Lue keskustelun säännöt.
Painonpudotushaaste vuodelle 2023 - tule mukaan?
29.12.2022 |
Jos siltä tuntuu, olet tervetullut mukaan painonpudotushaasteeseen vuodelle 2023. Ei ole väliä, onko pudotettavia kiloja 1, 10 tai 100, kannustan Sinua mukaan. Tämä ei ole kilpailu, vaan tarkoitus on tukea, jakaa kokemuksia - ja onnistua!
Olen itse m45, pituus 184 ja paino 139,7. Minulla ei ole mitään hyvää tekosyytä sairaalloiselle ylipainolleni, minulla ei ole normaalia painavammat luut eikä aineenvaihduntahäiriötä. Rehellisesti sanottuna syön aivan väärin enkä liiku yhtään. Syön valtavat määrät makeita herkkuja, sekä valmisruokaa. Liikun autolla joka paikkaan. Kaikki tämä on niin väärin ja haluan siihen nyt muutoksen.
Tiedän, että ei ole nopeaa eikä helppoa poppakonstia. Olen valmis pitkään, järkevään ja tasaiseen elämänmuutokseen, jossa poistan ruokavaliostani epäterveelliset osat ja otan tilalle kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, hyviä rasvoja, proteiinia jne oikeassa suhteessa.
Lisään myös arkiliikuntaa päivittäisissä toimissani ja aloitan säännöllisen liikunnan 2-4 kertaa viikossa, vaihdellen aerobista liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua sopivassa suhteessa.
Tämä ei nyt ole varsinainen uudenvuodenlupaus, mutta ajankohta auttaa kyllä kun aihe on monella ajankohtainen, joulukilot on monelle harmistuksena ja kuntosaleilla on hyviä aloitustarjouksia. Haluan sitoutua muutoksiin pitkäksi aikaa. Jos haluat olla mukana muutoksessa, jakaa kokemuksia ja tsemppiä, saada hyvän startin vuoteen 2023 ja saada hyvää oloa ja terveyttä niin hienoa! Onnistutaan yhdessä!!
Kommentit (3110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut tarkkailla painoani sen jälkeen, kun lakkasin kuuntelemasta ohjeita oikeasta ateriarytmistä ja aloin kuunnella kehoani.
En syö aamulla enkä aamupäivällä mitään, eka ateria usein vasta 13-15 välillä. Sitten syön litapäivän ja illan mittaan silloin kun siltä tuntuu eli kun on nälkä. Hyvin iltapainotteista siis, mutta mun iltapainotteisesti toimivalle kropalle just oikee rytmi.
Sekin voi siis olla ongelma, että syödään kellon eikä nälän mukaan.
Sulla on käytössä oma versioisi pätkäpaastosta. Ainoa mitä itse tekisin eri tavalla on se, että lopettaisin syömisen paljon ennen nukkumaan menoa. Ja täysin samaa mieltä tuosta kellon mukaan syömisestä.
Pätkäpaastoa voi noudattaa kummin päin vain, joko on syömättä aamulla tai illalla. Jokainen voi valita omalle sopivampi tapa.
Luonnollisesti. Pointti oli siinä, että musta ei ole hyvä idea mennä nukkumaan liian aikaisin viimeisestä ateriasta, koska siinä menee monta tuntia ennen kun insuliinitasot on alhaalla ja rasvan poltto voi alkaa.
I rest my case :)
Lisäys
Tuossa puhutaan diabeteksesta, mutta sama veren glukoosipitoisuus on olennaista myös painonhallinnassa. Diabetes kun on seurausta täysin samasta prosessista kuin lihominenkin
* Ensimmäisen koejakson aikana potilaita kehotettiin syömään kaikki ravinto noin kymmenen tunnin aikana, mutta ennen iltakuutta. Toisen koejakson aikana syöminen kehotettiin jakamaan vähintään 14 tunnin ajalle.*
Tuossahan verrataan pätkäpaastoa ja rajattomasti syömistä. Pätkäpaastoilemalla tuli parempia tuloksia. Miten liittyy kellonaikoihin? Eiköhän isompi merkitys ole ollut sillä 14 tunnin syömättömyysjaksolla, jonka aikana insuliinitasot laskee ja rasvan poltto voi alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen seikka pohdittavaksi on muuten se, että kun metodiksi kerrotaan hiilareiden karsiminen, siihen ei kukaan tule aukomaan päätään. Muiden kyllä käsketään syödä voita.
Laihdutuskeskustelut vetää aina vhh-lahkolaisia puoleensa kuin hunaja kärpäsiä. Liekö sokerin puutetta?
Olisko ihan se syy, että sokeria syömällä ei laihdu. Ja aivot toimii rasvalla.
Aivot tarvitsevat pehmeää rasvaa ja sokeria. Tarkoittaa siis hyvien hiilihydraattien sokeria, ei sitä että rouskuteltaisiin sokeripaloja välipalaksi.
Miten nämä hyvät hiilihydraatit mielestäsi eroavat niistä huonoista käytännön tasolla kun puhutaan glukoosista. Hyvillä hiilihydraateilla on toki parempi glykeeminen indeksi, mutta kun siitä on tullut kehossa glukoosia niin miten se eroaa ns. huonoista hiilihydraateista muodostuneesta glukoosista?
Hyvät eli hitaat hiilihydraatit eivät nosta verensokeria yhtä nopeasti kuin huonot eli nopeat, toisin sanoen verensokeri pysyy tasaisempana. Plus hitaat hiilihydraatit sisältävät yleensä enemmän kuitua, eli ne ovat siksikin hyväksi aivoille.
Niin, eli ero on juuri tuossa glykeeminen indeksissä, mutta mikä ero on siinä vaiheessa kun niistä tulee glukoosia
Eroaakos se maksan rasvasta askartelema glugoosi jotkenkin hiilihydraateista saadusta? Onko se jotenkin parempaa glugoosia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut tarkkailla painoani sen jälkeen, kun lakkasin kuuntelemasta ohjeita oikeasta ateriarytmistä ja aloin kuunnella kehoani.
