Lue keskustelun säännöt.
Läpimurto: Hiilineutraali polttoaine korvaa bensiinin - sopii tavallisiin moottoreihin
03.01.2023 |
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/05569f8d-4604-4026-8a86-272f7a4d…
Ei tarvitsekaan siirtyä sähköautoihin.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/vetya-vahin-paastoin
"Vetyä vähin päästöin."
...kun lähtöaineena on metaani. Ei liity sähköllä polttoaineen tekoon mitenkään.
Lähtöainetta ei mainittu missään, enkä tiennyt sen olevan joku erityinen vaatimus. Kyseessä oli vedyn tuontanto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikä maksa kuin kympin litra.
Pysyykö tuotteiden hinta samana tuotantomääristä riippumatta? Akkumineraaleja ei riitä sähköautoiluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Jos osaat kertoa Saksan polttoainevedyn nykyhinnat, niin kerrotko tuon pelkän suunsoiton sijaan, kiitos.
Tuotko ihan itse esiin niitä hintoja, toit ne itse esiin joten todistustaakka on sinulla.
Vety on siis nykytuotannolla noin bensan hinnoissa. Sinäkään et muuta hintaa sille osaa esitellä, joten mennään sillä minkä joku jo yli vuosi sitten täällä totesi. Kovin kallista se ei voi olla, koska muuten sitä ei Saksassa ostettaisi. Sen varmaan ymmärrät?
"Minä väitän jotain ja koska en löydä väitteelleni tueksi mitään lähdettä niin lähdetään siitä että se on totta"
Mahtavaa argumentointia.
Meinaatko, että kun EU:n alueella on myynnissä ihan ammattikäyttöön sopivia vetypakettiautoja, niin niiden polttoaine on kuitenkin niin kallista, että kukaan ei tankkaa autoaan? Ja koko ajan tehdään uusia vetyasemia, vaikka polttoaine on mielestäsi niin kallista, että sitä ei kukaan osta.
Onko se vety VIHREÄÄ vetyä mitä niissä saksan vetyasemissa myydään. Selvitä se ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä maksa kuin kympin litra.
Tuotantomäärien kasvaessa myös hinta laskee.
Tulee aina olemaan vähintään viisi kertaa kalliimpaa tieliikennekäytössä kuin tuotantoon käytetty sähkö jota voisi käyttää sellainen sähköautoiluun.
Akkumineraalit ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/vetya-vahin-paastoin
"Vetyä vähin päästöin."
...kun lähtöaineena on metaani. Ei liity sähköllä polttoaineen tekoon mitenkään.
Lähtöainetta ei mainittu missään, enkä tiennyt sen olevan joku erityinen vaatimus. Kyseessä oli vedyn tuontanto.
Vedyn raaka-aine ja sen valmistamiseen käytetty energia on hiilineutraliuden kannalta oleellinen asia. Hiilineutraali polttoaine ei lisää ekosysteemin hiilitasetta.
Jos raaka-aine on fossiilinen metaani ei se ole hiilineutraali. Fossiiliinen metaani tulee maan alta ja lisää ekosysteemin hiilimäärää.
Jos raaka-aine on vesi on se hiilineutraali. Vedestä tehty vesi palaa takaisin vedeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/vetya-vahin-paastoin
"Vetyä vähin päästöin."
...kun lähtöaineena on metaani. Ei liity sähköllä polttoaineen tekoon mitenkään.
Lähtöainetta ei mainittu missään, enkä tiennyt sen olevan joku erityinen vaatimus. Kyseessä oli vedyn tuontanto.
No kyllä se on ihan eri asia tehdä metaanista vetyä kuin hajottaa vettä sähköllä kuten aloituksen prosessissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Jos osaat kertoa Saksan polttoainevedyn nykyhinnat, niin kerrotko tuon pelkän suunsoiton sijaan, kiitos.
Tuotko ihan itse esiin niitä hintoja, toit ne itse esiin joten todistustaakka on sinulla.
Vety on siis nykytuotannolla noin bensan hinnoissa. Sinäkään et muuta hintaa sille osaa esitellä, joten mennään sillä minkä joku jo yli vuosi sitten täällä totesi. Kovin kallista se ei voi olla, koska muuten sitä ei Saksassa ostettaisi. Sen varmaan ymmärrät?
"Minä väitän jotain ja koska en löydä väitteelleni tueksi mitään lähdettä niin lähdetään siitä että se on totta"
Mahtavaa argumentointia.
