Miksi englanti on niin hankala kieli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englantihan on noista heittämällä helpoin kieli. Esimerkiksi tuo "a vai an" on helposti pääteltävissä sanasta joka on kyseessä(alkaako vokaalilla vai ei), kun taas ruotsissa en tänäkään päivänä tiedä onko joku en vai ett.

Artikkelit ovat tosiaan "peruskielessä" yleensä suht helppo juttu. Vaikein asia englannissa onkin se, milloin artikkeli jätetään kokonaan pois. Opiskelen englantia yliopistossa, ja tämä on selkeästi yksi vaikeimmin hahmotettavia asioita itselleni ja myös monille muille. Asiaan ei ole mitään yhtä yleispätevää sääntöä, vaikka toki useita ohjenuoria onkin olemassa. Vaihtelua on myös maittain. Eikä edistyneemmässä englannissa, vaikkapa akateemisen kirjoittamisen saralla, ole aina mitenkään niin itsestäänselvää sekään, laitetaanko epämääräinen vai määräinen artikkeli. Välillä erot ovat niin hiuksenhienoja, että niitä on ei-natiivipuhujan hyvin vaikea hahmottaa, vaikka olisikin kielessä hyvin taitava.

Minusta tuo taas on hyvinkin selkeä asia. Olisiko esimerkkejä tilanteista, joissa on vaikea hahmottaa tuleeko artkkelia vai ei?

Sanat jotka voi olla sekä countable että uncountable. Eli joissain tilanteissa niihin tulee aina artikkeli mutta joissain ei koskaan.

Mutta eikös noissa ole ihan selkeät säännöt?

Olen eri, ja mun mielestä nuo uncountable ja countable -jutut on vielä suhteellisen selkeitä, vaikka onkin joitain sanoja, joiden suhteen natiivitkin riitelevät siitä, käytetäänkö artikkelia vai ei. Toisaalta niitä sääntöjäkin artikkelien suhteen on todella paljon, ja ne ovat toisinaan toistensa kanssa ristiriidassa. Esim. vuodenaikojen nimien kanssa ei yleensä käytetä artikkelia, mutta niiden kanssa saatetaan käyttää myös the-artikkelia, tässä on ehkä variaatiota sen suhteen minkä maan natiivi puhuu. Käytännössä voidaan siis sanoa sekä "in the summer" että "in summer". Toisaalta tietyissä yhteyksissä säännöt muuttuvat, ja on joko ehdottomasti käytettävä the-artikkelia, tai sitä päinvastoin ei saa käyttää, riippuen siitä mikä funktio ko. sanalla on lauseessa ja käytetäänkö sitä jonkun tietyn preposition, adjektiivin, fraasin tms yhteydessä. Usein tällaisissa tilanteissa ainakin itse osaan ikäänkuin korvakuulolla päätellä mikä on oikein, mutta jollekulle, jolle englanti on vähemmän tuttu kieli, tällainen intuitioon luottaminen voi olla paljon hankalampaa, ja silloin joutuu kyllä nopeasti aikamoiseen kielioppisääntöjen viidakkoon. Usein tällaiset säännöt ovat vielä siitä vekkuleita, etteivät ne tunnu mitenkään erityisen loogiselta - esim. miksi sanotaan "listen to the radio", mutta "watch television", ilman artikkelia? Tai "going to school", jos olet itse oppilas, mutta jos olet muista syistä koululla käymässä, oletkin "going to the school". Jne jne.

Itselleni hankalin artikkeleihin liittyvä juttu on ns. generic reference, eli tapaukset, joissa viitataan ryhmään (tai yksilöön ryhmän sisällä) asioita tai ihmisiä/eläimiä yhdellä sanalla, siis esim. "The lion is a majestic animal." Samaa merkitystä ei synny sanomalla "the lions are majestic animals", vaan se on tässä yhteydessä väärin sanottu, vaikka sinänsä kuulostaa kieliopillisesti ihan oikealta. Esimerkit suoraan kielioppikurssin materiaaleista, en nyt keksi parempia tähän hätään, vaikka tuota paljon vivahteekkaampiakin esimerkkejä on kyllä tullut vastaan erityisesti kun itse kirjoittaa englanniksi. Tämä on sellainen alue, jossa ainakin itse huomaan, että nyanssit alkavat olla sen verran hienovaraisia, että välillä esseitä kirjoittaessa saa todella pohtia, laittaako ennen sanaa a(n), the, vai ei mitään. Useimmiten intuitiolla pärjää tässäkin aika pitkälle, mutta välillä on sellaisiakin tilanteita, joissa useampi tai jopa jokainen noista vaihtoehdoista kuulostaa omaan korvaan oikealta tai ainakin mahdolliselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englantihan on noista heittämällä helpoin kieli. Esimerkiksi tuo "a vai an" on helposti pääteltävissä sanasta joka on kyseessä(alkaako vokaalilla vai ei), kun taas ruotsissa en tänäkään päivänä tiedä onko joku en vai ett.

