Suomalaiset hurahtivat lääkkeeseen, jolla paino putoaa huimasti Leena, 58, paljastaa nyt villityksen varjopuolen

Hyvä vaan jos jonkun esidiabetes saadaan paranemaan, eikä puhkea sairaus. Jos jollain on varaa laihduttaa 15 kiloa, ei se ihan terveissä mitoissa ole. Sairauksien ehkäisy on edullisempaa kuin niiden hoito, joten siihenkin puoleen täytyy voida panostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suht kallis lääke, josta veronmaksajat maksaa kelakorvauksena (liian) ison osan.

Lihavuuskin on kallista.

Joo, on se 2-3 hengen edestä mässäilykin kallista, ei ainakaan itsellä ole sellaiseen varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

T

"Diabetes tulee liiasta sokerista." Kannatti olla tupakalla terveystiedon tunnilla!

Kakkostyypin kohdalla tuo ei edes ole täysin väärin. Käy myös muu liiallinen ruoka, mutta erityisesti nopeat hiilarit joista tulee voimakkain insuliinivaste.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa artikkelissa ei käsitelty sitä, että mistä metabolinen syndroome tuli. Lihavuushan on sen isoin riskitekijä. 

Näin annetaan ymmärtää, että syndrooma tuli tartuntana flunssan tapaan eikä ollut toistuvien valintojen tulos. 

Samaan tapaa voitaisiin sanoa, että Arskalla puhkesi maksakooma 2004, mutta ei kerrota, että Arskan elämä pyöri alkoholin ympärillä kymmenen vuotta. 

Lihavuus ei tule tartuntana, vaan on väärien valintojen sitkeän toistamisen tulos. Esim.joku välilevyn pullistuma kuntosalilla taas voi tulla yhden virheliikkeen seurauksena tai sitten pitkäaikaisen toistuvan nostotavan seurauksena, kun puhutaan oireista. 

Kuka tahansa meistä voi sen sijaan elää lihavan ihmisen tavalla vaikka yhden päivän viikossa, koska lihavan elämäntavan kokeileminen ei tarkoita lihavuutta, vaan päätoiminen lihavan elämäntavan omaksuminen, joka lopulta johtaa fyysiseen ja kosmeettiseen lihavuuteen ongelmineen.

maanantai - syön liikaa kaloreita

tiistai - syön liikaa kaloreita

keskiviikko - syön liikaa kaloreita

jne. 

Huumeriippuvaisten käytöksessä valehtelu omille lähimmäisille on tyypillinen tapa käsitellä asioita. "Äiti, minä kuolen, jos en saa siitä huumetta...en voi vain lopettaa!"

Tämä yleisesti tunnistetaan, mutta lihavien puheet otetaan vakavasti, vaikka molemmissa on kyse addiktiosta joko neuropsykologisella tai käytännöllisellä tasolla eli jälkimmäisen osalta toistetaan vääriä valintoja sitkeästi. Siinä vaiheessa, kun ihminen on valmis lopettamaan valehtelun itselleen hän usein lopettaa valehtelun myös muille ja alkaa kertoa ihan erilaista tarinaa itsestään. Valheet kuitenkin suojelevat psyykettä sen aikaa, kun voimaa muutokseen ei vielä ole. 

Tiesitkös että lapsuus- ja nuoruusiän traumakokemukset (esim. vanhempien ero, mielenterveys/päihdeongelmat) kaksin- tai kolminkertaistavat ylipainon riskin? Haitallinen (ja pysyvä) stressihormonitason kasvu nimittäin lisää rasvaisen ja epäterveellisen ruoan himoa.

Kaikki eivät todellakaan ole painonhallinnassa samalla viivalla, ja kaikenlainen syömisen kontrolloinnin yrittäminen on yhtä tyhjän kanssa, jos perimmäisiä syitä ei tunnisteta, ja haeta apua niihin. Mikä toki pitäisi tehdä.

Itse läskinä aloitin laihduttamaan pari vuotta sitten muuttamalla ruokavalion ja liikuntaa lisäämällä. Se vaatii itsekuria ja sitä, että ottaa sitä omaa aikaa.

Aloin syömään terveellisemmin, pienensin annoskokoja, enkä santsannut enää. Hikiliikuntaa aloin ensin harrastamaan joka toinen päivä 45 min ja pikkuhiljaa sitten tihensin tahtia kun kroppa alkoi kestämään sitä paremmin.

