Lue keskustelun säännöt.
Läpimurto: Hiilineutraali polttoaine korvaa bensiinin - sopii tavallisiin moottoreihin
03.01.2023 |
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/05569f8d-4604-4026-8a86-272f7a4d…
Ei tarvitsekaan siirtyä sähköautoihin.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Olen ymmärtänyt, että LFP-akun hintaa nostaa tuotantoprosessin kalleus, vaikka raaka-aineet olisivat halvempia kuin litiumakussa.
Olet ymmärtänyt väärin. Tesla vaihtaa LFP kemiaan nimenomaan siksi että sillä tuotettu kWh-kapasiteetti on selkeästi halvempi, vaikkakin energiatiheys heikompi.
Kysyt kuitenkin heti ensimmäiseksi linkkiä niin esimerkiksi tässä:
https://www.morningbrew.com/series/battery-tech-for-evs-and-beyond/stor…
"LFP battery packs can cost less than $90 per kWh—well below the average cost of NMC and NCA batteries, which have hovered around $130 per kWh. Beyond the cost savings, this combination of battery materials provides some advantages over NMC and other nickel-rich chemistries, such as safety and longevity. But the trade-offs include lower energy density, meaning lower range, which had so far limited its use in EVs."
Ja joo, sen energiatiheys on huonompi, muttei ei niin huono etteikö sitä voisi käyttää sähköautoissa. Kaikki kiinalaiset valmistajat ovat siirtymässä/siirtyneet LFP kemiaan ja kaikki Kiinan teslat tehdaan LFP kemialla.
Eli LFP-akku painaa enemmän ja sillä pääsee lyhyemmän matkan? Niin se sähköautojen tekniikka kehittyy.
Jos akuston hinta putoaa 30% niin ei huono diili. Ja rangehan on suunnittelukysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Olen ymmärtänyt, että LFP-akun hintaa nostaa tuotantoprosessin kalleus, vaikka raaka-aineet olisivat halvempia kuin litiumakussa.
Olet ymmärtänyt väärin. Tesla vaihtaa LFP kemiaan nimenomaan siksi että sillä tuotettu kWh-kapasiteetti on selkeästi halvempi, vaikkakin energiatiheys heikompi.
Kysyt kuitenkin heti ensimmäiseksi linkkiä niin esimerkiksi tässä:
https://www.morningbrew.com/series/battery-tech-for-evs-and-beyond/stor…
"LFP battery packs can cost less than $90 per kWh—well below the average cost of NMC and NCA batteries, which have hovered around $130 per kWh. Beyond the cost savings, this combination of battery materials provides some advantages over NMC and other nickel-rich chemistries, such as safety and longevity. But the trade-offs include lower energy density, meaning lower range, which had so far limited its use in EVs."
Ja joo, sen energiatiheys on huonompi, muttei ei niin huono etteikö sitä voisi käyttää sähköautoissa. Kaikki kiinalaiset valmistajat ovat siirtymässä/siirtyneet LFP kemiaan ja kaikki Kiinan teslat tehdaan LFP kemialla.
Eli LFP-akku painaa enemmän ja sillä pääsee lyhyemmän matkan? Niin se sähköautojen tekniikka kehittyy.
Jos akuston hinta putoaa 30% niin ei huono diili. Ja rangehan on suunnittelukysymys.
Eli ihan rauhassa kannattaa odotella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Olen ymmärtänyt, että LFP-akun hintaa nostaa tuotantoprosessin kalleus, vaikka raaka-aineet olisivat halvempia kuin litiumakussa.
Olet ymmärtänyt väärin. Tesla vaihtaa LFP kemiaan nimenomaan siksi että sillä tuotettu kWh-kapasiteetti on selkeästi halvempi, vaikkakin energiatiheys heikompi.
Kysyt kuitenkin heti ensimmäiseksi linkkiä niin esimerkiksi tässä:
https://www.morningbrew.com/series/battery-tech-for-evs-and-beyond/stor…
"LFP battery packs can cost less than $90 per kWh—well below the average cost of NMC and NCA batteries, which have hovered around $130 per kWh. Beyond the cost savings, this combination of battery materials provides some advantages over NMC and other nickel-rich chemistries, such as safety and longevity. But the trade-offs include lower energy density, meaning lower range, which had so far limited its use in EVs."
Ja joo, sen energiatiheys on huonompi, muttei ei niin huono etteikö sitä voisi käyttää sähköautoissa. Kaikki kiinalaiset valmistajat ovat siirtymässä/siirtyneet LFP kemiaan ja kaikki Kiinan teslat tehdaan LFP kemialla.
Eli LFP-akku painaa enemmän ja sillä pääsee lyhyemmän matkan? Niin se sähköautojen tekniikka kehittyy.
Jos akuston hinta putoaa 30% niin ei huono diili. Ja rangehan on suunnittelukysymys.
