Lue keskustelun säännöt.
Empaatit ja henkisen polun kulkijat, miten löydätte ystäviä...
Tai siis semmoisia ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla? Tai parisuhteita? Mitä pidemmälle olen päässyt henkisessä kehityksessäni, sitä vähemmän on ihmisiä joiden kanssa ei tule paha olla. En kestä pinnallisuutta enkä epäaitoutta enää vähääkään eivätkä ystävyyssuhteet tunnu tuovan oikein mitään plussaa elämään. Vielä vaikeampaa on parisuhteen löytäminen... Yksinkö koko elämä?
Kommentit (434)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empaatti? Eli joku erityisherkkä? "Empaatiksi kutsutaan henkilöä, joka on poikkeuksellisen tietoinen toisten ihmisten tunteista, tarpeista ja jopa kehollisista tuntemuksista. Empaatin on erityisen tärkeää opetella asettamaan terveitä rajoja ja muistaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Ylikuormittunut empaatti saattaa jopa sairastua, mikäli hän kanniskelee toisten ihmisten tunteita, kipuja ja kolotuksia liian pitkään. Maadoittuminen ja luontoyhteys ovat erityisen tärkeitä voimaantumisen lähteitä empaateille."
Siis täh? Eli jauhat mielessäsi muiden tyyppien tuntemuksia, kipuja ja muita asioita?
Ja että "Aistit toisten ihmisten tunteet herkästi ja saatat jopa erehtyä luulemaan niitä omiksesi."
"Tunnetilasi saattaa muuttua kuin taikaiskusta."
Tai jotain: "Tunnet ylitsepursuavaa rakkautta ja suojelunhalua viattomia luontokappaleita ja lapsia kohtaan."
Sairasta.
Empaatti tuntee asiat fyysisesti, jos esimerkiksi kerron että sydämeni särjettiin uutenavuotena, empaatti tuntee tämän myös. Empaattina selviytyminen vaatii sitä, että oppii maadoittumaan niin hyvin, ettei jokainen kynnen lohjeaminen tunnu omassa kehossa.
On erittäin haastavaa olla huippulahjakas ja erityinen empaatti. Siis minähän olen aina kokenut, että olen jotenkin erilainen, en sovi joukkoon. Nähnyt maailman omalla tavallani ja ymmärrän asiat ihan luonnostani syvemmin kuin muut. Sitten retriitillä paljastui, olen empaatikko, jonka tehtävä on kantaa muiden tuskaa ja ohjata hengellisille poluille. Negatiivisten tunteiden mukana tulee energiaa, jonka puhdistan kehossani kristallivärähtelyjen avulla ja luovutan vaivihkaa takaisin omistajalleen.
Ei tätä tekisi sillein mieli, mutta pakko kun on erityisenä tähän maailmaan tullut. Ei haittaa vaikkeivät ihmiset kiitä, minun palkintoni on henkinen kasvu ja vielä tästäkin korkeampi jälleensyntymä :)
Miten se siellä retriitillä paljastui? Oivalsit, vai ohjasiko joku mahdollisesti tätä oivallustasi? Onko kukaan koskaan ärsyyntynyt, kun olet "kantanut muiden tuskaa" ja yrittänyt "ohjata hengellisille poluille"? Mitä muuten nämä "hengelliset polut" ovat? Eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, minäkin olen kipuillut saman asian kanssa. En välitä pinnallisista ihmisistä ja kaikki tuntuvat epäaidoilta, etenkään en siedä valehtelijoita. Luin aloituksen ja sinäkin olet epäaito se on tunne jonka sinun kannettavaksi lankeaa minun toimestani, täältä ylempää. Lisäksi olet valehtelija, mutta siitä myöhemmin. En saa ystävyyssuhteista mitään, koska olen niin pitkällä, täällä mielessäni, kuplassani. Minua ei kiinnosta mitä sinä osaat tai olet, sillä tuomitsin sinut jo ennen kuin kirjoitit tämän avauksen, tiesin sen tapahtuvan, olenhan empaatti ja pitkällä tällä samalla henkisellä tiellä kuin sinä. Joskus ihmettelen miksi on vain yksi henkinen tie, jolla sinäkin luuseri tallustat epätoivosesti eteenpäin, miksei voisi olla enemmän teitä, ettei minun tarvitsisi ohitella kaltaisiasi mulkeroita. Olen niin paljon edellä sinua, että voin sanoa että sinä olet vasta alussa, ensimmäisellä nurkalla, kuin taapero isossa maailmassa. Mitä pidemmälle kuljet tätä tietä, sitä tyhmemmäksi ja arvottomammiksi kaikki muut muuttuvat, minun on enää myöhäistä kääntyä, mutta sinä idiootti voit vaikka ryömiä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empaatti? Eli joku erityisherkkä? "Empaatiksi kutsutaan henkilöä, joka on poikkeuksellisen tietoinen toisten ihmisten tunteista, tarpeista ja jopa kehollisista tuntemuksista. Empaatin on erityisen tärkeää opetella asettamaan terveitä rajoja ja muistaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Ylikuormittunut empaatti saattaa jopa sairastua, mikäli hän kanniskelee toisten ihmisten tunteita, kipuja ja kolotuksia liian pitkään. Maadoittuminen ja luontoyhteys ovat erityisen tärkeitä voimaantumisen lähteitä empaateille."