Päätin, että sallisin itselleni kerran viikossa yhden herkuttelupäivän, jolloin voin syödä rasvaista ja sokerista herkkua. Se on pitänyt, eikä enää tee niin paljon edes mieli rasvaista mättöä.

Kahdessa vuodessa olen tiputtanut 32 kiloa painoa pois ja nyt olen ihan eri ihminen ja voin paljon paremmin.

Perheelliselle tällainen vaatii sitä, että puoliso ja lapset ymmärtää ja tukee prosessissa. Lasten on tiedostettava, että terveyden vuoksi vanhemman on vain lähdettävä liikkumaan, vaikka olisi muutakin puuhaa. On siis oltava tässä itsekäs. Perheessä voi olla myös erilainen ruokailurytmi ja eri aterioita.

Ja jos tämä vaatii sen ruman liikuntavälineen ostoa ja sijoittamista sisälle, niin puolison on se kestettävä vaikka se hyppää sisustuksessa silmille.

Parhaassa tapauksessa koko perhe alkaa syömään yhtä terveellisesti ja lisää liikuntaa kuten se laihduttaja.

Laihduttaminen läskeistä pois ei ole varmasti helppoa kenellekään. Se vaatii sitä tahtoa ja itsekuria, joka voi ulkopuoliselle näyttäytyä myös itsekkyytenä. Palkinto prosessissa on kuitenkin sen verran hyvä, että siinä jää voiton puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas joku itsensä riskiryhmään syönyt ahne boomeri kertoo miten kaikki lääkkeet kuuluu hänelle, maksajasta ei liene epäselvyyttä.

Sielläpä on taas yksi tietäjä noussut jo aamusta ihmisiä haukkumaan.

Mulla on diabetes geeneissä. Tämä on suvussa suurin piirtein kaikilla "vauvoista vaariin", todettu erikoislääkärien toimesta. Enemmistö normaalipainoisia.

Kun sairastuin, nousi paino insuliinilla 20 kiloa, vaikka ravinnonsaantini juuri kuin pitääkin, annoskoot ja kaikki muu. Nyt olen saanut tuota höttöä pois liki 10 kiloa ja insuliini on vaihdettu toiseen tuotteeseen. Tämä on veristä taistelua. Mulla on myös täysi Kelan korvattavuus, joten meitä ns. oikeasti sairaitakin on, ota se huomioon. Ja kyllä, minuakin veetuttaa nuo lääkekatkot, kun aina joutuu nimellä varaamaan.

Insuliini johtaa helposti kierteeseen: nälkä kasvaa, rasvakudos lisääntyy, syödään lisää, pitää pistää lisää insuliinia, kierre on valmis. Toki monella diabeetikolla etenkin tyypin 1 diabeetikoilla on ihan oikeasti insuliinin vaje, jolloin insuliini on heille elintärkeää. Mutta heilläkin insuliiniresistenssi voi tulla liikkumattomuuden ja huonojen elämäntapojen seurauksena. 

Ozempicia ei Kela tietenkään korvaa, jos ei ole riittävän sairaalloisesti ylipainoinen, vaikka sillä voitaisiin ehkäistä mm. diabeteksen puhkeaminen. Mutta ennaltaehkäisyähän ei Suomessa tunneta terveydenhuollossa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on taas kerran epäterve villitys. Paino putoaa oikealla ruokavaliolla ja liikunnalla.

Jos vika on korvien välissä, se ei lähde laihdutuspillereitä syömällä.

Tiedätkö, että vain 10 % laihduttaneista onnistuu pysymään tavoitepainossaan? Yhdeksän kymmenestä lihoo uudestaan.

Entä tiesitkö, että lasten ylipainoisuus kasvaa räjähdysmäisesti?

Olen ihan samaa mieltä, että ensisijaisesti kyse on elämäntavoista, mutta mikä tahansa apu on kansantalouden kannalta tarpeen. Lisäksi tarvitaan yhteiskunnan suunnalta jotain, mikä pysäyttää tämän lihomisen. Sokerivero olisi yksi vaihtoehto, mutta pelkästään se ei riitä. Itse uskon, että ongelma löytyy elintarviketeollisuudesta ja siitä moskasta, mitä ruokiin lisätään, sekä siitä, että isot pakkaukset ovat aina pieniä edullisempia.

