Kaksio 33 m2, kolmio 45 m2. Miten tähän järjettömyyteen on päädytty?
https://www.t2h.fi/kohde/asunto-oy-vantaan-krios/
En ymmärrä. Ennen oli 10 m2 enemmän kaksio 43 m2 ja kolmio 20 m2 enemmän, 65 m2.
Ovatko ihmiset kutistuneet?
Kommentit (872)
Vierailija kirjoitti:
lue 10v vanhoja lehtiä. silloin ulistiin päivittäin, että pitää rakentaa enemmän pieniä asuntoja
Joo, mutta nyt niitä on enemmän kuin tarpeeksi ja lisää tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eroamassa avopuolisosta, jonka kanssa olemme asuneet Hkissä n. 60 m3 hyväpohjaisessa kolmiossa. Nyt kun täytyisi miettiä millaisen yksin ostaisi, niin huh tuota tarjontaa. Olen aika askeettinen sisustuksen suhteen, enkä siten tarvitse paljon tilaa huonekaluille ja sellaiselle, mutta monissa asunnoissa ei ole juuri yhtään kaappitilaa, saati tilaa sellaisille mukavuuksille kuin vaikkapa astian- ja pyykinpesukone.
Todella moni pieni kaksio alkaa liki suoraan keittiöstä, eikä eteisessä ole kaappiakaan esim. ulkovaatteita varten. Myyntikuvissa kyllä näyttää hyvältä, kun eteisen mahdolliseen yhteen pieneen naulakkoon on aseteltu vain kauniisti yhdet kengät ja yksi villatakki tms. Niin, ja kun sanon keittiöstä, uusissa asunnoissahan se tarkoittaa sitä yhtä seinää siinä putkessa, jossa yhdistyvät eteinen, keittiö, ruokatila ja olohuone.
Voit hankkia vanhemman hyväpohjaisen kaksion. Pakko ei ole ostaa uusia, jos ne ei miellytä.
Vielä 2010-luvun alkupuolella rakennettiin taloja, joissa on hyviä pohjaratkaisuja, yli 50 m2 kaksioita ja yli 70 m2 kolmioita. Viimeisen viiden vuoden aikana on lisääntynyt tämä sijoittajille rakentaminen, asumiskelvottomat koirankopit.
Koko 2000-luvun on ollut puutetta nimenomaan pienistä asunnoista ja koska niihin on kohdistunut suurempi kysyntä hinnat on nousseet huomattavasti enemmän kuin isompien asuntojen. Isommat asunnot on olleet rahoittajille ongelma kun eivät ole menneet kaupaksi läheskään yhtä nopeaan kuin yksiöt. Päättäjät jo, mitä sinne kaupunkiin pitäisi rakentaa. Yksin asuville yksiöitä vai 100 neliön perheasuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän takia asun kasarikerrostalossa. 70 neliötä kolmio. Mulla on naurettavan iso olkkarista erillinen keittiö(ei välillä ovea mutta muuten erillinen), iso olohuone ja kaksi tilavaa makkaria. Myös vaatehuone vaatteille.
Ei huvita noihin kalliisiin uusiin koirankoppeihin muuttaa jossa keittiö on yksi sivu olohuoneesta.
Ihanaa kun on tilaa!
Kaikkia ei taas huvita muuttaa tunkkaisiin kasaribunkkereihin, joten win-win.
Bunkkereihin. Vai niin :D bunkkeri on vähän erilainen kyllä verrattuna tähän. Plussana on kerrostalossa ikkunat joka puolella huoneistoa koska kyseessä läpitalon huoneisto eli mikään bunkkeri tämä ei ole. Myös eteiseen tulvii luonnonvaloa.
Monia uudempia huoneistoja pidän pimeämpinä "bunkkereina". Uudemmissa taloissa positiivista on parempi ilmanvaihto. Talo on myös hyvin hiljainen.
Lähes kaikilla neukkukuutioissa tai vastaavissa tylsissä taloissa asuvilla tutuilla on todella isot läpitalonhuoneistot ja isot piha-alueet. Ja nämä eivät sijaitse missään ongelmalähiöissä. Helsingin keskustaan rakennetuissa neukkukuutioissakin on todella tilavat asunnot ja hyvät pihat.
Meilläkin on pitkulaisen muotoinen kulmahuoneisto kuutiossa, ja siinä on pitkällä sivulla joka huoneessa ikkuna ja lisäksi päädyssä. Eli ikkunapintaa on asunnossa huomattavan paljon ja talossa on iso osa kulmahuoneistoja. Monissa uusissa taloissa huoneistot on sijoiteltu niin, että ikkunaa on vain yhdellä seinällä ja etäisyys takaseinään mahdollisimman suuri. Joskus katselin yhtä esimerkkitaloa, jossa asunnot oli sijoitettu juuri näin. En tietenkään löydä sitä tähän hätään.
Se kun nyt vain on melkeinpä mahdottomuus, että suuressa pienempiä huoneistoja käsittävässä kerrostalossa kaikilla asunnoilla olisi ikkunoita kolmella (tai edes kahdella) seinällä. On niissäkin silti valoisammat kulmahuoneistonsa. Ihan sama ilmiö on vanhoissakin kerrostaloissa, olen itsekin asunut parikin kertaa vanhassa yksiössä/kaksiossa, jossa ikkunoita on vain yhdellä seinällä.
