Kaksio 33 m2, kolmio 45 m2. Miten tähän järjettömyyteen on päädytty?

Ei kukaan halua ostaa noita miniasuntoja omaksi kodiksi, nuo menee sijoittajille. 30-vuotiailla ei ole nykyään varaa ostaa normaalikokoista asuntoa ja kukaan pariskunta ei halua asua 40-neliön kaksiossa. Ihmiset haluaa kolmioita joissa on tilaa vierassängylle ja työpöydälle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muualla asuta näin ahtaasti.

He eivät suostu. Me suostumme.

Mitenkäs esim. Tokio? Hong Kong? New York?

Juurikin näin. Entisenä ulkosuomalaisena voin todeta, että onhan sitä ahdasta ja kallista asumista muuallakin. Esim itselläni 2010-luvun alussa Lontoossa työssäkäyvänä kimppakämppä 30 min metromatkan päässä keskustasta oli ainoa mihin oli varaa.

Toki hyvä muistaa, ettei pk-seutu ole Lontoo. Kyllä Suomessa olisi lääniä rakentaa tilavampia asuntoja. Kyllä esim jo Vantaalla (mihin ap viittasi linkillään) luulisi olevan rakentamatonta maata tehdä ihan reilun kokoisia asuntoja. Hinnat toki ovat lähteneet laukalle, eikä monella ole isoihin asuntoihin varaa. Harmi sinänsä.

Kysyntä ja tarjonta määräävät hinnat. Jos Vantaalle rakennettaisiin kunnolla, asumiskustannukset laskisivat koko pääkaupunkiseudulla.

Mutta miksi sinne Vantaallekaan pitäisi loputtomasti rakentaa? Kun yrityksiä voisi kannustaa muuttamaan muihin kaupunkeihin joissa ihan hyviä asuntoja on tyhjillään? Kun etätyön voisi sallia aina kuin vain mahdollista?

Kerron itse miksi: koska rakennusfirmat tekevät rahaa näillä älyttömillä miniasunnoilla.

Helsingissäkin on paljon asuntoja tyhjillään. Esim. meidän pikkukunnassa ei ole kuin yhteensä 13 asuntoa myynnissä. Jotta yritykset ja virastot voitaisiin siirtää, täytyisi saada se osaava työvoima muuttamaan. Vitsit ,mikä itku ja oarku oli kun aluehälytyskeskuksen piti siirtyä Tampereelta Poriin eli 130 km tai Ruokaviraston Seinäjoella. Sinänsähän kaikkien yritysten ja virastojen olisi halvempaa olla missä muualla tahansa kuin Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan halua ostaa noita miniasuntoja omaksi kodiksi, nuo menee sijoittajille. 30-vuotiailla ei ole nykyään varaa ostaa normaalikokoista asuntoa ja kukaan pariskunta ei halua asua 40-neliön kaksiossa. Ihmiset haluaa kolmioita joissa on tilaa vierassängylle ja työpöydälle!

No aivan vapaasti saa ihmiset ostaa ja rakennuttaa sen kokoisia asuntoja kuin haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muualla asuta näin ahtaasti.

He eivät suostu. Me suostumme.

Suomessa asuttiin ahtaasti jo 20 vuotta sitten, ahtaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Tilanne on pahentunut siitä, ja jonkin arkkitehdin mukaan kyseisellä ajanjaksolla yksiöistä on kadonnut noin 10 neliötä.

Näistä unohtuu mainita aina, että kun jotain pikkuriikkistä rakennetaan, ne ovat käytössä seuraavat 50 vuotta. Rakennetaan ahtaasti 2020 ja asutaan ahtaasti 2070.

Kun vaikka vanhoista jugendtaloista on pätkitty isoja asuntoja pienemmiksi, nyt pitäisi ottaa näitä uusia käsittelyyn ja poistaa seiniä niin että tulee suurempia, järjellisen kokoisia asuntoja. Uskomatonta kuinka ihmisille yhä vaan markkinoidaan jotain "jänskän kivaa kompaktia" paskaa ihan hirveillä hinnoilla.

