Lähetä kaipaamallesi henkilölle terveiset elokuu 2023
Kaipuu jatkukoon...
(Popeda, Minä, sinä ja Mannerheim Lyrics)
"Jotenkin vaan elämä ajautuu
Koko ajan kauemmas
Ilman sua mä en tosiaan pärjää
Ilman sua oon kuin puolikas
Elämän äänetön osakas"
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Kommentit (25856)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ja naiset on sen takia erilaisia, kun mies on luotu maan tomusta ja nainen on luotu elävästä olennosta (miehestä).
Eli kuollessaan mies muuttuu tomuksi ja nainen mieheksi? 🤔
Ei, ei se noin toimi. Molemmat on eläviä olentoja, alkuperä on vaan eri.
Mites sinä sen selität, että kaikissa maailman ihmissä on X kromosomi mutta ei Y:tä? Jos nainen olisi miehestä niin hänessä olisi Y kromosomi. Kaikissa ihmissä olisi Y kromosomi, mutta kun ei ole. Kaikki ihmiset on vähintään puoliksi naisia.
Se on siitä ekan ihmisparin lisääntymisestä johtuva juttu, you know
Fantastinen
Ihana
Innokas
Nuorekas
Ihaileva
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä oikeasti ihmisiä, jolla saattaisi olla mahkuja kaivattuunsa, mutta eivät käytä sitä, koska ovat varattuja tai muuta? Vai ollaanko kaikki vain ruikuttavia luusereita?
En haluaisi häntä enää, vaikka saisin. Osoittautui mulkuksi. Olen itse se varattu. Enempi se kaipaus häntä kohtaan on jo kadonnut ja suuntautuu erääseen toiseen, mutta tässä vielä enemmän ongelmaa kuin oma varattuuteni.
Millä tavalla hän oli mulkku?
Veikkaan ettei osoittanut tarpeeksi kiinnostusta. - sivusta.
Tää kuulostaa ihan siltä ketä kaipaan. Joo ei ollut siitä kyse. Ikävöin silti. Mut kaikki on ollutta ja mennyttä. Kaipaan sen mitä kaipaan. Ehkä loppuelämän, kuka tietää. Sivusta
Istun kotona ja mietin: Miten olen tavannut noin ihanan, kiltin, hellän ja ymmärtäväisen ihmisen? Nautin joka hetkestä hänen kanssaan ja hänen kosketuksensa ylittää aistieni ylärajan. En mieti asiaa sen enempää, vaan aion nauttia ja antaa hänelle kaikkea hyvää takaisin päin. Näin on hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ala, jos et kaipaakaan. Menen maahan makaamaan ja vedän itkupotkut! Harmi vain, että sillä ei saa tahtoaan lävitse.
Arvostan, asennetta. 😄 Mä en jaksa edes raivota, mut ehkä voin itkeä mukana silleen hissukseen ja sopivasti itseäni säälien.
En minäkään raivoa. Potkin ja itken vaan. Itketään yhdessä, kunnes nauretaan.
Tosiaan, itkupotkut eikä itkupotkuraivarit. Voidaan ajatella, että itkupotkut sellaisenaan on hienostuneempaa, kypsää käytöstä. Messissä!
🤗
Allani mun, katsoisin silmiisi sun.
Vitsi, kun pääsisin sun luo. Olisin onnesta soikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alat etääntyä taas. Välillä tulet lähemmäs, sitten menet taas kauemmaksi.
Kaivattuni on seilannut pitkään. Oikeastaan aina. Ensin olin hädissäni, että nyt se vihaa mua, mutta nyt olen tottunut. Tulee se taas lähemmäs kun siltä tuntuu.
Onko sulla mies- vai naiskaivattu?
Vierailija kirjoitti:
Istun kotona ja mietin: Miten olen tavannut noin ihanan, kiltin, hellän ja ymmärtäväisen ihmisen? Nautin joka hetkestä hänen kanssaan ja hänen kosketuksensa ylittää aistieni ylärajan. En mieti asiaa sen enempää, vaan aion nauttia ja antaa hänelle kaikkea hyvää takaisin päin. Näin on hyvä olla.
Mistä tuollaisen löytäisi? 🤔
Miehissä on litra vaniljaa ja suklaata, naisissa on kaksi litraa vaniljaa,
Vierailija kirjoitti:
Miehissä on litra vaniljaa ja suklaata, naisissa on kaksi litraa vaniljaa,
Tämä kuulostaa jo aivan järkevälle
Ihan hyvä, että et vastannut. Parempi näin, vaikka kaipaankin ja vähän ahdistaa. Pikkusen onnetonkin ja surullinen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, että et vastannut. Parempi näin, vaikka kaipaankin ja vähän ahdistaa. Pikkusen onnetonkin ja surullinen.
Olin jo kyllä ennen sitä "eroa" samanlaisessa mielentilassa, kun muutuit täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, että et vastannut. Parempi näin, vaikka kaipaankin ja vähän ahdistaa. Pikkusen onnetonkin ja surullinen.
Olin jo kyllä ennen sitä "eroa" samanlaisessa mielentilassa, kun muutuit täysin.
Miten hän muuttui?
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä oikeasti ihmisiä, jolla saattaisi olla mahkuja kaivattuunsa, mutta eivät käytä sitä, koska ovat varattuja tai muuta? Vai ollaanko kaikki vain ruikuttavia luusereita?
Mu kaivattu, ihana nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, että et vastannut. Parempi näin, vaikka kaipaankin ja vähän ahdistaa. Pikkusen onnetonkin ja surullinen.
Olin jo kyllä ennen sitä "eroa" samanlaisessa mielentilassa, kun muutuit täysin.
Miten hän muuttui?
Etäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, että et vastannut. Parempi näin, vaikka kaipaankin ja vähän ahdistaa. Pikkusen onnetonkin ja surullinen.
Olin jo kyllä ennen sitä "eroa" samanlaisessa mielentilassa, kun muutuit täysin.
Vaikka tämä tuskin koskee minua, niin tuntuu pahalta ajatelta, että hän olisi ajatellut näin ja halunnut satuttaa, kun kävin läpi yhtä elämäni vaikeimmista vaiheista: työpaikkakiusaamista, taloudellista ahdinkoa, läheisen psyykkistä väkivaltaa. Siihen päälle kun tuli vielä itselleni tärkeän ihmisen välinpitämätön käytös ja suoranainen ghostaus, murenin täysin. Jaksoin hädin tuskin pitää itseäni elämässä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä oikeasti ihmisiä, jolla saattaisi olla mahkuja kaivattuunsa, mutta eivät käytä sitä, koska ovat varattuja tai muuta? Vai ollaanko kaikki vain ruikuttavia luusereita?
Joskus olisi ollut, tiedän hänenkin olleen ihastunut. En vain halua seurustella, joten valitsen ennemmin sen luuserina ruikuttamisen. Hän taas valitsi kokonaan toisen henkilön. Näin on paremmin.
Tosiaan, itkupotkut eikä itkupotkuraivarit. Voidaan ajatella, että itkupotkut sellaisenaan on hienostuneempaa, kypsää käytöstä. Messissä!