Pimein asunto jossa olen asunut, oli 70-luvun n. 85 neliön läpitalonhuoneisto. Kahdella seinällä olevat ikkunat ei pelastaneet mitään kun asunto oli juuri sellainen vanha kunnon erillisellä keittiöllä ja eteisellä varustettu sokkelo, eli valoa ei tullut yhä aikaa molemmilta puolilta mihinkään. Uudet "putkiasunnot" on tyypillisesti paljon valoisampia kun on suuret ikkunat ja keittiö, eteinen sekä olohuone käytännössä yhtenäistä tilaa.
juu olen itsekin asunut joskus tämän tyylisessä. Talossa ei ollut ajateltu yhtään myöskään sitä, että mistä suunnasta valo milloinkin tulee. Kunhan on vaan lätkitty samanlaisia taloja riviin.
Selittäkää minulle, miten tämä asunto voi olla valoisa?
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17096309
Neukkukuutioissa on yleensä yhtä isot ikkunat, molemmissa suunnissa.
Mihin tuossa asunnossa sijoitetaan ruokapöytä? Keskelle kulkuväylää olohuoneeseen? Koppimakkarin liukuoven eteen?
Entä tässä
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17095412
Täälläkin saa kylkeä varoa, kun eteisestä kulkee olohuoneeseen ruokapöydän ohitse.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16178719
Eikä olohuoneelle tilaa paljon jää.
Tässä sohva kivasti kiinni uunissa.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17077762
Kaikki kohteet lähiöistä, ei siis niitä huippuosoitteita, joihin köyhät älkööt vaivautuko.
Mitä yksiöissä asuva tekee ruokapöydällä? Pelaa palapelejä?
Nuo ovat kolmioita. Mutta kyllä, näyttävät yksilöiltä.
Miksi yksiössä ei tarvitsisi ruokapöytää? Minä ainakin tykkään kokata ja syön ruokapöydässä ja kutsun myös ystäviä syömään.
Jotkut tarvitsee, toiset ei. Monilla opiskelijoilla ,jotka asuu niissä reilun 20 neliön yksiössä ei ole ruokapöytää vaan työpöytä, jonka ääressä tarvittaessa myös syödään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän takia asun kasarikerrostalossa. 70 neliötä kolmio. Mulla on naurettavan iso olkkarista erillinen keittiö(ei välillä ovea mutta muuten erillinen), iso olohuone ja kaksi tilavaa makkaria. Myös vaatehuone vaatteille.
Ei huvita noihin kalliisiin uusiin koirankoppeihin muuttaa jossa keittiö on yksi sivu olohuoneesta.
Ihanaa kun on tilaa!
Kaikkia ei taas huvita muuttaa tunkkaisiin kasaribunkkereihin, joten win-win.
Bunkkereihin. Vai niin :D bunkkeri on vähän erilainen kyllä verrattuna tähän. Plussana on kerrostalossa ikkunat joka puolella huoneistoa koska kyseessä läpitalon huoneisto eli mikään bunkkeri tämä ei ole. Myös eteiseen tulvii luonnonvaloa.
Monia uudempia huoneistoja pidän pimeämpinä "bunkkereina". Uudemmissa taloissa positiivista on parempi ilmanvaihto. Talo on myös hyvin hiljainen.
Lähes kaikilla neukkukuutioissa tai vastaavissa tylsissä taloissa asuvilla tutuilla on todella isot läpitalonhuoneistot ja isot piha-alueet. Ja nämä eivät sijaitse missään ongelmalähiöissä. Helsingin keskustaan rakennetuissa neukkukuutioissakin on todella tilavat asunnot ja hyvät pihat.
Meilläkin on pitkulaisen muotoinen kulmahuoneisto kuutiossa, ja siinä on pitkällä sivulla joka huoneessa ikkuna ja lisäksi päädyssä. Eli ikkunapintaa on asunnossa huomattavan paljon ja talossa on iso osa kulmahuoneistoja. Monissa uusissa taloissa huoneistot on sijoiteltu niin, että ikkunaa on vain yhdellä seinällä ja etäisyys takaseinään mahdollisimman suuri. Joskus katselin yhtä esimerkkitaloa, jossa asunnot oli sijoitettu juuri näin. En tietenkään löydä sitä tähän hätään.
Se kun nyt vain on melkeinpä mahdottomuus, että suuressa pienempiä huoneistoja käsittävässä kerrostalossa kaikilla asunnoilla olisi ikkunoita kolmella (tai edes kahdella) seinällä. On niissäkin silti valoisammat kulmahuoneistonsa. Ihan sama ilmiö on vanhoissakin kerrostaloissa, olen itsekin asunut parikin kertaa vanhassa yksiössä/kaksiossa, jossa ikkunoita on vain yhdellä seinällä.
Pimein asunto jossa olen asunut, oli 70-luvun n. 85 neliön läpitalonhuoneisto. Kahdella seinällä olevat ikkunat ei pelastaneet mitään kun asunto oli juuri sellainen vanha kunnon erillisellä keittiöllä ja eteisellä varustettu sokkelo, eli valoa ei tullut yhä aikaa molemmilta puolilta mihinkään. Uudet "putkiasunnot" on tyypillisesti paljon valoisampia kun on suuret ikkunat ja keittiö, eteinen sekä olohuone käytännössä yhtenäistä tilaa.
juu olen itsekin asunut joskus tämän tyylisessä. Talossa ei ollut ajateltu yhtään myöskään sitä, että mistä suunnasta valo milloinkin tulee. Kunhan on vaan lätkitty samanlaisia taloja riviin.
Selittäkää minulle, miten tämä asunto voi olla valoisa?
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17096309
Neukkukuutioissa on yleensä yhtä isot ikkunat, molemmissa suunnissa.
Mihin tuossa asunnossa sijoitetaan ruokapöytä? Keskelle kulkuväylää olohuoneeseen? Koppimakkarin liukuoven eteen?