Koska ihmiset haluaa pienempiä asuntoja. Myös valmistaloja rakentavat yritykset ovat suunnitelleet 60-100 neliöisiä pientaloja. koska niiden kysyntä on kasvanut. Sitä tuotetaan ja myydään ,mitä halutaan.

Sinänsähän on jännä, että pikku mökkejä halutaan rakennuttaa ,,vaikka se 130 neliötä ei maksa juuri sen enempää kuin 70 neliötäkään. Keittiö ja kylpyhuoneet ovat se kallein osa taloa.

Etkö tosiaankaan tiedä, että rakentaminen on luvanvaraista ja julmetun säädeltyä?

Ei Byroslaviassa saa omalle tontille rakentaa sellaista taloa, jollaisen haluaa, vaan sellaisen kuin käsketään.

Höpöhöpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muualla asuta näin ahtaasti.

He eivät suostu. Me suostumme.

Suomessa asuttiin ahtaasti jo 20 vuotta sitten, ahtaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Tilanne on pahentunut siitä, ja jonkin arkkitehdin mukaan kyseisellä ajanjaksolla yksiöistä on kadonnut noin 10 neliötä.

Näistä unohtuu mainita aina, että kun jotain pikkuriikkistä rakennetaan, ne ovat käytössä seuraavat 50 vuotta. Rakennetaan ahtaasti 2020 ja asutaan ahtaasti 2070.

Kun vaikka vanhoista jugendtaloista on pätkitty isoja asuntoja pienemmiksi, nyt pitäisi ottaa näitä uusia käsittelyyn ja poistaa seiniä niin että tulee suurempia, järjellisen kokoisia asuntoja. Uskomatonta kuinka ihmisille yhä vaan markkinoidaan jotain "jänskän kivaa kompaktia" paskaa ihan hirveillä hinnoilla.

Koska ihmiset haluaa pienempiä asuntoja. Myös valmistaloja rakentavat yritykset ovat suunnitelleet 60-100 neliöisiä pientaloja. koska niiden kysyntä on kasvanut. Sitä tuotetaan ja myydään ,mitä halutaan.

Sinänsähän on jännä, että pikku mökkejä halutaan rakennuttaa ,,vaikka se 130 neliötä ei maksa juuri sen enempää kuin 70 neliötäkään. Keittiö ja kylpyhuoneet ovat se kallein osa taloa.

Etkö tosiaankaan tiedä, että rakentaminen on luvanvaraista ja julmetun säädeltyä?

Ei Byroslaviassa saa omalle tontille rakentaa sellaista taloa, jollaisen haluaa, vaan sellaisen kuin käsketään.

Höpöhöpö.

Vihje: älä ala rakennuttamaan omakotitaloa. Saat sakot ja joudut purkamaan kaiken, jos et edes tiedä, että pitää olla rakennuslupa, ja että kaavamääräyksillä rajoitetaan sallittuja neliömääriä asuntopulan ylläpitämiseksi ja asuntojen hintojen nousun nopeuttamiseksi.

yle 11,08. 2019

Suomalaiset suosivat entistä pienempiä omakotitaloja, kertovat STT:n haastattelemat talotoimittajat. Rakennustutkimus RTS Oy:n Omakotirakentajatutkimusten mukaan muutokset ovat tapahtuneet kuitenkin pikkuhiljaa: Talokoot ovat pienentyneet kymmenessä vuodessa kymmenellä neliömetrillä.

Noin puolet viime vuonna rakennetuista omakotitaloista oli huoneistoalaltaan 120-159 neliön taloja. 17 prosenttia taloista oli 100-119 neliöisiä, kun taas alle sadan neliön talot jäivät alle kymmeneen prosenttiin. Noin joka neljäs talo oli vähintään 160-neliöinen. Kahdeksassa prosentissa huoneistoala oli 200 neliötä tai enemmän.

