Ei tuliaisia, olenko pikkumainen?
Olenko mielestänne pikkumainen tai vaativa, kun minua tökkii se, että vieras ei kylään tullessaan tuonut mitään? Jos itse olisin ehdottanut kaverilleni yhteistä illan viettoa hänen luonaan, olisi itsestäänselvää, että tarjoutuisin myös osallistumaan jotenkin. Mun vaisto vaan sanoo, että vaikka kyseessä sinänsä pieni asia, niin ei kerro hyvää.
Kommentit (383)
Tää on ihan selvästi ikäkysymys. Mä oon kohta 50 vee ja mun kaveriporukassa viedään aina jotain tuliaisiksi. Eikä todellakaan mitään sellofaaniin käärittyjä kynttilöitä vaan jotain syömistä tai kukkia.
Oon kuunnellut hämmästyneenä aikuisten tyttärieni kertomuksia kun ovat menneet jonkun ystävänsä vähän isompiinkin bileisiin - tupareihin tai synttäreille tms niin tarjoilu koostuu sipseistä ja karkista. Oi aikoja, oi tapoja. Lahjoja odotetaan mutta tarjoiluun ei panosteta. Ja siis tarjoiluihin ei mene paljoakaan rahaa jos itse tekee mutta ei: kaikkimulletännejaihanvitunheti.
Ei kai tuliaisten vieminen ole enää nykypäivää? Tätä harrastettiin joskus muinoin, mutta ei enää?
Ap:n ystävä soitti ja kutsui itse itsensä kylään illanistujaisiin joita itse vielä ehdotti. On outoa kutsua itsensä kylään jonkun luo.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ystävä soitti ja kutsui itse itsensä kylään illanistujaisiin joita itse vielä ehdotti. On outoa kutsua itsensä kylään jonkun luo.
Osa harrastaa tätä, mutta ei kutsu koskaan ketään itse kyläilemään.
En odota enkä välttämättä vie joka vierailulle jotain. Tosin en kutsu itseäni kylään. Usein kaverille mennessä maksan ihan sen kummemmin sopimatta esim ulkona syömiset tai jos hän haluaa tehdä ruokaa, niin vien vaikka just viinit tms. Jos vietettäisiin pidempi aika saman katon alla, niin varmaan käytäisiin yhdessä kaupassa jne. Olen yleensä pyrkinyt siihen, että maksaisin enemmän, koska olen taloudellisesti paremmassa tilanteessa ja onneksi kaveri tämän sallii. Olen todennut, että käytän mielelläni rahaa tärkeisiin asioihin, ja meidän harvat tapaamisemme ovat niitä.
Jos menen illanviettoon niin vien aina jotain, esim. viini, suklaa, jokin jälkkäri tms.
Jos menen vain piipahtamaan kaverin luona kylässä niin en vie mitään.
Kun näen hyviä ystäviäni pari kertaa vuodessa (asuvat eri kaupungissa), vien yleensä kukkakaupan kimpun.
Mä loukkaannuin noin 10 v sitten kun pidin 31v synttäreitäni ja kutsuin kylään neljä parasta kaveriani. Olin heille etukäteen ilmoittanut, että tarjoan lämmintä ruokaa viinin kera ja kakkukahvit, ja jos halutaan, niin tämän jälkeen baariin jatkoille.
Ensimmäinen vieras kun tuli, hän ojensi mulle kortin ja pikkuruisen noin 5€ maksavan kukkakimpun ja totesi tuon lahjan olevan heiltä kaikilta yhteisesti. Toiset sitten saapuivat tyhjin käsin.
Mulla meni tunnelma pilalle ensimmäiseksi tunniksi, koska mietin, että näinkö vähän he minua arvostavat. Euron per pää aikuisen ihmisen synttärilahjaan?!? Ei sillä, että mitään kallista olisin odottanutkaan, mutta hyvän tavan mukaisesti mielestäni olisi pitänyt lahjan arvon olla edes noin kymppi per pää, mieluummin 20€. Tai sitten edes kunnon parin kolmen kympin kukkapuskia. Kaikilla vieraailla oli siihen aikaan hyvä keskipalkkainen palkkatyö, ettei voi sanoa, että köyhiä edes olivat.
Ilmeisesti olivat yhdessä haarukoineet, ettei mitään kummempaa viemistä tarvita. Se, että joku oli noin noloa budjettia ehdottanut vielä ajatuksena menisi, mutta että loput kolme sitten menee mukaan tuohon? En ois kyllä kehdannut.
Ja tosiaan en noita synttäreitäni lahjankiilto silmissä järjestänyt, siksi asia jäi mietityttämään, koska kotonani on opetettu, että jos synttäreille tulee kutsu, niin jonkinmoinen sopivanhintainen lahja viedään. Silloin ei viedä, jos synttärisankari kieltää tuomasta mitään. Ja silloinkin on sopivaa viedä edes kahvipaketti tai kukkapuska.