Siis täh? Eli jauhat mielessäsi muiden tyyppien tuntemuksia, kipuja ja muita asioita?
Ja että "Aistit toisten ihmisten tunteet herkästi ja saatat jopa erehtyä luulemaan niitä omiksesi."
"Tunnetilasi saattaa muuttua kuin taikaiskusta."
Tai jotain: "Tunnet ylitsepursuavaa rakkautta ja suojelunhalua viattomia luontokappaleita ja lapsia kohtaan."
Sairasta.
Empaatti tuntee asiat fyysisesti, jos esimerkiksi kerron että sydämeni särjettiin uutenavuotena, empaatti tuntee tämän myös. Empaattina selviytyminen vaatii sitä, että oppii maadoittumaan niin hyvin, ettei jokainen kynnen lohjeaminen tunnu omassa kehossa.
On erittäin haastavaa olla huippulahjakas ja erityinen empaatti. Siis minähän olen aina kokenut, että olen jotenkin erilainen, en sovi joukkoon. Nähnyt maailman omalla tavallani ja ymmärrän asiat ihan luonnostani syvemmin kuin muut. Sitten retriitillä paljastui, olen empaatikko, jonka tehtävä on kantaa muiden tuskaa ja ohjata hengellisille poluille. Negatiivisten tunteiden mukana tulee energiaa, jonka puhdistan kehossani kristallivärähtelyjen avulla ja luovutan vaivihkaa takaisin omistajalleen.
Ei tätä tekisi sillein mieli, mutta pakko kun on erityisenä tähän maailmaan tullut. Ei haittaa vaikkeivät ihmiset kiitä, minun palkintoni on henkinen kasvu ja vielä tästäkin korkeampi jälleensyntymä :)
Miten se siellä retriitillä paljastui? Oivalsit, vai ohjasiko joku mahdollisesti tätä oivallustasi? Onko kukaan koskaan ärsyyntynyt, kun olet "kantanut muiden tuskaa" ja yrittänyt "ohjata hengellisille poluille"? Mitä muuten nämä "hengelliset polut" ovat? Eri.
Se tapahtui hiljaisuudessa, kun meditoimme keskittymällä kruunuchakraan. Toki chakrat puhdistettu ensin. Se on voimakas tunne, sanatonta tietoa. Eräänlainen Jumalan ääni kaiken taustalla.
Toki ihmiset ärsyyntyvät. Kaltaiseni muistuttavat suuremmista, tärkeämmistä tavoitteista, joita he eivät edes kunnolla ymmärrä. Herättäähän se kateutta ja alemmuuden tunnetta.
Hengellinen polku alkaa, kun ymmärrät tämän maailman turhuuden ja järjettömyyden ja alat etsiä totuutta. Se päättyy kun olet päässyt vapaaksi kaikesta maallisesta ja negatiivisesta ja sulaudut universaaliin tietoisuuteen :)
Tässä taitaa olla käynyt niin, että ap kekannut ettei kannata lukea naistenlehdistä miten elää. Se on niin paljon vaikeampaa kun täytyy tietää ne asiat jotka tuottavat itselle iloa ja tyydytystä, eikä enää saa sitä tyydytystä näistä massapsykooseista ja somesta. Parempi myöhään kun ei milloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empaatti? Eli joku erityisherkkä? "Empaatiksi kutsutaan henkilöä, joka on poikkeuksellisen tietoinen toisten ihmisten tunteista, tarpeista ja jopa kehollisista tuntemuksista. Empaatin on erityisen tärkeää opetella asettamaan terveitä rajoja ja muistaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Ylikuormittunut empaatti saattaa jopa sairastua, mikäli hän kanniskelee toisten ihmisten tunteita, kipuja ja kolotuksia liian pitkään. Maadoittuminen ja luontoyhteys ovat erityisen tärkeitä voimaantumisen lähteitä empaateille."
