Lue keskustelun säännöt.
Ullanlinnan surman todellinen motiivi
29.12.2022 |
Eri keskustelupalstoilla on pohdittu psykiatrin joulun alla tekemän henkirikoksen perimmäisiä motiiveja. Mikä on sinun arviosi tapahtuneesta?
Kommentit (2695)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt paljastan jotain mitä en ole kertonut kellekään: luulin olevani älykäs. Kirjoitin 5 Laudaturia, joissa laaja matematiikka ja fyssa, englanti, kemia, biologia, 2 eximiaa (äidinkieli ja ruotsi). Olin harhassa, että olen älykäs. Sittemmin hain kandivaiheessa ulkomailta lääkealan työpaikkaa, jossa oli kykytesti. Osoittauduin kokeessa loogisen päättelyn osalta selvästi keskitasoa heikommaksi ja muut kyvyt keskitasoa. Opiskelen loppuvaiheen opintoja yliopistolla ja teen lopputyötä el lis.työtä. Oli jonkinmoinen järkytys. En hevillä sano, että jonkun alan opiskelijat ovat älykkäitä.
Ehkä koe oli poikkeuksellisen korkeavaatimuksinen? Toisaalta kansainvälisissä hommissa on monesti kovat vaatimukset. Suomessa luullaan olevamme hyviä laudatureinimme!
Niin,sinnehän tekijäkin halusi,oikein maailmankansalaiseksi.Mutta ei hän olisi myöskään sinne päässyt kuten et sinäkään päässyt.Pizzanpaistajaksi pääsee ilman testejäkin.
Miten niin ei päässyt? Eikös hän ole opiskellut USA:ssa?
No, Suomessa jaettavan stipendin turvin, joita jaetaan verraten paljon. Hakijoita ei ole kovin paljon. En tiedä yhtään, joka ei olisi sitä saanut. Kolme suosituskirjettä tarvitaan.
Ketähän ne kolme suosittelukirjeen laatijaa on ollut? Sen saisi varmaan säätiöstä tietopyynnöllä. Sitä ihmettelen miten on pärjännyt ko rahalla nimenomaan Washingtonissa, jossa on kalliin puoleinen hintataso.
Tietämättömille tiedoksi: Tässä systeemissä ei ole kyse itse hankitusta työpaikasta vaan siitä, että ko tutustumispaikat ovat listalla tarjolla ja niihin voi hakea apurahaa. Psykiatrian alalla on tuskin ollut muita hakijoita Suomesta ja hakijalla väitöskirja tehtynä eli olisi ollut ihme, jos ei olisi paikkaa saanut. Apuraha on sen verran pieni että oikeaa kunnianhimoa tarvitaan, jotta sinne lähtee. Taloudellinen satsaus, joka voi sinänsä poikia hyvää tutkijanuralle. Nyt jäi tyhjän pantiksi.
Miten jäi tyhjän pantiksi? Mutta eikö hän kuitenkin ollut siellä?
Ilmeisesti tutkijan ura ei kiinnostanut, vuoden oli.
Tietämätön edelleen kyselee, että kuinka pitkään olisi pitänyt/kannattanut olla, kun itsestäni vuosi ihan pitkäkin aika?
Eikös hän tutkijan uralla jo ollut Suomessa, kun teki väitöskirjan? Ja eikö nuo ulkomaan pestit (post doc ) yleensä sen vuoden kestä?
Väitöskirjalla periaatteessa osoitetaan, että kykenee itsenäiseen tutkimustyöhön. Tosin lääketieteessä tuon vaiheen tutkimus on harvoin kovin itsenäistä, minkä näkee esimerkiksi siitä että yhdessä paperissa voi tekijäluettelossa olla kymmeniä nimiä. Jos työskentelee jossain tutkimusryhmässä, saattaa sen johtaja uittaa työntekijänsä nimen johonkin paperiin vain että saa henkilön valmistumaan (väittelemään).