Artikkelit ovat tosiaan "peruskielessä" yleensä suht helppo juttu. Vaikein asia englannissa onkin se, milloin artikkeli jätetään kokonaan pois. Opiskelen englantia yliopistossa, ja tämä on selkeästi yksi vaikeimmin hahmotettavia asioita itselleni ja myös monille muille. Asiaan ei ole mitään yhtä yleispätevää sääntöä, vaikka toki useita ohjenuoria onkin olemassa. Vaihtelua on myös maittain. Eikä edistyneemmässä englannissa, vaikkapa akateemisen kirjoittamisen saralla, ole aina mitenkään niin itsestäänselvää sekään, laitetaanko epämääräinen vai määräinen artikkeli. Välillä erot ovat niin hiuksenhienoja, että niitä on ei-natiivipuhujan hyvin vaikea hahmottaa, vaikka olisikin kielessä hyvin taitava.

Minusta tuo taas on hyvinkin selkeä asia. Olisiko esimerkkejä tilanteista, joissa on vaikea hahmottaa tuleeko artkkelia vai ei?

Sanat jotka voi olla sekä countable että uncountable. Eli joissain tilanteissa niihin tulee aina artikkeli mutta joissain ei koskaan.

Mutta eikös noissa ole ihan selkeät säännöt?

Olen eri, ja mun mielestä nuo uncountable ja countable -jutut on vielä suhteellisen selkeitä, vaikka onkin joitain sanoja, joiden suhteen natiivitkin riitelevät siitä, käytetäänkö artikkelia vai ei. Toisaalta niitä sääntöjäkin artikkelien suhteen on todella paljon, ja ne ovat toisinaan toistensa kanssa ristiriidassa. Esim. vuodenaikojen nimien kanssa ei yleensä käytetä artikkelia, mutta niiden kanssa saatetaan käyttää myös the-artikkelia, tässä on ehkä variaatiota sen suhteen minkä maan natiivi puhuu. Käytännössä voidaan siis sanoa sekä "in the summer" että "in summer". Toisaalta tietyissä yhteyksissä säännöt muuttuvat, ja on joko ehdottomasti käytettävä the-artikkelia, tai sitä päinvastoin ei saa käyttää, riippuen siitä mikä funktio ko. sanalla on lauseessa ja käytetäänkö sitä jonkun tietyn preposition, adjektiivin, fraasin tms yhteydessä. Usein tällaisissa tilanteissa ainakin itse osaan ikäänkuin korvakuulolla päätellä mikä on oikein, mutta jollekulle, jolle englanti on vähemmän tuttu kieli, tällainen intuitioon luottaminen voi olla paljon hankalampaa, ja silloin joutuu kyllä nopeasti aikamoiseen kielioppisääntöjen viidakkoon. Usein tällaiset säännöt ovat vielä siitä vekkuleita, etteivät ne tunnu mitenkään erityisen loogiselta - esim. miksi sanotaan "listen to the radio", mutta "watch television", ilman artikkelia? Tai "going to school", jos olet itse oppilas, mutta jos olet muista syistä koululla käymässä, oletkin "going to the school". Jne jne.

Itselleni hankalin artikkeleihin liittyvä juttu on ns. generic reference, eli tapaukset, joissa viitataan ryhmään (tai yksilöön ryhmän sisällä) asioita tai ihmisiä/eläimiä yhdellä sanalla, siis esim. "The lion is a majestic animal." Samaa merkitystä ei synny sanomalla "the lions are majestic animals", vaan se on tässä yhteydessä väärin sanottu, vaikka sinänsä kuulostaa kieliopillisesti ihan oikealta. Esimerkit suoraan kielioppikurssin materiaaleista, en nyt keksi parempia tähän hätään, vaikka tuota paljon vivahteekkaampiakin esimerkkejä on kyllä tullut vastaan erityisesti kun itse kirjoittaa englanniksi. Tämä on sellainen alue, jossa ainakin itse huomaan, että nyanssit alkavat olla sen verran hienovaraisia, että välillä esseitä kirjoittaessa saa todella pohtia, laittaako ennen sanaa a(n), the, vai ei mitään. Useimmiten intuitiolla pärjää tässäkin aika pitkälle, mutta välillä on sellaisiakin tilanteita, joissa useampi tai jopa jokainen noista vaihtoehdoista kuulostaa omaan korvaan oikealta tai ainakin mahdolliselta.

No joo, nämä ovat kieltämättä ehkä sellaisia asioita jotka vaativat pidempää ja syvempää kokemusta kielestä, eivät ole ihan itsestäänselviä. Vaikka sitten kun nuo sisäistää, niin ovat aika selkeitä kuitenkin.

Tuo radion ja TV:n välinen ero on sellainen, etten äkkiä keksi mikä logiikka siinä on. Voisiko olla, että radio vanhempana keksintönä on alunperin ollut kaikille yhteinen, siis sieltä on tullut samaa ohjelmaa kaikille samaan aikaan ja siksi se on "the". Television tullessa taas on ollut jo paljon vaihtoehtoja, kaikki eivät välttämättä näe samoja kanavia, joten puhutaan television katselemisesta löysemmin, ilman artikkelia.