Ylipainoinen olen itsekin. Oma ylipainoni johtuu liian isosta annoskoosta ja alkoholista. En ole aikeissa hakea Ozempic-reseptiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

T

"Diabetes tulee liiasta sokerista." Kannatti olla tupakalla terveystiedon tunnilla!

Kakkostyypin kohdalla tuo ei edes ole täysin väärin. Käy myös muu liiallinen ruoka, mutta erityisesti nopeat hiilarit joista tulee voimakkain insuliinivaste.

Sokerista puolet on fruktoosia, joka metabolisoituu vain maksassa ja siten rasvoittaa maksaa. Sokeri aiheuttaa siis metabolista oireyhtymää, joka taas aiheuttaa kaikkea mahdollista pahaa, mukaanlukien diabetes.

Puolet sokerista on glukoosia, joka nostaa verensokeria nopeasti ja siten myös insuliinitasoja ja rasittaa siten sokeriaineenvaihduntaa ja aiheuttaa diabetestä. Mutta glukoosia on myös perunassa, riisissä, leivässä jne, jotka siten aiheuttavat diabetestä ihan samalla lailla kuin puolet sokerista.

Proteiinikin nostaa insuliinitasoa, mutta vähemmän kuin glukoosi. Rasva on ainoa energianlähde ruuassa jolla on täysin nolla insuliinivaste. Rasva on siis ainoa energianlähde joka ei aiheuta diabetestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa artikkelissa ei käsitelty sitä, että mistä metabolinen syndroome tuli. Lihavuushan on sen isoin riskitekijä. 

Näin annetaan ymmärtää, että syndrooma tuli tartuntana flunssan tapaan eikä ollut toistuvien valintojen tulos. 

Samaan tapaa voitaisiin sanoa, että Arskalla puhkesi maksakooma 2004, mutta ei kerrota, että Arskan elämä pyöri alkoholin ympärillä kymmenen vuotta. 

Lihavuus ei tule tartuntana, vaan on väärien valintojen sitkeän toistamisen tulos. Esim.joku välilevyn pullistuma kuntosalilla taas voi tulla yhden virheliikkeen seurauksena tai sitten pitkäaikaisen toistuvan nostotavan seurauksena, kun puhutaan oireista. 

Kuka tahansa meistä voi sen sijaan elää lihavan ihmisen tavalla vaikka yhden päivän viikossa, koska lihavan elämäntavan kokeileminen ei tarkoita lihavuutta, vaan päätoiminen lihavan elämäntavan omaksuminen, joka lopulta johtaa fyysiseen ja kosmeettiseen lihavuuteen ongelmineen.

maanantai - syön liikaa kaloreita

tiistai - syön liikaa kaloreita

keskiviikko - syön liikaa kaloreita

jne. 

Huumeriippuvaisten käytöksessä valehtelu omille lähimmäisille on tyypillinen tapa käsitellä asioita. "Äiti, minä kuolen, jos en saa siitä huumetta...en voi vain lopettaa!"

Tämä yleisesti tunnistetaan, mutta lihavien puheet otetaan vakavasti, vaikka molemmissa on kyse addiktiosta joko neuropsykologisella tai käytännöllisellä tasolla eli jälkimmäisen osalta toistetaan vääriä valintoja sitkeästi. Siinä vaiheessa, kun ihminen on valmis lopettamaan valehtelun itselleen hän usein lopettaa valehtelun myös muille ja alkaa kertoa ihan erilaista tarinaa itsestään. Valheet kuitenkin suojelevat psyykettä sen aikaa, kun voimaa muutokseen ei vielä ole. 

Tiesitkös että lapsuus- ja nuoruusiän traumakokemukset (esim. vanhempien ero, mielenterveys/päihdeongelmat) kaksin- tai kolminkertaistavat ylipainon riskin? Haitallinen (ja pysyvä) stressihormonitason kasvu nimittäin lisää rasvaisen ja epäterveellisen ruoan himoa.

Kaikki eivät todellakaan ole painonhallinnassa samalla viivalla, ja kaikenlainen syömisen kontrolloinnin yrittäminen on yhtä tyhjän kanssa, jos perimmäisiä syitä ei tunnisteta, ja haeta apua niihin. Mikä toki pitäisi tehdä.

Todellisuudessa ketään ei kiinnosta traumat sen enempää, mt-resptiä vaan käteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaan valittaa. Kakkostyypin diabeetikot ovat itse aiheuttaneet sairautensa lihomalla ja paskoilla elintavoilla, joten heidän on aivan turha tuntea moraalista ylemmyyttä tähän toiseen ryhmään nähden.