Haastatellut talotoimittajat arvioivat suosituimpien talomalliensa olevan noin 110-145 neliön kokoluokissa, mutta poikkeuksiakin löytyy: Älvsbytalo Oy:n myyntijohtaja Petri Torvinen kertoo, että selvästi suurin osa kaikista Älvsbytalolta ostetuista taloista jää alle sadan neliön.

– Tänä vuonna noin joka toinen meiltä ostettu talo on ollut 62,5 neliön talomallimme, joko sellaisenaan tai hieman laajennettuna. Eniten näitä ostavat joko nuoret tai hieman iäkkäämmät pariskunnat, Torvinen toteaa.

Jukkatalo Oy:n toimitusjohtaja Joel Tölli arvioi yrityksen suosituimmaksi talokooksi noin 130 neliötä, mutta myös 70-100 neliön talot ovat Töllin mukaan olleet todella suosittuja.

Sen sijaan minitaloja, jotka lähtevät kooltaan yleensä noin 30 neliöstä, ostaa talotoimittajien mukaan vain marginaalinen osa suomalaisista. Tölli kertoo, että näitä ostetaan useimmiten kakkosasunnoksi tai pihapiiriin esimerkiksi vierasmajaksi.

Merkittävin muutos talojen kokoluokissa on Torvisen mukaan tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja tärkein selittävä syy on rahoituksen saamisen hankaloituminen. Monet asiakkaat siis osoittavat ensin kiinnostusta suurempaan taloon, mutta kun he selvittävät, mitä suuressa talossa asuminen maksaisi ja kuinka suuren lainan he sitä varten tarvitsisivat, kiinnostus suurta taloa kohtaan lopahtaa usein nopeasti.

– Moni aloittaa pienemmästä ja lähtee myöhemmin laajentamaan tai myy jossakin vaiheessa pienemmän talon pois ja rakennuttaa suuremman, Torvinen kertoo.

Asiassa näkyy Torvisen mielestä myös arvomaailman muutos: Koko omaisuutta ei haluta sitoa vuosikymmeniksi taloon, vaan moni haluaa esimerkiksi matkustella tai panostaa muuhun elämiseen.

Omatalo Oy:n myyntipäällikkö Riku-Pekka Rautio kertoo omakotitalojen makuuhuoneiden määrän pudonneen keskimäärin neljästä kolmeen. Samalla niiden koot ovat pienentyneet. Tiloissa panostetaan etenkin avaraan ja avoimeen keittiö- ja olohuonetilaan.

Joel Töllin mukaan talojen koot lähtevät nimenomaan ostajan omasta tilantarpeesta. Jos tarvetta on vain yhdelle tai kahdelle makuuhuoneelle, tämä riittää. Oli talon koko mikä tahansa, tämän päivän trendi on mahdollisimman tehokas tilojen käyttö.

– Vielä vuosituhannen vaihteessa tehtiin merkittävästi suurempia tiloja ja panostettiin nimenomaan väljyyteen, Tölli toteaa.

Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtajan Joran Hasensonin mukaan mitä nuoremmista asiakkaista on kyse, sitä tärkeämpiä arvoja ovat vastuullisuus ja ekologisuus. Kriteerinä on juuri oikeankokoinen talo, jossa on ekologinen lämmitysmuoto ja hengittävä rakenne.

Tonttien ja rakentamisen hinnat nousseet – myös byrokratia voi olla este pienen talon rakentamiselle

Tutkimusten mukaan suosituin asumismuoto Suomessa on omakotitaloalue lähellä kaupungin keskustaa. Kaupungistumisen myötä pienet omakotitalot ovatkin juuri se tekijä, joka on mahdollistanut pientaloasumisen myös kaupungeissa, kertoo Hasenson.

Myös yhtiömuotoiset erillistalot ovat nostaneet suosiotaan - ja nimenomaan alle sadan neliön kokoluokassa.

Tonttien ja rakentamisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi, sanoo puolestaan Rautio. Kustannustasoa on nostettu viime vuosina esimerkiksi rakennusmääräyksiä kiristämällä ja kaavoittamalla entistä pienempiä tontteja, joissa muun muassa palotekniset asiat lisäävät rakennuskustannuksia.

