Talo ja laina vain miehen nimissä. Miten toimia, että saadaan nuo minunkin nimiin?
Talo aikoinaan etsitty yhdessä, mutta talo ja laina tulivat vain miehen nimiin mun luottotiedottomuuden vuoksi. Olen kuitenkin koko ajan maksanut osan asumiskuluista, että en ole tässä ilmaiseksi asunut.
Nyt on mun tiedot puhtaat ja haluttaisiin talo ja laina myös mun nimiin. Toki asia selviäisi varmaan pankin kanssa, mutta ajattelin että onko jollakin omaa kokemusta tai tietoa asiasta? Varmaan pitäisi hakea uusi yhteinen laina vai miten? Jos pitää hakea uusi yhteinen laina, niin pitääkö siihenkin olla säästöjä tarpeeksi vai onko sillä mitään merkitystä, että kyse jo olemassa olevasta talosta ja sen omistajuuksiin tapahtuvista muutoksista? Jos pitää olla säästöjä tietty summa, niin homma tyssää siihen.
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hm. Mahtaako se mies olla samaa mieltä ollenkaan. Epäilen. Toinen kuvittelee, että saisi puolet asunnosta kun on osallistunut asumiskustannuksiin eli jostain kotihoidontuesta on siirretty yhteiselle tilille muutama kymppi.
Voi luoja. Kyllä todellakin on mies samaa mieltä! En ole meidän parisuhteen aikana ollut kotihoidontuella koska meillä ei ole yhteisiä lapsia. Ihan palkalla olen maksanut joka kuukausi muutaman satasen yhteiselle tilille.
Hihi, muutaman satasen.
Niin? Ei se miehen oma osuus paljoa enempää ole. Että hih hih vain sulle itselle. Ei talo ole mikään uusi ja kallis vaan vanha ja maksoi 78 000€. Ja ei, ei ole huonokuntoinen talo vaan asumme pienellä paikkakunnalla.
Oletko varma, että haluat omistaa tuollaista taloa?
Mitä ihmettä sä sekoilet? Ihana talo hyvällä paikalla ja pidetty hyvässä kunnossa jo edellisten omistajien aikaan. Tämä on meidän KOTI.
Vierailija kirjoitti:
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hm. Mahtaako se mies olla samaa mieltä ollenkaan. Epäilen. Toinen kuvittelee, että saisi puolet asunnosta kun on osallistunut asumiskustannuksiin eli jostain kotihoidontuesta on siirretty yhteiselle tilille muutama kymppi.
Voi luoja. Kyllä todellakin on mies samaa mieltä! En ole meidän parisuhteen aikana ollut kotihoidontuella koska meillä ei ole yhteisiä lapsia. Ihan palkalla olen maksanut joka kuukausi muutaman satasen yhteiselle tilille.
Hihi, muutaman satasen.
Trollihan tämä. Muutamasta satasesta ei lainan lyhennyksiin riitä.
Miten niin muka ei riitä? Älä itse viitsi trollata. Ei kaikki asu jossakin Helsingissä kalliissa talossa tai asunnossa. Me asumme kaukana Helsingistä pienellä paikkakunnalla ja talon lainanlyhennys+korko on n.620€/kk. Että siinä sulle trollia.
Niinpä. Ja mites ne vesi, sähkö, vakuutukset ym.?
Niiiiiiin???? Opetelkaa nyt hyvät ihmiset lukemaan. Meillä on yhteinen tili jonne kumpikin laittaa tietyn summa ja tuolta tililtä menee KAIKKI kulut. Ei miehen osuus ole paljoa enempää kuin mun osuus.
Erohakemus sisään, teette osituksen jossa puolet talosta siirtyy sinulle, siirrätte sen (lainhuudatus) ja ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, ette eroakaan ja ositus jää voimaan.
Vierailija kirjoitti:
Erohakemus sisään, teette osituksen jossa puolet talosta siirtyy sinulle, siirrätte sen (lainhuudatus) ja ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, ette eroakaan ja ositus jää voimaan.
