Miksi englanti on niin hankala kieli?
Esim ruotsi ja saksa ovat mielestäni selvästi helpompia ja selkeämpiä.
Englannissa on poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. En osaa englantia kunnolla, mutta mieleeni tulee kouluajoilta esim lause
"Your invoice is still outstanding"
Onpa hankala. Suoraan kun miettisi, se voisi olla, et sisä-äänesi on edelleen ulkona seisomassa
Kuitenkin se tarkoittaa, et laskusi on edelleen maksamatta.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, suomentakaa te ns enkun osaajat tämä runon säkeistö:
Never and never, my girl riding far and near
In the land of the hearthstone tales, and spelled asleep,
Fear or believe that the wolf in a sheepwhite hood
Loping and bleating roughly and blithely shall leap,
My dear, my dear,
Out of a lair in the flocked leaves in the dew dipped year
To eat your heart in the house in the rosy wood.Ei koskaan eikä koskaan, tyttöni ratsastaa kaukana ja lähellä
Takkakivitarinoiden maassa ja kirjoitettuna unessa,
Pelkää tai usko, että susi lampaanvalkoisessa hupussa
Karkeasti ja kevyesti lyöminen ja haukkuminen hyppää,
Rakkaani, rakkaani,
Ulos pesästä parvettujen lehtien keskellä kasteen kasteneena vuonna
Syödäksesi sydämesi talossa ruusupuussa.Onko tää virallinen suomennos?
No ei ole! Google kääntäjällä :D
t. Sama
Heh hauska esimerkki. Joillekin englannin kuuntelu on helpompaa, mutta kieliopin vuoksi puhuminen haasteellista, kun etsii oikeaa muotoa.
Englanti on kaksijakoinen kieli. Todella helppo oppia alkeet eli voi keskustella riittävällä selkeydellä tavallisista asioista, mutta syvällisempi keskustelu on todella vaikea oppia ilman jatkuvia väärinkäsityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, suomentakaa te ns enkun osaajat tämä runon säkeistö:
Never and never, my girl riding far and near
In the land of the hearthstone tales, and spelled asleep,
Fear or believe that the wolf in a sheepwhite hood
Loping and bleating roughly and blithely shall leap,
My dear, my dear,
Out of a lair in the flocked leaves in the dew dipped year
To eat your heart in the house in the rosy wood.
Ihan mahtavaa ottaa esimerkiksi runo Dylan Thomasilta joka on yksi kaikkien aikojen luovimpia ja vaikeaselkoisimpia englannin kielen käyttäjiä. Suurin osa englantia äidinkielenään puhuvista ei tajua Thomasista mitään. Noita suomentamaan tarvitaan runoilija, ja runoilijat niitä ovatkin suomentaneet.
Vierailija kirjoitti:
Ai niin ja lisäksi vielä se, että lausuminen ja kirjoittaminen ovat aivan erilaisia.
Hyvää englannissa on se, että ei tarvitse muistaa artikkeleita.
Hohhoijaa! Kannattaisiko opetella ääntämään englannin aakkoset, ja sen jälkeen miettiä, ovatko lausuminen ja kirjoittaminen kovinkaan erilaisia? Kuka tollo vertaa englannin lausumista ja kirjoittamista suomen kielen aakkosiin?
Sama pätee myös toisinpäin. Jos englanninkielinen yrittäisi lausua ja kirjoittaa suomea omilla aakkosillaan, hän saattaisi manailla, kuinka voikin olla "väärin" kirjoitettu ja lausuttu. Siis jos olisi idiootti, kuten...
Vierailija kirjoitti:
Niin, suomentakaa te ns enkun osaajat tämä runon säkeistö:
Never and never, my girl riding far and near
In the land of the hearthstone tales, and spelled asleep,
Fear or believe that the wolf in a sheepwhite hood
Loping and bleating roughly and blithely shall leap,
My dear, my dear,
Out of a lair in the flocked leaves in the dew dipped year
To eat your heart in the house in the rosy wood.
Kuukkelikiännös:
Ei koskaan eikä koskaan, tyttöni ratsastaa kaukana ja lähellä
Takkakivitarinoiden maassa ja kirjoitettuna unessa,
Pelkää tai usko, että susi lampaanvalkoisessa hupussa
Karkeasti ja kevyesti lyöminen ja haukkuminen hyppää,
Rakkaani, rakkaani,
Ulos pesästä parvettujen lehtien keskellä kasteen kasteneena vuonna
Syödäksesi sydämesi talossa ruusupuussa.
Kan det bero på att ni utgår från finskan? För oss är svenska, engelska och tyska lätta språk, med vilka man lätt täcker Norden, Europa, USA, Storbritannien och affärslivet.