En syö aamulla enkä aamupäivällä mitään, eka ateria usein vasta 13-15 välillä. Sitten syön litapäivän ja illan mittaan silloin kun siltä tuntuu eli kun on nälkä. Hyvin iltapainotteista siis, mutta mun iltapainotteisesti toimivalle kropalle just oikee rytmi.
Sekin voi siis olla ongelma, että syödään kellon eikä nälän mukaan.
Sulla on käytössä oma versioisi pätkäpaastosta. Ainoa mitä itse tekisin eri tavalla on se, että lopettaisin syömisen paljon ennen nukkumaan menoa. Ja täysin samaa mieltä tuosta kellon mukaan syömisestä.
Pätkäpaastoa voi noudattaa kummin päin vain, joko on syömättä aamulla tai illalla. Jokainen voi valita omalle sopivampi tapa.
Luonnollisesti. Pointti oli siinä, että musta ei ole hyvä idea mennä nukkumaan liian aikaisin viimeisestä ateriasta, koska siinä menee monta tuntia ennen kun insuliinitasot on alhaalla ja rasvan poltto voi alkaa.
I rest my case :)
Lisäys
Tuossa puhutaan diabeteksesta, mutta sama veren glukoosipitoisuus on olennaista myös painonhallinnassa. Diabetes kun on seurausta täysin samasta prosessista kuin lihominenkin
* Ensimmäisen koejakson aikana potilaita kehotettiin syömään kaikki ravinto noin kymmenen tunnin aikana, mutta ennen iltakuutta. Toisen koejakson aikana syöminen kehotettiin jakamaan vähintään 14 tunnin ajalle.*
Tuossahan verrataan pätkäpaastoa ja rajattomasti syömistä. Pätkäpaastoilemalla tuli parempia tuloksia. Miten liittyy kellonaikoihin? Eiköhän isompi merkitys ole ollut sillä 14 tunnin syömättömyysjaksolla, jonka aikana insuliinitasot laskee ja rasvan poltto voi alkaa.
Siihenhän tuossa käytännössä mennään. Sanaa paasto ei vaan mainittu missään vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut tarkkailla painoani sen jälkeen, kun lakkasin kuuntelemasta ohjeita oikeasta ateriarytmistä ja aloin kuunnella kehoani.
En syö aamulla enkä aamupäivällä mitään, eka ateria usein vasta 13-15 välillä. Sitten syön litapäivän ja illan mittaan silloin kun siltä tuntuu eli kun on nälkä. Hyvin iltapainotteista siis, mutta mun iltapainotteisesti toimivalle kropalle just oikee rytmi.
Sekin voi siis olla ongelma, että syödään kellon eikä nälän mukaan.
Sulla on käytössä oma versioisi pätkäpaastosta. Ainoa mitä itse tekisin eri tavalla on se, että lopettaisin syömisen paljon ennen nukkumaan menoa. Ja täysin samaa mieltä tuosta kellon mukaan syömisestä.
Pätkäpaastoa voi noudattaa kummin päin vain, joko on syömättä aamulla tai illalla. Jokainen voi valita omalle sopivampi tapa.
Luonnollisesti. Pointti oli siinä, että musta ei ole hyvä idea mennä nukkumaan liian aikaisin viimeisestä ateriasta, koska siinä menee monta tuntia ennen kun insuliinitasot on alhaalla ja rasvan poltto voi alkaa.
I rest my case :)
Lisäys
Tuossa puhutaan diabeteksesta, mutta sama veren glukoosipitoisuus on olennaista myös painonhallinnassa. Diabetes kun on seurausta täysin samasta prosessista kuin lihominenkin
Diabetes johtuu sokerin syönnistä. Vhh-ruokavaliolla voi saada diabeteksen ramissioon. Toki Suomessa tätä ei suositella, vaan edelleen diabeetikoille suositellaan Sokeri ruokavaliota.
Järkevät osaavat kuitenkin itse syödä sairauden mukaan.
Vhh on yksi mahdollinen ja toimivaksi todettu keino. Samaan voi silti päästä muillakin ruokavalioilla. Ja sellaisetkin, jotka eivät saa laihduttamalla sairautta remissioon, pystyvät silti laihduttuaan vähentämään lääkitystä.
Diabeteksen syntymekanismi taas ei ole ihan noin yksioikoinen.
Millä ruokavaloilla samaan sitten päästään? Toki on olemassa paljon eri nimisiä ruokavalioita, joissa hiilihydraattien määrä vähenee. Ja mitä tulee diabeteksen (type 2) syntymekanismiin, niin kyllä on harvinaisen selvää, että pitkäkestoinen liiallinen hiilihydraattien saanti on siihen syynä.
Itse ainakin sain sokeriarvot hallintaan laihduttamalla pääosin lautasmalliin ja suositusruokavalioon pohjautuvalla lakto-ovo-vegellä. Diabetesdiagnoosia ei tosin vielä ollut, mutta se oli enää ihan yhdestä desimaalista kiinni.
Ja se syntymekanismi ei oikeasti ole niin yksioikoinen, että liiallinen hiilihydraattien saanti aiheuttaisi sen suoraan. Useimmiten siihen liittyy myös erilaisilla tavoilla hankittu ylipaino ja sen vaikutus elimistöön sekä perintötekijät. Se on suht pitkä ja monimutkainen prosessi, minkä osasista ei aina pysty selkeästi sanomaan mikä on muna ja mikä kana. Periaatteessa diabetes voi puhjeta, vaikkei söisi ollenkaan hiilihydraatteja.
2tyypin diabetes ei tule vähillä hiilihydraateilla.
Voi tulla, jos sattuu olemaan diabetekselle altistavat tekijät, erityisesti ylipainoa. Liikaa painoa taas voi hankkia vaikka pelkällä rasvalla.
Niin, mutta toisaalta rasva ei käynnistä insuliinin tuotantoa, joka on edelleen avaintekijä diabeteksen synnyssä
Pelkällä liialla rasvan syönnillä saa maksan ja haiman sekaisin. Sitten taas joku voi syödä pelkkää ranskanpullaa koko ikänsä eikä sairastu.