Kuitenkin, jos jollakin näille vieraistani on synttärit, niin jo ollaan kuukautta aiemmin suunnittelemassa yllätyssynttäreitä ja keräämässä kallista yhteislahjaa, jonka budjetti saattaa olla esim. 30€ per pää. Niin sitä aina joskus tulee kohdelluksi eri tavalla.
No ehkä kannattaisi katsoa miten suhde kehittyy. Eihän ihmissuhteiden tarvitse olla mitään vaihdantaa, mutta jonkinlainen tasapaino pidemmällä aikavälillä on hyvä olla.
Jos joku aina tai lähes aina kutsuu itsensä kylään ja syötettäväksi, eikä koskaan itse kutsu luokseen tai tuo mitään tullessaan, niin saattaa pikkuhiljaa vähän ärsyttää. Jos kutsutaan puolin ja toisin, niin ei nyt muutamasta kerrasta ruveta hampaita kiristelemään.
Voihan olla, että vieras ei tajunnut että teet ruokaa. Tai olisi myöhästynyt jos olisi mennyt kauppaan, ja valitsi tulla ajoissa.
Voit myös jatkossa tehdä vaatimattomammat tarjoilut jotka eivät heilauta sinua suuntaan tai toiseen, tai tarjota kupin kahvia. Tai jättää kokonaan tarjoamatta, jos asia häiritsee.
Olennaista on kai että onko yhdessä kiva olla?
Tietenkin viedään tuliaisia, jos mennään jonkun luokse kylään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohteliaisuuteen kuuluu kyllä viedä jotain kyläpaikkaan. Kahvia, teetä, viiniä tms tilanteesta riippuen.
Meillä ei juoda mitään noista.
Ette juo mitään kuin vettä?
Ja jos itse juotte ainoastaan vettä, mitä te niille vieraille tarjoatte? Kyllä todellakin toisin sinulle tuliaiseksi vaikka hyvää teetä, ettei tarvitsisi itse vieraana kärvistellä. LOL.
Vierailija kirjoitti:
Tuliaiset ovat rasittava keksintö. Ärsyttää kyläillessä kun on painetta viedä jotain ja matkalla pitää muistaa ja ehtiä arpoa mitä ihmettä nyt taas veisi. On sitä ja tätä allergiaa, kaikki inhoavat halpaa sälää jne. Kynttilät ja valmiit tuliaispakkaukset on juuri sellaisia mitkä oikein huutavat, että viime hetken paniikissa räävittiin matkalta nyt vain jotain tuottavaa. Helpointa kaikille on kun kyläillään puolin ja toisin ja unohdetaan tuollaiset muodollisuudet.
Paras tuliainen on jotain sellaista, joka syödään/käytetään/nautitaan suht nopeasti. Ei mitään mikä jää pölyttymään ja mitä on pidettävä esillä. Ei siis missään nimessä mitään käyttö- tai koriste-esineitä, ellei todella tunne vastaanottajan makua hyvin ja tiedä että tämän hän haluaisi.
Kukkia, viiniä, suklaarasia, hyvä kirja, juusto- ja keksivalikoima, hyvää leipää ja oliiviöljyä, shampanjaa tai alkoholitonta kuohujuomaa, itse tehtyjä herkkuja jne.
Ei ne kynttilät mitään huuda. Korkeintaan sitä että arvostat kutsua ja olet ainakin yrittänyt ajatella vastaanottajaa. Ei siihen tuliaiseen tarvitse koko egoaan pusertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ystävä soitti ja kutsui itse itsensä kylään illanistujaisiin joita itse vielä ehdotti. On outoa kutsua itsensä kylään jonkun luo.
Osa harrastaa tätä, mutta ei kutsu koskaan ketään itse kyläilemään.
Jotkut miehet, jotka ovat tottuneet siihen että vaimo hoitaa kutsumiset ja tarjoilut sekä viemiset ja muistamiset. Sitten kun vaimoa ei enää ole niin pyörittelevät kotona napanöyhtäänsä ja ihmettelevät kun kukaan ei enää kutsu. Pari kutsua tulee ja sitten sekin tyrehtyy.
Metsä vastaa.
Kuuluin tosi kivaan naisporukkaan. Oltiin kaikki eronneita. Nähtiin 4.n vkon välein vuoronperään jokaisen luona.
Olin täyttämässä 40 v ja minulta kysyttiin pidänkö juhlat. Vastasin en. Kun intettiin, kerroin minulla ei ole varaa.
Ryhmän pääjehu otti yhteyttä ja sanoi suoraan hän hoitaa minulle keröyslahjan, jos vaan voisin pitää juhlat.
Pelkästään kuohuviineihin meni rahaa yli 100 e.