Meinaatko, että kun EU:n alueella on myynnissä ihan ammattikäyttöön sopivia vetypakettiautoja, niin niiden polttoaine on kuitenkin niin kallista, että kukaan ei tankkaa autoaan? Ja koko ajan tehdään uusia vetyasemia, vaikka polttoaine on mielestäsi niin kallista, että sitä ei kukaan osta.
Onko se vety VIHREÄÄ vetyä mitä niissä saksan vetyasemissa myydään. Selvitä se ensin.
Selvitä itse jos kovin kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/vetya-vahin-paastoin
"Vetyä vähin päästöin."
...kun lähtöaineena on metaani. Ei liity sähköllä polttoaineen tekoon mitenkään.
Lähtöainetta ei mainittu missään, enkä tiennyt sen olevan joku erityinen vaatimus. Kyseessä oli vedyn tuontanto.
No kyllä se on ihan eri asia tehdä metaanista vetyä kuin hajottaa vettä sähköllä kuten aloituksen prosessissa.
Varmaan. Vedyntuotannosta oli siis kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/vetya-vahin-paastoin
"Vetyä vähin päästöin."
...kun lähtöaineena on metaani. Ei liity sähköllä polttoaineen tekoon mitenkään.
Lähtöainetta ei mainittu missään, enkä tiennyt sen olevan joku erityinen vaatimus. Kyseessä oli vedyn tuontanto.
Vedyn raaka-aine ja sen valmistamiseen käytetty energia on hiilineutraliuden kannalta oleellinen asia. Hiilineutraali polttoaine ei lisää ekosysteemin hiilitasetta.
Jos raaka-aine on fossiilinen metaani ei se ole hiilineutraali. Fossiiliinen metaani tulee maan alta ja lisää ekosysteemin hiilimäärää.
Jos raaka-aine on vesi on se hiilineutraali. Vedestä tehty vesi palaa takaisin vedeksi.
Meinaatko, että kun EU:n alueella on myynnissä ihan ammattikäyttöön sopivia vetypakettiautoja, niin niiden polttoaine on kuitenkin niin kallista, että kukaan ei tankkaa autoaan? Ja koko ajan tehdään uusia vetyasemia, vaikka polttoaine on mielestäsi niin kallista, että sitä ei kukaan osta.
Kykenetkö vastaamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Jos osaat kertoa Saksan polttoainevedyn nykyhinnat, niin kerrotko tuon pelkän suunsoiton sijaan, kiitos.
Tuotko ihan itse esiin niitä hintoja, toit ne itse esiin joten todistustaakka on sinulla.
Vety on siis nykytuotannolla noin bensan hinnoissa. Sinäkään et muuta hintaa sille osaa esitellä, joten mennään sillä minkä joku jo yli vuosi sitten täällä totesi. Kovin kallista se ei voi olla, koska muuten sitä ei Saksassa ostettaisi. Sen varmaan ymmärrät?
"Minä väitän jotain ja koska en löydä väitteelleni tueksi mitään lähdettä niin lähdetään siitä että se on totta"
Mahtavaa argumentointia.
Meinaatko, että kun EU:n alueella on myynnissä ihan ammattikäyttöön sopivia vetypakettiautoja, niin niiden polttoaine on kuitenkin niin kallista, että kukaan ei tankkaa autoaan? Ja koko ajan tehdään uusia vetyasemia, vaikka polttoaine on mielestäsi niin kallista, että sitä ei kukaan osta.
Onko se vety VIHREÄÄ vetyä mitä niissä saksan vetyasemissa myydään. Selvitä se ensin.
Selvitä itse jos kovin kiinnostaa.
Eli sulla ei ole varmaa tietoa Saksan vedyn hinnoista eikä sen alkuperästä ja tulet silti tänne länkyttämään siitä yhtä halpana kuin bensa.
MOT
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/vetya-vahin-paastoin
"Vetyä vähin päästöin."
...kun lähtöaineena on metaani. Ei liity sähköllä polttoaineen tekoon mitenkään.
Lähtöainetta ei mainittu missään, enkä tiennyt sen olevan joku erityinen vaatimus. Kyseessä oli vedyn tuontanto.
Vedyn raaka-aine ja sen valmistamiseen käytetty energia on hiilineutraliuden kannalta oleellinen asia. Hiilineutraali polttoaine ei lisää ekosysteemin hiilitasetta.