Vuosi on aika lyhyt post doc, jos ajatellaan että siinä ajassa sekä pitää syventyä johonkin uuteen tutkimuskysymykseen että saada siitä jotain julkaistavaa aikaan. Pari vuotta alalla ehkä tavallisempi. Vuosi voi olla sellainen hiukan pieleen mennyt sinnittely. Oliko hänellä tuolta ajalta julkaisuja, siitähän sen näkee oliko onnistunut?
Useimmat lääkärit myös tekevät väitöskirjan koska sitä edellytetään tietyissä positioissa. Eli jotta varmistavat ammatillisen pärjäämisensä. Eivät välttämättä aio tutkia sen kummemmin.
Ennen oli tavallisempaa että tutkijat tekivät sivussa kliinistä työtä. Tutkimuksessa on sen verran kilpailua että nykyään se on usein joko tai.
Olet aivan hakoteillä. Useimmat lääkärit eivät edelleenkään tee väitöskirjaa ja valmistu lääketieteen tohtoreiksi vaan erikoistuvat ja valmistuvat lääketieteen lisensiaateiksi.
Hohhoijaa taas tätä tietämyksen tasoa.
Suo anteeksi, korjaan: Useimmat lääkärit, jotka tekevät väitöskirjan, tekevät sen koska sitä edellytetään tietyissä positioissa.
Luonnollisesti oletin, että tämän olisi ymmärtänyt asiayhteydestä. Mutta hohhoijaa taas tätä sisälukutaidon tasoa. Ei pitäisi näemmä olettaa mitään.
Juuri näin. Tekijä sai siis tutkijan ajokortin suoritettua, mutta ajoharjoittelu jäi kesken. Usan reissu meni käytännössä ns harakoille: hänestä ollut kunnolliseksi tutkijaksi tai hän halusi jotakin muuta. Lisäksi: Ehkäpä tajusi/ sai tietää, että sen Valvira-casen jälkeen tie on pystyssä ns.isoksi lääkäriksi eli usan keikka ei tilannetta muuttanut paremmaksi sen suhteen, että stigma (merkintä nimikirjassa) oli tullut jäädäkseen. Tätä systeemiä on hiukan vaikea avata niille, jotka eivät tässä ole mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä olen Roopen kotivideoita ja kuvia nähnyt, niin näyttää sellaiselta jolla on suuret luulot itsestään ja ylenkatseisuus toisia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta Nikon kertomasta tulee vaikutelma välittävästä ja työlleen antautuneesta psykiatrista, jolle potilaan hyvinvointi ja toipuminen on pääasia.
Mielestäni joissain tapauksissa, kuten tuossa, on hyväksyttâvää antaa oma numero, ajatuksena jos voidaan estää acting out tai tukea impulssien hallinnassa tms. ja välttää rikoskierteen jatkuminen.
Toisen tapauksen kirjausten puuttumiset, näen johtuvan suuresta työmäärästä ja oireiksi loppuunpalamisen surullisella ladulla.
Sydämellään työtä tehnyt lääkäri joka hoiti potilaita joita moni muu ei osannut tai halunnut hoitaa ja potilaat toipuivat, mutta hintana tälle oli lääkärin loppuunpalaminen ja tapahtumat joista nyt olemme lukeneet.
Toisaalta epäillystä välittyy myös tietynlainen tunnekylmyys muita ihmisiä kohtaan. Hän ollut kyllä vilpittömän kiinnostunut, mutta ei aidosti välittävänä vaan enemmänkin itsensä ja oman mielenkiintonsa kautta.
Mutta eihän hänen olisi tarvinut antaa omaa numeroaan ja alennusta palkkioista?
Ajattelen että se oli potilaslähtöistä hoitamista.
Epäammattimaista toimintaa. Varmaan itse ajatteli toimivansa jalosti.
Kuinka perustellusti alennuksen tai harkitusti oman numeronsa antaminen on epäammattimaista?
Kyse on kuitenkin pitkään potilastyössä olleesta lääkäristä.