Entä tässä
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17095412
Täälläkin saa kylkeä varoa, kun eteisestä kulkee olohuoneeseen ruokapöydän ohitse.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16178719
Eikä olohuoneelle tilaa paljon jää.
Tässä sohva kivasti kiinni uunissa.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17077762
Kaikki kohteet lähiöistä, ei siis niitä huippuosoitteita, joihin köyhät älkööt vaivautuko.
Mitä yksiöissä asuva tekee ruokapöydällä? Pelaa palapelejä?
Nuo ovat kolmioita. Mutta kyllä, näyttävät yksilöiltä.
Miksi yksiössä ei tarvitsisi ruokapöytää? Minä ainakin tykkään kokata ja syön ruokapöydässä ja kutsun myös ystäviä syömään.
Sinä ainakin, mutta moni muu ei. Tämä koko ketju on mennyt aika hedelmättömäksi omista mieltymyksistä ilmoittamiseksi.
No luulisi, että on ihan normaalia, että on ruokapöytä. En tunne ketään, jolla ei sellaista olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten ihmetellään miksi ihmisten mielenterveysongelmat lisääntyy kun ahdetaan rottamaisiin koppeihin asumaan.
Minä lepään ja nukun kodissani. Elämäni tapahtuu ihan muualla. Kesämökissäkään ei ole montaa neliötä. Olen aina ulkona.
Se on sinun oma valinta jos et viihdy kotona vaan luuhaat toisten nurkissa.
Me muut haluamme kodit joissa viihtyä ja joita sisustella, joissa säilyttää arvotavaroita ja itsellemme tärkeitä asioita. Kuten minä ja mieheni.
Itselläni ehdoton vaatimus tähän meidän uusimpaan asuntoon oli 14 neliön pukeutumishuone jossa pätevät laukku- ja kenkähyllyt, ja 12 neliön toimistotila. Miehelläni 14 neliön huone johon sai pelikoneet ja hänellä on myös 12 neliön toimistotila erikseen, eli molemmilla on kaksi omaa huonetta. Lisäksi yhteinen makuuhuone 20 neliötä. Sopiva keittiö, sauna & spa -tila virkistäytymistiloineen ja baaritiskeineen, kaksi vessaa kylppärin lisäksi sekä suuri olohuone jossa erillinen leffateatteriosuus.
Parvekkeella emme juuri tee mitään kaupungissa, kun liikennettä, onneksi se on pieni eikä vie neliöitä muualta.
Krääsää ja krääsää ja vaatteita. Epäilen kyllä, että kukaan oikeasti on noin tylsä ja pinnallinen ihminen.
Emäkateellinen tylsimys ja kyylä siellä määkimässä. :D :D Katsos kun toisilla on varaa, ja on tyylitajua, ja ovat kauniita, eivätkä puutu toisten asioihin kuten sinä. Se ei tarkoita pinnallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän takia asun kasarikerrostalossa. 70 neliötä kolmio. Mulla on naurettavan iso olkkarista erillinen keittiö(ei välillä ovea mutta muuten erillinen), iso olohuone ja kaksi tilavaa makkaria. Myös vaatehuone vaatteille.
Ei huvita noihin kalliisiin uusiin koirankoppeihin muuttaa jossa keittiö on yksi sivu olohuoneesta.
Ihanaa kun on tilaa!
Kaikkia ei taas huvita muuttaa tunkkaisiin kasaribunkkereihin, joten win-win.
Bunkkereihin. Vai niin :D bunkkeri on vähän erilainen kyllä verrattuna tähän. Plussana on kerrostalossa ikkunat joka puolella huoneistoa koska kyseessä läpitalon huoneisto eli mikään bunkkeri tämä ei ole. Myös eteiseen tulvii luonnonvaloa.
Monia uudempia huoneistoja pidän pimeämpinä "bunkkereina". Uudemmissa taloissa positiivista on parempi ilmanvaihto. Talo on myös hyvin hiljainen.
Lähes kaikilla neukkukuutioissa tai vastaavissa tylsissä taloissa asuvilla tutuilla on todella isot läpitalonhuoneistot ja isot piha-alueet. Ja nämä eivät sijaitse missään ongelmalähiöissä. Helsingin keskustaan rakennetuissa neukkukuutioissakin on todella tilavat asunnot ja hyvät pihat.
Meilläkin on pitkulaisen muotoinen kulmahuoneisto kuutiossa, ja siinä on pitkällä sivulla joka huoneessa ikkuna ja lisäksi päädyssä. Eli ikkunapintaa on asunnossa huomattavan paljon ja talossa on iso osa kulmahuoneistoja. Monissa uusissa taloissa huoneistot on sijoiteltu niin, että ikkunaa on vain yhdellä seinällä ja etäisyys takaseinään mahdollisimman suuri. Joskus katselin yhtä esimerkkitaloa, jossa asunnot oli sijoitettu juuri näin. En tietenkään löydä sitä tähän hätään.
Se kun nyt vain on melkeinpä mahdottomuus, että suuressa pienempiä huoneistoja käsittävässä kerrostalossa kaikilla asunnoilla olisi ikkunoita kolmella (tai edes kahdella) seinällä. On niissäkin silti valoisammat kulmahuoneistonsa. Ihan sama ilmiö on vanhoissakin kerrostaloissa, olen itsekin asunut parikin kertaa vanhassa yksiössä/kaksiossa, jossa ikkunoita on vain yhdellä seinällä.