Jos raaka-aine on fossiilinen metaani ei se ole hiilineutraali. Fossiiliinen metaani tulee maan alta ja lisää ekosysteemin hiilimäärää.
Jos raaka-aine on vesi on se hiilineutraali. Vedestä tehty vesi palaa takaisin vedeksi.
Kuvitteletko, että 8 - 12 vuotta kestävät sähköautot pelastavat ympäristön ja maailman?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Jos osaat kertoa Saksan polttoainevedyn nykyhinnat, niin kerrotko tuon pelkän suunsoiton sijaan, kiitos.
Tuotko ihan itse esiin niitä hintoja, toit ne itse esiin joten todistustaakka on sinulla.
Vety on siis nykytuotannolla noin bensan hinnoissa. Sinäkään et muuta hintaa sille osaa esitellä, joten mennään sillä minkä joku jo yli vuosi sitten täällä totesi. Kovin kallista se ei voi olla, koska muuten sitä ei Saksassa ostettaisi. Sen varmaan ymmärrät?
"Minä väitän jotain ja koska en löydä väitteelleni tueksi mitään lähdettä niin lähdetään siitä että se on totta"
Mahtavaa argumentointia.
Meinaatko, että kun EU:n alueella on myynnissä ihan ammattikäyttöön sopivia vetypakettiautoja, niin niiden polttoaine on kuitenkin niin kallista, että kukaan ei tankkaa autoaan? Ja koko ajan tehdään uusia vetyasemia, vaikka polttoaine on mielestäsi niin kallista, että sitä ei kukaan osta.
Onko se vety VIHREÄÄ vetyä mitä niissä saksan vetyasemissa myydään. Selvitä se ensin.
Selvitä itse jos kovin kiinnostaa.
Eli sulla ei ole varmaa tietoa Saksan vedyn hinnoista eikä sen alkuperästä ja tulet silti tänne länkyttämään siitä yhtä halpana kuin bensa.
MOT
Tuskinpa polttoainevety kovin kallista Saksassa on bensaan tai dieseliin verrattuna, koska muuten sitä ei ostettaisi. Eikä uusia vetyasemia tehtäisi koko ajan lisää EU:nkin alueelle, jos vety olisi niin kallista, että sitä ei kukaan ostaisi.
Oxford (energate) - The price of green hydrogen produced in Germany could drop to around 5 euros per kilogramme by 2025 - and even to less than 3 euros by 2050. This is the forecast of Hanns Koenig, Head of Commissioned Projects Central Europe at the British consultancy Aurora Energy Research. Koenig has analysed different combinations of green power plants and electrolysers, the analysis is available to energate. Currently, the price for green hydrogen produced in Germany is 9.16 euros/kilogram.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
How much does hydrogen fuel cost in Germany?
Hydrogen is charged in kilograms. The price for a kilogram of hydrogen at all public H2 MOBILITY filling stations is €12.85 (gross). For 100 km, a fuel cell vehicle consumes approximately 0.8 kilograms of hydrogen (WLTP), generating fuel costs of €10.28.
Polttomoottori on edelleen erinomainen vaihtoehto. Polttoainetta voi säilöä. Siitä on monia hyötyjä varsinkin täällä kylmässä pohjolassa jossa ollaan tuonnista riippuvaisia joka suhteessa. Ilmaston pahin saastuttaja on energian tuotanto. Liikennne on pienempi saastuttaja on nykyään suurin osa saasteista tulee renkaiden pienhiukkasista ja kaupunkien järjettömästä työmatkaliikenteestä aamuisin ja iltaisin.
Vierailija kirjoitti:
How much does hydrogen fuel cost in Germany?
Hydrogen is charged in kilograms. The price for a kilogram of hydrogen at all public H2 MOBILITY filling stations is €12.85 (gross). For 100 km, a fuel cell vehicle consumes approximately 0.8 kilograms of hydrogen (WLTP), generating fuel costs of €10.28.
1.8€ kahden-kolmen vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Jos osaat kertoa Saksan polttoainevedyn nykyhinnat, niin kerrotko tuon pelkän suunsoiton sijaan, kiitos.
Tuotko ihan itse esiin niitä hintoja, toit ne itse esiin joten todistustaakka on sinulla.
Vety on siis nykytuotannolla noin bensan hinnoissa. Sinäkään et muuta hintaa sille osaa esitellä, joten mennään sillä minkä joku jo yli vuosi sitten täällä totesi. Kovin kallista se ei voi olla, koska muuten sitä ei Saksassa ostettaisi. Sen varmaan ymmärrät?