Siis täh? Eli jauhat mielessäsi muiden tyyppien tuntemuksia, kipuja ja muita asioita?
Ja että "Aistit toisten ihmisten tunteet herkästi ja saatat jopa erehtyä luulemaan niitä omiksesi."
"Tunnetilasi saattaa muuttua kuin taikaiskusta."
Tai jotain: "Tunnet ylitsepursuavaa rakkautta ja suojelunhalua viattomia luontokappaleita ja lapsia kohtaan."
Sairasta.
Empaatti tuntee asiat fyysisesti, jos esimerkiksi kerron että sydämeni särjettiin uutenavuotena, empaatti tuntee tämän myös. Empaattina selviytyminen vaatii sitä, että oppii maadoittumaan niin hyvin, ettei jokainen kynnen lohjeaminen tunnu omassa kehossa.
On erittäin haastavaa olla huippulahjakas ja erityinen empaatti. Siis minähän olen aina kokenut, että olen jotenkin erilainen, en sovi joukkoon. Nähnyt maailman omalla tavallani ja ymmärrän asiat ihan luonnostani syvemmin kuin muut. Sitten retriitillä paljastui, olen empaatikko, jonka tehtävä on kantaa muiden tuskaa ja ohjata hengellisille poluille. Negatiivisten tunteiden mukana tulee energiaa, jonka puhdistan kehossani kristallivärähtelyjen avulla ja luovutan vaivihkaa takaisin omistajalleen.
Ei tätä tekisi sillein mieli, mutta pakko kun on erityisenä tähän maailmaan tullut. Ei haittaa vaikkeivät ihmiset kiitä, minun palkintoni on henkinen kasvu ja vielä tästäkin korkeampi jälleensyntymä :)
Miten se siellä retriitillä paljastui? Oivalsit, vai ohjasiko joku mahdollisesti tätä oivallustasi? Onko kukaan koskaan ärsyyntynyt, kun olet "kantanut muiden tuskaa" ja yrittänyt "ohjata hengellisille poluille"? Mitä muuten nämä "hengelliset polut" ovat? Eri.
Se tapahtui hiljaisuudessa, kun meditoimme keskittymällä kruunuchakraan. Toki chakrat puhdistettu ensin. Se on voimakas tunne, sanatonta tietoa. Eräänlainen Jumalan ääni kaiken taustalla.
Toki ihmiset ärsyyntyvät. Kaltaiseni muistuttavat suuremmista, tärkeämmistä tavoitteista, joita he eivät edes kunnolla ymmärrä. Herättäähän se kateutta ja alemmuuden tunnetta.
Hengellinen polku alkaa, kun ymmärrät tämän maailman turhuuden ja järjettömyyden ja alat etsiä totuutta. Se päättyy kun olet päässyt vapaaksi kaikesta maallisesta ja negatiivisesta ja sulaudut universaaliin tietoisuuteen :)
Ei millään pahalla, mutta kuulostat juuri sellaiselta ihmiseltä, joista haluan tyttärieni pysyvän kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empaatti? Eli joku erityisherkkä? "Empaatiksi kutsutaan henkilöä, joka on poikkeuksellisen tietoinen toisten ihmisten tunteista, tarpeista ja jopa kehollisista tuntemuksista. Empaatin on erityisen tärkeää opetella asettamaan terveitä rajoja ja muistaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Ylikuormittunut empaatti saattaa jopa sairastua, mikäli hän kanniskelee toisten ihmisten tunteita, kipuja ja kolotuksia liian pitkään. Maadoittuminen ja luontoyhteys ovat erityisen tärkeitä voimaantumisen lähteitä empaateille."
Siis täh? Eli jauhat mielessäsi muiden tyyppien tuntemuksia, kipuja ja muita asioita?