Pimein asunto jossa olen asunut, oli 70-luvun n. 85 neliön läpitalonhuoneisto. Kahdella seinällä olevat ikkunat ei pelastaneet mitään kun asunto oli juuri sellainen vanha kunnon erillisellä keittiöllä ja eteisellä varustettu sokkelo, eli valoa ei tullut yhä aikaa molemmilta puolilta mihinkään. Uudet "putkiasunnot" on tyypillisesti paljon valoisampia kun on suuret ikkunat ja keittiö, eteinen sekä olohuone käytännössä yhtenäistä tilaa.
juu olen itsekin asunut joskus tämän tyylisessä. Talossa ei ollut ajateltu yhtään myöskään sitä, että mistä suunnasta valo milloinkin tulee. Kunhan on vaan lätkitty samanlaisia taloja riviin.
Selittäkää minulle, miten tämä asunto voi olla valoisa?
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17096309
Neukkukuutioissa on yleensä yhtä isot ikkunat, molemmissa suunnissa.
Mihin tuossa asunnossa sijoitetaan ruokapöytä? Keskelle kulkuväylää olohuoneeseen? Koppimakkarin liukuoven eteen?
Entä tässä
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17095412
Täälläkin saa kylkeä varoa, kun eteisestä kulkee olohuoneeseen ruokapöydän ohitse.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16178719
Eikä olohuoneelle tilaa paljon jää.
Tässä sohva kivasti kiinni uunissa.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17077762
Kaikki kohteet lähiöistä, ei siis niitä huippuosoitteita, joihin köyhät älkööt vaivautuko.
Mitä yksiöissä asuva tekee ruokapöydällä? Pelaa palapelejä?
Nuo ovat kolmioita. Mutta kyllä, näyttävät yksilöiltä.
Miksi yksiössä ei tarvitsisi ruokapöytää? Minä ainakin tykkään kokata ja syön ruokapöydässä ja kutsun myös ystäviä syömään.
Jotkut tarvitsee, toiset ei. Monilla opiskelijoilla ,jotka asuu niissä reilun 20 neliön yksiössä ei ole ruokapöytää vaan työpöytä, jonka ääressä tarvittaessa myös syödään.
Ruokapöydän ääressä opiskellaan myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, kuinka kompromissivalmiita ja soputuvaisia monet ovat. Vain varakkailla on oikeus inhimilliseen asumismukavuuteen ja huonoon tilanteeseen pitää vain soputua, kyllä rakennuttaja voittonsa ansaitsee, ei asukas mitään ihmeellistä tarvitse. Kerrossängyt vain koppeihin, säilytyslaatikko alle ja suut suppuun.
Itse en ole vuokralla asunut sitten opiskeluaikojen ja juuri valmistumisen jälkeen, mutta omat ja kaikkien tuttavien vuokrakämpät 80-luvulta 2000 luvun alkuun ovat olleet todella tilavia (en ole käynyt sitä uudemmissa). Parjatut vuokralaiset asuvat paljon tilavammin kuin omistusasujat. Itsekin asuin 66 neliön vuokrakaksiossa poikaystäväni kanssa.
Ja miten ihmeessä vuosituhannen alussa vielä pystyttiin rakentamaan ja myymään sopuhinnalla ihan asumiskelpoisia asuntoja, joissa makuuhuoneet olivat reilunkokoisia, pienimpäänkin huoneeseen mahtui hyvin sänky, työpöytä ja vaatekaapit. Mutta ei sellaista enää keskiluokalle tarjota, se on suhteessa samanhintainen kanankoppi, joka on syytä kelvata, koska tässä maassa ei sovi vaatia parempaa, suomalaiset eivät ansaitse pohjoismaista elintasoa.
Näitä koppejahan rakennetaan pääasiassa asuntosijoittajille. Asuntosijoitusbuumi alkoi kun korot laskivat ja rakennusfirmat tarttuivat tilaisuuteen. Nyt kun korot nousevat, sijoittajat pyrkivät kopeistaan eroon ja on jo nähtävissä liikatarjontaa pienistä asunnoista. Kaupungissa, jossa asun, on pilvin pimein uusia/uudehkoja alle 40 m2 kämppiä myytävänä, ei juurikaan perheasunnoksi kelpaavia. Ja rakennusfirmat myyvät koppeja tarjoushintaan osta kolme, maksa kaksi -tyyliin kun kopit uhkaavat jäädä käsiin.
Ok, eli ongelma on jo kovaa vauhtia korjaantumassa? Asuntoja, joita luonnehdit halventavasti "kopeiksi", ei siis kukaan enää osta eivätkä ne muutoinkaan kelpaa kenellekään, joten ei niitä enää jatkossa rakennetakaan. Toki saatat olla myös väärässä. 😉
Toivotaan, että korjaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Maksimoidaan rakentajien voitot. Pienet huoneistot tarkoittaa enemmän huoneistoja per kohde.Tilanne hyväksytään, koska hinnat on karanneet ruuhkasuomessa yli ansiotason.
Kohta huomataan, että sairastuvuus ja kuolleisuus nousee, kun asutaan liian ahtaasti. Sitten trendi taas muuttuu.
Miksi joskus ennen rakentajien voitot maksimoituivat isommilla asunnoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksimoidaan rakentajien voitot. Pienet huoneistot tarkoittaa enemmän huoneistoja per kohde.Tilanne hyväksytään, koska hinnat on karanneet ruuhkasuomessa yli ansiotason.
Kohta huomataan, että sairastuvuus ja kuolleisuus nousee, kun asutaan liian ahtaasti. Sitten trendi taas muuttuu.
Miksi joskus ennen rakentajien voitot maksimoituivat isommilla asunnoilla?