"Minä väitän jotain ja koska en löydä väitteelleni tueksi mitään lähdettä niin lähdetään siitä että se on totta"
Mahtavaa argumentointia.
Meinaatko, että kun EU:n alueella on myynnissä ihan ammattikäyttöön sopivia vetypakettiautoja, niin niiden polttoaine on kuitenkin niin kallista, että kukaan ei tankkaa autoaan? Ja koko ajan tehdään uusia vetyasemia, vaikka polttoaine on mielestäsi niin kallista, että sitä ei kukaan osta.
Onko se vety VIHREÄÄ vetyä mitä niissä saksan vetyasemissa myydään. Selvitä se ensin.
Selvitä itse jos kovin kiinnostaa.
Eli sulla ei ole varmaa tietoa Saksan vedyn hinnoista eikä sen alkuperästä ja tulet silti tänne länkyttämään siitä yhtä halpana kuin bensa.
MOT
Suomeesa Äetsässä kokeiltiin ja ei kannatanut. Kun veroista tuetaan niin onko joku muka kannattavaa? Mistä se hiili tempastaan polttoaineeseen? Hiilidioksidissa se on aika tiukassa. Johan saksalaiset yrittivät Fisher-Thropsch synteesin variaatiolla. Tuli ultrakallista polttoainetta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Tropsch_process
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Jos osaat kertoa Saksan polttoainevedyn nykyhinnat, niin kerrotko tuon pelkän suunsoiton sijaan, kiitos.
Tuotko ihan itse esiin niitä hintoja, toit ne itse esiin joten todistustaakka on sinulla.
Vety on siis nykytuotannolla noin bensan hinnoissa. Sinäkään et muuta hintaa sille osaa esitellä, joten mennään sillä minkä joku jo yli vuosi sitten täällä totesi. Kovin kallista se ei voi olla, koska muuten sitä ei Saksassa ostettaisi. Sen varmaan ymmärrät?
"Minä väitän jotain ja koska en löydä väitteelleni tueksi mitään lähdettä niin lähdetään siitä että se on totta"
Mahtavaa argumentointia.
Meinaatko, että kun EU:n alueella on myynnissä ihan ammattikäyttöön sopivia vetypakettiautoja, niin niiden polttoaine on kuitenkin niin kallista, että kukaan ei tankkaa autoaan? Ja koko ajan tehdään uusia vetyasemia, vaikka polttoaine on mielestäsi niin kallista, että sitä ei kukaan osta.
Onko se vety VIHREÄÄ vetyä mitä niissä saksan vetyasemissa myydään. Selvitä se ensin.
Selvitä itse jos kovin kiinnostaa.
Eli sulla ei ole varmaa tietoa Saksan vedyn hinnoista eikä sen alkuperästä ja tulet silti tänne länkyttämään siitä yhtä halpana kuin bensa.
MOT
Tuskinpa polttoainevety kovin kallista Saksassa on bensaan tai dieseliin verrattuna, koska muuten sitä ei ostettaisi. Eikä uusia vetyasemia tehtäisi koko ajan lisää EU:nkin alueelle, jos vety olisi niin kallista, että sitä ei kukaan ostaisi.
Ei varmasti olekaan jos se tehdään maakaasusta kuten perinteisesti tehdään.
Vierailija kirjoitti:
How much does hydrogen fuel cost in Germany?
Hydrogen is charged in kilograms. The price for a kilogram of hydrogen at all public H2 MOBILITY filling stations is €12.85 (gross). For 100 km, a fuel cell vehicle consumes approximately 0.8 kilograms of hydrogen (WLTP), generating fuel costs of €10.28.
Ja paljonko siitä on vihreää vetyä. Ei löydy tuotantolukuja. Siemens on syksyllä avannut pilottitehtaan jonka tuotanto on 1350 tonnia vetyä vuodessa. Eli palttiarallaa muutaman kymmenen auton vedyt.
Meinaatko, että kun EU:n alueella on myynnissä ihan ammattikäyttöön sopivia vetypakettiautoja, niin niiden polttoaine on kuitenkin niin kallista, että kukaan ei tankkaa autoaan? Ja koko ajan tehdään uusia vetyasemia, vaikka polttoaine on mielestäsi niin kallista, että sitä ei kukaan osta.