Torvinen uskoo, että pieniä taloja menisi mahdollisesti jopa enemmän kaupaksi, mikäli kaavoitukset eivät olisi osittain esteenä. Torvisen mukaan Suomessa on yhä sellaisia tontteja, joissa rakennusoikeutta saattaa olla esimerkiksi 300 neliötä, ja rakentamisvelvoite on 50 prosenttia. Tällöin tontille pitäisi tehdä vähintään 150 neliön talo. Kun asiasta on yritetty neuvotella kuntien kanssa ehdottamalla esimerkiksi tontin jakamista, ei tämä aina ole onnistunut.

– Moni haluaisi pienehkön talon suurelle tontille esimerkiksi oman rauhan takia. Tällaiset byrokraattiset ongelmat eivät mielestäni vastaa tätä päivää - varsinkin kun lainan saaminenkin on yhä hankalampaa, Torvinen toteaa.

Vaikka lähtökohtaisesti pienempi talo on kustannuksiltaan alhaisempi, samaan aikaan suomalaisten omat valmiudet ja halut rakentamiseen ovat vähentyneet.

– Jos suuri talo tehtiin ennen itse, nyt sama summa rahaa käytetään pienempään ja kompaktimpaan rakennukseen, joka halutaan valmiina tai ainakin valmiimpana, Kuusamo Hirsitalot Oy:n myyntipäällikkö Antti Hokkinen kertoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitä toisten asumisvalintoja taivastelemaan? Pääasia että ainakin lapset pääsisivät katon alle ja lämpimään etenkin talvisaikaan.

Katsos kun se aina kaikessa paremmin menestynyt kaupunkilaisserkku asuu Helsingissä uudiskohteessa, joka on pienempi kuin maalaisserkun maatila-asumus (vaikkakin arvoltaan monikymmenkertainen). Se asumuksen pinta-ala kun sattuu olemaan ainoa asia josta maalaisserkku pystyy omasta mielestään kokemaan ylemmyydentunnetta, niin siksi hänelle on tärkeää räksyttää tällä palstalla aamusta iltaan "koirankoppi" ja "rotanloukku" -soimauksiaan.

Helsinkiläisten mielestä kaikki muualla asuvat asuvat "maatilalla". Eikö helsinkiläinen ole ikinä käynyt Pasilaa kauempana?

Minusta 33 neliön kaksio on paljon käyttökelpoisempi kuin että koko tila olisi yhtä tupakeittiötä. 

Eivät neliöt ratkaise läheskään yhtä paljon kuin niiden toimivuus. Hoitovastike on sidoksissa neliöihin, parempi maksaa vähemmän.

Ulkosuomalaisena kauhistelen noita valtavan kokoisia yhtiövastikkeita. Mitä iloa on isosta asunnosta Suomessa jos se vastike jo hipoo tonnia kuussa? Ensin rahoitetaan isolla asuntolainalla ja sitten on kumminkin jumalaton "vuokra" lisäksi joka kk maksettavana. Asuin mieheni kanssa Saksassa 120 neliön osakkeessa ja vastike oli 60 e kk. Energia ja vesi maksettiin mittarin mukaan kaupungille, mutta eivät nekään ihmeitä maksaneet. - Nuorena jo päätin, että hellahuoneisiin en mene asumaan, asuimme lapsuudenkodissani vanhemmat ja kaksi lasta 45 neliön kaksiossa. Siinä ei ollut kyllä tilaa kuin kahdelle hengelle ja yksityisyyttä ei ollut. Ruokapöytäkin oli liian pieni neljälle, sekin olohuoneessa kun keittokomero oli pieni p-läpi. - Leskeksi jäätyäni ostin sitten pikkuisen ok-talon, 148 neliötä ja yhtäkään nk. hukkaneliötä ei tässä talossa ole. En ymmärrä muutenkaan mikä on hukkaneliö. Ihminen tarvii myös avaraa tilaa kotona ollessa ja eläkkeellä olen paljon kotona eikä siivous ole ongelma vielä, myöhemmin joskus ehkä siivooja otettava, jos elinpäiviä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan halua ostaa noita miniasuntoja omaksi kodiksi, nuo menee sijoittajille. 30-vuotiailla ei ole nykyään varaa ostaa normaalikokoista asuntoa ja kukaan pariskunta ei halua asua 40-neliön kaksiossa. Ihmiset haluaa kolmioita joissa on tilaa vierassängylle ja työpöydälle!