Ei rasvaa tarvitse liikaa syödä. Tosin oikea rasva ei ole elimistölle millään tavalla pahaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen seikka pohdittavaksi on muuten se, että kun metodiksi kerrotaan hiilareiden karsiminen, siihen ei kukaan tule aukomaan päätään. Muiden kyllä käsketään syödä voita.
Laihdutuskeskustelut vetää aina vhh-lahkolaisia puoleensa kuin hunaja kärpäsiä. Liekö sokerin puutetta?
Olisko ihan se syy, että sokeria syömällä ei laihdu. Ja aivot toimii rasvalla.
Aivot tarvitsevat pehmeää rasvaa ja sokeria. Tarkoittaa siis hyvien hiilihydraattien sokeria, ei sitä että rouskuteltaisiin sokeripaloja välipalaksi.
Miten nämä hyvät hiilihydraatit mielestäsi eroavat niistä huonoista käytännön tasolla kun puhutaan glukoosista. Hyvillä hiilihydraateilla on toki parempi glykeeminen indeksi, mutta kun siitä on tullut kehossa glukoosia niin miten se eroaa ns. huonoista hiilihydraateista muodostuneesta glukoosista?
Hyvät eli hitaat hiilihydraatit eivät nosta verensokeria yhtä nopeasti kuin huonot eli nopeat, toisin sanoen verensokeri pysyy tasaisempana. Plus hitaat hiilihydraatit sisältävät yleensä enemmän kuitua, eli ne ovat siksikin hyväksi aivoille.
Niin, eli ero on juuri tuossa glykeeminen indeksissä, mutta mikä ero on siinä vaiheessa kun niistä tulee glukoosia
Eroaakos se maksan rasvasta askartelema glugoosi jotkenkin hiilihydraateista saadusta? Onko se jotenkin parempaa glugoosia?
Myös se maksassa oleva rasva on peräisin hiilihydraateista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaloreilla on väliä
Ehkä kuitenkin kaikkein vähiten väliä.
Eniten. En ihmettele miksi olette lihavia.
Vähiten. Kantsis sunkin hankkia tietoa.
Vain kaloreilla on väliä. Kauanko jankataan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut tarkkailla painoani sen jälkeen, kun lakkasin kuuntelemasta ohjeita oikeasta ateriarytmistä ja aloin kuunnella kehoani.
En syö aamulla enkä aamupäivällä mitään, eka ateria usein vasta 13-15 välillä. Sitten syön litapäivän ja illan mittaan silloin kun siltä tuntuu eli kun on nälkä. Hyvin iltapainotteista siis, mutta mun iltapainotteisesti toimivalle kropalle just oikee rytmi.
Sekin voi siis olla ongelma, että syödään kellon eikä nälän mukaan.
Sulla on käytössä oma versioisi pätkäpaastosta. Ainoa mitä itse tekisin eri tavalla on se, että lopettaisin syömisen paljon ennen nukkumaan menoa. Ja täysin samaa mieltä tuosta kellon mukaan syömisestä.
Pätkäpaastoa voi noudattaa kummin päin vain, joko on syömättä aamulla tai illalla. Jokainen voi valita omalle sopivampi tapa.
Luonnollisesti. Pointti oli siinä, että musta ei ole hyvä idea mennä nukkumaan liian aikaisin viimeisestä ateriasta, koska siinä menee monta tuntia ennen kun insuliinitasot on alhaalla ja rasvan poltto voi alkaa.
I rest my case :)
Lisäys
Tuossa puhutaan diabeteksesta, mutta sama veren glukoosipitoisuus on olennaista myös painonhallinnassa. Diabetes kun on seurausta täysin samasta prosessista kuin lihominenkin
Diabetes johtuu sokerin syönnistä. Vhh-ruokavaliolla voi saada diabeteksen ramissioon. Toki Suomessa tätä ei suositella, vaan edelleen diabeetikoille suositellaan Sokeri ruokavaliota.
Järkevät osaavat kuitenkin itse syödä sairauden mukaan.
Vhh on yksi mahdollinen ja toimivaksi todettu keino. Samaan voi silti päästä muillakin ruokavalioilla. Ja sellaisetkin, jotka eivät saa laihduttamalla sairautta remissioon, pystyvät silti laihduttuaan vähentämään lääkitystä.
Diabeteksen syntymekanismi taas ei ole ihan noin yksioikoinen.
Millä ruokavaloilla samaan sitten päästään? Toki on olemassa paljon eri nimisiä ruokavalioita, joissa hiilihydraattien määrä vähenee. Ja mitä tulee diabeteksen (type 2) syntymekanismiin, niin kyllä on harvinaisen selvää, että pitkäkestoinen liiallinen hiilihydraattien saanti on siihen syynä.
Itse ainakin sain sokeriarvot hallintaan laihduttamalla pääosin lautasmalliin ja suositusruokavalioon pohjautuvalla lakto-ovo-vegellä. Diabetesdiagnoosia ei tosin vielä ollut, mutta se oli enää ihan yhdestä desimaalista kiinni.
Ja se syntymekanismi ei oikeasti ole niin yksioikoinen, että liiallinen hiilihydraattien saanti aiheuttaisi sen suoraan. Useimmiten siihen liittyy myös erilaisilla tavoilla hankittu ylipaino ja sen vaikutus elimistöön sekä perintötekijät. Se on suht pitkä ja monimutkainen prosessi, minkä osasista ei aina pysty selkeästi sanomaan mikä on muna ja mikä kana. Periaatteessa diabetes voi puhjeta, vaikkei söisi ollenkaan hiilihydraatteja.
2tyypin diabetes ei tule vähillä hiilihydraateilla.
Voi tulla, jos sattuu olemaan diabetekselle altistavat tekijät, erityisesti ylipainoa. Liikaa painoa taas voi hankkia vaikka pelkällä rasvalla.
Ei voi. Liikaa rasvaa on mahdoton syödä lihotakseen. Lihomiseen tarvitaan sokeria.