Mikäli järjestelyn pääasiallinen tarkoitus on pelkästään veroetujen saaminen se voidaan sivuuttaa kokonaan. Joten verotuksessa asiaa voidaan käsitellä kuin mitään "avioero ja sitten takaisin uudelleen naimisiin" kikkailuja ei olisi ikinä tapahtunut.
t. Verolainsäädäntöä pöhköille
Kauppakirjaan voidaan kirjata oikea hinta, todeta, että osa hinnasta kuitataan ennakkomaksuina, jotka Ap voi näyttää toteen tilitapahtumilla. Kauppakirja pitää tehdä kaupanvahvistajan luona. Lainhuuto haetaan vahvistetulla kauppakirjalla. Olettaisin vakuuksien riittävän, jos lainaa on lyhennetty. Ongelmaksi voi muodostua pankki, lainan myöntäminenhän ei ole pakollista, jos työpaikka on määräaikainen tai laina suuri Ap;n tuloihin, pankki ei välttämättä luotota.
Vierailija kirjoitti:
Ilkeitä ja vääriä neuvoja täällä. Kyllä omistusta voi oikeasti siirrellä paljon helpommin. Olet maksanut osuuden, joten jos eroaisitte, joka tapauksessa voisit perustella, että talo on osin sinun. Mutta kyllä omaisuutta voi siirtää toisen nimiin helposti, eikä verottajaa aviopuolisoiden väliset omistukset kiinnosta. Meillä on esim autoja vaihdettu puolin ja toisin toisen nimiin, ikinä ei ole kukaan kysynyt mitään. Ja siis puhutaan uusista suht arvokkaista autoista. Samoin jos haluaa tehdä kauppakirjan, lainan voi vaikka ottaa mieheltä suoraan, ja katsoa, että aiemmat maksut lasketaan hyvitykseksi.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/milloin-pit%C3%A4%C…
"Usein kysyttyä
Voiko aviopuolisolle lahjoittaa omaisuutta verottomasti?
Aviopuolisoiden välisiä lahjoituksia käsitellään samoin kuin muitakin lahjoja. Lahjoista pitää maksaa lahjaveroa, jos niiden arvo on 5 000 euroa tai enemmän kolmen vuoden aikana. Vaikka kyseessä ovat aviopuolisot, se ei tee omaisuuden siirtämisestä verotonta."
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta maksatte siirrosta joko lahja- tai varainsiirtoveron riippuen siitä mitä kauppahinnaksi sovitaan. Tämän voi käsittääkseni kiertää laittamalla eropaperit vetämään, tekemällä osituksen ja sitten vaan ei jätä sitä kakkosvaiheen hakemusta. Tätä olen itsekin aikanaan selvittänyt kun meillä tilanne toisinpäin, haluttiin talo kokonaan sen nimiin joka oli laskutkin maksanut ettei uo vie. Verottajalta et voi välttyä.
Avioliitossa, ilman avioehtoa, omaisuus ja velat ovat yhteisiä. Riippumatta siitä kenen nimissä on.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa, ilman avioehtoa, omaisuus ja velat ovat yhteisiä. Riippumatta siitä kenen nimissä on.
Tööt! Väärin! Tämä ei pidä paikkaansa. Suomen lainsäädännössä jokaisella on oma henkilökohtainen omaisuutensa. Täysin riippumatta siitä onko naimisissa vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa, ilman avioehtoa, omaisuus ja velat ovat yhteisiä. Riippumatta siitä kenen nimissä on.
Ei pidä ollenkaan paikkaansa. Mistä tämmöinen kummallinen väärä oletus mahtaa olla lähtöisin?
https://laaka.fi/omaisuus-ja-velat-avioerossa/
"Omaisuuden erillisyys
Avioliittolain 34 :stä ilmenee puolisoiden omistussuhteita koskeva pääsääntö. Omaisuuden
saantotavasta riippumatta kuuluu sekä ennen avioliittoa omistettu ja avioliiton aikana saatu
omaisuus saajapuolison omistukseen. Avioliiton solmiminen ei muodosta yhteisomistusta puolisoiden välillä. Puolisot voivat luonnollisesti hankkia myös yhteisesti omistettua omaisuutta."