Alennuksien antaminen suosikkiasiakkailleen on epäammattimaista ja erikoista - paitsi jos siis raha on vaihtanut pimeästi omistajaa. Silloin alempi hinta on järkeenkäypä mutta pimeä työ on rikollista. Tuntuu erittäin kummalliselta, että joku jonka taksa olisi vaikka 220€/tunti, laskuttaakin vaan vaikka 100€/tunti. Mietin, miten on kirjannut systeemin jos kassalle on asiakas maksanut. Toki käteisellä ei ole tarvinnut tehdä mitään kirjausta.
Tuo soittelu niin ikään on epäammattimaista siinä mielessä, että lääkärin tai terapeutin tulee suojata yksityisyyttään sekä huolehtia työ- ja vapaa-ajan erottamisesta. Useimmat lääkärit veloittavat lyhyestäkin puhelinajasta, ja lasku tulee kotiin.
Onko tämä ollut Roopen tyyli kautta linjan kaikkien asiakkaiden kanssa, vai onko haastattelun antanut ex-asiakas puhutellut jotain hänen sisimmässään ja halunnut siksi soitella ja kysellä kuulumisia. . .
Itse olen käynyt psykiatrilla ja psykoterapeutilla ja pitäisin hyvin erikoisena jos jompikumpi olisi alkanut omalla ajallaan soitella minulle kuulumisia kysyäkseen. Myös asiakkaille se terapian tai psykiatri-keskustelun ulkopuolinen aika on sellaista aikaa jolloin olisi hyvä keskittyä tekemään jotain muuta kuin ratkomaan omia traumojaan, ja selvitellä niitä siellä vastaanotolla / terapiassa. Käyntien yksi tarkoitus on auttaa asiakasta keskittymään kaikkeen muuhun paitsi omissa ongelmissa vellomiseen sen terapian / käyntien ulkopuolella. Ja kannustaa siihen, että asioita käydään läpi vain terapiassa. Näin asiakkaalle vapautuu aikaa kaikkeen hyödylliseen ja kivaan, ja ongelman työstäminen kuuluu terapiaan.
Joskus ammoin kävin Helsingissä Kelqn tukemassa psykoterapiassa. Se oli yhtä tyhjän kanssa, ja halusin lopettaa vuoden kärvisteltyäni. Terapeutti alkoi soitella ja painosti minua jatkamaan. Hänen elantonsa kuulemma riippui minusta, kun hän oli budjetoinut sen mukaan, että minun terapiani jatkuu. Hän sanoi, ettei minun tarvi maksaa edes omavastuusummaa käynneistä, jos suostun jatkamaan. En tarttunut täkyyn. Lopulta terapeutti suuttui minulle (puhelimessa), kun en ymmärtänyt tarvitsevani häntä! 🤭🙄
Mirja Mertanen wehnertin murhaaja vanha ukko jo, TUNNUSTA!
Täytyy seuraavalla lääkärikäynnillä katsoa tarkkaan, ettei mitään myrkkyjä ujuteta mukaan. Sen verta hullua porukkaa tuntuu lääkärit olevan. En kyllä suostu ottamaan mitään lääkettä vastaan. Ja jätänpä kyllä koko käynnin väliin, näin on varmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen Roopen kotivideoita ja kuvia nähnyt, niin näyttää sellaiselta jolla on suuret luulot itsestään ja ylenkatseisuus toisia kohtaan.
Mistä olet nähnyt Roopen kotivideoita?
Tässä on jotakin perin erikoista. Koko tausta nuoruudesta alkaen on erikoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen Roopen kotivideoita ja kuvia nähnyt, niin näyttää sellaiselta jolla on suuret luulot itsestään ja ylenkatseisuus toisia kohtaan.