Finskan alen kan ta mera tid att lära sig än engelskan och tyskan sammanlagt. Där som svenskan täcker hela Norden, täcker finskan endast den största delen av det finska fastlandet. Vi finländare skulle vinna på att omvandla finskan till ett hobbyspråk för intresserade.
Ruotsi on todella helppo kieli, eihän ruotsalaiset sitä muuten oppisikaan.
Ole armollinen itsellesi, jos jokin tuntuu vaikealta. Olet kuitenkin rohkea ja utelias ihminen, kun edes yrität ymmärtää. Täydellisesti ei tarvitse osata ja tärkeintä on yleensä tulla ymmärretyksi ja itse ymmärtää tärkeimmät. Jos joku yksittäinen uusi sana, sanonta tai muu menee ohi, ei se haittaa. Itselleen ei kannata laittaa liian isoja paineita uusien kielien kohdalla. Nostan hattua jokaiselle, joka osaa edes vähän jotain vieraista kieltä, hyvä te!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta ruotsi tai saksa ole yhtään sen helpompia. Hyvin samantyyppisiä kieliä ovat. Ehkä englanti on vaikein noista suomalaisena ääntää, enemmän omalle kielelle vieraita äänteitä ja vähemmän säännönmukainen kirjoituksen ja ääntämyksen yhteys, mutta kieliopin puolesta ja sanaston puolesta ihan yhtä vaikeita.
Ruotsissa ja Saksassa ei ole niin paljon erilaisia merkityksiä sanoilla ja sanonnoilla, joista pitäisi asianyhteydestä päätellä, mitä tässä tarkoitetaan.
No onhan. Sinä vain satut osaamaan niitä kieliä vähän paremmin joten et huomaa sitä. Joka kielessä on paljon kummallisuuksia. Hyvä esimerkki on vaikkapa ruotsin mansikka = jordgubbe = maaukko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin ja lisäksi vielä se, että lausuminen ja kirjoittaminen ovat aivan erilaisia.
Hyvää englannissa on se, että ei tarvitse muistaa artikkeleita.
Hohhoijaa! Kannattaisiko opetella ääntämään englannin aakkoset, ja sen jälkeen miettiä, ovatko lausuminen ja kirjoittaminen kovinkaan erilaisia? Kuka tollo vertaa englannin lausumista ja kirjoittamista suomen kielen aakkosiin?
Sama pätee myös toisinpäin. Jos englanninkielinen yrittäisi lausua ja kirjoittaa suomea omilla aakkosillaan, hän saattaisi manailla, kuinka voikin olla "väärin" kirjoitettu ja lausuttu. Siis jos olisi idiootti, kuten...
No nyt tuli soopaa ihan kunnolla. Et taida kyllä sitä ääntämistä osata yhtään? Rallienglannilla mennään?
Vierailija kirjoitti:
Niin, suomentakaa te ns enkun osaajat tämä runon säkeistö:
Never and never, my girl riding far and near
In the land of the hearthstone tales, and spelled asleep,
Fear or believe that the wolf in a sheepwhite hood
Loping and bleating roughly and blithely shall leap,
My dear, my dear,
Out of a lair in the flocked leaves in the dew dipped year
To eat your heart in the house in the rosy wood.
No ei nämä suomalaisetkaan runot nyt niin selkeitä ole.
Tuuvitan tuhoista lasta,
Tätä lasta liekuttelen,
Suen suuhun syntynyttä,
Talvella tapahtunutta.
Anna onni, suo Jumala,
Laita lapselle osoa,
Syötelläni nälkähistä,
Viluhista lämmitellä;
Anna maata Maariainen,
Kiesus leppein levätä,
Niinkuin Maaria makasit,
Kiesus leppein lepäsit!
Kiesuski kehossa kiikkui,
Kaikkivaltias vaussa,
Kapalohon käärittynä,
Seimehen sovitettuna,
Sinne lassa laskettuna,
Pienosena pistettynä.
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta ruotsi tai saksa ole yhtään sen helpompia. Hyvin samantyyppisiä kieliä ovat. Ehkä englanti on vaikein noista suomalaisena ääntää, enemmän omalle kielelle vieraita äänteitä ja vähemmän säännönmukainen kirjoituksen ja ääntämyksen yhteys, mutta kieliopin puolesta ja sanaston puolesta ihan yhtä vaikeita.
Olin koulussa hyvä kaikissa kielissä, mutta näistä kolmesta, englanti, ruotsi, saksa, englanti oli vähän vaikeampi. Ruotsi ja saksa sujuivat kunhan tunnilla kuunteli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, suomentakaa te ns enkun osaajat tämä runon säkeistö:
Never and never, my girl riding far and near
In the land of the hearthstone tales, and spelled asleep,
Fear or believe that the wolf in a sheepwhite hood
Loping and bleating roughly and blithely shall leap,
My dear, my dear,
Out of a lair in the flocked leaves in the dew dipped year
To eat your heart in the house in the rosy wood.Mitä sitä suomentamaan kun se on jo suomennettu Mikkola Marja-Leenan toimesta. Koskaan, koskaan, tyttöni, liitäessäsi kauas ja lähelle takkatulitarinoiden maassa, ja loihdittuna jne..