Jos keskimääräinen ajomatka on noin 50 kilometriä päivässä, ei ole tosiaan mitään järkeä laittaa sellaisia akkuja, joiden avulla voi ajaa 500 kilometriä. Satoja kiloja turhaa painoa jonka liikuttelu vie paljon energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Olen ymmärtänyt, että LFP-akun hintaa nostaa tuotantoprosessin kalleus, vaikka raaka-aineet olisivat halvempia kuin litiumakussa.
Olet ymmärtänyt väärin. Tesla vaihtaa LFP kemiaan nimenomaan siksi että sillä tuotettu kWh-kapasiteetti on selkeästi halvempi, vaikkakin energiatiheys heikompi.
Kysyt kuitenkin heti ensimmäiseksi linkkiä niin esimerkiksi tässä:
https://www.morningbrew.com/series/battery-tech-for-evs-and-beyond/stor…
"LFP battery packs can cost less than $90 per kWh—well below the average cost of NMC and NCA batteries, which have hovered around $130 per kWh. Beyond the cost savings, this combination of battery materials provides some advantages over NMC and other nickel-rich chemistries, such as safety and longevity. But the trade-offs include lower energy density, meaning lower range, which had so far limited its use in EVs."
Ja joo, sen energiatiheys on huonompi, muttei ei niin huono etteikö sitä voisi käyttää sähköautoissa. Kaikki kiinalaiset valmistajat ovat siirtymässä/siirtyneet LFP kemiaan ja kaikki Kiinan teslat tehdaan LFP kemialla.
Eli LFP-akku painaa enemmän ja sillä pääsee lyhyemmän matkan? Niin se sähköautojen tekniikka kehittyy.
Jos akuston hinta putoaa 30% niin ei huono diili. Ja rangehan on suunnittelukysymys.
Jos keskimääräinen ajomatka on noin 50 kilometriä päivässä, ei ole tosiaan mitään järkeä laittaa sellaisia akkuja, joiden avulla voi ajaa 500 kilometriä. Satoja kiloja turhaa painoa jonka liikuttelu vie paljon energiaa.
Kyllähän niitä kaupunkikauppakasseja nytkin tehdään, mutta sitten joku Moottori-lehden pelle lähtee niillä Helsingistä Kiuruvedellä ja kun matkanteko takkuaa niin sinä huudat artikkelin perusteella täällä pää punaisena että patteriautoista ei ole mihinkään X-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Olen ymmärtänyt, että LFP-akun hintaa nostaa tuotantoprosessin kalleus, vaikka raaka-aineet olisivat halvempia kuin litiumakussa.
Olet ymmärtänyt väärin. Tesla vaihtaa LFP kemiaan nimenomaan siksi että sillä tuotettu kWh-kapasiteetti on selkeästi halvempi, vaikkakin energiatiheys heikompi.
Kysyt kuitenkin heti ensimmäiseksi linkkiä niin esimerkiksi tässä:
https://www.morningbrew.com/series/battery-tech-for-evs-and-beyond/stor…
"LFP battery packs can cost less than $90 per kWh—well below the average cost of NMC and NCA batteries, which have hovered around $130 per kWh. Beyond the cost savings, this combination of battery materials provides some advantages over NMC and other nickel-rich chemistries, such as safety and longevity. But the trade-offs include lower energy density, meaning lower range, which had so far limited its use in EVs."
Ja joo, sen energiatiheys on huonompi, muttei ei niin huono etteikö sitä voisi käyttää sähköautoissa. Kaikki kiinalaiset valmistajat ovat siirtymässä/siirtyneet LFP kemiaan ja kaikki Kiinan teslat tehdaan LFP kemialla.
Eli LFP-akku painaa enemmän ja sillä pääsee lyhyemmän matkan? Niin se sähköautojen tekniikka kehittyy.
Jos akuston hinta putoaa 30% niin ei huono diili. Ja rangehan on suunnittelukysymys.
Eli ihan rauhassa kannattaa odotella.
Niin niitä LFP tesloja kyllä myydään jo nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se fuusio saadaan kunnolla toimimaan, niin tuon polttoaineen valmistus ja hinta ei ole ongelma.
Kuvittelet minkä tahansa uuden halvan sähköenergialähteen pudottamaan sähköpolttoaineen tuotantoa se pudottaa aina myös sähköautoilun hintaa.
Polttoainetta voidaan tuottaa aina, kun on sähkön ylituotantoa eli halvan sähkön hetkellä. Akuilla vastaava ei aina onnistu, jos akkukapasiteetti on täynnä tai ei ole Tesla laturissa.
Tätä "ylituotantoa" on vain silloin kun tuulee kovasti, ja kun sen johdosta sähkö on halpaa muita tuotantomuotoja vähennetään. Sähkövoimaloita ei verkosta pois kytketä, ainakaan Suomessa niin pitkään kuin voimalat saa tuotantotukea.