Jos syöt päivittäin 500 kcal edestä liikaa kermajuustoa, niin aivan varmasti lihot. Ja saat tukun muita sekä vaarallisia että pelkästään kiusallisia terveysongelmia.
Ehkä, mutta tilanne eroaa siinä, että vaikka myös proteiinit nostavat insuliinitasoja, niin nousu on kuitenkin paljon pienempi kuin hiilihydraattien kohdalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voitaisiinko palata ketjun aiheeseen?
Diabetes liittyy lihavuuteen, mutta sä voit toimia aktiivisena ja kirjoittaa jotain haluamastasi aiheesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut tarkkailla painoani sen jälkeen, kun lakkasin kuuntelemasta ohjeita oikeasta ateriarytmistä ja aloin kuunnella kehoani.
En syö aamulla enkä aamupäivällä mitään, eka ateria usein vasta 13-15 välillä. Sitten syön litapäivän ja illan mittaan silloin kun siltä tuntuu eli kun on nälkä. Hyvin iltapainotteista siis, mutta mun iltapainotteisesti toimivalle kropalle just oikee rytmi.
Sekin voi siis olla ongelma, että syödään kellon eikä nälän mukaan.
Sulla on käytössä oma versioisi pätkäpaastosta. Ainoa mitä itse tekisin eri tavalla on se, että lopettaisin syömisen paljon ennen nukkumaan menoa. Ja täysin samaa mieltä tuosta kellon mukaan syömisestä.
Pätkäpaastoa voi noudattaa kummin päin vain, joko on syömättä aamulla tai illalla. Jokainen voi valita omalle sopivampi tapa.
Luonnollisesti. Pointti oli siinä, että musta ei ole hyvä idea mennä nukkumaan liian aikaisin viimeisestä ateriasta, koska siinä menee monta tuntia ennen kun insuliinitasot on alhaalla ja rasvan poltto voi alkaa.
I rest my case :)
Lisäys
Tuossa puhutaan diabeteksesta, mutta sama veren glukoosipitoisuus on olennaista myös painonhallinnassa. Diabetes kun on seurausta täysin samasta prosessista kuin lihominenkin
Diabetes johtuu sokerin syönnistä. Vhh-ruokavaliolla voi saada diabeteksen ramissioon. Toki Suomessa tätä ei suositella, vaan edelleen diabeetikoille suositellaan Sokeri ruokavaliota.
Järkevät osaavat kuitenkin itse syödä sairauden mukaan.
Vhh on yksi mahdollinen ja toimivaksi todettu keino. Samaan voi silti päästä muillakin ruokavalioilla. Ja sellaisetkin, jotka eivät saa laihduttamalla sairautta remissioon, pystyvät silti laihduttuaan vähentämään lääkitystä.
Diabeteksen syntymekanismi taas ei ole ihan noin yksioikoinen.
Millä ruokavaloilla samaan sitten päästään? Toki on olemassa paljon eri nimisiä ruokavalioita, joissa hiilihydraattien määrä vähenee. Ja mitä tulee diabeteksen (type 2) syntymekanismiin, niin kyllä on harvinaisen selvää, että pitkäkestoinen liiallinen hiilihydraattien saanti on siihen syynä.
Itse ainakin sain sokeriarvot hallintaan laihduttamalla pääosin lautasmalliin ja suositusruokavalioon pohjautuvalla lakto-ovo-vegellä. Diabetesdiagnoosia ei tosin vielä ollut, mutta se oli enää ihan yhdestä desimaalista kiinni.
Ja se syntymekanismi ei oikeasti ole niin yksioikoinen, että liiallinen hiilihydraattien saanti aiheuttaisi sen suoraan. Useimmiten siihen liittyy myös erilaisilla tavoilla hankittu ylipaino ja sen vaikutus elimistöön sekä perintötekijät. Se on suht pitkä ja monimutkainen prosessi, minkä osasista ei aina pysty selkeästi sanomaan mikä on muna ja mikä kana. Periaatteessa diabetes voi puhjeta, vaikkei söisi ollenkaan hiilihydraatteja.
2tyypin diabetes ei tule vähillä hiilihydraateilla.
Voi tulla, jos sattuu olemaan diabetekselle altistavat tekijät, erityisesti ylipainoa. Liikaa painoa taas voi hankkia vaikka pelkällä rasvalla.
Niin, mutta toisaalta rasva ei käynnistä insuliinin tuotantoa, joka on edelleen avaintekijä diabeteksen synnyssä
Pelkällä liialla rasvan syönnillä saa maksan ja haiman sekaisin. Sitten taas joku voi syödä pelkkää ranskanpullaa koko ikänsä eikä sairastu.
Ei rasvaa tarvitse liikaa syödä. Tosin oikea rasva ei ole elimistölle millään tavalla pahaksi.
Jos tarkoitat oikealla rasvalla eläinperäisiä rasvoja, niin liiallisesti käytettynä ne ovat elimistölle pahaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitaisiinko palata ketjun aiheeseen?
Diabetes liittyy lihavuuteen, mutta sä voit toimia aktiivisena ja kirjoittaa jotain haluamastasi aiheesta
Mutta kun tämä ei ole diabetesketju tai lihavuusketju vaan vertaistukiketju painoaan pudottaville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut tarkkailla painoani sen jälkeen, kun lakkasin kuuntelemasta ohjeita oikeasta ateriarytmistä ja aloin kuunnella kehoani.
En syö aamulla enkä aamupäivällä mitään, eka ateria usein vasta 13-15 välillä. Sitten syön litapäivän ja illan mittaan silloin kun siltä tuntuu eli kun on nälkä. Hyvin iltapainotteista siis, mutta mun iltapainotteisesti toimivalle kropalle just oikee rytmi.
Sekin voi siis olla ongelma, että syödään kellon eikä nälän mukaan.
Sulla on käytössä oma versioisi pätkäpaastosta. Ainoa mitä itse tekisin eri tavalla on se, että lopettaisin syömisen paljon ennen nukkumaan menoa. Ja täysin samaa mieltä tuosta kellon mukaan syömisestä.