Löytyisikö koko tuo runon pätkä suomennoksena?
Vierailija kirjoitti:
Ole armollinen itsellesi, jos jokin tuntuu vaikealta. Olet kuitenkin rohkea ja utelias ihminen, kun edes yrität ymmärtää. Täydellisesti ei tarvitse osata ja tärkeintä on yleensä tulla ymmärretyksi ja itse ymmärtää tärkeimmät. Jos joku yksittäinen uusi sana, sanonta tai muu menee ohi, ei se haittaa. Itselleen ei kannata laittaa liian isoja paineita uusien kielien kohdalla. Nostan hattua jokaiselle, joka osaa edes vähän jotain vieraista kieltä, hyvä te!
Just näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta ruotsi tai saksa ole yhtään sen helpompia. Hyvin samantyyppisiä kieliä ovat. Ehkä englanti on vaikein noista suomalaisena ääntää, enemmän omalle kielelle vieraita äänteitä ja vähemmän säännönmukainen kirjoituksen ja ääntämyksen yhteys, mutta kieliopin puolesta ja sanaston puolesta ihan yhtä vaikeita.
Ruotsissa ja Saksassa ei ole niin paljon erilaisia merkityksiä sanoilla ja sanonnoilla, joista pitäisi asianyhteydestä päätellä, mitä tässä tarkoitetaan.
No onhan. Sinä vain satut osaamaan niitä kieliä vähän paremmin joten et huomaa sitä. Joka kielessä on paljon kummallisuuksia. Hyvä esimerkki on vaikkapa ruotsin mansikka = jordgubbe = maaukko
Virossa hehkulamppu = pirn = päärynä tai elektripirn = sähköpäärynä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin ja lisäksi vielä se, että lausuminen ja kirjoittaminen ovat aivan erilaisia.
Hyvää englannissa on se, että ei tarvitse muistaa artikkeleita.
Hohhoijaa! Kannattaisiko opetella ääntämään englannin aakkoset, ja sen jälkeen miettiä, ovatko lausuminen ja kirjoittaminen kovinkaan erilaisia? Kuka tollo vertaa englannin lausumista ja kirjoittamista suomen kielen aakkosiin?
Sama pätee myös toisinpäin. Jos englanninkielinen yrittäisi lausua ja kirjoittaa suomea omilla aakkosillaan, hän saattaisi manailla, kuinka voikin olla "väärin" kirjoitettu ja lausuttu. Siis jos olisi idiootti, kuten...
No kyllä englannissa on ääntämisessäkin paljon poikkeuksia joissa kaksi eri tavalla kirjoitettua sanaa voidaan lausua samalla tavalla tai samalla tavalla kirjoitetut eri tavalla. Lisäksi esim. paikannimissä ja sukunimissä saatetaan samalla tavalla kirjoitettu osa lausua eri tavalla kuin mitä se lausutaan tavallisena sanana.
Johtuisiko englannin kielen vaikeus siitä, että se on sekoitus latinaa, vanhaa norjaa ja vanhaa englantia, joista kaikista käyttöön on jäänyt mahdoton määrä erinäköisiä ja eri lailla äännettäviä sanoja?
Lukioaikoina minulla oli vaikeuksia englannin kanssa, mutta kun yliopistossa opiskelin englanniksi ja olen sittemmin työskennellyt englanninkielisissä yrityksissä, olen tullut siihen tulokseen että englanti on kielenä hyvin looginen ja paljon helpompi kuin suomi. Työasioista minun on jopa helpompaa jutella englanniksi kuin suomeksi. Suomen kieli on niin vaikeaa, että kun vähänkään kiinnität huomiota ihmisten lauserakenteisiin ja sanamuotoihin, huomaat meidän suomalaisten tekevän ihan jatkuvasti virheitä oman äidinkielemme kanssa. En uskalla väittää, että edes tämä kirjoittamani viesti olisi kieliopillisesti täysin virheetön. Hyvä asia on kuitenkin se, että me suomalaiset ymmärrämme toisiamme siitäkin huolimatta, että äidinkielen osaaminen on puutteellista lähes jokaisella suomalaisella. Englannissa tätä samaa ei tapahdu, vaan on paljon helpompaa puhua ja kirjoittaa virheetöntä englantia kuin virheetöntä suomea, kun vain on altistunut tarpeeksi paljon englannin kielelle. Mutta jos haluat tuottaa virheetöntä suomenkielistä tekstiä, on melko väistämätöntä että joudut opiskelemaan suomen kielioppia erityisen paljon.
Onko tää virallinen suomennos?