Pahan väri-sarjassa miespsykiatri-päähenkilö on juuri tällainenlisäksi psykiatri soveltaa luovasti ja kokeellisesti omia oppejaan mielentilatutkimus-potilaisiin ja aiheuttaa vaaraa kollegoille ehkä hakien jännitystä. Manipuloi vanhaa ylilääkäriä ja pääsee mukaan tutkimuksiin. CV vilahti yhdessä kohtauksessa ja siinäkin Helsingin yliopiston lääkiksen lisäksi usan tutkijapesti - kovin monella psykiatrialla ei sellaista ole, koska he eivät tyypillisesti lähde noille keikoille. Jännittävä sattuma sarjassa, että yhteys tosielämään näin läheinen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt paljastan jotain mitä en ole kertonut kellekään: luulin olevani älykäs. Kirjoitin 5 Laudaturia, joissa laaja matematiikka ja fyssa, englanti, kemia, biologia, 2 eximiaa (äidinkieli ja ruotsi). Olin harhassa, että olen älykäs. Sittemmin hain kandivaiheessa ulkomailta lääkealan työpaikkaa, jossa oli kykytesti. Osoittauduin kokeessa loogisen päättelyn osalta selvästi keskitasoa heikommaksi ja muut kyvyt keskitasoa. Opiskelen loppuvaiheen opintoja yliopistolla ja teen lopputyötä el lis.työtä. Oli jonkinmoinen järkytys. En hevillä sano, että jonkun alan opiskelijat ovat älykkäitä.
Ehkä koe oli poikkeuksellisen korkeavaatimuksinen? Toisaalta kansainvälisissä hommissa on monesti kovat vaatimukset. Suomessa luullaan olevamme hyviä laudatureinimme!
Niin,sinnehän tekijäkin halusi,oikein maailmankansalaiseksi.Mutta ei hän olisi myöskään sinne päässyt kuten et sinäkään päässyt.Pizzanpaistajaksi pääsee ilman testejäkin.
Miten niin ei päässyt? Eikös hän ole opiskellut USA:ssa?
No, Suomessa jaettavan stipendin turvin, joita jaetaan verraten paljon. Hakijoita ei ole kovin paljon. En tiedä yhtään, joka ei olisi sitä saanut. Kolme suosituskirjettä tarvitaan.
Ketähän ne kolme suosittelukirjeen laatijaa on ollut? Sen saisi varmaan säätiöstä tietopyynnöllä. Sitä ihmettelen miten on pärjännyt ko rahalla nimenomaan Washingtonissa, jossa on kalliin puoleinen hintataso.
Tietämättömille tiedoksi: Tässä systeemissä ei ole kyse itse hankitusta työpaikasta vaan siitä, että ko tutustumispaikat ovat listalla tarjolla ja niihin voi hakea apurahaa. Psykiatrian alalla on tuskin ollut muita hakijoita Suomesta ja hakijalla väitöskirja tehtynä eli olisi ollut ihme, jos ei olisi paikkaa saanut. Apuraha on sen verran pieni että oikeaa kunnianhimoa tarvitaan, jotta sinne lähtee. Taloudellinen satsaus, joka voi sinänsä poikia hyvää tutkijanuralle. Nyt jäi tyhjän pantiksi.
Miten jäi tyhjän pantiksi? Mutta eikö hän kuitenkin ollut siellä?
Ilmeisesti tutkijan ura ei kiinnostanut, vuoden oli.
Tietämätön edelleen kyselee, että kuinka pitkään olisi pitänyt/kannattanut olla, kun itsestäni vuosi ihan pitkäkin aika?
Eikös hän tutkijan uralla jo ollut Suomessa, kun teki väitöskirjan? Ja eikö nuo ulkomaan pestit (post doc ) yleensä sen vuoden kestä?
Väitöskirjalla periaatteessa osoitetaan, että kykenee itsenäiseen tutkimustyöhön. Tosin lääketieteessä tuon vaiheen tutkimus on harvoin kovin itsenäistä, minkä näkee esimerkiksi siitä että yhdessä paperissa voi tekijäluettelossa olla kymmeniä nimiä. Jos työskentelee jossain tutkimusryhmässä, saattaa sen johtaja uittaa työntekijänsä nimen johonkin paperiin vain että saa henkilön valmistumaan (väittelemään).