Juuri näin ajattelin kun luin artikkelin. Eikös kakkostyyppi ole lähes aina seurausta huonoista elintavoista?

Stressille ei voi mitään. Stressi on juurisyy lähes jokaisen lihomiselle varsinkin keskivartalolihavuudelle. Kovaa stressiä vastaan on mahdoton taistella pidemmällä aikavälillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko alkaa vihdoin loppua puheet kehopositiivisuudesta. Tätä vääristymää on pidetty yllä viine vuodet, nyt ei ollakaan enää niin terveitä kun on annetu ymmärtää. Ehkä eliniän lasku, pistänyt porukan miettimään.

Ei kehopositiivisuus minnekään häviä. Se ei tarkoita lihavuuden ihailua, vaan sitä että jokainen hyväksyy kehonsa sellaisena kuin se on. Tämä ymmärretään aina tahallaan väärin, kun halutaan nälviä ja halveksua lihavia.

Asiaa ei auta se, että osa lihavista on sitä mieltä ettei kehopositiivisuus kuulu muille kuin lihaville. Tämä ryhmä tuskin on enemmistö, mutta äänekkäitä kyllä.

Diabetesta on paljon muitakin muitoja, kuin kakkosta, niitä myös hoidetaan Ozempicilla. Itseltäkin löytyy ja valitettavasti tähän ei voi vaikuttaa itse, kuten ei ykköseenkään. Suomessa tätä on tosi paljon geeneissä, toivon täälläkin ilkeileville hankalahoitoista deetä, niin pääsee sitten tutustumaan omassa ylemmyydentunnossaan :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaan valittaa. Kakkostyypin diabeetikot ovat itse aiheuttaneet sairautensa lihomalla ja paskoilla elintavoilla, joten heidän on aivan turha tuntea moraalista ylemmyyttä tähän toiseen ryhmään nähden.

Juuri näin ajattelin kun luin artikkelin. Eikös kakkostyyppi ole lähes aina seurausta huonoista elintavoista?

Kyllä on ja jotkut toki väittää ettei voi mitään kun suvussa on, joo miehen suvussa on mutta kun kaikki ovat kovia syömään, meidän suvussa oli mummolla joka oli omenan mallinen. Toisaalta ihmettelen ettei ihmiset voi laihduttaa ilman lääkettä. Ei tuokaan mikään ihme lääke ole, jos ei itse tee mitään muuta kuin jatkaa kaksin käsin ahmimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin on käynyt kun lääkäreiden ei ole ollut suotavaa ottaa ylipainoa puheeksi. Voi voi.

Kuvitteletko tosiaan että lihominen olisi loppunut siihen, että lääkäri ottaisi lihomisen puheeksi ilman mitään tukitoimia?

Suomalaiset arvostavat lääkäreitä. Uskoisin, että jos lääkäri puhuisi suoraan ja kaunistelematta, moni ottaisi enemmän vastuuta omasta terveydestään.

Sellainen ympäripyöreä hölinä, että "näillä elämäntavoilla riskisi sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä uniapneaan kohoaa nelinkertaiseksi" ei vaikuta mitenkään.

Omassa lähipiirissä näen sen kuinka sokeita ihmiset ovat omille elintavoilleen ja niistä seuraaville vaivoille. Hankitaan uusia ja vahvempia silmälaseja, vaikka olisi aiheellista (muita oireita löytyy) käydä lääkärissä, koska diabetes on voinut tehdä tuhojaan silmänpohjassa. Herätään aina huonostinukutun yön jälkeen eikä silti selvitetä, että miksi uni on huonoa. Miksi pitää juosta vessassa, on hiki. Syy on aina jossain muussa kuin siinä, että mahdollisesti aineenvaihdunta on heittänyt häränpyllyä ja syynä on oma toiminta.

-eri-

Vierailija kirjoitti:

Diabetesta on paljon muitakin muitoja, kuin kakkosta, niitä myös hoidetaan Ozempicilla. Itseltäkin löytyy ja valitettavasti tähän ei voi vaikuttaa itse, kuten ei ykköseenkään. Suomessa tätä on tosi paljon geeneissä, toivon täälläkin ilkeileville hankalahoitoista deetä, niin pääsee sitten tutustumaan omassa ylemmyydentunnossaan :)

Kertoisitko lisää näistä muista diabeeteksista etkä vaan heittelisi tyhjiä kommentteja.