Eihän ne maksimoituneetkaan vaan Helsingin kaupunki ohjasi rakentamista keskikokorajoituksella, joka määräsi että joka toisen asunnon pitää olla vähintään 80 neliötä
Eli niitä yksiöitä rakennettiin suhteessa liian vähän ja niistä on ollut pulaa. Kun nykyisin puolet helsinkiläisistä talouksista on yhden henkilön talouksia niin isoille perheasunnoille on ollut vähemmän kysyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän takia asun kasarikerrostalossa. 70 neliötä kolmio. Mulla on naurettavan iso olkkarista erillinen keittiö(ei välillä ovea mutta muuten erillinen), iso olohuone ja kaksi tilavaa makkaria. Myös vaatehuone vaatteille.
Ei huvita noihin kalliisiin uusiin koirankoppeihin muuttaa jossa keittiö on yksi sivu olohuoneesta.
Ihanaa kun on tilaa!
Kaikkia ei taas huvita muuttaa tunkkaisiin kasaribunkkereihin, joten win-win.
Bunkkereihin. Vai niin :D bunkkeri on vähän erilainen kyllä verrattuna tähän. Plussana on kerrostalossa ikkunat joka puolella huoneistoa koska kyseessä läpitalon huoneisto eli mikään bunkkeri tämä ei ole. Myös eteiseen tulvii luonnonvaloa.
Monia uudempia huoneistoja pidän pimeämpinä "bunkkereina". Uudemmissa taloissa positiivista on parempi ilmanvaihto. Talo on myös hyvin hiljainen.
Lähes kaikilla neukkukuutioissa tai vastaavissa tylsissä taloissa asuvilla tutuilla on todella isot läpitalonhuoneistot ja isot piha-alueet. Ja nämä eivät sijaitse missään ongelmalähiöissä. Helsingin keskustaan rakennetuissa neukkukuutioissakin on todella tilavat asunnot ja hyvät pihat.
Meilläkin on pitkulaisen muotoinen kulmahuoneisto kuutiossa, ja siinä on pitkällä sivulla joka huoneessa ikkuna ja lisäksi päädyssä. Eli ikkunapintaa on asunnossa huomattavan paljon ja talossa on iso osa kulmahuoneistoja. Monissa uusissa taloissa huoneistot on sijoiteltu niin, että ikkunaa on vain yhdellä seinällä ja etäisyys takaseinään mahdollisimman suuri. Joskus katselin yhtä esimerkkitaloa, jossa asunnot oli sijoitettu juuri näin. En tietenkään löydä sitä tähän hätään.
Se kun nyt vain on melkeinpä mahdottomuus, että suuressa pienempiä huoneistoja käsittävässä kerrostalossa kaikilla asunnoilla olisi ikkunoita kolmella (tai edes kahdella) seinällä. On niissäkin silti valoisammat kulmahuoneistonsa. Ihan sama ilmiö on vanhoissakin kerrostaloissa, olen itsekin asunut parikin kertaa vanhassa yksiössä/kaksiossa, jossa ikkunoita on vain yhdellä seinällä.
Pimein asunto jossa olen asunut, oli 70-luvun n. 85 neliön läpitalonhuoneisto. Kahdella seinällä olevat ikkunat ei pelastaneet mitään kun asunto oli juuri sellainen vanha kunnon erillisellä keittiöllä ja eteisellä varustettu sokkelo, eli valoa ei tullut yhä aikaa molemmilta puolilta mihinkään. Uudet "putkiasunnot" on tyypillisesti paljon valoisampia kun on suuret ikkunat ja keittiö, eteinen sekä olohuone käytännössä yhtenäistä tilaa.
juu olen itsekin asunut joskus tämän tyylisessä. Talossa ei ollut ajateltu yhtään myöskään sitä, että mistä suunnasta valo milloinkin tulee. Kunhan on vaan lätkitty samanlaisia taloja riviin.
Selittäkää minulle, miten tämä asunto voi olla valoisa?
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17096309
Neukkukuutioissa on yleensä yhtä isot ikkunat, molemmissa suunnissa.
Mihin tuossa asunnossa sijoitetaan ruokapöytä? Keskelle kulkuväylää olohuoneeseen? Koppimakkarin liukuoven eteen?
Entä tässä
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17095412
Täälläkin saa kylkeä varoa, kun eteisestä kulkee olohuoneeseen ruokapöydän ohitse.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16178719
Eikä olohuoneelle tilaa paljon jää.
Tässä sohva kivasti kiinni uunissa.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17077762
Kaikki kohteet lähiöistä, ei siis niitä huippuosoitteita, joihin köyhät älkööt vaivautuko.
Mitä yksiöissä asuva tekee ruokapöydällä? Pelaa palapelejä?
Nuo ovat kolmioita. Mutta kyllä, näyttävät yksilöiltä.
Miksi yksiössä ei tarvitsisi ruokapöytää? Minä ainakin tykkään kokata ja syön ruokapöydässä ja kutsun myös ystäviä syömään.
Jotkut tarvitsee, toiset ei. Monilla opiskelijoilla ,jotka asuu niissä reilun 20 neliön yksiössä ei ole ruokapöytää vaan työpöytä, jonka ääressä tarvittaessa myös syödään.
Kävin vasta katsomassa yksiötä, jossa olisi keittokomeroon mahtunut sänky, ilmeisesti siis oli ruokapöydälle tila. Ärsytti, koska se oli pois sen virallisen asuinhuoneen pinta-alasta ja itse en ruokapöydällä tee mitään. Ja tosiaan: en halua nukkua keittokomerossa.