Ja että "Aistit toisten ihmisten tunteet herkästi ja saatat jopa erehtyä luulemaan niitä omiksesi."
"Tunnetilasi saattaa muuttua kuin taikaiskusta."
Tai jotain: "Tunnet ylitsepursuavaa rakkautta ja suojelunhalua viattomia luontokappaleita ja lapsia kohtaan."
Sairasta.
Empaatti tuntee asiat fyysisesti, jos esimerkiksi kerron että sydämeni särjettiin uutenavuotena, empaatti tuntee tämän myös. Empaattina selviytyminen vaatii sitä, että oppii maadoittumaan niin hyvin, ettei jokainen kynnen lohjeaminen tunnu omassa kehossa.
On erittäin haastavaa olla huippulahjakas ja erityinen empaatti. Siis minähän olen aina kokenut, että olen jotenkin erilainen, en sovi joukkoon. Nähnyt maailman omalla tavallani ja ymmärrän asiat ihan luonnostani syvemmin kuin muut. Sitten retriitillä paljastui, olen empaatikko, jonka tehtävä on kantaa muiden tuskaa ja ohjata hengellisille poluille. Negatiivisten tunteiden mukana tulee energiaa, jonka puhdistan kehossani kristallivärähtelyjen avulla ja luovutan vaivihkaa takaisin omistajalleen.
Ei tätä tekisi sillein mieli, mutta pakko kun on erityisenä tähän maailmaan tullut. Ei haittaa vaikkeivät ihmiset kiitä, minun palkintoni on henkinen kasvu ja vielä tästäkin korkeampi jälleensyntymä :)
Miten se siellä retriitillä paljastui? Oivalsit, vai ohjasiko joku mahdollisesti tätä oivallustasi? Onko kukaan koskaan ärsyyntynyt, kun olet "kantanut muiden tuskaa" ja yrittänyt "ohjata hengellisille poluille"? Mitä muuten nämä "hengelliset polut" ovat? Eri.
Se tapahtui hiljaisuudessa, kun meditoimme keskittymällä kruunuchakraan. Toki chakrat puhdistettu ensin. Se on voimakas tunne, sanatonta tietoa. Eräänlainen Jumalan ääni kaiken taustalla.
Toki ihmiset ärsyyntyvät. Kaltaiseni muistuttavat suuremmista, tärkeämmistä tavoitteista, joita he eivät edes kunnolla ymmärrä. Herättäähän se kateutta ja alemmuuden tunnetta.
Hengellinen polku alkaa, kun ymmärrät tämän maailman turhuuden ja järjettömyyden ja alat etsiä totuutta. Se päättyy kun olet päässyt vapaaksi kaikesta maallisesta ja negatiivisesta ja sulaudut universaaliin tietoisuuteen :)
Mitä diagnooseja sulla on? Esim epävakaa persoonallisuushäiriö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empaatti? Eli joku erityisherkkä? "Empaatiksi kutsutaan henkilöä, joka on poikkeuksellisen tietoinen toisten ihmisten tunteista, tarpeista ja jopa kehollisista tuntemuksista. Empaatin on erityisen tärkeää opetella asettamaan terveitä rajoja ja muistaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Ylikuormittunut empaatti saattaa jopa sairastua, mikäli hän kanniskelee toisten ihmisten tunteita, kipuja ja kolotuksia liian pitkään. Maadoittuminen ja luontoyhteys ovat erityisen tärkeitä voimaantumisen lähteitä empaateille."
Siis täh? Eli jauhat mielessäsi muiden tyyppien tuntemuksia, kipuja ja muita asioita?
Ja että "Aistit toisten ihmisten tunteet herkästi ja saatat jopa erehtyä luulemaan niitä omiksesi."
"Tunnetilasi saattaa muuttua kuin taikaiskusta."
Tai jotain: "Tunnet ylitsepursuavaa rakkautta ja suojelunhalua viattomia luontokappaleita ja lapsia kohtaan."
Sairasta.
Empaatti tuntee asiat fyysisesti, jos esimerkiksi kerron että sydämeni särjettiin uutenavuotena, empaatti tuntee tämän myös. Empaattina selviytyminen vaatii sitä, että oppii maadoittumaan niin hyvin, ettei jokainen kynnen lohjeaminen tunnu omassa kehossa.