Sama tieto löytyy avioliittolaista vähän monimutkaisemmin sanottuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sen lainan tarvitse yhteinen olla. Hae oma laina ja osta mieheltä puolet talosta.
Aloittaja on jo maksanut yhdessä miehensä kanssa taloa vuosien ajan, kuten hän kertoo, joten ei tietenkään nyt maksa miehelle puolta talon hinnasta. Mutta siirtäkää talo joka tapauksessa molempien nimiin. Ei sitä lainaa ole pakko laittaa molempien nimiin, verottaja kyllä ymmärtää sen, että menoja voi jakaa noinkin.
Tuohan on hyvä diili. Ap saa puolet asunnosta nimiinsä, mutta vastuu lainasta jää kokonaan miehen harteille, jos ap:tä ei huvitakaan enää maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo mainittiin, ihan huvin vuoksi tuota ei kannata tehdä. Jos sinulla on vielä ensiasunto hankkimatta niin varainsiirtoverosta kaupasta ei mene, mutta kannattaisiko se optio säästää myöhempään käyttöön? Kun olette naimisissa ilman avioehtoa, niin juridisesti sinulle kuuluu puolet talosta jo muutenkin mahdollisessa erotilanteessa.
Voi hyvänen aika. Te jotkut kirjoitatte aivan kuin olisi päivänselvää, että ero tulee ja siksi ei esim. kannata menettää ensiasunnon ostajan asemaa. Ihan vain tiedoksi, että tämä talo on meidän koti enkä mieti mitään tuollaisia typeryyksiä kuin sä. Enkä mä edes enää saa ensiasunnon ostajan kauppaa ilman varainsiirtoveroa koska olen yli 40v.
Yli puolet avioliitoista päättyy avioeroon. Joten on ihan täysin järkevää miettiä myös sitä vaihtoehtoa. Eihän kukaan etukäteen suunnittele eroavansa kun menee avioon, mutta silti niitä tapahtuu.
Sitäpaitsi sama asia on edessä perinnönjaossa. Sillä todellakin on merkitystä kumman nimissä kiinteistö on. Mikäli kiinteistö on kokonaan miehen nimissä niin silloin se siirtyy hänen perintönään.
Perinnönjaossa aviopuolisoiden omaisuus ja varat yhdistetään ja puolitetaan (tasinko) avio-oikeuden perusteella. Puoliso ei peri mitään. Leskellä on elinikäinen asumisoikeus asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sen lainan tarvitse yhteinen olla. Hae oma laina ja osta mieheltä puolet talosta.
Aloittaja on jo maksanut yhdessä miehensä kanssa taloa vuosien ajan, kuten hän kertoo, joten ei tietenkään nyt maksa miehelle puolta talon hinnasta. Mutta siirtäkää talo joka tapauksessa molempien nimiin. Ei sitä lainaa ole pakko laittaa molempien nimiin, verottaja kyllä ymmärtää sen, että menoja voi jakaa noinkin.
Tuohan on hyvä diili. Ap saa puolet asunnosta nimiinsä, mutta vastuu lainasta jää kokonaan miehen harteille, jos ap:tä ei huvitakaan enää maksaa.
Ap on maksanut tähänkin asti oman osuutensa menoista. Siksi toiseksi. Jos ap haluaisi käyttää miestä hyväkseen, niin ei millään tuolla olisi väliä, kun ollaan avioliitossa ilman avioehtoa. Ap voisi ottaa eron, ja saada puolet itselleen, vaikka ei olisi taloa maksanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa, ilman avioehtoa, omaisuus ja velat ovat yhteisiä. Riippumatta siitä kenen nimissä on.