Pätkäpaastoa voi noudattaa kummin päin vain, joko on syömättä aamulla tai illalla. Jokainen voi valita omalle sopivampi tapa.
Luonnollisesti. Pointti oli siinä, että musta ei ole hyvä idea mennä nukkumaan liian aikaisin viimeisestä ateriasta, koska siinä menee monta tuntia ennen kun insuliinitasot on alhaalla ja rasvan poltto voi alkaa.
I rest my case :)
Lisäys
Tuossa puhutaan diabeteksesta, mutta sama veren glukoosipitoisuus on olennaista myös painonhallinnassa. Diabetes kun on seurausta täysin samasta prosessista kuin lihominenkin
Diabetes johtuu sokerin syönnistä. Vhh-ruokavaliolla voi saada diabeteksen ramissioon. Toki Suomessa tätä ei suositella, vaan edelleen diabeetikoille suositellaan Sokeri ruokavaliota.
Järkevät osaavat kuitenkin itse syödä sairauden mukaan.
Vhh on yksi mahdollinen ja toimivaksi todettu keino. Samaan voi silti päästä muillakin ruokavalioilla. Ja sellaisetkin, jotka eivät saa laihduttamalla sairautta remissioon, pystyvät silti laihduttuaan vähentämään lääkitystä.
Diabeteksen syntymekanismi taas ei ole ihan noin yksioikoinen.
Millä ruokavaloilla samaan sitten päästään? Toki on olemassa paljon eri nimisiä ruokavalioita, joissa hiilihydraattien määrä vähenee. Ja mitä tulee diabeteksen (type 2) syntymekanismiin, niin kyllä on harvinaisen selvää, että pitkäkestoinen liiallinen hiilihydraattien saanti on siihen syynä.
Itse ainakin sain sokeriarvot hallintaan laihduttamalla pääosin lautasmalliin ja suositusruokavalioon pohjautuvalla lakto-ovo-vegellä. Diabetesdiagnoosia ei tosin vielä ollut, mutta se oli enää ihan yhdestä desimaalista kiinni.
Ja se syntymekanismi ei oikeasti ole niin yksioikoinen, että liiallinen hiilihydraattien saanti aiheuttaisi sen suoraan. Useimmiten siihen liittyy myös erilaisilla tavoilla hankittu ylipaino ja sen vaikutus elimistöön sekä perintötekijät. Se on suht pitkä ja monimutkainen prosessi, minkä osasista ei aina pysty selkeästi sanomaan mikä on muna ja mikä kana. Periaatteessa diabetes voi puhjeta, vaikkei söisi ollenkaan hiilihydraatteja.
2tyypin diabetes ei tule vähillä hiilihydraateilla.
Voi tulla, jos sattuu olemaan diabetekselle altistavat tekijät, erityisesti ylipainoa. Liikaa painoa taas voi hankkia vaikka pelkällä rasvalla.
Niin, mutta toisaalta rasva ei käynnistä insuliinin tuotantoa, joka on edelleen avaintekijä diabeteksen synnyssä
Älä usko hömppään.
https://lihastohtori.wordpress.com/2016/05/31/homppa-insuliini/
(Lihastohtori eli liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmi jakaa näyttöön perustuvaa tietoa treenistä, ravinnosta, lihaksista, terveydestä ja fysiologiasta yhdessä vieraskirjoittajien kanssa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen seikka pohdittavaksi on muuten se, että kun metodiksi kerrotaan hiilareiden karsiminen, siihen ei kukaan tule aukomaan päätään. Muiden kyllä käsketään syödä voita.
Laihdutuskeskustelut vetää aina vhh-lahkolaisia puoleensa kuin hunaja kärpäsiä. Liekö sokerin puutetta?
Olisko ihan se syy, että sokeria syömällä ei laihdu. Ja aivot toimii rasvalla.
Aivot tarvitsevat pehmeää rasvaa ja sokeria. Tarkoittaa siis hyvien hiilihydraattien sokeria, ei sitä että rouskuteltaisiin sokeripaloja välipalaksi.
Miten nämä hyvät hiilihydraatit mielestäsi eroavat niistä huonoista käytännön tasolla kun puhutaan glukoosista. Hyvillä hiilihydraateilla on toki parempi glykeeminen indeksi, mutta kun siitä on tullut kehossa glukoosia niin miten se eroaa ns. huonoista hiilihydraateista muodostuneesta glukoosista?
Hyvät eli hitaat hiilihydraatit eivät nosta verensokeria yhtä nopeasti kuin huonot eli nopeat, toisin sanoen verensokeri pysyy tasaisempana. Plus hitaat hiilihydraatit sisältävät yleensä enemmän kuitua, eli ne ovat siksikin hyväksi aivoille.
Niin, eli ero on juuri tuossa glykeeminen indeksissä, mutta mikä ero on siinä vaiheessa kun niistä tulee glukoosia
Eroaakos se maksan rasvasta askartelema glugoosi jotkenkin hiilihydraateista saadusta? Onko se jotenkin parempaa glugoosia?
Myös se maksassa oleva rasva on peräisin hiilihydraateista
Kuinka, jos ihminen alakarppaa eikä syö hiilareita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitaisiinko palata ketjun aiheeseen?
Diabetes liittyy lihavuuteen, mutta sä voit toimia aktiivisena ja kirjoittaa jotain haluamastasi aiheesta
Mutta kun tämä ei ole diabetesketju tai lihavuusketju vaan vertaistukiketju painoaan pudottaville.
No mikset sä tue ketään?
🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut tarkkailla painoani sen jälkeen, kun lakkasin kuuntelemasta ohjeita oikeasta ateriarytmistä ja aloin kuunnella kehoani.
En syö aamulla enkä aamupäivällä mitään, eka ateria usein vasta 13-15 välillä. Sitten syön litapäivän ja illan mittaan silloin kun siltä tuntuu eli kun on nälkä. Hyvin iltapainotteista siis, mutta mun iltapainotteisesti toimivalle kropalle just oikee rytmi.