Vuosi on aika lyhyt post doc, jos ajatellaan että siinä ajassa sekä pitää syventyä johonkin uuteen tutkimuskysymykseen että saada siitä jotain julkaistavaa aikaan. Pari vuotta alalla ehkä tavallisempi. Vuosi voi olla sellainen hiukan pieleen mennyt sinnittely. Oliko hänellä tuolta ajalta julkaisuja, siitähän sen näkee oliko onnistunut?
Useimmat lääkärit myös tekevät väitöskirjan koska sitä edellytetään tietyissä positioissa. Eli jotta varmistavat ammatillisen pärjäämisensä. Eivät välttämättä aio tutkia sen kummemmin.
Ennen oli tavallisempaa että tutkijat tekivät sivussa kliinistä työtä. Tutkimuksessa on sen verran kilpailua että nykyään se on usein joko tai.
Olet aivan hakoteillä. Useimmat lääkärit eivät edelleenkään tee väitöskirjaa ja valmistu lääketieteen tohtoreiksi vaan erikoistuvat ja valmistuvat lääketieteen lisensiaateiksi.
Hohhoijaa taas tätä tietämyksen tasoa.
Suo anteeksi, korjaan: Useimmat lääkärit, jotka tekevät väitöskirjan, tekevät sen koska sitä edellytetään tietyissä positioissa.
Luonnollisesti oletin, että tämän olisi ymmärtänyt asiayhteydestä. Mutta hohhoijaa taas tätä sisälukutaidon tasoa. Ei pitäisi näemmä olettaa mitään.
Juuri näin. Tekijä sai siis tutkijan ajokortin suoritettua, mutta ajoharjoittelu jäi kesken. Usan reissu meni käytännössä ns harakoille: hänestä ollut kunnolliseksi tutkijaksi tai hän halusi jotakin muuta. Lisäksi: Ehkäpä tajusi/ sai tietää, että sen Valvira-casen jälkeen tie on pystyssä ns.isoksi lääkäriksi eli usan keikka ei tilannetta muuttanut paremmaksi sen suhteen, että stigma (merkintä nimikirjassa) oli tullut jäädäkseen. Tätä systeemiä on hiukan vaikea avata niille, jotka eivät tässä ole mukana.
Näin on. Ja sitten tullaan ihmettelemään miten muut ovat hohhoijaa hakoteillä ja kerrotaan asiantuntevasti että lääkärit "erikoistuvat ja valmistuvat lääketieteen lisensiaateiksi". Joopa joo.
Mutta asiaan: En pitäisi tieteellistä uraa mitenkään mahdottomana siksi että lääkärinoikeuksia rajoitettiin (vaikka se tosiaan on aika merkittävä stigma kollegoiden kesken). Kaikenlaisia erikoistapauksia tutkijoissa on. Ehkä työn taso oli heikkoa eikä hänen esimiehensä lämmennyt jatkolle. Pidän todennäköisenä että hänellä oli silloin jonkinlainen kriisi menossa eikä voimia riittänyt vaativaan tutkimustyöhön.
Hänelle oli todennäköisesti tärkeämpää yrittää varmistaa kliinisen työn jatkuminen. Siitä saa kuitenkin tutkimustyötä varmemman elannon (kun ei ole professoritasolla, eikä hän ollut lähelläkään). Monelle lääkärin työ on pääasiassa tapa tienata, ehkä myös saada jonkinlaista arvostusta. Tekijällä ei ollut sellaista varallisuutta, jonka turvin keskittyä tutkimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt paljastan jotain mitä en ole kertonut kellekään: luulin olevani älykäs. Kirjoitin 5 Laudaturia, joissa laaja matematiikka ja fyssa, englanti, kemia, biologia, 2 eximiaa (äidinkieli ja ruotsi). Olin harhassa, että olen älykäs. Sittemmin hain kandivaiheessa ulkomailta lääkealan työpaikkaa, jossa oli kykytesti. Osoittauduin kokeessa loogisen päättelyn osalta selvästi keskitasoa heikommaksi ja muut kyvyt keskitasoa. Opiskelen loppuvaiheen opintoja yliopistolla ja teen lopputyötä el lis.työtä. Oli jonkinmoinen järkytys. En hevillä sano, että jonkun alan opiskelijat ovat älykkäitä.