On erittäin haastavaa olla huippulahjakas ja erityinen empaatti. Siis minähän olen aina kokenut, että olen jotenkin erilainen, en sovi joukkoon. Nähnyt maailman omalla tavallani ja ymmärrän asiat ihan luonnostani syvemmin kuin muut. Sitten retriitillä paljastui, olen empaatikko, jonka tehtävä on kantaa muiden tuskaa ja ohjata hengellisille poluille. Negatiivisten tunteiden mukana tulee energiaa, jonka puhdistan kehossani kristallivärähtelyjen avulla ja luovutan vaivihkaa takaisin omistajalleen.
Ei tätä tekisi sillein mieli, mutta pakko kun on erityisenä tähän maailmaan tullut. Ei haittaa vaikkeivät ihmiset kiitä, minun palkintoni on henkinen kasvu ja vielä tästäkin korkeampi jälleensyntymä :)
Miten se siellä retriitillä paljastui? Oivalsit, vai ohjasiko joku mahdollisesti tätä oivallustasi? Onko kukaan koskaan ärsyyntynyt, kun olet "kantanut muiden tuskaa" ja yrittänyt "ohjata hengellisille poluille"? Mitä muuten nämä "hengelliset polut" ovat? Eri.
Se tapahtui hiljaisuudessa, kun meditoimme keskittymällä kruunuchakraan. Toki chakrat puhdistettu ensin. Se on voimakas tunne, sanatonta tietoa. Eräänlainen Jumalan ääni kaiken taustalla.
Toki ihmiset ärsyyntyvät. Kaltaiseni muistuttavat suuremmista, tärkeämmistä tavoitteista, joita he eivät edes kunnolla ymmärrä. Herättäähän se kateutta ja alemmuuden tunnetta.
Hengellinen polku alkaa, kun ymmärrät tämän maailman turhuuden ja järjettömyyden ja alat etsiä totuutta. Se päättyy kun olet päässyt vapaaksi kaikesta maallisesta ja negatiivisesta ja sulaudut universaaliin tietoisuuteen :)
Ei millään pahalla, mutta kuulostat juuri sellaiselta ihmiseltä, joista haluan tyttärieni pysyvän kaukana.
Tätä juuri tarkoitan kateudella ja alemmuuden tunteella :) kun ei ymmärretä, aletaan tuomitsemaan. Ei se mitään, olen kokenut tietämättömyyttä itsekin ja otan vastaan negatiivisen energiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empaatti? Eli joku erityisherkkä? "Empaatiksi kutsutaan henkilöä, joka on poikkeuksellisen tietoinen toisten ihmisten tunteista, tarpeista ja jopa kehollisista tuntemuksista. Empaatin on erityisen tärkeää opetella asettamaan terveitä rajoja ja muistaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Ylikuormittunut empaatti saattaa jopa sairastua, mikäli hän kanniskelee toisten ihmisten tunteita, kipuja ja kolotuksia liian pitkään. Maadoittuminen ja luontoyhteys ovat erityisen tärkeitä voimaantumisen lähteitä empaateille."
Siis täh? Eli jauhat mielessäsi muiden tyyppien tuntemuksia, kipuja ja muita asioita?
Ja että "Aistit toisten ihmisten tunteet herkästi ja saatat jopa erehtyä luulemaan niitä omiksesi."
"Tunnetilasi saattaa muuttua kuin taikaiskusta."
Tai jotain: "Tunnet ylitsepursuavaa rakkautta ja suojelunhalua viattomia luontokappaleita ja lapsia kohtaan."
Sairasta.
Empaatti tuntee asiat fyysisesti, jos esimerkiksi kerron että sydämeni särjettiin uutenavuotena, empaatti tuntee tämän myös. Empaattina selviytyminen vaatii sitä, että oppii maadoittumaan niin hyvin, ettei jokainen kynnen lohjeaminen tunnu omassa kehossa.
On erittäin haastavaa olla huippulahjakas ja erityinen empaatti. Siis minähän olen aina kokenut, että olen jotenkin erilainen, en sovi joukkoon. Nähnyt maailman omalla tavallani ja ymmärrän asiat ihan luonnostani syvemmin kuin muut. Sitten retriitillä paljastui, olen empaatikko, jonka tehtävä on kantaa muiden tuskaa ja ohjata hengellisille poluille. Negatiivisten tunteiden mukana tulee energiaa, jonka puhdistan kehossani kristallivärähtelyjen avulla ja luovutan vaivihkaa takaisin omistajalleen.