No aivan vapaasti saa ihmiset ostaa ja rakennuttaa sen kokoisia asuntoja kuin haluavat.

Ai? Missä maassa?

Aikoinaan Suomessa sai maaseudulla rakentaa aivan vapaasti ilman mitään säännöstelyä ja byrokratiaa, mutta siitä on vuosikymmeniä.

Käyttäjä43046 kirjoitti:

Minusta 33 neliön kaksio on paljon käyttökelpoisempi kuin että koko tila olisi yhtä tupakeittiötä. 

Eivät neliöt ratkaise läheskään yhtä paljon kuin niiden toimivuus. Hoitovastike on sidoksissa neliöihin, parempi maksaa vähemmän.

33 neliötä voi olla kaksio, mutta se on varmasti toimivampi asunto yhdelle kuin kahdelle ihmiselle. Jos kaksiotkin on noin pieniä, miten pieniä mahtaa olla yksiöt? 17 neliötä?

Ennen ajateltiin, että yksiöön mahtuu ihminen asumaan yksikseen, kaksioon sopii kivasti kaksi ja kolmiota kaivataan, kun pariskunnalle syntyy lapsi. Nythän nuo huoneiden määrät on ihan suuntaa antavia, jos asuinneliöitä on joka tapauksessa niin järjettömän vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi termejä muuttaa asuntojen kohdalla.

Yksiö tarkoittaa asuntoa missä keittiön lisäksi on olohuone ja makuuhuone sekä vessa.

Kaksio on sama mutta yksi makuuhuone enemmän jne.

Eli yksiö, kaksio,kolmio jne tarkoittaa kuinka monta voi asunnossa asua.

Ehkä termeissä olisi tarkistuksen paikka, mutta eihän sitä kukaan ulkopuolinen voi sanoa kuinka monta ihmistä tietyssä asunnossa voi asua.

Vai meinaako 5 h+k, että vaan viisi ihmistä vois asua. Mihis se seuraava lapsi sitten laitetaan? Vai pitääkö muuttaa 6h+k kämppään?

Laki voisi määrätä että yli 10 vuotias katsotaan ja sen verran isoksi että vastaa aikuista.

Myös laki joka kieltää alle 40 neliöiset yksiöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asuin joskus 34-neliöisessä kaksiossa ja se oli oikein hyvä yhdelle ihmiselle. Talo oli tosin 50-luvulta ja siinä asunnossa oli tosi pieni eteinen, keittokomero ja kylpyhuone. Nykyään noihin tiloihin pitää käyttää paljon neliöitä, joten makkareista tulee pieniä komeroita. Tuossa asunnossa oli ihan tilava makuuhuone ja paljon järkevästi suunniteltua kiinteätä kaappitilaa. Noita harvemmin näkee enää uusissa asunnoissa.

Joo.

Se mikä tietysti on vaarallinen puheenaihe on liikuntarajoitteisten oikeus päästä asumaan ihan mihin tahansa ilman apuja. Eteisten, keittiöiden ja kylpyhuoneiden pyörätuoliympyrät vie paljon tilaa sellaisesta mitä muut voisivat hyödyntää asumismukavuudessaan. Prosentuaalisesti liikuntarajoitteiset suhteutettuna muuhun väestöön ajatellen kun voisi esim. jokaiseen taloon sijoitta vaikka vain muutaman vaihtoehtoisen esteettömän asunnon sen sijaan että kaikkien asuntojen täytyy täyttää esteettömyys standardit.