Työelämä on muuttunut sellaiseksi, että työtehtävään on parasta sitoutua, jos aikoo pidempää työelämässä viihtyä. Kun sulla ei käytännössä ole edes vapaa-aikaa, kun olet koko ajan töissä, niin mihin niitä neliöitä tarvitsee. On niin boomerii väittää, että kolmion pitää olla niin ja niin monta neliöö. Nuku työpaikallasi vaikka osittain, ei sulla ole vapaa-aikaa, ja älä vaan tule valittamaan, että uuvuttaa. Jos uuvuttaa farmakologia auttaa. Kyllä sellaista pilleriä löytyy, että olet työkykyinen 24/7. Eihän niissä kämpissä, kolmiot 40m2, ole tarkoituskaan kuin käydä nukkumassa ja valmistautumassa seuraavaan työhommaan.
Anekdoottina Neuvostoliitossa työläisen huone oli 7 m2. Siellä käytiin vain nukkumassa, koska muun ajan toverit olivat työpaikalla. Kotona ei ole mitään tarkoitustakaan elää, kun kaikki elämä on työpaikalla. Työ on yhtä suuri kuin elämäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, kuinka kompromissivalmiita ja soputuvaisia monet ovat. Vain varakkailla on oikeus inhimilliseen asumismukavuuteen ja huonoon tilanteeseen pitää vain soputua, kyllä rakennuttaja voittonsa ansaitsee, ei asukas mitään ihmeellistä tarvitse. Kerrossängyt vain koppeihin, säilytyslaatikko alle ja suut suppuun.
Itse en ole vuokralla asunut sitten opiskeluaikojen ja juuri valmistumisen jälkeen, mutta omat ja kaikkien tuttavien vuokrakämpät 80-luvulta 2000 luvun alkuun ovat olleet todella tilavia (en ole käynyt sitä uudemmissa). Parjatut vuokralaiset asuvat paljon tilavammin kuin omistusasujat. Itsekin asuin 66 neliön vuokrakaksiossa poikaystäväni kanssa.
Ja miten ihmeessä vuosituhannen alussa vielä pystyttiin rakentamaan ja myymään sopuhinnalla ihan asumiskelpoisia asuntoja, joissa makuuhuoneet olivat reilunkokoisia, pienimpäänkin huoneeseen mahtui hyvin sänky, työpöytä ja vaatekaapit. Mutta ei sellaista enää keskiluokalle tarjota, se on suhteessa samanhintainen kanankoppi, joka on syytä kelvata, koska tässä maassa ei sovi vaatia parempaa, suomalaiset eivät ansaitse pohjoismaista elintasoa.
Näitä koppejahan rakennetaan pääasiassa asuntosijoittajille. Asuntosijoitusbuumi alkoi kun korot laskivat ja rakennusfirmat tarttuivat tilaisuuteen. Nyt kun korot nousevat, sijoittajat pyrkivät kopeistaan eroon ja on jo nähtävissä liikatarjontaa pienistä asunnoista. Kaupungissa, jossa asun, on pilvin pimein uusia/uudehkoja alle 40 m2 kämppiä myytävänä, ei juurikaan perheasunnoksi kelpaavia. Ja rakennusfirmat myyvät koppeja tarjoushintaan osta kolme, maksa kaksi -tyyliin kun kopit uhkaavat jäädä käsiin.
Kyllä pieniä asuntoja ostavat ihan tavalliset ihmiset. Nykyään joudutaan muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle ja perhe jää entiseen kotiin tai eläkeläiset, jotka asuvat suurimmaksi osaksi vapaa-ajan asunnolla tai uusioperheet tai etävanhemmat, kun tapaavat lasta vain viikonloppuisin, jolloin lapselle riittää pieni huone, kun tavaraa on vähän.
Ja se etävanhempi voi olla työn takia vaikka 300km, jolloin lapselle matka olisi kohtuuton tapaamiseen, mutta etävanhemman pieni asunto lapsen lähivanhemman kodin läheltä, helpottaa kummasti etävanhemman ja lapsen tapaamisia.
Tämähän ei onnistuisi, jos olisi isot perheasunnot, koska niissä hoitovastikkeet 300-700€, mutta noissa pienissä asunnoissa satasen tai kaksi. Jotka onnistuvat maksaa tavispalkoilla.
Ja taisi kelvata "koirankoppi" jopa presidentin puolisolle Pertti Arajärvelle. Hän hoiti Joensuun yliopistossa professuurin virkaa toistakymmentä vuotta ja asuin 18m2 yksiössä. Näin jossakin lehdessä kerrottin. Ja monelle muulle yliopiston profalle, kun perhe asuu muualla. Tai lääkärit, kirurgit ja muut lääketiett. asiantuntijat, jotka tekevät 1-2 pv työtä jossakin sairaalassa esim. syödä- tai sydänspesialistit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toistuu kommentit, että jokaisen oma ongelma, jos rahat ei riitä isoon asuntoon.
Se on totta, mutta keskustelun ydin ei ole siinä, vaan asuinrakentamisessa tapahtuvissa muutoksissa, jotka voivat johtaa siihen, ettei entisenlaisia kaksioita ole jatkossa olemassa. Rakentaminen tuntuu kehittyvän jonkin muun kuin asukkaiden tarpeiden mukaan.
Asiaa voi selventää, jos puhutaan omakotitonteista. Keskustojen lähellä olevat tontit kaavoitetaan todella pieniksi. Talo on sitten kuin postimerkin päällä. Tällaisia alueita on paljon. Rahallakaan ei niiltä saa isompaa tonttia.
Mökkipuolella sama ilmiö koskee rantatontteja, jotka lohkotaan päätilasta pitkiksi suikaleiksi. Rantaviivaa on minimaalinen määrä, mutta tontti jatkuu siitä ylöspäin kapeana kaistaleena.