Ei tätä tekisi sillein mieli, mutta pakko kun on erityisenä tähän maailmaan tullut. Ei haittaa vaikkeivät ihmiset kiitä, minun palkintoni on henkinen kasvu ja vielä tästäkin korkeampi jälleensyntymä :)
Miten se siellä retriitillä paljastui? Oivalsit, vai ohjasiko joku mahdollisesti tätä oivallustasi? Onko kukaan koskaan ärsyyntynyt, kun olet "kantanut muiden tuskaa" ja yrittänyt "ohjata hengellisille poluille"? Mitä muuten nämä "hengelliset polut" ovat? Eri.
Se tapahtui hiljaisuudessa, kun meditoimme keskittymällä kruunuchakraan. Toki chakrat puhdistettu ensin. Se on voimakas tunne, sanatonta tietoa. Eräänlainen Jumalan ääni kaiken taustalla.
Toki ihmiset ärsyyntyvät. Kaltaiseni muistuttavat suuremmista, tärkeämmistä tavoitteista, joita he eivät edes kunnolla ymmärrä. Herättäähän se kateutta ja alemmuuden tunnetta.
Hengellinen polku alkaa, kun ymmärrät tämän maailman turhuuden ja järjettömyyden ja alat etsiä totuutta. Se päättyy kun olet päässyt vapaaksi kaikesta maallisesta ja negatiivisesta ja sulaudut universaaliin tietoisuuteen :)
Mitä diagnooseja sulla on? Esim epävakaa persoonallisuushäiriö?
Ja siinä toinen, joka on niin kehittymätön, että luulee moisella diagnoosispekulaatiolla olevan minuun vaikutusta 😂😂😂 Olen ohittanut tuon kehitysasteen jo edellisissä elämissäni. Jeesuskin ristiinnaulittiin ;)
Ap, mitä pidemmällä hengellisyyden polulla kulkee, sitä LYHEMMÄLLÄ tajuaa olevansa ja sitä ENEMMÄN osaa ottaa oppia muilta ihmisiltä. Jos pitää muita ihmisiä huonompina, kelvottomampina, tyhmempinä jne, kulkee pahan polkua jossa kateus, narsismi ja viitoittavat kulkijan kohti yksinäisyyden tyyssijaa. Siellä kulkija on itsevaltias, oman itsensä vihaama uhri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Zirk zoirkgh, xirg xoirkgh! Kuuletko askeleet iäsyyden, kaiun kalpean? Gadarf gadaarf valkoiset urut keskellä pimeyttä soittavat menneisyyden vaimeaa melodiaa. Oi jospa en olekkaan ainut raatilainen täällä, ehkä on muita, jossain kaukana. -qirkz vuonna 29427 muoniossa.
Ihan vaan aloitukseen vastaten.. Luonnonläheisissä luontoihmisissä on (oman kokemukseni mukaan) paljon ihmisiä jotka eivät ole pinnallisia, ilkeitä ja energiasyöppöjä. He eivät välttämättä ole empaatteja tai henkisiäkään, mutta heidän seurassaan voi olla hyvä ja helppo olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En löydä ystäviä, enkä muutenkaan seuraa, kun vaistoan kaikki ikävät ajatukset, vaikka ne olisivat ihan inhimillisiä tunteita. Ne saavat silti minut vetäytymään.
Narsistit alkaa vihata ensinäkemältä, joten ei tarvita työpaikalla kuin yksi sellainen, ja se alkaa mustata mainettani.
Narsistit vaistoaa ihmisissä heikkoudet, mutta ne vaistoaa myös ketä ei voi huijata.
On tämä yhtä helevettiä, kun tarkemmin ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
En löydä ystäviä, enkä muutenkaan seuraa, kun vaistoan kaikki ikävät ajatukset, vaikka ne olisivat ihan inhimillisiä tunteita. Ne saavat silti minut vetäytymään.
Narsistit alkaa vihata ensinäkemältä, joten ei tarvita työpaikalla kuin yksi sellainen, ja se alkaa mustata mainettani.