Ehkä koe oli poikkeuksellisen korkeavaatimuksinen? Toisaalta kansainvälisissä hommissa on monesti kovat vaatimukset. Suomessa luullaan olevamme hyviä laudatureinimme!
Niin,sinnehän tekijäkin halusi,oikein maailmankansalaiseksi.Mutta ei hän olisi myöskään sinne päässyt kuten et sinäkään päässyt.Pizzanpaistajaksi pääsee ilman testejäkin.
Miten niin ei päässyt? Eikös hän ole opiskellut USA:ssa?
No, Suomessa jaettavan stipendin turvin, joita jaetaan verraten paljon. Hakijoita ei ole kovin paljon. En tiedä yhtään, joka ei olisi sitä saanut. Kolme suosituskirjettä tarvitaan.
Ketähän ne kolme suosittelukirjeen laatijaa on ollut? Sen saisi varmaan säätiöstä tietopyynnöllä. Sitä ihmettelen miten on pärjännyt ko rahalla nimenomaan Washingtonissa, jossa on kalliin puoleinen hintataso.
Tietämättömille tiedoksi: Tässä systeemissä ei ole kyse itse hankitusta työpaikasta vaan siitä, että ko tutustumispaikat ovat listalla tarjolla ja niihin voi hakea apurahaa. Psykiatrian alalla on tuskin ollut muita hakijoita Suomesta ja hakijalla väitöskirja tehtynä eli olisi ollut ihme, jos ei olisi paikkaa saanut. Apuraha on sen verran pieni että oikeaa kunnianhimoa tarvitaan, jotta sinne lähtee. Taloudellinen satsaus, joka voi sinänsä poikia hyvää tutkijanuralle. Nyt jäi tyhjän pantiksi.
Miten jäi tyhjän pantiksi? Mutta eikö hän kuitenkin ollut siellä?
Ilmeisesti tutkijan ura ei kiinnostanut, vuoden oli.
Tietämätön edelleen kyselee, että kuinka pitkään olisi pitänyt/kannattanut olla, kun itsestäni vuosi ihan pitkäkin aika?
Eikös hän tutkijan uralla jo ollut Suomessa, kun teki väitöskirjan? Ja eikö nuo ulkomaan pestit (post doc ) yleensä sen vuoden kestä?
Väitöskirjalla periaatteessa osoitetaan, että kykenee itsenäiseen tutkimustyöhön. Tosin lääketieteessä tuon vaiheen tutkimus on harvoin kovin itsenäistä, minkä näkee esimerkiksi siitä että yhdessä paperissa voi tekijäluettelossa olla kymmeniä nimiä. Jos työskentelee jossain tutkimusryhmässä, saattaa sen johtaja uittaa työntekijänsä nimen johonkin paperiin vain että saa henkilön valmistumaan (väittelemään).
Vuosi on aika lyhyt post doc, jos ajatellaan että siinä ajassa sekä pitää syventyä johonkin uuteen tutkimuskysymykseen että saada siitä jotain julkaistavaa aikaan. Pari vuotta alalla ehkä tavallisempi. Vuosi voi olla sellainen hiukan pieleen mennyt sinnittely. Oliko hänellä tuolta ajalta julkaisuja, siitähän sen näkee oliko onnistunut?
Useimmat lääkärit myös tekevät väitöskirjan koska sitä edellytetään tietyissä positioissa. Eli jotta varmistavat ammatillisen pärjäämisensä. Eivät välttämättä aio tutkia sen kummemmin.
Ennen oli tavallisempaa että tutkijat tekivät sivussa kliinistä työtä. Tutkimuksessa on sen verran kilpailua että nykyään se on usein joko tai.