Itse olen kuullut että Alzheimeria kutsutaan nykyään kolmostyypin diabetekseksi, koska sen oletetaan johtuvan myös sokerianineenvaihdunnan häiriöstä. Joillakin potilailla oireet helpottuvat kun hiilarit vedetään minimiin ja aivot alkavat käyttää keto-aineita ravintona.

Oletan kuitenkin että tarkoitat jotain muita tyyppejä.

Anoreksiakin alkaa siitä, kun joku huomauttaa/sanoo painosta.

Vierailija kirjoitti:

Elintasosairaat taistelee kuka saa lääkkeet jonka avulla voi jatkaa epäterveellistä elämää pidempään. Olisiko aika hoitaa juurisyytä eikä oiretta?

Öö. Lääkkeellä hoidetaan ylipainoa ylipainoisilla.

Lääkkeestä on olemassa myös versio, jota käytetään vain läskeille ei - diabeetikoille. On vähän kalliimpi, kuin tuo Ozempic. Lääkäri voi määrätä myös sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diabetesta on paljon muitakin muitoja, kuin kakkosta, niitä myös hoidetaan Ozempicilla. Itseltäkin löytyy ja valitettavasti tähän ei voi vaikuttaa itse, kuten ei ykköseenkään. Suomessa tätä on tosi paljon geeneissä, toivon täälläkin ilkeileville hankalahoitoista deetä, niin pääsee sitten tutustumaan omassa ylemmyydentunnossaan :)

Kertoisitko lisää näistä muista diabeeteksista etkä vaan heittelisi tyhjiä kommentteja.

Itse olen kuullut että Alzheimeria kutsutaan nykyään kolmostyypin diabetekseksi, koska sen oletetaan johtuvan myös sokerianineenvaihdunnan häiriöstä. Joillakin potilailla oireet helpottuvat kun hiilarit vedetään minimiin ja aivot alkavat käyttää keto-aineita ravintona.

Oletan kuitenkin että tarkoitat jotain muita tyyppejä.

Eri vastaaja tässä enkä edes diabeetikko. Luinpa tällaisen kiinnostavan artikkelin:

https://diabeteslehti.diabetes.fi/blog/2019/02/08/diabetestyypit-tarken…

Aloitus: "suomalaiset" = pietarin trolli = menitte halpaan (NURKKAAN SIITÄ!)

DM1 täällä. Itsekin olen kamppaillut insuliiniresistenssin kanssa. Heti huomaa, jos ei liiku ja antaa painon nousta, insuliinimäärät kohoavat, koska insuliiniresistenssi kasvaa. Eli tarvitaan lisää insuliinia pitämään verensokerit hyvänä. Isot määrät insuliinia ruokkivat insuliiniresistenssiä. Lisäksi insuliini lisää rasvakudoksen määrää. Tästä voi lähteä noidankehä, joka voi helpottaa tuon metabolisen oireyhtymän kehittymistä.

Ennaltaehkäisyyn parasta on säännöllinen liikunta ja terveellinen monipuolinen runsaasti erilaisia kasviksia sisältävä ruokavalio, sillä niillä suoliston kunto pysyy hyvänä ja myös suoliston mikrobisto vaikuttaa insuliiniresistenssiin. Butyraattia tuottavat bakteerit ovat tärkeitä, sillä butyraatti auttaa hillitsemään insuliiniresistenssiä. Mm. bifidobakteerit tuottavat butyraattia, ja niitä pitää ruokkia kasviksilla jotka sisältävät erilaiasia liukenevia kuituja.

Toki DM2 ja harvinaisemat erilaiset diabeteksen muodot ovat myös voimakkaasti perinnöllisiä. En minäkään voinut sille mitään, että sairastuin tyypin 1 diabeteekseen.

Ihmisiä pitäisi auttaa eikä syyllistäminen elämäntavoista ole oikea keino. Toki elintavoilla on osasyynsä sairauden puhkeamiseen monilla, mutta osa sairastuu vaikka olisikin hyvät elintavat. Viittaan tällä muihin kuin tyypin 1 diabeteksen, joka on selkeästi autoimmuunisairaus, eli keho on tuhonnut omat insuliinia tuottavat solunsa haimasta.