Markkinatalous on syy. En itse lähtisi sitä kovin matalalla kynnyksellä suitsimaankaan, sillä siitäkään ei yleensä hyviä seurauksia koidu. Vapaa kysyntä ja tarjonta kohdatkoon.
Suomen asuntomarkkinoilla ei ole vapaata nähtykään. Täysin keinotekoinen 0-koroilla ja korruptiolla luotu tilanne. Ei kukaan vapaaehtoisesti asu 40 neliössä johon on vielä tungettu sauna samaan kopperoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lue 10v vanhoja lehtiä. silloin ulistiin päivittäin, että pitää rakentaa enemmän pieniä asuntoja
Joo, mutta nyt niitä on enemmän kuin tarpeeksi ja lisää tulee.
Tulppaanimaniassa oli pula tulppaaneista ja kalleimmillaan 1 tulppaani maksoi perävaunut, 2 härkää yms.
Paljon saadaan jankkausta pienistä asunnoista, vaikka ne eivät ole edes tarkoitettu perheasunnoiksi.
Minulle tämä "koirankopit" joita täällä haukutaan, samoin niiden asukkaat, oli lottovoitto.
Teen töitä Helsingissä 2-3 pv viikossa ja mainiosti riittää 19m2 yksiö ja mikä parasta hoitovastike on pieni, kun asun vakituisesti Turussa ja siellä vakityöpaikka 2-3 pv viikossa.
Ja näin tekee moni muukin tuttava- ja ystäväpiirissä. Työtä tehdään eri paikkakunnilla.
Olen nähnyt oikeasti tuollaisen makuuhuoneen, johon ehkä mahtuu sänky. Tila näytti todella ahdistavalta, kuin olisi sullottu sänky johonkin tilapäiseen viritelmään. Koko asunto oli pilalla. Mielummin yhtä huonetta kaikki, kuin tämä viritelmä. Ja ammo kaikki, ikkunat puuttuvat kylppäreistä, lähes säännönmukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän takia asun kasarikerrostalossa. 70 neliötä kolmio. Mulla on naurettavan iso olkkarista erillinen keittiö(ei välillä ovea mutta muuten erillinen), iso olohuone ja kaksi tilavaa makkaria. Myös vaatehuone vaatteille.
Ei huvita noihin kalliisiin uusiin koirankoppeihin muuttaa jossa keittiö on yksi sivu olohuoneesta.
Ihanaa kun on tilaa!
Kaikkia ei taas huvita muuttaa tunkkaisiin kasaribunkkereihin, joten win-win.
Bunkkereihin. Vai niin :D bunkkeri on vähän erilainen kyllä verrattuna tähän. Plussana on kerrostalossa ikkunat joka puolella huoneistoa koska kyseessä läpitalon huoneisto eli mikään bunkkeri tämä ei ole. Myös eteiseen tulvii luonnonvaloa.
Monia uudempia huoneistoja pidän pimeämpinä "bunkkereina". Uudemmissa taloissa positiivista on parempi ilmanvaihto. Talo on myös hyvin hiljainen.
Lähes kaikilla neukkukuutioissa tai vastaavissa tylsissä taloissa asuvilla tutuilla on todella isot läpitalonhuoneistot ja isot piha-alueet. Ja nämä eivät sijaitse missään ongelmalähiöissä. Helsingin keskustaan rakennetuissa neukkukuutioissakin on todella tilavat asunnot ja hyvät pihat.
Meilläkin on pitkulaisen muotoinen kulmahuoneisto kuutiossa, ja siinä on pitkällä sivulla joka huoneessa ikkuna ja lisäksi päädyssä. Eli ikkunapintaa on asunnossa huomattavan paljon ja talossa on iso osa kulmahuoneistoja. Monissa uusissa taloissa huoneistot on sijoiteltu niin, että ikkunaa on vain yhdellä seinällä ja etäisyys takaseinään mahdollisimman suuri. Joskus katselin yhtä esimerkkitaloa, jossa asunnot oli sijoitettu juuri näin. En tietenkään löydä sitä tähän hätään.
Se kun nyt vain on melkeinpä mahdottomuus, että suuressa pienempiä huoneistoja käsittävässä kerrostalossa kaikilla asunnoilla olisi ikkunoita kolmella (tai edes kahdella) seinällä. On niissäkin silti valoisammat kulmahuoneistonsa. Ihan sama ilmiö on vanhoissakin kerrostaloissa, olen itsekin asunut parikin kertaa vanhassa yksiössä/kaksiossa, jossa ikkunoita on vain yhdellä seinällä.
Pimein asunto jossa olen asunut, oli 70-luvun n. 85 neliön läpitalonhuoneisto. Kahdella seinällä olevat ikkunat ei pelastaneet mitään kun asunto oli juuri sellainen vanha kunnon erillisellä keittiöllä ja eteisellä varustettu sokkelo, eli valoa ei tullut yhä aikaa molemmilta puolilta mihinkään. Uudet "putkiasunnot" on tyypillisesti paljon valoisampia kun on suuret ikkunat ja keittiö, eteinen sekä olohuone käytännössä yhtenäistä tilaa.
juu olen itsekin asunut joskus tämän tyylisessä. Talossa ei ollut ajateltu yhtään myöskään sitä, että mistä suunnasta valo milloinkin tulee. Kunhan on vaan lätkitty samanlaisia taloja riviin.
Asun 2016 rakennetussa huoneistossa. Ainoa ikkuna etelän suuntaan oleva lasitettu parveke. Rakennettu halvalla. Jokainen voi tästä laskea 1+1 onko kesällä hieman lämmin?
Kannattaa muuttaa pois jos ahdistaa.