Olet aivan hakoteillä. Useimmat lääkärit eivät edelleenkään tee väitöskirjaa ja valmistu lääketieteen tohtoreiksi vaan erikoistuvat ja valmistuvat lääketieteen lisensiaateiksi.
Hohhoijaa taas tätä tietämyksen tasoa.
LL, sitten erikoistutaan (ei kaikki) osa jatkaa tohtoriksi
YLE Teemalta dokkari: Claes Andersson- Vapaa tahto.
Kuvaa hyvin psykiatrin työn historiaa Suomessa 1960-luvulta alkaen. Psykiatrian professori / Lapinlahden sairaalan ylilääkäri Martti Kaila tiesi jo Anderssonin opiskeluaikana, että yhdestä luentosalillisesta nuoria ja vastavalmistuneita psykiatreja kolme tulee päättämään elämänsä oman käden kautta. Ja näinhän se oli, toteaa Andersson dokkarissa.
Psykiatriaan erikoistuvissa lääkäreissä on aina ollut potentiaalisia potilaita joukossa. Näin se on ja tulee aina olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta Nikon kertomasta tulee vaikutelma välittävästä ja työlleen antautuneesta psykiatrista, jolle potilaan hyvinvointi ja toipuminen on pääasia.
Mielestäni joissain tapauksissa, kuten tuossa, on hyväksyttâvää antaa oma numero, ajatuksena jos voidaan estää acting out tai tukea impulssien hallinnassa tms. ja välttää rikoskierteen jatkuminen.
Toisen tapauksen kirjausten puuttumiset, näen johtuvan suuresta työmäärästä ja oireiksi loppuunpalamisen surullisella ladulla.
Sydämellään työtä tehnyt lääkäri joka hoiti potilaita joita moni muu ei osannut tai halunnut hoitaa ja potilaat toipuivat, mutta hintana tälle oli lääkärin loppuunpalaminen ja tapahtumat joista nyt olemme lukeneet.
Ahhahhaa, sydämellään työtä tehnyt lääkäri! Ole varmaan se sukulainen, joka on joka ketjussa säännöllisesti toistellut, kuinka Roope oli kilteistä kiltein, niin mukava ja huomaavainen empaattinen rakkauden lähettiläs, ettei hän mitenkään voinut tehdä tällaista rikosta ja jos tekikin niin lieventävien olosuhteiden vallitessa.
Sydämellään työtä tehnyt kilteistä kiltein JOOPA. niinpä vaan tappoi vaimonsa, ajoi auton mereen jossa koko perhe kyydissä, varasti viinaa, lääkärinoikeuksia rajoitettiin, on ollut itsekin psyk. hoidossa, outo jo nuoruudessa..
NO JEP! Miten ihmeessä voidaan toistella: sydämellinen ja niin mukava mies! Kuka tätä murhaajaa oikein puolustelee!
Muuten vain ajoi perheensä mereen ja taitteli vaimonsa mattoon, olisi dumpannut tämän vieläpä maastoon niin että lapset olisivat koko loppuelämänsä saaneet miettiä mihin äiti oikein katosi. Ja nämä tapaukset todennäiköisesti vain jäävuoren huippu!
Luulenpa että Roope on tunnistanut tässä potilaassaan samoja äkkipikaisia luonteenpiirteitä kuin itsessään, ja tuntenut siksi sielujen sympatiaa, jopa oikeutusta omille tunteilleen ja teoilleen. En usko pätkääkään että välitti potilaastaan, ainoastaan itsestään, kuten aito psykopaatti.
Halusikohan Roope olla kuin Claes?
Monipuolinen kuin mikä. Urheilu, musiikki, kirjailijuus, poliitikkous. Oli myös narsistinen persoona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Halusikohan Roope olla kuin Claes?
Monipuolinen kuin mikä. Urheilu, musiikki, kirjailijuus, poliitikkous. Oli myös narsistinen persoona.
On aika kaukaa haettua. Saattoihan hän haluta, mutta miten se tähän liittyy?
Olennaisia eroja on useita, näistä merkittävin että Andersson ei tiettävästi surmannut ketään.