Sekin voi siis olla ongelma, että syödään kellon eikä nälän mukaan.
Sulla on käytössä oma versioisi pätkäpaastosta. Ainoa mitä itse tekisin eri tavalla on se, että lopettaisin syömisen paljon ennen nukkumaan menoa. Ja täysin samaa mieltä tuosta kellon mukaan syömisestä.
Pätkäpaastoa voi noudattaa kummin päin vain, joko on syömättä aamulla tai illalla. Jokainen voi valita omalle sopivampi tapa.
Luonnollisesti. Pointti oli siinä, että musta ei ole hyvä idea mennä nukkumaan liian aikaisin viimeisestä ateriasta, koska siinä menee monta tuntia ennen kun insuliinitasot on alhaalla ja rasvan poltto voi alkaa.
I rest my case :)
Lisäys
Tuossa puhutaan diabeteksesta, mutta sama veren glukoosipitoisuus on olennaista myös painonhallinnassa. Diabetes kun on seurausta täysin samasta prosessista kuin lihominenkin
Diabetes johtuu sokerin syönnistä. Vhh-ruokavaliolla voi saada diabeteksen ramissioon. Toki Suomessa tätä ei suositella, vaan edelleen diabeetikoille suositellaan Sokeri ruokavaliota.
Järkevät osaavat kuitenkin itse syödä sairauden mukaan.
Vhh on yksi mahdollinen ja toimivaksi todettu keino. Samaan voi silti päästä muillakin ruokavalioilla. Ja sellaisetkin, jotka eivät saa laihduttamalla sairautta remissioon, pystyvät silti laihduttuaan vähentämään lääkitystä.
Diabeteksen syntymekanismi taas ei ole ihan noin yksioikoinen.
Millä ruokavaloilla samaan sitten päästään? Toki on olemassa paljon eri nimisiä ruokavalioita, joissa hiilihydraattien määrä vähenee. Ja mitä tulee diabeteksen (type 2) syntymekanismiin, niin kyllä on harvinaisen selvää, että pitkäkestoinen liiallinen hiilihydraattien saanti on siihen syynä.
Itse ainakin sain sokeriarvot hallintaan laihduttamalla pääosin lautasmalliin ja suositusruokavalioon pohjautuvalla lakto-ovo-vegellä. Diabetesdiagnoosia ei tosin vielä ollut, mutta se oli enää ihan yhdestä desimaalista kiinni.
Ja se syntymekanismi ei oikeasti ole niin yksioikoinen, että liiallinen hiilihydraattien saanti aiheuttaisi sen suoraan. Useimmiten siihen liittyy myös erilaisilla tavoilla hankittu ylipaino ja sen vaikutus elimistöön sekä perintötekijät. Se on suht pitkä ja monimutkainen prosessi, minkä osasista ei aina pysty selkeästi sanomaan mikä on muna ja mikä kana. Periaatteessa diabetes voi puhjeta, vaikkei söisi ollenkaan hiilihydraatteja.
2tyypin diabetes ei tule vähillä hiilihydraateilla.
Voi tulla, jos sattuu olemaan diabetekselle altistavat tekijät, erityisesti ylipainoa. Liikaa painoa taas voi hankkia vaikka pelkällä rasvalla.
Niin, mutta toisaalta rasva ei käynnistä insuliinin tuotantoa, joka on edelleen avaintekijä diabeteksen synnyssä
Älä usko hömppään.
https://lihastohtori.wordpress.com/2016/05/31/homppa-insuliini/
(Lihastohtori eli liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmi jakaa näyttöön perustuvaa tietoa treenistä, ravinnosta, lihaksista, terveydestä ja fysiologiasta yhdessä vieraskirjoittajien kanssa.)
Hulmi on aika pikku poika kansainvälisessä tutkimuksessa. Mutta mielenkiintoinen artikkeli. Silmään pisti esim. tämä lause
"Insuliinin verensokeria vähentävä vaikutus ei johdu ainoastaan sokerin työntämisestä soluihin, vaan se myös vähentää maksan sokerin vapauttamista verenkiertoon"
Jotta laihtuminen tapahtuisi, niin nimenomaan sieltä maksasta ja kehosta pitäisi nimenomaan saada se rasva pois verenkiertoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen seikka pohdittavaksi on muuten se, että kun metodiksi kerrotaan hiilareiden karsiminen, siihen ei kukaan tule aukomaan päätään. Muiden kyllä käsketään syödä voita.
Laihdutuskeskustelut vetää aina vhh-lahkolaisia puoleensa kuin hunaja kärpäsiä. Liekö sokerin puutetta?
Olisko ihan se syy, että sokeria syömällä ei laihdu. Ja aivot toimii rasvalla.
Aivot tarvitsevat pehmeää rasvaa ja sokeria. Tarkoittaa siis hyvien hiilihydraattien sokeria, ei sitä että rouskuteltaisiin sokeripaloja välipalaksi.
Miten nämä hyvät hiilihydraatit mielestäsi eroavat niistä huonoista käytännön tasolla kun puhutaan glukoosista. Hyvillä hiilihydraateilla on toki parempi glykeeminen indeksi, mutta kun siitä on tullut kehossa glukoosia niin miten se eroaa ns. huonoista hiilihydraateista muodostuneesta glukoosista?
Hyvät eli hitaat hiilihydraatit eivät nosta verensokeria yhtä nopeasti kuin huonot eli nopeat, toisin sanoen verensokeri pysyy tasaisempana. Plus hitaat hiilihydraatit sisältävät yleensä enemmän kuitua, eli ne ovat siksikin hyväksi aivoille.
Niin, eli ero on juuri tuossa glykeeminen indeksissä, mutta mikä ero on siinä vaiheessa kun niistä tulee glukoosia
Eroaakos se maksan rasvasta askartelema glugoosi jotkenkin hiilihydraateista saadusta? Onko se jotenkin parempaa glugoosia?
Myös se maksassa oleva rasva on peräisin hiilihydraateista
Kuinka, jos ihminen alakarppaa eikä syö hiilareita?
