja mitä kaikkea muuta prosessiin kuuluu matkan varrella, kuten aiemmistakin jutuista voi jo huomata.

Ei ole. Turkistarhaus onneksi on suomessakin historiaa vuosien kuluttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turkis ei ole ympäristöystävällinen

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ymp...

MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.

Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.

Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen

Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.

Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.

Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.

Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.

Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä

Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.

Kukaan ei lue tantan paskoja copy-pastetuksia.

Hienoa provoilua ja asian sivuuttamista, toki se oli odotettavaakin, jos vain haluaa ajaa laput silmillä omaa asiaansa, kuten vaikkapa turkistuotannon auvoisuudesta ja "ympäristöystävällisyydestä".

Pukeudun -30 asteen pakkasessa villavaatteisiin ja toppahousuihin +parkatakkiin. En tarvitse mitään turkiksia.

Ei taida vuorikiipeilijät käyttää turkiksia, ovat aivan liian painavia siinä hommassa. Turkikset ovat lähes yksinomaan ptöystäilyn takia. Ja sellaisen syyn takia ei pidä rääkätä eläimiä ja tuhlata energiaa tänä kalliin energian aikana. Niin mieletöntä touhua että miten kukaan voi sitä puolustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pukeudun -30 asteen pakkasessa villavaatteisiin ja toppahousuihin +parkatakkiin. En tarvitse mitään turkiksia.

Mistä se toppatakki on tehty? Ethän vaan untuvatakkia käytä? Miten kehtaat lampaan villaa käyttää mutta lampaan nahkaa et? Villaakaan ei saataisi, ellei lammasta kasvatettaisi lihaksi. Onhan ostamasi villa kotimaista tuotantoa?

Olenko sanonut että olisin jokin vegaani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pukeudun -30 asteen pakkasessa villavaatteisiin ja toppahousuihin +parkatakkiin. En tarvitse mitään turkiksia.

Mistä se toppatakki on tehty? Ethän vaan untuvatakkia käytä? Miten kehtaat lampaan villaa käyttää mutta lampaan nahkaa et? Villaakaan ei saataisi, ellei lammasta kasvatettaisi lihaksi. Onhan ostamasi villa kotimaista tuotantoa?

Tämä on juurikin sitä whataboutismia. Kun alunperin on puhuttu turkistarhauksen eettisyydestä, nyt yritetään jo piirtää samaa ympyrää villatuotteiden käytön ympärille. Hämärtää viivoja. Turkistarhausta saa täysin perustellusti kritisoida, ilman että on täydellinen mallikappele joka ikisessä asiassa muuten elämässään.

Kuten jo esitetty, nahantuotantoon liittyy mm. seuraavia kohtia,

Ympäristökuorma, eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa maailman nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa.

Toisekseen eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Esimerkiksi naudanruhon rahallisesta arvosta nahan osuus on noin 10 %.

Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat siis samaa teollisuutta. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista. Ne joko on abortoitu nahan takia tai ne tapetaan emänsä teurastuksen yhteydessä.

Nämä eivät ole kaikki sama asia ja mitä tapahtuu esim. villan keräämisessä lampailta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pukeudun -30 asteen pakkasessa villavaatteisiin ja toppahousuihin +parkatakkiin. En tarvitse mitään turkiksia.

Mistä se toppatakki on tehty? Ethän vaan untuvatakkia käytä? Miten kehtaat lampaan villaa käyttää mutta lampaan nahkaa et? Villaakaan ei saataisi, ellei lammasta kasvatettaisi lihaksi. Onhan ostamasi villa kotimaista tuotantoa?

Tämä on juurikin sitä whataboutismia. Kun alunperin on puhuttu turkistarhauksen eettisyydestä, nyt yritetään jo piirtää samaa ympyrää villatuotteiden käytön ympärille. Hämärtää viivoja. Turkistarhausta saa täysin perustellusti kritisoida, ilman että on täydellinen mallikappele joka ikisessä asiassa muuten elämässään.

Nyt varmaan huomasit, mikä whataboutismi piilee siinäkin, että keskustellessa turkistarhauksesta (joka olisi pitänyt lakkauttaa jo ajat sitten) tuomitaan samalla muutkin turkistuotteet kuten metsästyksessä, porotaloudessa ja lihantuotannossa syntyvät turkis- ja nahkatuotteet.

Ei jokainen turkistarhauksen vastustaja todellakaan tuomitse esim. metsästystä. Tuo on ilmeisen tahallista yleistämistä ja harhaanjohtamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pukeudun -30 asteen pakkasessa villavaatteisiin ja toppahousuihin +parkatakkiin. En tarvitse mitään turkiksia.

Mistä se toppatakki on tehty? Ethän vaan untuvatakkia käytä? Miten kehtaat lampaan villaa käyttää mutta lampaan nahkaa et? Villaakaan ei saataisi, ellei lammasta kasvatettaisi lihaksi. Onhan ostamasi villa kotimaista tuotantoa?

Olenko sanonut että olisin jokin vegaani?

Miten lampaan villan käyttäminen eroaa lampaan nahan käyttämisestä?

Estääkö nahkatuotteen käytön vain sen selkeä tunnistettavuus nahaksi ja siitä syntyvä häpeänkokemus?

Sama ihminen käyttää surutta nahkakenkiä, mutta kelsiturkki on kauhistus ja synti.

Villa keritään eläintä tappamatta.

Lampaiden kasvatuksesta kiinnostunut saa vapaasti perustaa oman ketjunsa niistä jos haluaa, tässä ketjussa aiheena oli kuitenkin turkikset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pukeudun -30 asteen pakkasessa villavaatteisiin ja toppahousuihin +parkatakkiin. En tarvitse mitään turkiksia.

Mistä se toppatakki on tehty? Ethän vaan untuvatakkia käytä? Miten kehtaat lampaan villaa käyttää mutta lampaan nahkaa et? Villaakaan ei saataisi, ellei lammasta kasvatettaisi lihaksi. Onhan ostamasi villa kotimaista tuotantoa?

Villaa saa kyllä, vaikka eläintä ei laiteta lihaksi. Myös lemmikkikoirista saa pohjavillaa, sitä kertyy rodusta riippuen useita kymmeniä laatikollisia koiran eliniän aikana. Joitain voi käyttää ilman sekoitusta tai sitten niitä voi sekoittaa lampaanvillaan.

Eihän muut ihmiset voi tietää turkkisi olevan kierrätetty. Niinpä turkki päällä kulkeva tahtomattaankin viestittää hyväksyvänsä eläinten kaltoinkohtelun ja on kävelevä mainos turkisteollisuudelle. Ymmärrän kyllä jossain määrin niiden ihmisten näkökannan jotka haluavat turkiksensa "käyttää loppuun", vaikka itse en toisen olennon ruumista ylleni suostuisi laittamaan.