Pörssisähkön hintaa seuraamalla voi päätellä milloin se kysyntä ja tarjonta kohtaa nykytilanteessa. Ei se tuotanto pysähdy kysynnän laskiessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Muitakin tuotantotapoja on, ja uudet vetyreaktorit tekevät vetyä pienemmällä sähköllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Muitakin tuotantotapoja on, ja uudet vetyreaktorit tekevät vetyä pienemmällä sähköllä.
Lähde tällaiseen pienemmällä sähköllä toimivaan vetyreaktoriin, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Jos osaat kertoa Saksan polttoainevedyn nykyhinnat, niin kerrotko tuon pelkän suunsoiton sijaan, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Jos osaat kertoa Saksan polttoainevedyn nykyhinnat, niin kerrotko tuon pelkän suunsoiton sijaan, kiitos.
Tuotko ihan itse esiin niitä hintoja, toit ne itse esiin joten todistustaakka on sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Jos osaat kertoa Saksan polttoainevedyn nykyhinnat, niin kerrotko tuon pelkän suunsoiton sijaan, kiitos.
Tuotko ihan itse esiin niitä hintoja, toit ne itse esiin joten todistustaakka on sinulla.
Vety on siis nykytuotannolla noin bensan hinnoissa. Sinäkään et muuta hintaa sille osaa esitellä, joten mennään sillä minkä joku jo yli vuosi sitten täällä totesi. Kovin kallista se ei voi olla, koska muuten sitä ei Saksassa ostettaisi. Sen varmaan ymmärrät?
Vierailija kirjoitti:
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/vetya-vahin-paastoin
"Vetyä vähin päästöin."
...kun lähtöaineena on metaani. Ei liity sähköllä polttoaineen tekoon mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyt ja haitat
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla, mutta selvästi paras se on kapasiteettinsa pysyvyyden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu kohtalainen hintavuus sekä akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Akun kapasiteetti pysyy samalla tasolla varastoinnista tai käytöstä riippumatta.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys.
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.
Mistä repäisit hinta-haitan? LFP on nimenomaan se halvempi akkukemia koska siitä puuttuu nikkeli ja koboltti.
No eipä ole eka kerta kun suomiwikipediassa on ihan potaskaa. Kuvitteletko että esim Tesla vaihtaa LFP:hen siksi että se on painavampi ja kalliimpi akku...
Pakko on vaihtaa, kun litiumia, nikkeliä ja kobottia ei enää saa tarpeeksi parempien akkujen tekemiseen.
Niin, litium-koboltti-alumiini kemiasta litium-rauta-fostaatti kemiaan vaihtaminenhan auttaa kovasti sinun kuvittelemaasi litiumpulaan....
Taitaa mennä paljon vähemmän litiumia LFP-akkuun. Näin olen käsittänyt.
Jos näin on niin sähköautoteollisuushan reagoi hienosti jo nyt mahdolliseen resurssipulaan joskus tulevaisuudessa. Natrium-ioni kemia korvaa jopa sen litiumin pois.
Ja Toyota reagoi hienosti tulevaisuuteen, ja teki polttomoottorin, joka käyttää vetyä. Japani aikoo olla ensimmäinen vetytalous koko maailmassa. EU-alueella Saksassa on eniten vetyasemia, ja uusia asemia tehdään joka vuosi maailmaan lisää.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.
Vety on nyt noin bensan hinnoissa nykyisillä tuotantomäärillä.
Lähde?
Näin joku totesi noin vuosi sitten jossain palstan keskustelussa. Jos tiedät asiat paremmin, niin voit sen kertoa. Jos vety maksaisi paljon enemmän, Saksan vetyasemilla ei tankkaisi ketään.
Jokusanoijoskusjotainnetissä ei ole mikään lähde. Onko Saksan vetyasemien vety vihreää vetyä?
Jos osaat kertoa Saksan polttoainevedyn nykyhinnat, niin kerrotko tuon pelkän suunsoiton sijaan, kiitos.
Tuotko ihan itse esiin niitä hintoja, toit ne itse esiin joten todistustaakka on sinulla.
Vety on siis nykytuotannolla noin bensan hinnoissa. Sinäkään et muuta hintaa sille osaa esitellä, joten mennään sillä minkä joku jo yli vuosi sitten täällä totesi. Kovin kallista se ei voi olla, koska muuten sitä ei Saksassa ostettaisi. Sen varmaan ymmärrät?
"Minä väitän jotain ja koska en löydä väitteelleni tueksi mitään lähdettä niin lähdetään siitä että se on totta"
Mahtavaa argumentointia.
Te ette ole suunitelleet autoa edes ylkäri-työnä tai edes hiukan koskeneet kemiaan eli tyhjää puhetta. Kaikilla kemiallisilla reaktioillaa on hyötysuhteensa ja kynnysenergia. Katalyytti alentaa , mutta ei eliminoi hyötysuhteen kulumista.
Ja kuten etusivulla olevasta Forbes-linkistä voit lukea tulee sähköllä tuotettu vety maksamaan ajossa aina vähintään tuplat kuin sillä sähköllä suoraan ajaminen sähköautolla.