Jos sulla on rasvamaksa niin se on peräisin hiilareista. Jos ei niin tuskin olet lihavakaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut tarkkailla painoani sen jälkeen, kun lakkasin kuuntelemasta ohjeita oikeasta ateriarytmistä ja aloin kuunnella kehoani.
En syö aamulla enkä aamupäivällä mitään, eka ateria usein vasta 13-15 välillä. Sitten syön litapäivän ja illan mittaan silloin kun siltä tuntuu eli kun on nälkä. Hyvin iltapainotteista siis, mutta mun iltapainotteisesti toimivalle kropalle just oikee rytmi.
Sekin voi siis olla ongelma, että syödään kellon eikä nälän mukaan.
Sulla on käytössä oma versioisi pätkäpaastosta. Ainoa mitä itse tekisin eri tavalla on se, että lopettaisin syömisen paljon ennen nukkumaan menoa. Ja täysin samaa mieltä tuosta kellon mukaan syömisestä.
Pätkäpaastoa voi noudattaa kummin päin vain, joko on syömättä aamulla tai illalla. Jokainen voi valita omalle sopivampi tapa.
Luonnollisesti. Pointti oli siinä, että musta ei ole hyvä idea mennä nukkumaan liian aikaisin viimeisestä ateriasta, koska siinä menee monta tuntia ennen kun insuliinitasot on alhaalla ja rasvan poltto voi alkaa.
I rest my case :)
Lisäys
Tuossa puhutaan diabeteksesta, mutta sama veren glukoosipitoisuus on olennaista myös painonhallinnassa. Diabetes kun on seurausta täysin samasta prosessista kuin lihominenkin
Diabetes johtuu sokerin syönnistä. Vhh-ruokavaliolla voi saada diabeteksen ramissioon. Toki Suomessa tätä ei suositella, vaan edelleen diabeetikoille suositellaan Sokeri ruokavaliota.
Järkevät osaavat kuitenkin itse syödä sairauden mukaan.
Vhh on yksi mahdollinen ja toimivaksi todettu keino. Samaan voi silti päästä muillakin ruokavalioilla. Ja sellaisetkin, jotka eivät saa laihduttamalla sairautta remissioon, pystyvät silti laihduttuaan vähentämään lääkitystä.
Diabeteksen syntymekanismi taas ei ole ihan noin yksioikoinen.
Millä ruokavaloilla samaan sitten päästään? Toki on olemassa paljon eri nimisiä ruokavalioita, joissa hiilihydraattien määrä vähenee. Ja mitä tulee diabeteksen (type 2) syntymekanismiin, niin kyllä on harvinaisen selvää, että pitkäkestoinen liiallinen hiilihydraattien saanti on siihen syynä.
Itse ainakin sain sokeriarvot hallintaan laihduttamalla pääosin lautasmalliin ja suositusruokavalioon pohjautuvalla lakto-ovo-vegellä. Diabetesdiagnoosia ei tosin vielä ollut, mutta se oli enää ihan yhdestä desimaalista kiinni.
Ja se syntymekanismi ei oikeasti ole niin yksioikoinen, että liiallinen hiilihydraattien saanti aiheuttaisi sen suoraan. Useimmiten siihen liittyy myös erilaisilla tavoilla hankittu ylipaino ja sen vaikutus elimistöön sekä perintötekijät. Se on suht pitkä ja monimutkainen prosessi, minkä osasista ei aina pysty selkeästi sanomaan mikä on muna ja mikä kana. Periaatteessa diabetes voi puhjeta, vaikkei söisi ollenkaan hiilihydraatteja.
2tyypin diabetes ei tule vähillä hiilihydraateilla.
Voi tulla, jos sattuu olemaan diabetekselle altistavat tekijät, erityisesti ylipainoa. Liikaa painoa taas voi hankkia vaikka pelkällä rasvalla.
Niin, mutta toisaalta rasva ei käynnistä insuliinin tuotantoa, joka on edelleen avaintekijä diabeteksen synnyssä
Älä usko hömppään.
https://lihastohtori.wordpress.com/2016/05/31/homppa-insuliini/
(Lihastohtori eli liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmi jakaa näyttöön perustuvaa tietoa treenistä, ravinnosta, lihaksista, terveydestä ja fysiologiasta yhdessä vieraskirjoittajien kanssa.)
Hulmi on aika pikku poika kansainvälisessä tutkimuksessa. Mutta mielenkiintoinen artikkeli. Silmään pisti esim. tämä lause
"Insuliinin verensokeria vähentävä vaikutus ei johdu ainoastaan sokerin työntämisestä soluihin, vaan se myös vähentää maksan sokerin vapauttamista verenkiertoon"
Jotta laihtuminen tapahtuisi, niin nimenomaan sieltä maksasta ja kehosta pitäisi nimenomaan saada se rasva pois verenkiertoon.
Pikkupoika, jonka julkaisuja on siteerattu melkein 15 000 kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen seikka pohdittavaksi on muuten se, että kun metodiksi kerrotaan hiilareiden karsiminen, siihen ei kukaan tule aukomaan päätään. Muiden kyllä käsketään syödä voita.
Laihdutuskeskustelut vetää aina vhh-lahkolaisia puoleensa kuin hunaja kärpäsiä. Liekö sokerin puutetta?
Olisko ihan se syy, että sokeria syömällä ei laihdu. Ja aivot toimii rasvalla.
Aivot tarvitsevat pehmeää rasvaa ja sokeria. Tarkoittaa siis hyvien hiilihydraattien sokeria, ei sitä että rouskuteltaisiin sokeripaloja välipalaksi.
Miten nämä hyvät hiilihydraatit mielestäsi eroavat niistä huonoista käytännön tasolla kun puhutaan glukoosista. Hyvillä hiilihydraateilla on toki parempi glykeeminen indeksi, mutta kun siitä on tullut kehossa glukoosia niin miten se eroaa ns. huonoista hiilihydraateista muodostuneesta glukoosista?