Narsistit vaistoaa ihmisissä heikkoudet, mutta ne vaistoaa myös ketä ei voi huijata.
On tämä yhtä helevettiä, kun tarkemmin ajattelee.
Olet siis vahva että narsistit aistivat sen ja siksi päädyt heidän uhrikseen. Olet liian kehittynyt saadaksesi mitään iloa muista ihmisistä,pelkkää pahaa oloa tulee ovista ja ikkunoista. Silti etsit yhtä kehittynyttä seuraa. Miten olisi kivi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En löydä ystäviä, enkä muutenkaan seuraa, kun vaistoan kaikki ikävät ajatukset, vaikka ne olisivat ihan inhimillisiä tunteita. Ne saavat silti minut vetäytymään.
Narsistit alkaa vihata ensinäkemältä, joten ei tarvita työpaikalla kuin yksi sellainen, ja se alkaa mustata mainettani.
Narsistit vaistoaa ihmisissä heikkoudet, mutta ne vaistoaa myös ketä ei voi huijata.
On tämä yhtä helevettiä, kun tarkemmin ajattelee.Olet siis vahva että narsistit aistivat sen ja siksi päädyt heidän uhrikseen. Olet liian kehittynyt saadaksesi mitään iloa muista ihmisistä,pelkkää pahaa oloa tulee ovista ja ikkunoista. Silti etsit yhtä kehittynyttä seuraa. Miten olisi kivi?
Aika ilkeää tekstiä.
En valinnut olla tällainen, enkä valinnut tuntea muiden ilkeitä ajatuksia.
Enkä etsi enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En löydä ystäviä, enkä muutenkaan seuraa, kun vaistoan kaikki ikävät ajatukset, vaikka ne olisivat ihan inhimillisiä tunteita. Ne saavat silti minut vetäytymään.
Narsistit alkaa vihata ensinäkemältä, joten ei tarvita työpaikalla kuin yksi sellainen, ja se alkaa mustata mainettani.
Narsistit vaistoaa ihmisissä heikkoudet, mutta ne vaistoaa myös ketä ei voi huijata.
On tämä yhtä helevettiä, kun tarkemmin ajattelee.Olet siis vahva että narsistit aistivat sen ja siksi päädyt heidän uhrikseen. Olet liian kehittynyt saadaksesi mitään iloa muista ihmisistä,pelkkää pahaa oloa tulee ovista ja ikkunoista. Silti etsit yhtä kehittynyttä seuraa. Miten olisi kivi?
Aika ilkeää tekstiä.
En valinnut olla tällainen, enkä valinnut tuntea muiden ilkeitä ajatuksia.Enkä etsi enää mitään.
Kivikään ei valinnut olla sellainen ja voi opettaa sinulle tyyneyttä, sisäistä rauhaa. Kivi ottaa asiat vastaan sellaisina kuin ne on, eikä anna helpolla periksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En löydä ystäviä, enkä muutenkaan seuraa, kun vaistoan kaikki ikävät ajatukset, vaikka ne olisivat ihan inhimillisiä tunteita. Ne saavat silti minut vetäytymään.
Narsistit alkaa vihata ensinäkemältä, joten ei tarvita työpaikalla kuin yksi sellainen, ja se alkaa mustata mainettani.
Narsistit vaistoaa ihmisissä heikkoudet, mutta ne vaistoaa myös ketä ei voi huijata.
On tämä yhtä helevettiä, kun tarkemmin ajattelee.Olet siis vahva että narsistit aistivat sen ja siksi päädyt heidän uhrikseen. Olet liian kehittynyt saadaksesi mitään iloa muista ihmisistä,pelkkää pahaa oloa tulee ovista ja ikkunoista. Silti etsit yhtä kehittynyttä seuraa. Miten olisi kivi?
Aika ilkeää tekstiä.
En valinnut olla tällainen, enkä valinnut tuntea muiden ilkeitä ajatuksia.Enkä etsi enää mitään.
Olet oman itsesi uhri, vailla vastuuta itsesi hyvinvoinnista.
En löydä. Suuri osa henkisissä piireissä on vastaheränneitä, tyyliin max 2v. olleet henkisellä polulla. Joille henkisyys on yhtä kuin tarot-kortit, pari kiveä, ehkä Reiki 1 -kurssi, joogailua ja medistelyä. Ryyppäävät ja joogasalilta saatetaan lähteä bisselle. Onhan sipsi-kalja -joogaa ja skumppajoogaakin olemassa.