Jälkeenjääneisyys, jollain tasolla. Ei osannut muutoin hoitaa varsinaista ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen Roopen kotivideoita ja kuvia nähnyt, niin näyttää sellaiselta jolla on suuret luulot itsestään ja ylenkatseisuus toisia kohtaan.
En ole nähnyt R.T:n kotivideoita enkä montaa kuvaakaan hänestä, mutta tunnen erään ihmisen, jolla on suuret luulot itsestään ja ylenkatseisuus toisia kohtaan. Ja hän on NARSISTI. Hänen tekemisiään tuntien ja vuosien ajan erittäin läheltä seuranneena, hänessä ja R.T:ssä on hyvin paljon, ellen sanoisi, pelottavan paljon yhtäläisyyksiä julki tulleissa tekemisissä. Alkaa tuntua siltä, että narsisteja yhdistää tietyt piirteet ja se on oikeasti pelottavaa.
Tämä on siis vain ja ainoastaan minun mielipiteeni eikä tarkoita totuutta R.T:stä.
Vierailija kirjoitti:
Halusikohan Roope olla kuin Claes?
Monipuolinen kuin mikä. Urheilu, musiikki, kirjailijuus, poliitikkous. Oli myös narsistinen persoona.
Millä perusteella väität että Anderson oli narsisti? Yleisesti olen kuullut että olisi ollut naisiin menevä, mutta en koskaan että narsistinen. Onko tällaiselle syytteelle mitään perustaa, vai onko vain mutu-tuntumaa ihmisestä joka oli hyvin taitava käytännössä kaikessa mihin kätensä sotki?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tällaisessa tapauksessa uhrin lähipiiriäkin voi osoittaa syyttävällä sormella, koska niin paljon merkkejä oli nähtävissä tekijän ongelmista. Kukaan ei kuitenkaan viitsinyt sekaantua asiaan.
Tiedätkö vai arvailetko vaan? Kerran tiesin et yhen pariskunnan pitäis erota. Yritin puuttua sain toki heiltä ja heidän kavereilta reilusti lietettä päälle. Elämäni suorastaan pilaantui hetkeksi.
Olin oikeassa - vajaan 10 v. kuluttua toinen heistä ei enää oo. Et ulkopuolisena koskaan voi tietää kaikkea totuutta, et voi puuttua karmaan/ kohtaloon, et voi tietää koska Kenen on aika lähteä, suhteesta tai elämästä.
On myös uhrin kavereita joilta oon kuullut ihan muuta. Mut sillä tais olla paljon erilaisia ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tällaisessa tapauksessa uhrin lähipiiriäkin voi osoittaa syyttävällä sormella, koska niin paljon merkkejä oli nähtävissä tekijän ongelmista. Kukaan ei kuitenkaan viitsinyt sekaantua asiaan.
Tiedätkö vai arvailetko vaan? Kerran tiesin et yhen pariskunnan pitäis erota. Yritin puuttua sain toki heiltä ja heidän kavereilta reilusti lietettä päälle. Elämäni suorastaan pilaantui hetkeksi.
Olin oikeassa - vajaan 10 v. kuluttua toinen heistä ei enää oo. Et ulkopuolisena koskaan voi tietää kaikkea totuutta, et voi puuttua karmaan/ kohtaloon, et voi tietää koska Kenen on aika lähteä, suhteesta tai elämästä.
On myös uhrin kavereita joilta oon kuullut ihan muuta. Mut sillä tais olla paljon erilaisia ystäviä.
Tarkoitatko tämän tapauksen uhria? Mitä hänen kavereiltaan olet kuullut, ja mitä kautta?
Paljon on yhtäläisyyttä ulkonäköön ja siihen mitä tekijästä on kerrottu julkisuuteen, mutta Ritalan psykopaatti-aivokuva (tarinassa psykiatrit kuvansivat itsensä tutkimuksen aikana) on varmasti dramatisointia. Oli aika karmeaa katsottavaa tätä taustaa vasten.