Hyvät eli hitaat hiilihydraatit eivät nosta verensokeria yhtä nopeasti kuin huonot eli nopeat, toisin sanoen verensokeri pysyy tasaisempana. Plus hitaat hiilihydraatit sisältävät yleensä enemmän kuitua, eli ne ovat siksikin hyväksi aivoille.
Niin, eli ero on juuri tuossa glykeeminen indeksissä, mutta mikä ero on siinä vaiheessa kun niistä tulee glukoosia
Eroaakos se maksan rasvasta askartelema glugoosi jotkenkin hiilihydraateista saadusta? Onko se jotenkin parempaa glugoosia?
Myös se maksassa oleva rasva on peräisin hiilihydraateista
Kuinka, jos ihminen alakarppaa eikä syö hiilareita?
Jos sulla on rasvamaksa niin se on peräisin hiilareista. Jos ei niin tuskin olet lihavakaan
Eli rasva on peräisin hiilareista. Siispä karppaajilla ei ole rasvaa, josta tehdä glugoosia, jota aivot tarvitsevat. Hmmm..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut tarkkailla painoani sen jälkeen, kun lakkasin kuuntelemasta ohjeita oikeasta ateriarytmistä ja aloin kuunnella kehoani.
En syö aamulla enkä aamupäivällä mitään, eka ateria usein vasta 13-15 välillä. Sitten syön litapäivän ja illan mittaan silloin kun siltä tuntuu eli kun on nälkä. Hyvin iltapainotteista siis, mutta mun iltapainotteisesti toimivalle kropalle just oikee rytmi.
Sekin voi siis olla ongelma, että syödään kellon eikä nälän mukaan.
Sulla on käytössä oma versioisi pätkäpaastosta. Ainoa mitä itse tekisin eri tavalla on se, että lopettaisin syömisen paljon ennen nukkumaan menoa. Ja täysin samaa mieltä tuosta kellon mukaan syömisestä.
Pätkäpaastoa voi noudattaa kummin päin vain, joko on syömättä aamulla tai illalla. Jokainen voi valita omalle sopivampi tapa.
Luonnollisesti. Pointti oli siinä, että musta ei ole hyvä idea mennä nukkumaan liian aikaisin viimeisestä ateriasta, koska siinä menee monta tuntia ennen kun insuliinitasot on alhaalla ja rasvan poltto voi alkaa.
I rest my case :)
Lisäys
Tuossa puhutaan diabeteksesta, mutta sama veren glukoosipitoisuus on olennaista myös painonhallinnassa. Diabetes kun on seurausta täysin samasta prosessista kuin lihominenkin
* Ensimmäisen koejakson aikana potilaita kehotettiin syömään kaikki ravinto noin kymmenen tunnin aikana, mutta ennen iltakuutta. Toisen koejakson aikana syöminen kehotettiin jakamaan vähintään 14 tunnin ajalle.*
Tuossahan verrataan pätkäpaastoa ja rajattomasti syömistä. Pätkäpaastoilemalla tuli parempia tuloksia. Miten liittyy kellonaikoihin? Eiköhän isompi merkitys ole ollut sillä 14 tunnin syömättömyysjaksolla, jonka aikana insuliinitasot laskee ja rasvan poltto voi alkaa.
Siihenhän tuossa käytännössä mennään. Sanaa paasto ei vaan mainittu missään vaiheessa.
* Pointti oli siinä, että musta ei ole hyvä idea mennä nukkumaan liian aikaisin viimeisestä ateriasta, koska siinä menee monta tuntia ennen kun insuliinitasot on alhaalla ja rasvan poltto voi alkaa.*
Haluaisin selvennystä tähän. Palaako se rasva jotenkin paremmin yöllä, vai miksi tällä on väliä, jos niitä paastotunteja on kuitenkin saman verran?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen seikka pohdittavaksi on muuten se, että kun metodiksi kerrotaan hiilareiden karsiminen, siihen ei kukaan tule aukomaan päätään. Muiden kyllä käsketään syödä voita.
Laihdutuskeskustelut vetää aina vhh-lahkolaisia puoleensa kuin hunaja kärpäsiä. Liekö sokerin puutetta?
Olisko ihan se syy, että sokeria syömällä ei laihdu. Ja aivot toimii rasvalla.
Aivot tarvitsevat pehmeää rasvaa ja sokeria. Tarkoittaa siis hyvien hiilihydraattien sokeria, ei sitä että rouskuteltaisiin sokeripaloja välipalaksi.
Miten nämä hyvät hiilihydraatit mielestäsi eroavat niistä huonoista käytännön tasolla kun puhutaan glukoosista. Hyvillä hiilihydraateilla on toki parempi glykeeminen indeksi, mutta kun siitä on tullut kehossa glukoosia niin miten se eroaa ns. huonoista hiilihydraateista muodostuneesta glukoosista?
Hyvät eli hitaat hiilihydraatit eivät nosta verensokeria yhtä nopeasti kuin huonot eli nopeat, toisin sanoen verensokeri pysyy tasaisempana. Plus hitaat hiilihydraatit sisältävät yleensä enemmän kuitua, eli ne ovat siksikin hyväksi aivoille.
Niin, eli ero on juuri tuossa glykeeminen indeksissä, mutta mikä ero on siinä vaiheessa kun niistä tulee glukoosia
Eroaakos se maksan rasvasta askartelema glugoosi jotkenkin hiilihydraateista saadusta? Onko se jotenkin parempaa glugoosia?
Myös se maksassa oleva rasva on peräisin hiilihydraateista
Kuinka, jos ihminen alakarppaa eikä syö hiilareita?
Jos sulla on rasvamaksa niin se on peräisin hiilareista. Jos ei niin tuskin olet lihavakaan
Mitä höpsit. Ei kai nyt kaikilla lihavilla rasvamaksa ole. Ihan höpöukko taisit olla.
Jos syöt päivittäin 500 kcal edestä liikaa kermajuustoa, niin aivan varmasti lihot. Ja saat tukun muita sekä vaarallisia että pelkästään kiusallisia terveysongelmia.