Silloin ennen jeesattiin frendit portaita ylös tai mihin vaan, vaikka bajamajaan tarvittaessa. Nykyään se on ihmisarvoa alentavaa kun joskus joutuisi turvautumaan toisten apuun.

Nyt viimeksi olemme sitten lukeneet näistä lvi-ratkaisuista, jotka pintasijoituspakon vuoksi vie lopunkin tilantunnun kopeista.

Juurikin tästä syystä tuo pieni kaksioni oli erittäin näppärän kokoinen. En halunnut itse mainita koko pyörätuoliasiaa, mutta juuri tuosta syystähän moni asunto on ihan älytön. Ei tuossa kaksiossani olisi muutenkaan pystynyt liikuntarajoitteinen asumaan kun oli hissitön talo. Asuin hetken myös 45 m2 kaksiossa, joka tuntui pienemmältä, koska eteisessä olisi voinut tanssit järjestää ja kylppäriin olisi mahtunut useampi henkilö. Neliöt väärässä paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ei enää rakenneta erillistä keittiötä.

Niin, koska ihmiset eivät ole valmiita käyttämään kalliita neliöitä keittiöön. Voit ostaa vanhemman asunnon, jossa haluamasi keittiö on tai sitten ostaa suunnitteluvaiheessa olevasta talosta asunnon ja rakennuttaa sen haluamasi seinän. Monessa tähänkin linkastu kalasataman neliössä oli erillinen keittiötila kulmittain ruokailutilaan ja olohuoneeseen nähden, joten siihe sen väliseinän saa helposti. Niin appi teki . Itse on tyytyväinen ratkaisuun. Itse olisin jättänyt seinän pois.

Erikoista kun ihmiset ei kuitenkaan käy ulkona syömässä päivittäin. Hedonismiahan se on että huoneiston suunnittelu alkaa olohuoneesta toisena tulee vessa ja loput eli makuuhuone ja keittiö ujutetaan sekaan.

Monet työssäkäyvät ja opiskelijatkin syövät kotonaan vain aamu ja iltapalan. Lounas syödään töissä jossain lounasravintolassa tai kebulassa. Jos on lapsia niin niille pitää tarjota se toinen lämmin ruoka kotona.

Ei todellakaan syödä joka päivä yli 10 eurolla ulkona! 😂😂😂😂 Nyt jotain rajaa juttuihin 😂

-opiskelija

Ehkä olet poikkeus, mutta suurin osa opiskelijoista syö lounaan koululla, jota tuetaan valtion varoin ja opiskelijan maksettavaksi jää muutama euro per ateria, joka kattaa noin 20% aterian kuluista. Jos rahat on tiukalla, kannattaisi nimenomaan syödä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muualla asuta näin ahtaasti.

He eivät suostu. Me suostumme.

Suomessa asuttiin ahtaasti jo 20 vuotta sitten, ahtaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Tilanne on pahentunut siitä, ja jonkin arkkitehdin mukaan kyseisellä ajanjaksolla yksiöistä on kadonnut noin 10 neliötä.

Näistä unohtuu mainita aina, että kun jotain pikkuriikkistä rakennetaan, ne ovat käytössä seuraavat 50 vuotta. Rakennetaan ahtaasti 2020 ja asutaan ahtaasti 2070.

Kun vaikka vanhoista jugendtaloista on pätkitty isoja asuntoja pienemmiksi, nyt pitäisi ottaa näitä uusia käsittelyyn ja poistaa seiniä niin että tulee suurempia, järjellisen kokoisia asuntoja. Uskomatonta kuinka ihmisille yhä vaan markkinoidaan jotain "jänskän kivaa kompaktia" paskaa ihan hirveillä hinnoilla.

Koska ihmiset haluaa pienempiä asuntoja. Myös valmistaloja rakentavat yritykset ovat suunnitelleet 60-100 neliöisiä pientaloja. koska niiden kysyntä on kasvanut. Sitä tuotetaan ja myydään ,mitä halutaan.