Ei pidä ollenkaan paikkaansa. Mistä tämmöinen kummallinen väärä oletus mahtaa olla lähtöisin?
https://laaka.fi/omaisuus-ja-velat-avioerossa/
"Omaisuuden erillisyys
Avioliittolain 34 :stä ilmenee puolisoiden omistussuhteita koskeva pääsääntö. Omaisuuden
saantotavasta riippumatta kuuluu sekä ennen avioliittoa omistettu ja avioliiton aikana saatu
omaisuus saajapuolison omistukseen. Avioliiton solmiminen ei muodosta yhteisomistusta puolisoiden välillä. Puolisot voivat luonnollisesti hankkia myös yhteisesti omistettua omaisuutta."
Sama tieto löytyy avioliittolaista vähän monimutkaisemmin sanottuna.
Ero-/kuolema tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Velaton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo mainittiin, ihan huvin vuoksi tuota ei kannata tehdä. Jos sinulla on vielä ensiasunto hankkimatta niin varainsiirtoverosta kaupasta ei mene, mutta kannattaisiko se optio säästää myöhempään käyttöön? Kun olette naimisissa ilman avioehtoa, niin juridisesti sinulle kuuluu puolet talosta jo muutenkin mahdollisessa erotilanteessa.
Voi hyvänen aika. Te jotkut kirjoitatte aivan kuin olisi päivänselvää, että ero tulee ja siksi ei esim. kannata menettää ensiasunnon ostajan asemaa. Ihan vain tiedoksi, että tämä talo on meidän koti enkä mieti mitään tuollaisia typeryyksiä kuin sä. Enkä mä edes enää saa ensiasunnon ostajan kauppaa ilman varainsiirtoveroa koska olen yli 40v.
Yli puolet avioliitoista päättyy avioeroon. Joten on ihan täysin järkevää miettiä myös sitä vaihtoehtoa. Eihän kukaan etukäteen suunnittele eroavansa kun menee avioon, mutta silti niitä tapahtuu.
Sitäpaitsi sama asia on edessä perinnönjaossa. Sillä todellakin on merkitystä kumman nimissä kiinteistö on. Mikäli kiinteistö on kokonaan miehen nimissä niin silloin se siirtyy hänen perintönään.
Avioliitossa leski saa kuitenkin asua kodissaan lopun elämää, ja hallintaoikeus säilyy. Joten ruokaan ei haittaa.
Kyllähän aplle kuuluu puolet talosta, joka on heidän KOTI eikä hän ole enää luottotiedoton ja on koko ajan palkastaan maksanut muutaman satasen kuukaudessa tilille, josta maksetaan KAIKKI kulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa, ilman avioehtoa, omaisuus ja velat ovat yhteisiä. Riippumatta siitä kenen nimissä on.
Tööt! Väärin! Tämä ei pidä paikkaansa. Suomen lainsäädännössä jokaisella on oma henkilökohtainen omaisuutensa. Täysin riippumatta siitä onko naimisissa vai ei.
Niin kauan kun ollaan naimisissa ja molemmat hengissä. Ero- Ja kuolematilanteessa ei sitten olekaan ihan noin.
Eläessään (aviossakin) saa tehdä omissa nimissä olevalle omaisuudelle mitä lystää. Ei tarvii (juridisesti) toiselta lupia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän aplle kuuluu puolet talosta, joka on heidän KOTI eikä hän ole enää luottotiedoton ja on koko ajan palkastaan maksanut muutaman satasen kuukaudessa tilille, josta maksetaan KAIKKI kulut.
Ei se niin mene. Kiinteistön omistaa se joka kiinteistön omistaa. Sitten kun on mustaa valkoisella omistussuhteen muutoksesta ja sille on haettu lainhuuto maanmittauslaitokselta niin vasta sen jälkeen omistussuhde on muuttunut. Ei ennen sitä.
Edes sillä ei ole mitään merkitystä kuka on maksanut ja mitä on maksanut. Eikä sillä kokeeko kiinteistön kodikseen.
Perinnönjaossa voidaan olla montaa mieltä apn maksamasta osasta.
Niinpä. Ja mites ne vesi, sähkö, vakuutukset ym.?