Sain lahjaksi vuohen ja jotain muuta. Ne unisefin lahjakortit oli printattu ja kehystetty. Siinä annettiin, ylikalliin kukkakimpun kanssa.
Mä yritin kerätä itseni, mutta kaikki näki olin tosi pettynyt.
Kun lahjoja on kerätty, ollaan tehty oma wa ryhmä jacystäväni oli ehdottanut lahjakorttia prismaan. Erikseen oli sanonut ei kukkia, en arvosta yhtään.
Seuraavissa keräyksissä sitten ehdotin aina noin lahjoittaa nämä rokote ja vuohitaulut.
Keräys wa.ssa ystäväni oli haukkunut ostajan täysin ja sanoi sinä olet varmaan itse be saanut. Pidit rahat itsellä ja laitoy taulut kiertoon. Jehuhan oli siitä loukkaantunut.
Minulle laittoi jonkun seliseli ja sinulla on kaikkea jne. Kerroin olisin olut 1000 krt illisempi prisman lahjakortista.
Pian tämän jälkeen alkoi korona, tapaamiset peruutettiin, muutin alueelta pois.
Ne taulut meni takaisin pääjehulle.
Olin siis erittäin tiukoilla elävä 2 lapsen yh ja kaikki tiesi tämän
Vierailija kirjoitti:
Mä loukkaannuin noin 10 v sitten kun pidin 31v synttäreitäni ja kutsuin kylään neljä parasta kaveriani. Olin heille etukäteen ilmoittanut, että tarjoan lämmintä ruokaa viinin kera ja kakkukahvit, ja jos halutaan, niin tämän jälkeen baariin jatkoille.
Ensimmäinen vieras kun tuli, hän ojensi mulle kortin ja pikkuruisen noin 5€ maksavan kukkakimpun ja totesi tuon lahjan olevan heiltä kaikilta yhteisesti. Toiset sitten saapuivat tyhjin käsin.
Mulla meni tunnelma pilalle ensimmäiseksi tunniksi, koska mietin, että näinkö vähän he minua arvostavat. Euron per pää aikuisen ihmisen synttärilahjaan?!? Ei sillä, että mitään kallista olisin odottanutkaan, mutta hyvän tavan mukaisesti mielestäni olisi pitänyt lahjan arvon olla edes noin kymppi per pää, mieluummin 20€. Tai sitten edes kunnon parin kolmen kympin kukkapuskia. Kaikilla vieraailla oli siihen aikaan hyvä keskipalkkainen palkkatyö, ettei voi sanoa, että köyhiä edes olivat.
Ilmeisesti olivat yhdessä haarukoineet, ettei mitään kummempaa viemistä tarvita. Se, että joku oli noin noloa budjettia ehdottanut vielä ajatuksena menisi, mutta että loput kolme sitten menee mukaan tuohon? En ois kyllä kehdannut.
Ja tosiaan en noita synttäreitäni lahjankiilto silmissä järjestänyt, siksi asia jäi mietityttämään, koska kotonani on opetettu, että jos synttäreille tulee kutsu, niin jonkinmoinen sopivanhintainen lahja viedään. Silloin ei viedä, jos synttärisankari kieltää tuomasta mitään. Ja silloinkin on sopivaa viedä edes kahvipaketti tai kukkapuska.
Kuitenkin, jos jollakin näille vieraistani on synttärit, niin jo ollaan kuukautta aiemmin suunnittelemassa yllätyssynttäreitä ja keräämässä kallista yhteislahjaa, jonka budjetti saattaa olla esim. 30€ per pää. Niin sitä aina joskus tulee kohdelluksi eri tavalla.
ymmärrän :) kuitenkin noin monta vierasta,niin olis voinut keksiä muutakin,vaikka suklaarasian tai lahjakortin kimpun lisäks
Isoäidillä oli aina tapana tuoda tuliaisina Presidentti- kahvia ja lapsille niitä kettukarkeiksi sanottuja pihlajanmarjamarmeladikarkkeja. Lasten tuliaiset antoi vasta sitten, kun oli jo pois lähdössä.
Jouluksi onneksi sai taas paljon konvehtirasioita. Niitä voi viedä tutuille kahvittelureissuilla tuliaisiksi.
Itse asiassa tuliaiset ei olleet ennen mikään vanhan polven tapa.
Asuimme maalla ja kyllä naapurin emännät piipahti äitimme luona ja toisin päin kahvittelemassa ja juoruilemassa ilman tuliaisia. Siitä vain pellon pientareen viereltä tallusteltiin sisään ja kahvit keitettiin ja hetki juoruiltiin.
Eri asia oli, kun oli marttailta tai kinkerit. Silloin oli tarjolla sen seitsemää sorttia ja vieraat toi jotain.