Nämä tämmöiset ovat henkisesti hyvin kehittymättömiä, kun se henkisyys on vain pään tietoa ja saattavat olla hyvinkin kateellisia, ilkeitä ja alhaisia. Monille henkisyys on vain imagojuttu ja henkisistä riennoista etsitään vaan seuraavaa parittelukumppania. Kuvittelevat kyllä olevansa hirveän kehittyneitä muutaman vuoden kokemuksellaan ja somessa alkavat "opettamaan" muita, mutta onhan se nyt aivan eri asia, jos henkilö on ollut esim 30v. henkisellä polulla ja tehnyt henkisiä harjoitteita ja kuullut ne sen nyypän mouhottamat asiat jo 20v sitten.
Vierailija kirjoitti:
En löydä. Suuri osa henkisissä piireissä on vastaheränneitä, tyyliin max 2v. olleet henkisellä polulla. Joille henkisyys on yhtä kuin tarot-kortit, pari kiveä, ehkä Reiki 1 -kurssi, joogailua ja medistelyä. Ryyppäävät ja joogasalilta saatetaan lähteä bisselle. Onhan sipsi-kalja -joogaa ja skumppajoogaakin olemassa.
Nämä tämmöiset ovat henkisesti hyvin kehittymättömiä, kun se henkisyys on vain pään tietoa ja saattavat olla hyvinkin kateellisia, ilkeitä ja alhaisia. Monille henkisyys on vain imagojuttu ja henkisistä riennoista etsitään vaan seuraavaa parittelukumppania. Kuvittelevat kyllä olevansa hirveän kehittyneitä muutaman vuoden kokemuksellaan ja somessa alkavat "opettamaan" muita, mutta onhan se nyt aivan eri asia, jos henkilö on ollut esim 30v. henkisellä polulla ja tehnyt henkisiä harjoitteita ja kuullut ne sen nyypän mouhottamat asiat jo 20v sitten.
Miten kuvailisit itseäsi (henkisyyttäsi), jos tarkoituksena olisi löytää henkisesti yhtä kasvanut ihminen?
Vierailija kirjoitti:
En löydä. Suuri osa henkisissä piireissä on vastaheränneitä, tyyliin max 2v. olleet henkisellä polulla. Joille henkisyys on yhtä kuin tarot-kortit, pari kiveä, ehkä Reiki 1 -kurssi, joogailua ja medistelyä. Ryyppäävät ja joogasalilta saatetaan lähteä bisselle. Onhan sipsi-kalja -joogaa ja skumppajoogaakin olemassa.
Nämä tämmöiset ovat henkisesti hyvin kehittymättömiä, kun se henkisyys on vain pään tietoa ja saattavat olla hyvinkin kateellisia, ilkeitä ja alhaisia. Monille henkisyys on vain imagojuttu ja henkisistä riennoista etsitään vaan seuraavaa parittelukumppania. Kuvittelevat kyllä olevansa hirveän kehittyneitä muutaman vuoden kokemuksellaan ja somessa alkavat "opettamaan" muita, mutta onhan se nyt aivan eri asia, jos henkilö on ollut esim 30v. henkisellä polulla ja tehnyt henkisiä harjoitteita ja kuullut ne sen nyypän mouhottamat asiat jo 20v sitten.
Ei millään pahalla, vaan ojennuksena henkisellä polulla kulkijalta toiselle; kunhan kehityt tuosta vielä, huomaat, että henkisen polun alussa on monia asioita, jotka kuljettavat eteenpäin. Lähestyessä totuutta se ylimääräinen jää pois, kuin apupyörät.
Samaten pois jää tuo pikkumainen negatiivisuus, jota tihkut. Olet ilmeisen kade muille polulla olijoille, miksi? Kunhan pääset tuolta tasolta, opit myös että jälleensyntymien vuoksi käyttämäsi aikaperspektiivi on yksiselitteisesti väärä. Sinä esimerkiksi korostat käyttämääsi aikaa, mutta huomaan sinusta heti, että olet vasta-alkaja :)
Vahingossa löysin entiseltä työpaikaltani. Vuosia siinä meni hänen kaltaistaan ystävää toivoen, mutta olen iloinen, että löysin hänet.