Muuttaisin välittömästi jos olisi rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän takia asun kasarikerrostalossa. 70 neliötä kolmio. Mulla on naurettavan iso olkkarista erillinen keittiö(ei välillä ovea mutta muuten erillinen), iso olohuone ja kaksi tilavaa makkaria. Myös vaatehuone vaatteille.
Ei huvita noihin kalliisiin uusiin koirankoppeihin muuttaa jossa keittiö on yksi sivu olohuoneesta.
Ihanaa kun on tilaa!
Kaikkia ei taas huvita muuttaa tunkkaisiin kasaribunkkereihin, joten win-win.
Bunkkereihin. Vai niin :D bunkkeri on vähän erilainen kyllä verrattuna tähän. Plussana on kerrostalossa ikkunat joka puolella huoneistoa koska kyseessä läpitalon huoneisto eli mikään bunkkeri tämä ei ole. Myös eteiseen tulvii luonnonvaloa.
Monia uudempia huoneistoja pidän pimeämpinä "bunkkereina". Uudemmissa taloissa positiivista on parempi ilmanvaihto. Talo on myös hyvin hiljainen.
Lähes kaikilla neukkukuutioissa tai vastaavissa tylsissä taloissa asuvilla tutuilla on todella isot läpitalonhuoneistot ja isot piha-alueet. Ja nämä eivät sijaitse missään ongelmalähiöissä. Helsingin keskustaan rakennetuissa neukkukuutioissakin on todella tilavat asunnot ja hyvät pihat.
Meilläkin on pitkulaisen muotoinen kulmahuoneisto kuutiossa, ja siinä on pitkällä sivulla joka huoneessa ikkuna ja lisäksi päädyssä. Eli ikkunapintaa on asunnossa huomattavan paljon ja talossa on iso osa kulmahuoneistoja. Monissa uusissa taloissa huoneistot on sijoiteltu niin, että ikkunaa on vain yhdellä seinällä ja etäisyys takaseinään mahdollisimman suuri. Joskus katselin yhtä esimerkkitaloa, jossa asunnot oli sijoitettu juuri näin. En tietenkään löydä sitä tähän hätään.
Se kun nyt vain on melkeinpä mahdottomuus, että suuressa pienempiä huoneistoja käsittävässä kerrostalossa kaikilla asunnoilla olisi ikkunoita kolmella (tai edes kahdella) seinällä. On niissäkin silti valoisammat kulmahuoneistonsa. Ihan sama ilmiö on vanhoissakin kerrostaloissa, olen itsekin asunut parikin kertaa vanhassa yksiössä/kaksiossa, jossa ikkunoita on vain yhdellä seinällä.
Pimein asunto jossa olen asunut, oli 70-luvun n. 85 neliön läpitalonhuoneisto. Kahdella seinällä olevat ikkunat ei pelastaneet mitään kun asunto oli juuri sellainen vanha kunnon erillisellä keittiöllä ja eteisellä varustettu sokkelo, eli valoa ei tullut yhä aikaa molemmilta puolilta mihinkään. Uudet "putkiasunnot" on tyypillisesti paljon valoisampia kun on suuret ikkunat ja keittiö, eteinen sekä olohuone käytännössä yhtenäistä tilaa.
juu olen itsekin asunut joskus tämän tyylisessä. Talossa ei ollut ajateltu yhtään myöskään sitä, että mistä suunnasta valo milloinkin tulee. Kunhan on vaan lätkitty samanlaisia taloja riviin.
Selittäkää minulle, miten tämä asunto voi olla valoisa?
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17096309
Neukkukuutioissa on yleensä yhtä isot ikkunat, molemmissa suunnissa.
Mihin tuossa asunnossa sijoitetaan ruokapöytä? Keskelle kulkuväylää olohuoneeseen? Koppimakkarin liukuoven eteen?
Entä tässä
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17095412
Täälläkin saa kylkeä varoa, kun eteisestä kulkee olohuoneeseen ruokapöydän ohitse.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16178719
Eikä olohuoneelle tilaa paljon jää.
Tässä sohva kivasti kiinni uunissa.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/17077762
Kaikki kohteet lähiöistä, ei siis niitä huippuosoitteita, joihin köyhät älkööt vaivautuko.
Mitä yksiöissä asuva tekee ruokapöydällä? Pelaa palapelejä?
Nuo ovat kolmioita. Mutta kyllä, näyttävät yksilöiltä.
Miksi yksiössä ei tarvitsisi ruokapöytää? Minä ainakin tykkään kokata ja syön ruokapöydässä ja kutsun myös ystäviä syömään.
sitten kannattaa asua isommassa kuin yksiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveiset Kalasatamasta. 40m2 kaksio, makuuhuoneessa ei ikkunoita.
Muutto onneksi ensi kuussa asuntoon missä on ikkunat joka huoneessa.
Jännä kämppä, mutta mihin oikeastaan tarvitsee makuuhuoneessa ikkunaa? Meillä on makuuhuoneessa iso ikkuna ja lähes kokoajan pimennysverho alhaalla.
Täällä ei ikinä pääse tuulettamaan, ei pääse raitis ilma sisään. Makuuhuoneesta ei näe ulos.. kuin olisi vankina kellarissa.
kun mä nukun mä en ikinä katso ikkunasta ulos.
Sähkökatkon tullen on ihan mukavaa, jos edes jostakin luukusta kajastaa vähän harmaan sävyjä eikä pelkkää mustaa. Minulla tulee myös ahtaan paikan kammo, jos en näe mistään päivänvaloa tai ulkoilmaa. Joku kesän valoisista öistä kärsivä kyllä varmaan tykkäisi ikkunattomasta makkarista.