Pikemminkin nykyään piipahtelukultturia ei ole. Sovitaan kahvittelu ja hulluna siivotaan ja leivotaan ja odotetaan tuliaisia ja tekstarilla vielä varmistetaan kymmenen kertaa tuloaika
Vierailija kirjoitti:
No ehkä kannattaisi katsoa miten suhde kehittyy. Eihän ihmissuhteiden tarvitse olla mitään vaihdantaa, mutta jonkinlainen tasapaino pidemmällä aikavälillä on hyvä olla.
Jos joku aina tai lähes aina kutsuu itsensä kylään ja syötettäväksi, eikä koskaan itse kutsu luokseen tai tuo mitään tullessaan, niin saattaa pikkuhiljaa vähän ärsyttää. Jos kutsutaan puolin ja toisin, niin ei nyt muutamasta kerrasta ruveta hampaita kiristelemään.
Voihan olla, että vieras ei tajunnut että teet ruokaa. Tai olisi myöhästynyt jos olisi mennyt kauppaan, ja valitsi tulla ajoissa.
Voit myös jatkossa tehdä vaatimattomammat tarjoilut jotka eivät heilauta sinua suuntaan tai toiseen, tai tarjota kupin kahvia. Tai jättää kokonaan tarjoamatta, jos asia häiritsee.
Olennaista on kai että onko yhdessä kiva olla?
Kun olin äitiyslomalla ja olin todella yksinkertainen, olin onnellinen, jos joku edes joskus piipahti. En todellakaan odottanut tuliaisia, vaan sitä, että joku edes muistaisi olemassa oloni
Minä en vie enkä odota tuliaisia, mutta jos tapaamme kavereiden kanssa niin että tarjoiluja on enemmän kuin kahvit ja pikkuleipä, kysyn mitä voin tuoda tullessani ja osallistun sillä tavalla. Jos mennään vaikka mökille, käymme yhdessä kaupassa tai vien mennessäni jotain, mistä ollaan etukäteen sovittu.
Lapsuudesta muistan, kuinka kyläily oli muodollisempaa kuin mitä se nyt ainakin minun kaveriporukassani on. Makeaa ja suolaista tarjottavaa oli monenlaista sorttia ja aina vietiin kalliit tuliaiset. Kyläilyt sovittiin aina viikkoja etukäteen. Nyt poikkeamme toistemme luona nopealla varoitusajalla ja kahvikupillista kummempaa tarjottavaa ei kukaan odota ellei olla muusta nimenomaan sovittu.
Vierailija kirjoitti:
Kuuluin tosi kivaan naisporukkaan. Oltiin kaikki eronneita. Nähtiin 4.n vkon välein vuoronperään jokaisen luona.
Olin täyttämässä 40 v ja minulta kysyttiin pidänkö juhlat. Vastasin en. Kun intettiin, kerroin minulla ei ole varaa.
Ryhmän pääjehu otti yhteyttä ja sanoi suoraan hän hoitaa minulle keröyslahjan, jos vaan voisin pitää juhlat.
Pelkästään kuohuviineihin meni rahaa yli 100 e.
Sain lahjaksi vuohen ja jotain muuta. Ne unisefin lahjakortit oli printattu ja kehystetty. Siinä annettiin, ylikalliin kukkakimpun kanssa.
Mä yritin kerätä itseni, mutta kaikki näki olin tosi pettynyt.Kun lahjoja on kerätty, ollaan tehty oma wa ryhmä jacystäväni oli ehdottanut lahjakorttia prismaan. Erikseen oli sanonut ei kukkia, en arvosta yhtään.
Seuraavissa keräyksissä sitten ehdotin aina noin lahjoittaa nämä rokote ja vuohitaulut.
Keräys wa.ssa ystäväni oli haukkunut ostajan täysin ja sanoi sinä olet varmaan itse be saanut. Pidit rahat itsellä ja laitoy taulut kiertoon. Jehuhan oli siitä loukkaantunut.
Minulle laittoi jonkun seliseli ja sinulla on kaikkea jne. Kerroin olisin olut 1000 krt illisempi prisman lahjakortista.
Pian tämän jälkeen alkoi korona, tapaamiset peruutettiin, muutin alueelta pois.
Ne taulut meni takaisin pääjehulle.
Olin siis erittäin tiukoilla elävä 2 lapsen yh ja kaikki tiesi tämän
"Sain lahjaksi vuohen." Kyseessä oli varmaan virtuaalivuohi? Eli joku kehitysmaan perhe sai vuohen ja sinä maksoit 100€+ pelkistä juomista? Mahtoiko vuohikuponkikin olla väärennetty?
Ihan hirveän törkeää käytöstä. Etenkin kun olet itse sanonut että et järjestä kun ei ole varaa. Kaveri kiertoon ja jatkossa tapaatte pienemmällä kivalla naisporukalla.
Tuleeha se teekin teillä sitten käyttöön !