Mä en usko, että ihmiset haluaa pieniä ja ahtaita asuntoja. Heidät on vain pakotettu asumaan niissä, koska kaupunkien keskustoissa ja niiden liepeillä ei muuta saa. Ja tietenkin neliöhinta on niin massiivinen, että on asuttava sen kokoisessa kämpässä, mihin on varaa.

Jos ihmiset haluaisivat pikkuruisia asuntoja, kaikki asuisivat sellaisissa, myös varakkaat. Mutta varakkaan tunnistaakin siitä, että vaikka hän asuisi Helsingin keskustassa kerrostalossa, hänellä on järjettömän paljon neliöitä omaan tarpeeseensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muualla asuta näin ahtaasti.

He eivät suostu. Me suostumme.

Suomessa asuttiin ahtaasti jo 20 vuotta sitten, ahtaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Tilanne on pahentunut siitä, ja jonkin arkkitehdin mukaan kyseisellä ajanjaksolla yksiöistä on kadonnut noin 10 neliötä.

Näistä unohtuu mainita aina, että kun jotain pikkuriikkistä rakennetaan, ne ovat käytössä seuraavat 50 vuotta. Rakennetaan ahtaasti 2020 ja asutaan ahtaasti 2070.

Kun vaikka vanhoista jugendtaloista on pätkitty isoja asuntoja pienemmiksi, nyt pitäisi ottaa näitä uusia käsittelyyn ja poistaa seiniä niin että tulee suurempia, järjellisen kokoisia asuntoja. Uskomatonta kuinka ihmisille yhä vaan markkinoidaan jotain "jänskän kivaa kompaktia" paskaa ihan hirveillä hinnoilla.

Koska ihmiset haluaa pienempiä asuntoja. Myös valmistaloja rakentavat yritykset ovat suunnitelleet 60-100 neliöisiä pientaloja. koska niiden kysyntä on kasvanut. Sitä tuotetaan ja myydään ,mitä halutaan.

Ihmiset haluavat pienen asunnon, koska pieni asunto assosioituu heidän mielissään halpaan asumiseen. Säästetään. Pankit tiesivät kertoa vuosikymmen sitten, että lainahanat on käännetty kaakkoon. Kaikki mahdollinen pankin lainaraha kaavitaan miniyksiöön (tai minikolmioon). Pinnistellään, pinnistellään.

Jospa ne on sopivan kokoisia minimalisteille. Eikö niillä ole muutenkin tyhjää huoneissa ja kaapeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi termejä muuttaa asuntojen kohdalla.

Yksiö tarkoittaa asuntoa missä keittiön lisäksi on olohuone ja makuuhuone sekä vessa.

Kaksio on sama mutta yksi makuuhuone enemmän jne.

Eli yksiö, kaksio,kolmio jne tarkoittaa kuinka monta voi asunnossa asua.

Ehkä termeissä olisi tarkistuksen paikka, mutta eihän sitä kukaan ulkopuolinen voi sanoa kuinka monta ihmistä tietyssä asunnossa voi asua.

Vai meinaako 5 h+k, että vaan viisi ihmistä vois asua. Mihis se seuraava lapsi sitten laitetaan? Vai pitääkö muuttaa 6h+k kämppään?

Siinä vaiheessa, kun huoneita on noin monta, ei enää lasketa asujien määrän mukaan. Lapsiperhe mahtuu kivasti vähempiinkin huoneisiin, jos kaikilla lapsilla ei ole omaa huonetta, vaan esim. kaksi lasta jakaa huoneen ja nukkuu kerrossängyssä tms. Kasvaessaan moni tietenkin  haluaa oman huoneen, joten jossain vaiheessa on vain katsottava, että tilat riittävät siihen tai muutettava isompaan.

Me mahduttiin n. 60-neliöiseen kaksioon aika pitkään, vaikka syntyi lapsi. Lopulta lapsen kasvaessa ei enää mahduttu, koska lapsen lelut valtasi olkkarin, ja kaikki myös nukuttiin samassa huoneessa, mikä ei ollut pidemmän päälle toimivaa.